POLPOP03 TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN JA POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT SLK 2017 Ilkka Ruostetsaari
OSAAMISTAVOITTEET Opintojakson suoritettuaan opiskelija on perehtynyt tieteelliseen ajatteluun ja tieteelliseen tekstin perussääntöihin kirjoittamisen lajityyppinä. Opiskelija on tarkastellut tieteellistä kirjoittamista prosessina, tutkimusraportin rakenteellisia ominaispiirteitä, argumentointia, tieteellisen tekstin eettisiä vaatimuksia, lähdekritiikkiä sekä lähdeviitteiden roolia ja niiden merkitsemistä. Opiskelija ymmärtää mitä tieteellisyys on ja hahmottaa tutkimuksellisesta lukutaitoa ja tieteelliseen kirjoittamiseen liittyviä prosesseja. Opiskelija tuntee myös erilaisia politiikan tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistoja. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen perussäännöt ja osaa soveltaa niitä rajattuun aineistoon.
KURSSIN RAKENNE JOHDANTOLUENTO 12 TUNTIA SEMINAARI 24 TUNTIA, jossa tehdään harjoitustyö pareittain. Harjoitustyöt käsitellään ryhmissä. TIEDONHANKINNAN PERUSTEET, jossa harjoitusryhmät ARVOSTELU ASTEIKOLLA 0-5 KAIKKI KURSSIN KOKOONTUMISET OVAT PAKOLLISIA (poissaolot korvattava esseillä)
SYKSYN AIKATAULU JOHDANTOLUENNOT: Ruostetsaari 13-29.9. ke klo 13-15 (PinniA 1081) ja pe klo 9-11 (PinniA 1081 HARJOITUKSET Järjestäytyminen: to 5.10. klo 12-16 PinniB 3107 Tapio Juntusen ryhmä ma 6.11.-11.12. klo 9-12 PinniA 3103 Mikko Poutasen ryhmä ma 6.11.-11.12. klo 9-12 PinniA 2089
TIEDONHAKINNAN PERUSTEET (1 OP) Kurssin verkko-oppimateriaali kirjaston oppaissa ja Moodlessa Kurssiin kuuluu yht. 4 t lähiopetusta ja itsenäistä verkko-opiskelua: kaikille yhteinen verkko-opetuskerta, 2 harjoituskertaa á 2 tuntia lähiopetuksena, viikkotehtävät ja vertaisarviointitehtävä. Aloitusluento verkossa viikolla 38, syyskuu 2017 Harjoitusryhmät lähiopetuksena: viikot 39-40 (25.9.-6.10.2017) Opetusluokka: Linna, kirjaston Akseli-opetusluokka 3021, 3. krs., paitsi ma 12-14 ja ke 12-14 Ma 10-12, 12-14, 14-16, Ti 10-12, 12-14, 14-16, 16-18 Ke 08-10, 10-12, 12-14, 14-16 To 12-14, 14-16, 16-18 Pe 10-12 Viikot 41-42: verkko-opiskeluna oma tehtävä ja vertaisarviointitehtävä
ILMOITTAUTUMINEN TIEDONHANKINNAN PERUSTEISIIN Harjoitusryhmiin on ennakkoilmoittautuminen Valitse sellainen harjoitusryhmä, johon voit osallistua kummallakin lähiopetuskerralla (sama ryhmä peräkkäisinä viikkoina) Kurssi on pakollinen eikä sitä voi suorittaa osina tai etänä Ilmoittautuminen Moodlessa Ilmoittautumisaika ke 6.9. klo 9.00 ti 19.9. klo 23.55
LUENNOLTA POISSAOLOJEN KORVAAMINEN Jokainen luennolta poissaolokerta on korvattava erillisellä esseellä, jonka pituus on vähintään 3 sivua. Esseet kirjoitetaan kurssin oheislukemistona olevista kirjoista (yhdestä tai useammasta). Muitakin vastaavia tieteellisen kirjoittamisen oppaita voi käyttää. Luentoa koskevien power point kalvojen referoiminen ei riitä. Lähdeviitteet merkitään tekstiin. Esseet on lähetettävä liitetiedostona (word- tai pdf-muodossa): ilkka.ruostetsaari@uta.fi 1.12.2017 mennessä.
ESSEIDEN AIHEET KULTAKIN POISSAOLOPÄIVÄLTÄ: Ke 13.9.: Mikä tekee tekstistä tieteellisen? Pe 15.9.: Objektiivisuus tieteellisen tiedon kriteerinä Ke 20.9.: Mitä tekijöitä on otettava huomioon valittaessa tieteellisen tutkimuksen aihetta? Pe 22.9.: Mitä tarkoittaa kirjoittaminen prosessina? Ke 27.9.: Mihin tarvitaan lähdekritiikkiä? Pe 29.9.: Minkälaisia erilaisia aineistoja yhteiskuntatieteellisessä (varsinkin politiikan tutkimuksessa) voidaan käyttää?
