3. KUOLLEISUUS JA ELINAIKA Simo Näyhä,2 ja Jarmo Rusanen 3 Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos 2Oulun aluetyöterveyslaitos 3 Oulun yliopiston maantieteen laitos 3. Johdanto Kuolleisuusluvut ovat käytetyin väestötason terveysmittari kansainvälisissä ja väestön sisäisissä vertailuissa. Ne kuvastavat pääasiassa sairauksien ilmaantuvuutta mutta osaksi myös niiden ennusteen vaihtelua. Kuolleisuuslukuja voidaan käyttää myös alueiden ja kuntien välisten terveyserojen tutkimiseen. Tässä luvussa tutkitaan Lapin väestön kuolleisuutta kuolinsyittäin 960-luvulta alkaen ja suoritetaan kuntien välisiä vertailuja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuolleisuus- ja väkilukutaulukoihin. Kuolleisuusluvut on ikävakioitu käyttäen vakioväestönä Suomen koko väestöä vuonna 980. Alueiden väliset ikärakenne-erot ja ikärakenteen muuttuminen 960-luvulta lähtien eivät silloin vaikuta tuloksiin. Vakioidut kuolleisuusluvut ovat kuitenkin riippuvaisia käytetystä vakioväestöstä, eikä niitä voi verrata muulla tavalla vakioituihin lukuihin. Ikävakioidut luvut on ilmoitettu myös indekseinä, joissa koko maan kuolleisuutta on merkitty 00:lla. Maan keskitasosta poikkeaviksi katsottiin indeksit, joiden 95 % luottamusväli (Clayton ja Hills 993) oli kokonaan 00:n ylä- tai alapuolella. Lapin läänin vuosittaiset kuolleisuusluvut on tasoitettu liukuvalla keskiarvolla. Ikäryhmittäisten kuolleisuuslukujen perusteella laskettiin myös syntymähetkellä odotettavissa oleva elinaika käyttäen lyhennettyä menetelmää. 3.2 Kokonaiskuolleisuus 960-luvulla Lapin miesten ja naisten kuolleisuus oli sama kuin Suomessa yleensä (Kuvio 3.). Kuolleisuus väheni kuitenkin Lapissa keskimääräistä hitaammin ja jäi hiukan maan keskitasoa suuremmaksi. 990-luvulla ero oli miehillä 8 % ja naisilla 7 % (Taulukko 3.). Kuolleisuuden ylimäärä Lapissa oli erityisen suuri alle 5-vuotiaiden poikien ryhmässä, 990-luvulla peräti 40 % (Taulukko 3.). Myös Lapin tytöillä oli ylikuolleisuutta 960-luvulla mutta myöhemmin tämä on tasoittunut. Lapin työikäisten miesten kuolleisuus on ollut melko tasaisesti /0 suurempaa kuin suomalaisten miesten yleensä, mutta työikäisillä naisilla eroa ei juuri ole. Yli 65-vuotiaiden kuolleisuus oli 960- luvulla Lapin miehillä 5 % ja naisilla 4 % maan keskitasoa pienempää. Vuosien kuluessa vanhusten kuolleisuus on kuitenkin vähentynyt Lapissa suhteellisen hitaasti, ja 990-luvulla luvut olivatkin maan keskitasoa suuremmat (ylimäärä miehillä ja naisilla 8 %).