OHEISKIRJALLISUUS Viskari, Tieteellisen kirjoittamisen perusteet. Tampereen yliopistopaino 2002. Kinnunen & Löytty, Tieteellinen kirjoittaminen. Vastapaino 2002. Luostarinen & Väliverronen, Tekstinsyöjät. Vastapaino 2007. (e-aineisto http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/tekstinsyojat.pdf) Hurtig, Laitinen & Uljas-Rautio, Ajattele itse. Tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. PS-kustannus 2010. Ronkainen, Pehkonen, Lindblom, Ylänne & Paavilainen, Tutkimuksen voimasanat. WSOYpro Oy 2011. Kuula, Tutkimusetiikka. Vastapaino 2006. Heikkinen, Voutilainen, Lauerma, Tiililä & Lounela (toim), Genreanalyysi - tekstilajitutkimuksen käytäntöä. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisu 29. Kotimaisten kielten keskus. Helsinki 2012. http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk29/genreanalyysi.pdf Opas kirjallisin töihin (politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma) http://www.uta.fi/jkk/pol/kaytannot/opas_kirjallisiin_toihin/pol_opas_kirjallisiin _toihin_2015.pdf
OHJEITA IDEAPAPERIN LAATIMISEKSI Ideapaperi on suunnitelma tai käsikirjoitus, jonka pohjalta harjoitustyö laaditaan. Se on täydellisin lausein (ei ranskalaisin viivoin) kirjoitettu n. yhden liuskan mittainen teksti, jossa tulee mainita: 1) Laadittavan harjoitustyön otsikko 2) Harjoitustyön aihe/teema 3) Alustava kysymyksenasettelu. Kysymyksiä voi olla yksi tai useampia, esim. pääkysymys ja tarkentavia alakysymyksiä 4) Harjoitustyön näkökulma ( miltä kantilta tai millaisen teoreettisen ajatuksen valossa esseen aihetta aiotaan tarkastella ja tulkita) 5) Tiedonhankintasuunnitelma: A) Harjoitustyön primääriaineisto(t): mitä aineistoa tutkitaan ja tulkitaan, B) Harjoitustyön sekundääriaineisto(t): tutkimuskirjallisuus
OHJEITA HARJOITUSTYÖN TEKEMISEEN Rajaa näkökulma, josta käsin tarkastelet valitsemaasi teemaa Määrittele tutkimuskysymys tai esitä väite, jota tarkastelet primääriaineiston kautta Käy läpi tarvittava tutkimuskirjallisuus Problematisoi älä ota asioita annettuna, esitä lukemallesi kysymyksiä Määrittele käsitteet Argumentoi: perustele esittämäsi ajatukset ja väittämät Tekstin pituus n. 10-11 sivua Tekstin pitää sisältää suora lainaus, käännös ja referointi Lähdeviitteet merkittävä tekstiin
ESIMERKKEJÄ HARJOITUSTÖIDEN AIHEISTA
Perussuomalaisten sisäinen demokratia. Perussuomalaisten puoluekokous osallistuvan demokratiateorian näkökulmasta Tutkimuskysymys: onko Perussuomalaisten puoluekokouskäytäntö demokraattinen ja missä määrin puolueen jäsenet voivat vaikuttaa puolueen päätöksentekoon (taustaksi: PS poikkeaa muista suomalaisista puolueista siinä, että jäsenillä ei ole oikeutta tehdä aloitteita puoluekokouksen käsiteltäväksi; toisaalta kaikki puolueen jäsenet voivat osallistua puoluekokoukseen) Primääriaineisto: perustuslaki, puoluelaki, yhdistyslaki ja Perussuomalaisten säännöt 2009 Sekundääriaineisto: kaksi demokratiateoriaa; elitistinen demokratia ja osallistuva demokratia (viitataan muutamaan tutkimuslähteeseen, mm. klassikko Joseph Schumpeteriin ja demokratiateoriasta käytyyn nykykeskusteluun). Joitakin monografisia tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita.
Refleksiivinen politiikka ja uudenlainen poliittinen osallistuminen Tutkimuskysymys: kuinka Jarmo Rinne ymmärtää refleksiivisen politiikan ja kuinka poliittinen osallistuminen on politiikan henkilökohtaistumisen myötä muuttunut (esimerkkinä poliittinen kuluttaminen) Primääriaineisto: Jarmo Rinteen väitöskirja ja muita kirjoituksia Sekundääriaineisto: tutkimuskirjallisuutta siitä, miten muut tutkijat ovat tarkastelleet poliittista osallistumista ja sen
Palestiinalaisten ja Israelin konflikti: EU:n toiminta rauhanrakentajana Tutkimuskysymys: Miten EU on pyrkinyt ratkaisemaan palestiinalaisten ja Israelin välistä konfliktia Primääriaineisto: EU:n aiheesta tuottamat dokumentit, esimerkiksi Eurooppaneuvoston päätöslauselmat Sekundääriaineisto: EU:n ulkopolitiikkaa ja konfliktintutkimusta käsittelevät tieteelliset teokset ja artikkelit
Intian uusi ulkopolitiikka Tutkimuskysymys: Millaista Intian uuden pääministerin Narenda Modin harjoittama ulkopolitiikka on suhteessa Intian aiemmin harjoittamaan ulkopolitiikkaan? Primääriaineisto: Narenda Modin politiikkaa käsittelevät sanoma- ja aikakauslehdet (rajaus muutamaan ulkomaiseen lehteen) Sekundääriaineisto: Intian ulkopolitiikkaa ja sen traditioita käsittelevät tieteelliset teokset ja aikakauslehdet
HARJOITUSTYÖN RAKENNE Otsikko Johdanto, jossa määritellään ja perustellaan tutkimustehtävä Teoreettinen viitekehys: teemaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, jonka pohjalta määritellään oma näkökulma Käsittelyosa (voi olla useampia lukuja) Johtopäätökset (vastaus tutkimuskysymykseen) Lähdeluettelo
IDEAPAPERIN JA HARJOITUSTYÖN DEADLINET Harjoitustyön ja ideapaperin orientaatio ke 27.9. luennon lopussa (ideapaperi ja harjoitustyö tehdään pareittain) Ideapaperin deadline tiistaina 3.10. klo 12 (luennot päättyvät edellisenä viikon perjantaina) Ideapapereita koskeva palaute ja seminaariryhmien järjestäytyminen torstaina 5.10. klo 12-16, Pinni B3017 Palautetta ideapapereista pareille myös sähköpostilla Harjoitustöiden deadline kaikille perjantaina 27.10. klo 24 Ideapaperit ja harjoitustyöt palautetaan pdf-muodossa Moodleen (löytyy yliopiston kotisivulta: Learning2.uta.fi (Moodle), kurssiavain: tietkirj Seminaarit käynnistyvät maanantaina 6.11.2017 klo 9-12 (tästä eteenpäin samaan aikaan viikottain maanantaisin 11.12. asti)
LUENTO-OSUUDEN SISÄLTÖ 1) ARKIAJATTELU VS. TIETEELLINEN AJATTELU 2) TIETEELLISEN TEKSTIN OMINAISPIIRTEET 3) TUTKIMUKSEN ETIIKKA 4) TIETEELLISEN TEKSTIN PERUSRAKENNE 5) AIHEEN VALINTA 6) TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA 7) LÄHDEVIITEKÄYTÄNTÖ 8) LÄHDEKRITIIKKI 9) POLITIIKAN TUTKIMUKSEN AINEISTOT 10) HARJOITUSTYÖ JA PALAUTE SIITÄ
TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN LÄHTÖKOHDAT Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää akateemista luku- ja kirjoitustaitoa. Perusteleminen eli argumentaatio on tieteellisen kirjoittamisen ydin. Tieteelliselle kirjoittamiselle on tyypillistä sopimuksenvaraisuus ja kielellisesti vakiintuneet piirteet. Tieteen näkökulma todellisuuteen on käsitteellistävä. Oma teksti rakennetaan dialogiseksi aiemman tutkimustiedon kanssa. Pyrkimys objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen. Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää tutkimuseettisten pelisääntöjen noudattamista.