MIEHET NAISET 00 65+ v 00 65+ v 0+ v 0 0 0+ v /000 5-64 v /000 5-64 v 0. 0-4 v 0. 0-4 v 96 970 980 990 2000 96 970 980 990 2000 Kuvio 3. Ikävakioitu kokonaiskuolleisuus Lapin läänissä ja koko maassa vuosina 96 999. Lapin lääni - - - - Suomi. Vuosittaiset luvut (Lapin läänin luvut tasoitettu). 3.3 Elinaika Taulukosta 3.2 näkyy, että 960-luvun alkupuoliskolla miesten elinaika Suomessa oli 65,5 vuotta ja Lapin läänissä vajaan vuoden lyhempi, (64,7 vuotta). 990- luvun loppupuoliskolle tultaessa miesten elinaika piteni Suomessa 7,9 vuodella ja Lapissa saman verran. Lapissa miesten elinaika on kuitenkin koko ajan pysytellyt 0,8,4 vuotta maan keskitasoa lyhempänä. Suomalaisten naisten elinaika oli 960- luvun alussa 72,6 vuotta ja Lapissa melkein sama, 72,5 vuotta. Suomen naisten elinaika on sen jälkeen pidentynyt 8,3 vuodella mutta Lapin naisilla vain 7,7 vuodella eli 0,6 vuotta vähemmän. Lapin naisten elinajan hiukan maan keskitasoa hitaampi piteneminen johtuu etupäässä vanhusten kuolleisuuden suhteellisen hitaasta laskusta. Taulukosta 3.2 nähdään myös elinaikaero miesten ja naisten välillä. 960- luvun alkupuolella suomalaiset naiset elivät 7, vuotta pitempään kuin miehet mutta Lapissa ero oli vielä hiukan suurempi (7,8 vuotta). 970-luvulla sukupuolten elinaikaero piteni koko maassa 9,0 vuoteen mutta Lapissa peräti 9,9 vuoteen. Sen jälkeen ero alkoi supistua ja oli 990-luvun lopulla koko maassa
Taulukko 3. Kokonaiskuolleisuus Lapin läänissä verrattuna koko maahan ikäryhmittäin (Suomi = 00) vuosina 96 999. Kunta Miehet Naiset 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 Kaikki ikäryhmät 00 05 05 08 05 98 02 03 07 02 0 4 24 2 7 40 3 26 2 89 09 24 5 64 09 2 0 09 09 04 99 99 04 00 65+ 95 02 02 08 02 96 03 04 08 02 Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu. 7,5 vuotta ja Lapissa melkein sama eli 7,6 vuotta. Eron nopea supistuminen Lapissa selittyy osaksi sillä, että Lapin miesten elinaika piteni koko maata nopeammin 970-luvulla ja toisen kerran 990-luvulla. 3.4 Kuolinsyyt 3.4. Luonnolliset syyt Kuviossa 3.2 on esitetty eräiden tärkeimpien sairauksien ja sairausryhmien kuolleisuusluvut 5-vuotisjaksoittain ja Taulukossa 3.3 Lapin kuolleisuutta on verrattu koko maan kuolleisuuteen käyttäen ikävakioitua vertailuindeksiä. Syöpä Suomalaisten miesten syöpäkuolleisuus on vähentynyt hitaasti 980-luvulta alkaen. Lapissa kehitys on ollut samankaltainen mutta luvut ovat pysytelleet -6 % maan keskitasoa suurempina. Naisten syöpäkuolleisuus on Suomessa vähentynyt 960-luvulta lähtien, tosin viimeisten 20 vuoden aikana hyvin hitaasti. Lapin naisten syöpäkuolleisuus on ollut 2-8 % Taulukko 3.2 Syntymähetkellä odotettavissa oleva elinaika Lapin läänissä ja koko Suomessa vuosina 96 999. 96 965 966 970 97 975 976 980 98 985 986 990 99 995 996 999 Miehet Lapin lääni 64,7 64,8 65,5 67,5 69, 70,0 70,9 72,6 erotus -0,8 -,2 -,4 -,0 -, -0,9 -,4-0,8 Suomi 65,5 66,0 66,9 68,5 70,2 70,9 72,3 73,4 Naiset Lapin lääni 72,5 73, 75,4 77, 78,6 78,7 79,2 80,2 erotus -0, -0,6-0,2-0,4-0, -0,3-0,7-0,7 Suomi 72,6 73,7 75,6 77,5 78,7 79,0 79,9 80,9
SYÖPÄ ETURAUHASSYÖPÄ RINTASYÖPÄ 6 5 4 3 2.6.6 /000 /000 /000 0. 0. 0.2 0.04 0.04 960 970 980 990 2000 KEUHKOSYÖPÄ 960 970 980 990 2000 SEPELVALTIMOTAUTI 960 970 980 990 2000 HENG.ELINTEN TAUDIT.6 6 5 4 3 2 6 5 4 3 2 /000 /000 /000 0. 0.04 0.2 0.2 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 Kuvio 3.2 Ikävakioitu luonnollinen kuolleisuus kuolinsyittäin Lapin läänissä ja koko maassa vuosina 96 999. o o Lapin lääni - - - - Suomi (ylempi käyräpari: miehet, alempi käyräpari: naiset) maan keskitasoa pienempää. Kuolleisuus eturauhassyöpään on lisääntynyt koko tarkastelujakson ajan, myös erikseen Lapissa, jossa luvut ovat pysytelleet likimain samansuuruisina kuin koko maassa. Naisten rintasyöpäkuolleisuus on Suomessa lisääntynyt 990-luvulle saakka. Lapin naisilla kehitys on ollut samankaltainen, mutta luvut ovat olleet merkittävästi pienemmät kuin koko maassa. Miesten keuhkosyöpäkuolleisuus vähentyi Suomessa 980-luvun alusta lähtien. Väheneminen alkoi Lapissa suunnilleen samaan aikaan ja oli yhtä nopeaa kuin maassa keskimäärin, mutta Lapissa kuolleisuus on pysynyt kymmenesosan suurempana kuin Suomen miehillä yleensä.
.6 TAPATURMAT LIIKENNETAPATURMAT.6.6 PUTOAMINEN JA KAATUMINEN /000 /000 /000 0. 0. 0. 0.04 0.04 0.04 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 0.2 MYRKYTYKSET.6 ITSEMURHAT 0.2 MURHAT JA TAPOT 0. 0. /000 /000 /000 0.0 0. 0.0 0.005 0.04 0.005 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 960 970 980 990 2000 Kuvio 3.3 Ikävakioitu väkivaltainen kuolleisuus kuolinsyittäin Lapin läänissä ja koko maassa vuosina 96 999. o o Lapin lääni - - - - Suomi (ylempi käyräpari: miehet, alempi käyräpari: naiset) Suomen naisten keuhkosyöpäkuolleisuus on lisääntynyt ainakin 970-luvulta alkaen. Lapin naisilla kehitys on ollut samankaltainen, mutta kuolleisuus on ollut 5-30 % suurempaa kuin Suomen naisilla keskimäärin. Sepelvaltimotauti Suomessa sepelvaltimotautikuolleisuus lisääntyi 960-luvun ajan ja alkoi vähentyä 970-luvun alkupuolella. Lapissa kehitys on ollut samankaltainen. Kuitenkin Lapin miehillä kuolleisuus alkoi pienenetä 5 vuotta myöhemmin kuin Suomessa yleensä ja on pysynyt maan keskitasoa suurempana 990-luvulle saakka. Ero kasvoi tarkastelujakson aikana 6 %:sta 4 %:iin. Lapin naisilla kehitys on ollut 970-luvulta lähtien samankaltainen kuin miehillä; ero koko maahan verrattuna suurentui 5 %:iin 990- luvulla.