ARKIARKIAJATTELUN ONGELMIA (Uusitalo 1991) EPÄLUOTETTAVAT HAVAINNOT SELEKTIIVISET HAVAINNOT LIIALLINEN YLEISTÄMINEN PUUTTEELLINEN PÄÄTTELY LYHYTJÄNTEISYYS ASIOIDEN TARKASTELU IRRALLAAN YHTEYKSISTÄÄN
TIETEELLISEN AJATTELUN OMINAISPIIRTEET (Uusitalo 1991) KRIITTISYYS: TIETEELLISELTÄ TIEDOLTA VAADITAAN PERUSTELUJA JULKILAUSUTTUJEN JA TOISTETTAVISSA OLEVIEN MENETELMIEN KÄYTTÖ TIEDE PYRKII JÄRJESTÄMÄÄN TULOKSENSA SYSTEMAATTISEKSI JA TALOUDELLISEKSI KOKONAISUUDEKSI ELI KOHDEILMIÖTÄÄN KUVAAVAKSI JA SELIT- TÄVÄKSI TEORIAKSI
TIETEEN ARVOT JA TAVOITTEET (Uusitalo 1991) TOTUUS JA KÄYTÄNNÖLLISYYS OBJEKTIIVISUUS JA LUOTETTAVUUS TALOUDELLISUUS
TIETEEN NORMIT (Merton 1968) ARVIOINTIPERUSTEIDEN YLEISPÄTEVYYS ELI UNIVERSALISMI TIEDON YHTEISYYS ELI KOMMUNISMI PUOLUEETTOMUUS JÄRJESTELMÄLLINEN EPÄILY
TIETEELLINEN TEKSTI (Mäkinen 2005) EROAA ARKI- JA PUHEKIELESTÄ ON OBJEKTIIVISTA ON RETORISTA MÄÄRITTELEE KÄSITTEET ON RAKENTEELTAAN KONVENTIONAALINEN ETENEE LOOGISESTI ON INTERTEKSTUAALISTA PERUSTUU SOPIMUKSIIN
TUTKIJAN EETTINEN VASTUU (Uusitalo 1991) SUURTA YLEISÖÄ JA YHTEISKUNTAA KOHTAAN TUTKIJAN JA TOIMEKSIANTAJAN SUHTEESEEN LIITTYVÄT KOHDEHENKILÖITÄ KOHTAAN (SUOSTUMUS JA ANONYMITEETTI)
TUTKIMUSEETTISIÄ PERIAATTEITA (Hirsjärvi & Remes & Sajavaara 2007) 1) TOISTEN TEKSTIÄ EI SAA PLAGIOIDA 2) TUTKIJA EI SAA PLAGIOIDA ITSEÄÄN, OMIA TUTKIMUKSIAAN 3) TULOKSIA EI SAA SEPITTÄÄ, KAUNISTELLA EIKÄ YLEISTÄÄ KRITIIKITTÖMÄSTI 4) RAPORTOINTI EI SAA OLLA HARHAANJOHTAVAA TAI PUUTTEELLISTA 5) TOISTEN TUTKIJOIDEN OSUUTTA EI SAA VÄHÄTELLÄ 6) TUTKIMUKSEEN MYÖNNETTYJÄ VAROJA EI KÄYTETÄ VÄÄRIIN TARKOITUKSIIN
TIETEELLISEN TYÖN PERUSRAKENNE (Kniivilä ym. 2007) 1) NIMIÖLEHTI ELI KANSI 2) TIIVISTELMÄ 3) SISÄLLYSLUETTELO 4) JOHDANTO 5) TEOREETTINEN TAUSTA 6) TUTKIMUSTEHTÄVÄN JA ONGELMIEN MÄÄRITTELY 7) TUTKIMUSAINEISTON JA MENETELMIEN ESITTELY 8) KÄSITTELY- ELI ANALYYSIOSAN LUVUT 9) JOHTOPÄÄTÖKSET (TULOKSET, POHDINTA) 10) LÄHDELUETTELO 11) LIITTEET
NIMIÖLEHTI ELI KANSI - TUTKIELMAN NIMI - TEKIJÄ (T) - TYÖN TYYPPI (ESIM. KANDIDAATINTUTKIELMA) - TYÖN KÄSITTELYAJANKOHTA - SUORITTAMISPAIKKA (KURSSIN NIMI, YLIOPISTO, YKSIKKÖ) - TYÖN OHJAAJA JA OPPONENTTI(T)
LUKUJEN OTSIKOINTI 4.PÄÄOTSIKKO 51 5.PÄÄOTSIKKO 73 5.1. Alaotsikko 74 5.2. Alaotsikko 81 5.2.1. Alaotsikko 83 5.2.2. Alaotsikko 86