Taulukko 3.3 Kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänissä vuosina 96 999 (Suomi = 00). Kunta Miehet Naiset 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 Syöpä, kaikki tyypit 0 06 03 04 03 95 95 92 98 94 - keuhkosyöpä 98 07 3 3 08 5 22 30 27 27 - eturauhassyöpä 93 96 98 02 - rintasyöpä 72 76 74 87 79 Verenkiertoelinten sair. 00 04 04 09 04 98 04 04 08 02 - sepelvaltimotauti 06 4 0 98 09 0 5 09 - aivohalvaukset 94 88 85 00 92 0 92 96 0 96 Hengityselinten sair. 85 0 06 2 02 0 20 26 23 20 - keuhkokuume 08 23 07 8 5 6 2 28 23 2 Liikennetapaturmat 2 23 26 22 24 3 3 26 26 20 0 4 66 36 24 8 59 8 59 47 5 77 5 64 6 9 32 23 22 06 96 24 4 65+ 22 35 09 20 2 87 28 24 95 09 Putoam. ja kaatuminen 96 03 93 03 8 62 82 29 94 5 64 75 84 77 82 82 83 27 4 73 54 65+ 04 2 00 26 4 8 66 88 38 99 Myrkytykset 22 42 6 86 3 56 22 86 93 95 Itsemurhat 06 2 25 29 9 62 86 08 84 88 5 64 7 30 27 33 25 7 95 8 9 65+ 64 79 3 00 9-43 89 0 70 Murhat ja tapot 27 79 6 46 54 29 90 86 59 4 Kaikki väkivaltaiset 4 23 20 2 20 89 89 03 2 0 0 4 35 33 20 96 46 44 2 34 20 42 5 64 7 24 22 20 20 89 97 04 04 98 65+ 04 7 2 9 4 80 74 98 25 98 Kaikki taudit 99 03 03 07 03 99 03 03 07 02 0 4 2 06 6 27 27 23 82 07 2 5 64 08 08 06 04 06 06 99 98 04 00 65+ 95 0 02 07 02 96 04 05 07 02 Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.
Kuvio 3.4 Kokonaiskuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina 96-999 (kvartiilit) (Suomi = 00). Aivohalvaukset Aivohalvauskuolleisuus on vähentynytvoimakkaasti 960-luvun lopulta lähtien sekä miehillä että naisilla, myös Lapin läänissä. Lapin läänissä luvut ovat yleensä olleet maan keskitasoa pienemmät. Hengityselinten taudit Tämän ryhmän sairauksien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt 970-luvulta lähtien, Lapissa kuitenkin maan keskitasoa hitaammin. Lapin miehillä kuolleisuuden ylimäärä koko maahan verrattuna on kasvanut 2 %:iin 990-luvulle tultaessa, ja naisilla ero on ollut 0-26 %. 3.4.2 Väkivaltaiset syyt Liikennetapaturmat Liikennetapaturmakuolleisuus vähentyi Suomessa 970-luvulta lähtien (Kuvio 3.3). Lapissa kehitys on ollut muutoin samankaltainen, mutta miehillä kuolleisuus on ollut /4 /5 maan keskitasoa suurempaa. Naisilla kehitys on ollut samansuuntainen mutta ero maan keskitasoon verrattuna on lisääntynyt. Alle 5-vuotiaiden liikennekuolemat olivat Lapissa poikkeuksellisen yleisiä varsinkin 960-luvulla, mutta ero koko maahan verrattuna on pienenemään päin. Putoamis- ja kaatumistapaturmat Putoamis- ja kaatumistapaturmien aiheuttama kuolleisuus on lisääntynyt Lapissa 980-luvulta alkaen etenkin naisilla. Tämä johtuu tapausten lisääntymisestä vanhojen naisten ryhmässä 990-luvulla (kuolleisuus 38 % maan keskitasoa suurempaa). Myös Lapin vanhoilla miehillä kuolleisuus on suurentunut 990-luvulla. Myrkytykset Miesten kuolleisuus myrkytyksiin (pääasiassa alkoholimyrkytyksiä) on Suomessa lisääntynyt 960-luvulta alkaen, tosin hyvin hitaasti, mutta naisilla vastaava kuolleisuus on lisääntynyt jyrkästi. Lapin miehillä oli tapauksia poikkeavan