7 HYVÄÄ PÄÄTÖSTÄ TUTKIMUSTA SUUNNITELTAESSA (Hirsjärvi ym. 2007) 1) TEEN KUNNOLLISEN TYÖN KOHTUULLISESSA, SUUNNITELLUSSA AJASSA 2) EN TEE TUTKIMUKSESTANI ELINIKÄISTÄ PROJEKTIA 3) EN KUITENKAAN PIDÄ JÄÄRÄPÄISESTI KIINNI AIHEESTANI 4) YMMÄRRÄN OPINNÄYTTEEN JUURI OPINNÄYTTEEKSI, JOSSA ON AINA VAJAVUUKSIA 5) YMMÄRRÄN, ETTÄ ELÄMÄ JATKUU OPINNÄYTETYÖN JÄLKEENKIN JA ETTÄ KAIKKEA EI TARVITSE PANOSTAA TÄHÄN YHTEEN JA SAMAAN TYÖHÖN 6) VOIN JATKAA MYÖHEMMINKIN UUSISTA, KINNOSTAVISTA AIHEISTA, JOTKA VIRIÄVÄT TUTKIMUKSEN KULUESSA 7) TUTKIMUKSENI ON VAIN YKSI NÄKÖKULMA AIHEESEEN
AIHEEN VALINTA PELKKÄ YLEISLUONTEINEN AIHE EI VIELÄ RIITÄ TUTKIELMAN LÄHTÖKOHDAKSI, VAAN AIHEESEEN TULISI LÖYTÄÄ JOKIN JOHTOAJATUS JA NÄKÖKULMA JOHTOAJATUS ON TÄRKEÄ, KOSKA SE OHJAA KOKO MYÖHEMPÄÄ TYÖSKENTELYÄ: LÄHTEIDEN ETSINTÄÄ, TEORIAN VALINTAA, AINEISTON HANKINTAA JNE.
MITEN LÖYDÄN AIHEEN? AIHEEN VOI LÖYTÄÄ, SAADA, KEKSIÄ TAI SYNNYTTÄÄ MONELLA TAVALLA KRIITTINEN ASENNOITUMINEN INTUITIO TUTKIMUKSEN TULISI LÄHTEÄ LIIKKEELLE JOSTAKIN KIINNOSTUSTA HERÄTTÄVÄSTÄ ILMIÖSTÄ TAI TEHDYSTÄ HAVAINNOSTA
AIHEEN IDEOINTI (Hirsjärvi ym.2007) AIHEEN ETSIMISEN VOI ALOITTAA KAHDELLA TAVALLA: LÄHDETÄÄN 1) TUTUSTA AIHEPIIRISTÄ JA ETSITÄÄN TÄSMÄLLINEN AIHE SEN ALUEELTA TAI 2) VALITAAN TARKOITUKSELLISESTI AIVAN UUSI ALUE TUTKIELMAN KOHTEEKSI 1A) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT LUKEMISEN JA KOULUTUKSEN POHJALTA 1B) KÄSITYS TUTKITTAVASTA ILMIÖSTÄ ON MUODOSTUNUT KOKEMUKSEN JA KÄYTÄNNÖN TYÖN PERUSTEELLA
HYVÄN AIHEEN KRITEERIT (Hirsjärvi ym. 2007) 1) KIINNOSTAAKO AIHE TODELLA SINUA? 2) ONKO AIHE SOPIVA POLITIIKAN TUTKIMUKSEEN? 3) ONKO AIHEELLA YHTEISKUNNALLISTA TAI TIETEEN SISÄISTÄ MERKITYSTÄ 4) OPETTAAKO AIHEEN TUTKIMINEN SINULLE JOTAKIN? 5) ONKO AIHE TOTEUTETTAVISSA KOHTUULLISESSA AJASSA? 6) ONKO AIHEESTA SAATAVISSA TARPEEKSI TIETOA? 7) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ TUTKIMUS ON MAHDOLLISTA TOTEUTTAA OTTAEN HUOMIOON A) TALOUDELLISET VOIMAVARAT, B) TUTKIMUKSEN KOHTEIDEN SUOSTUMUS,C) TARVITTAVAT ERIKOISLAITTEET TAI KALLIS MATERIAALI, D) TARVITTAVAT KIRJASTOPALVELUT JA KIELITAITO 8) ONKO AIHE SELLAINEN, ETTÄ KYKYSI JA KOKEMUKSESI PÄÄSEVÄT ESIIN?