Taulukko 3.4 Kokonaiskuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi Lapin läänin kunnissa vuosina 96 999 (Suomi = 00) Kunta Miehet Naiset 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 96 970 97 980 98 990 99 999 96 999 Kaupungit Kemi 5 6 0 8 4 09 0 0 22 3 Kemijärvi 02 03 02 4 06 89 96 97 97 Rovaniemi 3 03 98 07 00 94 97 93 96 89 Tornio 97 04 93 99 98 06 98 96 98 98 Maaseutu Enontekiö 85 88 09 88 92 87 93 04 26 00 Inari 96 05 06 03 88 89 06 98 Keminmaa 92 0 89 94 92 92 03 09 0 00 Kittilä 07 25 36 36 26 04 07 29 9 5 Kolari 02 02 35 6 6 00 2 08 8 08 Muonio 83 3 05 02 0 94 0 3 4 06 Pelkosenniemi 37 25 24 24 28 36 33 06 04 6 Posio 07 3 7 3 3 97 09 09 09 07 Ranua 09 99 03 3 05 97 94 03 23 06 Rovaniemen mlk 99 08 0 02 05 97 4 2 04 06 Salla 84 90 95 00 94 87 80 89 92 Savukoski 9 96 30 34 2 0 82 05 20 0 Simo 02 96 04 85 96 03 07 88 0 00 Sodankylä 94 8 3 26 3 9 03 08 4 03 Tervola 09 08 4 08 2 06 20 24 04 7 Pello 02 00 05 04 03 90 02 98 99 97 Utsjoki 52 89 68 0 80 77 88 83 92 86 Ylitornio 87 96 93 08 97 99 96 93 03 96 Maan keskiarvosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu. runsaasti vielä 970-luvulla, mutta ero näyttää myöhemmin hävinneen. Itsemurhat Suomalaisten miesten ja naisten itsemurhakuolleisuus on viimeksi kuluneiden vuosikymmenien aikana hitaasti lisääntynyt, mutta kuolleisuuskäyrissä on jaksoittaisia vaihteluja. Lapin miehillä itsemurhat ovat olleet maan keskitasoa yleisempiä, ja ylimäärä on kasvanut 960-luvulta 990-luvulle 6 %:sta 29 %:iin. Lapin miesten itse-
murhat ovat kuitenkin keskimääräistä yleisempiä vain työikäisessä miesväestössä. Lapin naisilla itsemurhakuolleisuus oli vielä 960-luvulla vähäistä, mutta määrä lisääntyi maan keskitasolle 980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen tilanne on ollut vaihteleva. Murhat ja tapot Suomalaisten kuolleisuus murhiin ja tappoihin on viime aikoina hiljalleen lisääntynyt. Lapin miesten murhat ja tapot ovat olleet noin 50 % maan keskitasoa yleisempiä. Lapin naisilla tilanne on ollut vaihteleva, mutta huomiota kiinnittää naisten suuri kuolleisuusindeksi 990-luvulla. 3.5 Kunnittaiset kuolleisuuserot 3.5. Kokonaiskuolleisuus Kuvio 3.4 osoittaa, että vuosina 96 999 Lapin miesten kokonaiskuolleisuusluvut olivat korkeimmat Keski-Lapissa, erityisesti Kittilässä, Kolarissa ja Pelkosenniemellä sekä Kemin kaupungissa. Lapin naisilla kuva on hyvin samankaltainen, mutta lisäksi kuolleisuus on korkea Tervolassa. Taulukossa 3.4 vertaillaan kokonaiskuolleisuutta Lapin kunnissa neljänä peräkkäisenä vuosikymmenenä. Karttakuvioissa todetuissa 4-5 korkeimman kuolleisuuden kunnassa vertailuindeksit ovat yleensä olleet korkeat useimpina ajanjaksoina. Näin on erityisesti Kemissä. Kittilässä miesten kuolleisuus on noussut selvästi maan keskitason yläpuolelle 970-luvulla ja naisten kuolleisuus 980- luvulla. Kolarissa samanlainen kehitys on tapahtunut vuosikymmentä myöhemmin. Pelkosenniemellä kuolleisuus oli huomattavan korkea 960-luvulla ja on miehillä pysynytkin sellaisena, kun taas naisilla luvut ovat lähentyneet maan keskitasoa. Yksittäisinä poikkeavina kuntina miesten kuolleisuudessa erottuvat Sodankylä ja Savukoski, naisten kuolleisuudessa Enontekiö ja Ranua 990- luvulla. Taulukosta 3.4 voi päätellä, että 990- luvulla Lapin maaseudun kuolleisuus on keskittynyt entistä enemmän Keski- Lappiin. 990-luvulla kuolleisuus on korostunut myös tällä alueella olevassa kaupungissa, Kemijärvellä. Lapin kaupungeista ainoastaan Kemissä kuolleisuus on ollut maan keskitasoa suurempaa koko tarkastelujakson ajan. 3.5.2 Kuolinsyyt Taulukoissa 3.5 ja 3.6 on tarkasteltu eri kuolinsyiden aiheuttamaa kuolleisuutta Lapin kunnissa 990-luvulla. Kemi Kemin miesten korkea kuolleisuus kuvastuu myös useissa yksittäisissä kuolinsyissä: sepelvaltimotauti, hengityselinten sairaudet, tapaturmat, itsemurhat ja mahdollisesti murhat ja tapot. Kemin naisilla korostuvat yleensä samat kuolinsyyt kuin miehilläkin ja lisäksi syöpä. Miehiin verrattuna selkeänä poikkeuksena ovat itsemurhat, jotka eivät Kemin naisilla ole yleisempiä kuin suomalaisilla naisilla yleensä.
Taulukko 3.5 Miesten kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja koko läänissä vuosina 99 999 (Suomi = 00) Syöpä Heng. elinten taudit Keuhkosyöpä Sepel- Aivohalvvaltimotauti Tapaturmat Itsemurhat Murhat, tapot Kaikki syyt Kaupungit Kemi 07 06 6 06 39 39 49 69 8 Kemijärvi 04 22 3 99 54 9 94 78 4 Rovaniemi 04 25 0 96 28 90 23 57 07 Tornio 96 70 06 95 0 95 87 53 99 Maaseutu Enontekiö 76 9 58 36 75 76-88 Inari 23 95 4 93 86 35 273 Keminmaa 84 97 02 05 93 60 94 202 94 Kittilä 90 08 49 27 57 5 264 48 36 Kolari 92 23 75 7 86 80 84-6 Muonio 82 25 05 89 96 56 36 02 Pelkosenniemi 2 95 08 60 03 99 25-24 Posio 3 74 3 0 8 08 54-3 Ranua 97 76 04 4 36 36 40 74 3 Rovaniemen mlk 06 09 6 76 88 94 6 253 02 Salla 08 22 23 65 94 00 32 8 00 Savukoski 90 55 39 26 27 85-34 Simo 0 83 83 7 85 0 05 79 85 Sodankylä 36 49 25 26 54 72 02 26 Tervola 00 39 06 47 2 93 82-08 Pello 05 6 2 08 96 93 67-04 Utsjoki 70 4 96 5 2 208 06-0 Ylitornio 20 02 05 99 05 5 26 68 08 LSHP 06 23 8 98 4 33 44 0 LPSHP 0 97 08 03 2 2 9 50 05 Lapin lääni 04 3 4 00 2 3 29 46 05 Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.
Taulukko 3.6 Naisten kuolleisuuden ikävakioitu vertailuindeksi kuolinsyittäin Lapin läänin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja koko läänissä vuosina 99 999 (Suomi = 00) Syöpä Heng. elinten taudit Keuhkosyöpä Sepelvaltimotauti Aivohalv. Tapaturmat Itsemurhat Murhat tapot Kaikki syyt Kaupungit Kemi 25 32 2 06 47 69 05 228 22 Kemijärvi 80 00 33 98 38 40 202 234 Rovaniemi 98 56 96 94 4 05 97 96 Tornio 77 67 5 98 78 38 32 67 98 Maaseutu Enontekiö 83-69 99 56 2 - - 26 Inari 84 82 96 27 06 54 7-06 Keminmaa 74 86 8 07 56 34 87 00 0 Kittilä 2 62 06 27 33 3 9-9 Kolari 96 250 6 4 76 24 63-8 Muonio 6 6 9 74 82 64 - - 4 Pelkosenniemi 93 62 90 79 43 8 - - 04 Posio 00 38 32 67 68 87 70-09 Ranua 3 259 6 97 93 22 39 55 23 Rovaniemen mlk 09 79 23 84 0 3 62 94 04 Salla 8 48 5 83 63 33 90 852 Savukoski 67-28 58 74 58-688 20 Simo 7 45 8 88 93 97 48-0 Sodankylä 93 25 96 24 09 70 39 278 4 Tervola 87 84 0 2 8 43 56-04 Pello 85 3 8 86 07 57-99 Utsjoki 09 48 05 43 44 76 - - 92 Ylitornio 86 95 6 7 27 75 83 208 03 LSHP 99 4 7 99 5 0 9 74 06 LPSHP 96 04 4 04 36 47 7 33 08 Lapin lääni 98 27 5 0 23 8 84 59 02 Maan keskitasosta merkitsevästi poikkeavat luvut vahvennettu.