PROSESSIKIRJOITTAMINEN (Kniivilä ym. 2007) TARKOITTAA SELLAISTA KIRJOITTAMIS- KÄYTÄNTÖÄ, JOSSA TEKSTIÄ MUOKATAAN KIRJOITTAMALLA USEAMPIA LUONNOKSIA SAADUN PALAUTTEEN TAI ITSEARVIOINNIN POHJALTA KIRJOITTAMISTA EI TULE PITÄÄ TUTKIMUKSELLE ALISTEISENA TOIMINTANA VAAN LUONNOLLISENA OSANA TUTKIMUSTA KIRJOITTAMINEN ON TOIMINTAA, JOSSA VUOROPUHELU ERI TAHOJEN KANSSA ON TÄRKEÄÄ KIRJOITTAJAN OMAN ÄÄNEN ETSIMINEN ON KUITENKIN TÄRKEÄ TAVOITE TUTKIMUKSESSA
TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN PROSESSINA (Kniivilä ym. 2007) TOIMINTOINA AJATTELU, KIRJOITTAMINEN JA LUKEMINEN LIITTYVÄT KIINTEÄSTI TOISIINSA AKATEEMINEN LUKUTAITO LIITTYY OLENNAISESTI TUTKIMUSTYÖHÖN KÄSITTÄEN OMAKOHTAISEN TIEDONHANKINNAN SEKÄ LÄHDE-AINEISTON KÄYTTÖTAIDON ELI TUTKIMUSTA VARTEN LUKEMISEN JA SIIHEN PERUSTUVIEN MUISTIINPANOJEN LAATIMISEN AKATEEMINEN LUKUTAITO JOHTAA AKATEEMI-SEEN KIRJOITUSTAITOON, JOKA KÄSITTÄÄ MM. KYVYN LAATIA TUTKIELMA TIETEELLISEN ESITYSTAVAN MUKAISESTI AKATEEMISEEN TYÖSKENTELYYN JA KIRJOITTAMISEEN LIITTYY TIETEELLINEN ARGUMENTOINTI AJATTELU JA KIRJOITTAMINEN LIITTYVÄT TOISIINSA EROTTÄMATTOMASTI JA VASTAVUOROISESTI TIETEELLISEN TEKSTIN KIRJOITTAMISELLE ON OMINAISTA, ETTÄ SE RAKENTUU SEKÄ AIEMMILLE TEKSTEILLE ETTÄ KIRJOITTAJAN OMALLE TUTKIMUS- JA AJATUSTYÖLLE
KIRJOITTAMISPROSESSIN VAIHEET (Kniivilä ym. 2007) 1) VALMISTAUTUMINEN 2) LUONNOSTELEMINEN 3) TEKSTIVERSION KIRJOITTAMINEN ELI MUOKKAAMINEN 4) TEKSTIN TARKASTELU JA TOIMITTAMINEN 5) TEKSTIN OIKOLUKU JA VIIMEISTELEMINEN
ALOITTAMISEN KULTAISET SÄÄNNÖT (Kniivilä ym. 2007) ALOITA KESKELTÄ, ÄLÄ JOHDANNOSTA ALOITA HELPOSTA ELI SIITÄ, MISTÄ TUNTUU HELPOLTA KIRJOITTAA ALOITA ESIMERKIKSI MÄÄRITELMISTÄ ELI KIRJOITA RAAKATEKSTIÄ SIITÄ, MITÄ KESKEISET KÄSITTEET TARKOITTAVAT ALOITA AINEISTON KUVAUKSESTA ÄLÄ VIIMEISTELE, SILLÄ TEKSTIKATKELMAT VOIVAT TOISTUA, VAIHTAA PAIKKAA TAI POISTUA KOKONAAN KUVITTELE TEKSTILLESI OIKEANTASOINEN LUKIJA, JOKA KUUNTELEE JA KYSYY, JOS EI YMMÄRRÄ. KIRJOITTAMISEN ERI VAIHEET OVAT KESKUSTELUA TÄMÄN LUKIJAN KANSSA
ARGUMENTOINTI (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI ON ARGUMENTOIVAA, MIKÄ TARKOITTAA VÄITTEIDEN SELKEÄÄ ESITTÄMISTÄ, NIIDEN PERUSTELEMISTA JA LUKIJAN VAKUUTTAMISTA (VASTAKOHTANA MUTU ) ARGUMENTOINNILLA TARKOITETAAN PERUSTELUJEN ESITTÄMISTÄ ARGUMENTIN TEHTÄVÄNÄ ON TUKEA VÄITETTÄ ELI SITÄ, MITÄ KIRJOITTAJA HALUAA LUKIJAN USKOVAN TIETEELLISELLE TEKSTILLE TYYPILLISIÄ PERUSTELUN VÄLINEITÄ OVAT VIITTAAMINEN AIEMPIIN TUTKIMUSTULOKSIIN -> LÄHDEVIITTEET
MIHIN LÄHDEVIITTEITÄ TARVITAAN? (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLINEN TEKSTI RAKENTUU AINA AIEMMALLE TIEDOLLE: AIEMMILLE TEKSTEILLE JA NIISSÄ ESITETYILLE AJATUKSILLE TIETEELLISESSÄ TEKSTISSÄ OTETAAN KANTAA AIKAISEMMIN JULKAISTUJEN TEKSTIEN SISÄLTÖIHIN: TUETAAN, KYSEENALAISTETAAN TAI KUMOTAAN NIITÄ TIETEELLISESSÄ TYÖSSÄ TUOTETAAN UUTTA TIETOA LÄHINNÄ ARVIOIMALLA JA VERTAILEMALLA SEKÄ YHDISTELEMÄLLÄ JA TÄYDENTÄMÄLLÄ MUIDEN TÖITÄ TIEDE ON KUMULOITUVAA ->UUDET TULOKSET ON SIDOTTAVA JA SUHTEUTETTAVA JO OLEMASSA OLEVAAN, TUNNETTUUN TIETOON
LÄHDEVIITTEET (2) LÄHDEVIITTEIDEN AVULLA ILMAISTAAN, MITKÄ TULOKSET OVAT UUSIA JA KIRJOITTAJAN AIKAANSAAMIA JA MITKÄ AIEMPIA JA MUIDEN AIKAANSAAMIA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ OSA TEKSTISTÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA JA MIKÄ JONKUN TOISEN -> JOS ESITTÄÄ TOISEN TUOTTAMAA TIETOA OMANAAN, KYSYMYKSESSÄ ON PLAGIOINTI
LÄHTEIDEN MÄÄRÄ (Kniivilä ym. 2007) TIETEELLISILTÄ KIRJOITUKSILTA EDELLYTETÄÄN, ETTÄ NIIDEN SISÄLTÖ PERUSTUU USEAAN ERI LÄHTESEEN LÄHDEKRITIIKKI ON TÄRKEÄ OSA LÄHDEAINEISTON VALINTAA JA KÄYTTÖÄ LÄHTEIDEN VALINTAA OHJAAVAT NIIDEN OLEELLISUUS JA AJANTASAISUUS ELI LAATU JA MONIPUOLISUUS LÄHTEIDEN TULISI LIITTYÄ KÄSITELTÄVÄÄN AIHEPIIRIIN JA OLLA TUOREITA (EI VANHENTUNUTTA TIETOA) >< KLASSIKOT SOPIVA LÄHTEIDEN MÄÄRÄ RIIPPUU TYÖN TARKOITUKSEN MUKAAN: PRO GRADUSSA NIITÄ ON OLTAVA ENEMMÄN KUIN KANDIDAATIN TUTKIELMASSA TAI SEMINAARIESITELMÄSSÄ RIIPPUU MYÖS SIITÄ, KUINKA PALJON AIHETTA ON AIEMMIN TUTKITTU
VIITTAUSTEKNIIKKA (Kniivilä y. 2007) LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN MAHDOLLISTAA SEN, ETTÄ LUKIJA VOI LÖYTÄÄ, MISTÄ KIRJOITTAJA ON TIETONSA AMMENTANUT VIITTEIDEN AVULLA LUKIJA PYSTYY EROTTAMAAN, MIKÄ ON PERÄISIN LÄHTEESTÄ JA MIKÄ ON KIRJOITTAJAN OMAA POHDINTAA ÄÄNI TEKSTISSÄ VOI OLLA: 1) ALAN YLEINEN JA YHTEINEN, 2) KÄYTETYN LÄHTEEN, TAI 3) KÄSILLÄ OLEVAN TEKSTIN KIRJOITTAJAN ÄÄNI
PRIMÄÄRI- VAI SEKUNDÄÄRILÄHTEET? (Kniivilä ym. 2007) KIRJOITTAJA VIITTAA VAIN SELLAISIIN LÄHTEISIIN, JOIHIN ON ITSE TUTUTUSTUNUT LÄHDELUETTELOSSA MAINITAAN VAIN NE LÄHTEET, JOIHIN ON VIITATTU TEKSTISSÄ PERUSLÄHTÖKOHTANA ON, ETTÄ LÄHTEINÄ KÄYTETÄÄN PRIMÄÄRILÄHTEITÄ: OMAAN TEKSTIIN OTETTAVA TIETOAINEIS HAETAAN SUORAAN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTEESTÄ AINA KUN SE ON MAHDOLLISTA SEKUNDÄÄRILÄHTEIDEN ELI JONKUN TOISEN KIRJOITTAMASSA TEKSTISSÄ MAINITTUJEN LÄHTEIDEN KÄYTTÖÄ PYRITÄÄN VÄLTTÄMÄÄN.
REFEROINTI (Kniivilä ym. 2007) OMAAN TEKSTIIN TULEVA TIETOAINEIS VOI OLLA LUONTEELTAAN SUORAA LAINAUSTA TAI EPÄSUORAA REFEROINTIA SUOSITELTAVIN ON EPÄSUORA VIITTAUS, JOLLOIN ALKUPERÄISESTÄ LÄHTÖTEKSTISTÄ POIMITAAN OMAAN TYÖHÖN TIIVIISTI VAIN TÄRKEIN YDINSISÄLTÖ, JOKA ESITETÄÄN OMIN SANOIN SUORAA LAINAA KÄYTETTÄVÄ SÄÄSTELIÄÄSTI, VAIN KUN ALKUPERÄISESSÄ TEKSTISSÄ ASIA ON ILMAISTU NIIN YTIMEKKÄÄSTI JA OSUVASTI, ETTÄ SE REFEROITAESSA MENETTÄISI ILMAISUVOIMAANSA JA SISÄLTÖÄÄNKIN SITAATIT KIRJOITETAAN TUTKIELMAN KIELELLÄ;VIERAALLA KIELELLÄ VAIN, JOS KYSYMYKSESSÄ ON TARKKA MÄÄRITELMÄ TAI VAIKEASTI KÄÄNNETTÄVÄ TEKSTINOSA. SITAATIN VOI LAITTAA ALKUPERÄISKIELELLÄ ALANOOTIKSI SUORAN LAINAN TULEE OLLA LYHYT
SUORA LAINA KUN SUORA LAINA ON 1-3 RIVIN MITTAINEN, SE UPOTETAAN TEKSTIIN LAINAUSMERKKIEN AVULLA: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Rosanvallonin mukaan luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)
SUORA LAINA (2) JOS SUORA LAINA YLI 3 RIVIÄ -> SISENNETÄÄN JA KIRJOITETAAN PIENEMMÄLLÄ KIRJASINKOOLLA JA TIHEÄMMÄLLÄ RIVIVÄLILLÄ (1-VÄLILLÄ) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen)sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. (Rosanvallon 2008, 55.) Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi (Mts.)
REFEROINNIN KEINOT (Kniivilä ym. 2007) KUN KIRJOITTAJA REFEROI LÄHDETTÄ, HÄN TULEE SAMALLA ILMAISSEEKSI SIITÄ JONKINLAISEN TULKINNAN KESKEISIN TULKINNAN KERTOVA KEINO ON KÄYTTÄÄ REFEROINTIVERBIÄ, KUTEN ESITTÄÄ, KATSOO TAI VÄITTÄÄ LÄHDEKIRJALLISUUTTA VOI REFEROIDA NIIN ESITELLEN KUIN KOMMENTOIDEN, JOLLOIN KIRJOITTAJA VOI TUODA ESILLE OMAN TULKINTANSA ASIASTA (VÄITTÄÄ, OLETTAA, POHTII, TOTEAA JNE)
TAVANOMAISIMMAT VIITTAUSTAVAT ASIANTUNTIJAPAINOTTEISESSA VIITTAUSTAVASSA KOROSTETAAN ASIAN SANOJATAHOA: Rosanvallonin (2008, 57) mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia. Rosanvallonin mukaan maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57). SISÄLTÖPAINOTTEISESSA VIITTAUKSESSA KOROSTETAAN ENEMMÄN ITSE SANOMAA: Maine on voimakas poliittinen väline, koska enää ei pyritä paljastamaan korruptiota, vaan tekoja ja toimia, jotka ovat ehkä laillisia mutta silti moitittavia (Rosanvallon 2008, 57).