Kemijärvi Kemijärven miehillä ja naisilla poikkeavan yleisiä kuolinsyitä ovat hengityselinten sairaudet, itsemurhat sekä mahdollisesti murhat ja tapot. Myös Kemijärven sepelvaltimotautikuolleisuus on korostunut mutta selvästi ainoastaan naisilla. Rovaniemi Rovaniemen miehillä ja naisilla on kohonnut kuolleisuus keuhkosyöpään, miehillä lisäksi hengityselinten sairauksiin. Myös murhien ja tappojen määrä saattaa Rovaniemellä olla suurentunut, mutta tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus eivät varmasti poikkea maan keskitasosta. Tornio Torniossa, jossa miesten ja naisten kokonaiskuolleisuus on normaalitasoa, huomiota herättää vähäinen kuolleisuus keuhkosyöpään sekä miehillä että naisilla. Miehillä mikään kuolinsyy ei ole varmasti maan keskitasoa yleisempi (poikkeuksena ehkä murhat ja tapot), mutta naisilla korostuvat sepelvaltimotauti, hengityselinten sairaudet ja tapaturmat. Kittilä Kittilän miesten suurentunut kuolleisuus johtuu ennenkaikkea sepelvaltimotaudista, hengityselinten sairauksista, tapaturmista ja itsemurhista. Kittilän naisten suurentunut kuolleisuus johtuu useista kuolinsyistä; yksittäisten kuolinsyiden luotettava tarkastelu ei ole mahdollista. Kolari Kolarissa sekä miehillä että naisilla vain sepelvaltimotauti ja naisilla keuhkosyöpä erottuvat poikkeavan yleiseksi kuolinsyyksi. Pelkosenniemi Pelkosenniemellä tapausmäärät ovat pienet, mutta miehillä kohonnutta kuolleisuutta aiheuttavat syöpä, aivohalvaukset ja tapaturmat. Savukoski Myös Savukoskella tapausmäärät jäävät liian pieniksi, jotta yksittäisiä kuolinsyitä voisi tarkastella erikseen. Kuitenkin esimerkiksi sepelvaltimotauti sekä miesten tapaturmat ja itsemurhat näyttävät olevan maan keskitasoa tavallisempia kuolinsyitä. Sodankylä Sodankylässä kuolinsyiden erittely on mahdollista miehillä, joilla poikkeavan yleisinä erottuvat ainakin syöpä, myös erikseen keuhkosyöpä, sepelvaltimotauti, tapaturmat ja itsemurhat. Naisilla tapausmäärät ovat pienet eikä yksittäisiä kuolinsyitä voi tarkastella luotettavasti. Yksittäiset kuolinsyyt eräissä kunnissa Muutamissa kunnissa, joissa kokonaiskuolleisuus ei ollut maan keskitasosta poikkeava, erottuivat kuitenkin tietyt kuolinsyyt. Utsjoella, Inarissa, Enontekiöllä ja Ylitorniolla miesten tapaturmakuolleisuus on valtakunnan keskitasoa suurempaa. Tervolassa miesten itsemurhat ovat lähes kaksi kertaa maan keskitasoa tavallisempia mutta naisilla harvinaisia. 3.6 Päätelmät Lapin läänin kuolleisuus osoitettiin maan keskitasoa korkeammaksi jo 940- luvulla (Kannisto 947). Tämä johtui pääasiassa tuberkuloosista ja väkivaltaisista kuolemista. Tuberkuloosin ja muiden infektiotautien vähentyessä lappilaistenkin kuolleisuus väheni ja alitti