Kokonaiseen teokseen viittaaminen: Pierre Rosanvallon (2008) tarkastelee teoksessaan erilaisia vastavallan muotoja Useisiin teoksiin viittaaminen: Myös Suomessa eräät tutkijat ovat tarkastelleet tutkimuksissaan poliittisia skandaaleja (esim. Paastela 1995; Ruostetsaari 1992, 2003; Alho 2004. Referoinnin eri tapoja voi yhdistää samaankin virkkeeseen: Toisin kuin Virtanen (2009, 10) väittää, tätä lähestymistapaa on sovellettu myös valtatutkimukseen (esim. Mäkinen 2008). 2
VIITTAUSTEKNIIKAT (Kniivilä ym. 2007) EI OLE YHTÄ AINOAA OIKEAA TAPAA, MUTTA LÄPI KOKO TYÖN ON KÄYTETTÄVÄ SAMAA PÄÄVIITTAUSTEKNIIKKAA VAIKKA KIRJOITTAJA LAINAA TIETOAINEISTA ERI LÄHTEISTÄ JA ERI TIETEENALOILTA, TYÖSSÄ ON NOUDATETTAVA OMAN TIETEEN ALAN (VALTIO-OPIN) KÄYTÄNTÖÄ LÄHDEVIITTAUKSET ON SYYTÄ MERKITÄ TEKSTIIN JO LUONNOSVAIHEESSA, MYÖHEMMIN NIIDEN LÖYTÄMINEN VOI OLLA VAIKEAA YLEISET PÄÄVIITTAUSTEKNIIKAT: 1) TEKSTINSISÄINEN, 2) ALAVIITETEKNIIKKA JA 3) LOPPUVIITETEKNIIKKA. VALTIO- OPISSA VOI KÄYTTÄÄ KAHTA ENSIKSI MAINITTUA. VIITTEESEEN MERKITÄÄN: TEKIJÄN (TEKIJÖIDEN) SUKUNIMI, JULKAISUN KUSTANNUSVUOSI, SIVU(T), JOILLA ASIAA KÄSITELLÄÄN KO. JULKAISUSSA
SISÄVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.)
ALAVIITETEKNIIKKA Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.
RINNAKKAISKÄYTTÖ Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Rosanvallon 2008, 55.) [1] Sisäviitteitä käytettäessä alanootilla voidaan tehdä lisäselvennyksiä.
VIITTEEN ULOTTUMA-ALA VIITTAAMISESSA ON TÄRKEÄ OSOITTAA VIITTEEN ULOTTUMA-ALA: LUKIJAN ON KYETTÄVÄ PÄÄTTELEMÄÄN, MIHIN OSAAN TEKSTIÄ KUKIN VIITE KOHDISTUU -> NOOTIN/PISTEEN PAIKKA ON TÄRKEÄ SISÄVIITE: JOS VIITE KOHDISTUU VAIN YHTEEN LAINATTUUN LAUSEESEEN, PISTE TULEE SULKUMERKIN JÄLKEEN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan (Rosanvallon 2008, 55). JOS VIITE KOHDISTUU USEAMPAAN KUIN YHTEEN LAUSEESEEN, ENSIMMÄINEN PISTE TULEE ENNEN SULKUMERKKIÄ JA TOINEN PISTE SIVUNUMERON JA TOISEN SULKUMERKIN VÄLIIN: Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.)
2 ALAVIITE: JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN VASEMMALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA VAIN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN JOS NOOTTI LAUSEEN PÄÄTTÄVÄN PISTEEN OIKEALLA PUOLELLA -> SE VIITTAA USEAMPAAN EDELTÄVÄÄN LAUSEESEEN Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa[1]. Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi.[2] [1] Rosanvallon 2008, 33. [2] Rosanvallon 2008, 55.
AKTIIVINEN JA PASSIIVINEN VIITTAAMINEN (Kniivilä ym. 2007) AKTIIVISESTA LÄHTEESTÄ KIRJOITTAJA ON NOSTANUT TIETOAINEISTA OMAAN TEKSTIINSÄ PASSIIVISESTA LÄHTEESTÄ ON KYSE SILLOIN KUN KIRJOITTAJA VIITTAA YLEISESTI LÄHTEESEEN EIKÄ LAINAA SIITÄ MITÄÄN, VAAN OSOITTAA TUNTEVANSA LAAJEMMIN ALAN TUTKIMUSTA -> Vrt., Ks. esim., Ks. myös Ks. ELI KATSO-MERKINTÄ OHJAA LUKIJAA LISÄTIEDON LÄHTEILLE, JOISSA ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJAN KANSSA SAMANSUUNTAISESTI Vrt. ELI VERTAA-MERKINTÄ TARKOITTAA, ETTÄ LÄHTEESSÄ ASIAA KÄSITELLÄÄN KIRJOITTAJASTA POIKKEAVALLA TAVALLA
LÄHDEVIITTEIDEN LYHENTEET Mt. = mainittu teos Ibid. = saman kirjan sivut (suomen kielessä voidaan käyttää vain, jos viitataan saman teoksen samoihin sivuihin) Skandaalin paljastaminen vahingoittaa ennen kaikkea asianosaisten mainetta; maine on eräänlaista symbolista pääomaa, jonka poliittinen merkitys kasvaa koko ajan. Siitä on tullut tärkeä muuttuja luottamuksen luomisessa. (Rosanvallon 2008, 55.) Luottamus on näkymätön instituutio, joka säätelee informaatiota. Sen edellytyksenä on saavutettu etu, ja se korvaa muodolliset sitoumukset (mm. sopimuksen ja lupauksen). Sitä ei kuitenkaan voi olla olemassa itsestään, vaan se on henkilöiden tai ryhmien, kuten hallittujen ja hallitsijoiden, välisten suhteiden ominaisuus. Täytyy siis tuottaa tällainen suhde ja pitää sitä yllä; sitä täytyy varjella, jotta se säilyisi. (Mt., 56.)