960-luvulla maan keskitason. 970- luvulta alkaen kuolleisuus on Lapissa taas noussut maan keskitasoa suuremmaksi ja keskimääräinen elinaika pysytellyt vajaan vuoden lyhempänä kuin suomalaisten yleensä. Tärkein yksittäinen syy tähän on sepelvaltimotaudin lisääntyminen Lapissa 960-luvulla ja sen keskimääräistä hitaampi väheneminen 970- luvulta alkaen (Näyhä 987, Näyhä ja Järvelin 998, Näyhä ja Hassi 999). 990-luvulla Lapin väestön kuolleisuuden poikkeavia piirteitä ovat lisäksi suurehko kuolleisuus hengityselinten sairauksiin ja keuhkosyöpään, erityisesti naisilla mutta myös miehillä, liikennekuolemat, vanhusten putoamis- ja kaatumistapaturmat, murhat ja tapot sekä työikäisten miesten itsemurhat. Useat sairaudet kasautuvat Keski-Lapin kuntiin: sepelvaltimotauti, aivohalvaukset, keuhkosyöpä ja hengityselinten sairaudet. Myös tapaturma- ja itsemurhakuolleisuus ovat tällä alueella korkeat. Kuolleisuus on kohonnut myös Kemin kaupungissa; taustalla ovat osaksi samat kuolinsyyt kuin Keski-Lapissakin. Lapin läänin kuntien välisten kuolleisuuserojen syitä ei tunneta riittävästi. Vuosina 986-989 suoritetussa poronhoitajien terveystutkimuksessa kuitenkin ilmeni, että Keski-Lapin miehillä tupakointi on yleisempää, päivittäinen alkoholinkulutus suurempaa ja ilmoitettu sairastavuus yleisempää kuin muualla Lapissa, ja painoindeksi sekä verenpaine ovat suhteellisen korkeat (Näyhä ja Hassi 993). Kemin terveyskyselyssä vuonna 999 todettiin, että tupakointi oli Kemin miesten ja naisten joukossa yleisempää kuin vertailukaupungeissa (Näyhä ja Hassi 200). Nämä tekijät voivat selittää suuren osan myös edellämainituista kuolleisuuden vaihteluista. Kunnittaisten kuolleisuuserojen syitä on mahdollista selvittää nykyistä tarkemmin paikallisissa tutkimuksissa. Kirjallisuus Clayton D, Hills M. Statistical Models in Epidemiology. Oxford: Oxford University Press, 993. Näyhä S. Spatial patterns of mortality in northern Finland in 96 980. Acta Univ Ouluensis, D: 5. Medica Publica No. 5. Oulu, 987. Näyhä S, Hassi J (toim). Poronhoitajien elintavat, työ ja terveys. Helsinki: Kansanteläkelaitoksen julkaisuja, ML: 27, 993. Näyhä S, Järvelin M. Health trends in northern Finland. Int J Circumpolar Health 998; 57: 94 03. Näyhä S, Hassi J. Surveying mortality in northern Finland: two towns with contrasting trends. Int J Circumpolar Health 999; 58: 98 207. Näyhä S, Hassi J. Kuolleisuus ja elinaika. Ss.43 55 kirjassa: Näyhä S, Hassi J (toim.) Kemin terveyskatsaus. Oulun aluetyöterveyslaitos, Raportti 0. Oulu 200. Kannisto V. Kuolemansyyt väestöllisinä tekijöinä Suomessa. Kansantaloudellisia tutkimuksia XV. Helsinki, 947.