TEKIJÖITÄ KOLME TAI USEAMPIA Paulsonin, Scottin ja Meyerin (2009, 60) mukaan JATKOSSA: Paulsonin ym. (2009, 60) mukaan ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA LUETELLAAN KAIKKI NIMET, JOITA KAIKKIA MYÖS TARVITTAESSA TAIVUTETAAN. MYÖHEMMIN VIITTAESSA ENSIMMÄISEN NIMEN JÄLKEEN LISÄTÄÄN ym. VASTAAVA LATINAN KIELINEN LYHENNE ON et al. MITÄ ILMAN SELVITÄÄN HYVIN SUOMENKIELISESSÄ TEKSTISSÄ JOS TEKIJÖITÄ 6 TAI USEAMPIA, MYÖS ENSIMMÄISTÄ KERTAA MAINITTAESSA KÄYTETÄÄN MERKINTÄÄ: ENSIMMÄINEN KIRJOITTAJA + LYHENNE ym. LÄHDELUETTELOSSA KAIKKI TEKIJÄT ON KUITENKIN MAINITTAVA
SÄHKÖISIIN LÄHTEISIIN VIITTAAMINEN Internet-lähteisiin viittaamisessa noudatetaan muutamin poikkeuksin samoja sääntöjä kuin paperimuotoisiin lähteisiin viitattaessa: keskeisimmät erot ovat ne, että internet-lähteisiin viitattaessa on erittäin tärkeää merkitä näkyviin dokumentin päiväys eli milloin dokumentti on luettu. erittäin suositeltavaa on säästää keskeisiä kohtia sähköisestä dokumentista silloin, kun sen oletetaan poistuvan palvelimelta eikä paperiversioita ole saatavilla. lähdeviitteessä ei erikseen mainita, että kyseessä on elektroninen dokumentti, vasta lähdeluettelossa annetaan dokumentin URL-osoite (www-, ftp- tai vastaava osoite). Esim. lähdeviite tekstissä: Derksen 1998. lähdeluettelossa: Derksen, Wilfried. The Electoral Web Sites Electoral Calendar. <http://www.geocities. com/~derksen/election/calendar.htm> Luettu 1.3.1998. Jos lähdeviite on pdf-muotoinen, joltakin vapaalta palvelimelta saatu alkuperäisesti painettu lähde, siihen tulee viitata kuten painettuihin lähteisiin yleisesti. Esimerkiksi Maailmanpankin palvelimelta saatu raportti ei edellytä URL-osoitetta lähdeluettelossa: Jean Aden (2001) Decentralization of Natural Resources Sector in Indonesia: Opportunities and Risks. EASES Discussion Paper Series. Environment and Social Development Unit, East Asia and Pacific Region, the World Bank, September.
LÄHDELUETTELO (Hirsjärvi ym. 2007) KÄYTETYT LÄHTEET ILMOITETAAN SEKÄ ITSE TEKSTISSÄ ETTÄ LÄHDELUETTELOSSA TEKSTIVIITE OHJAA KIRJOITUKSEN LOPUSSA OLEVAAN LÄHDELUETTELOON, JOSTA LUKIJA SAA LÄHTEEN BIBLIOGRAFISET TIEDOT ->LÄHDEVIITTEEN JA LÄHDELUETTELON VÄLILLÄ OLTAVA TIUKKA VASTAAVUUS LÄHDELUETTELOON MERKITÄÄN VAIN SE KIRJALLISUUS, JOTA KIRJOITTAJA ON TYÖSSÄÄN KÄYTTÄNYT JA JOHON HÄN ON VIITANNUT LÄHDELUETTELOON EI MERKITÄ SELLAISIA JULKAISUJA, JOITA KIRJOITTAJA EI OLE OMIN SILMIN LUKENUT, TAI JOS ON LUKENUT, EI OLE NIIHIN VIITANNUT LÄHDELUETTELON LAADINTAPA SAATTAA POIKETA TOISISTAAN ERI LAITOKSILLA JA KUSTANTAJILLA, OLEELLISTA ON JOHDONMUKAINEN MERKINTÄTAPA LÄPI KOKO TYÖN
TEOKSISTA ILMOITETAAN KIRJOITTAJAN (KIRJOITTAJIEN) SUKUNIMI JA ETUNIMI JULKAISUVUOSI TEOKSEN TÄYDELLINEN NIMI. NIMI KURSIVOIDAAN. OSA, JOS USEAMPIOSAINEN TEOS SARJAN NIMI JA NUMERO, JOS ILMESTYNYT SARJASSA PAINOS, JOS EI ENSIMMÄINEN KUSTANTAJAN KOTIPAIKKA, KUSTANTAJAN NIMI
KOKOOMATEOKSET TAI TIETEELLISET ARTIKKELIT KIRJOITTAJAN NIMI ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKKEIHIN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU KOKOOMATEOKSESSA, KIRJOITETAAN NORMAALIT BIBLIOGRAFISET TIEDOT + SIVUNNUMEROT (5-20) JA KOKOOMATEOKSEN NIMI KURSIVOIDAAN JOS ARTIKKELI ON JULKAISTU TIETEELLISESSÄ AIKAKAUSLEHDESSÄ, ILMOITETAAN TEKIJÄN NIMI, ARTIKKELIN NIMI LAINAUSMERKEISSÄ, LEHDEN NIMI KURSIVOITUNA, LEHDEN NUMERO JA VUOSIKERTA JA SIVUNUMEROT
VALMIS LÄHDELUETTELO Antola, Esko (1976), Kehitysmaiden tilan arvioinnista: länsimaisen tutkimuksen metodologisista suuntauksista ja kehityskäsityksistä. Teoksessa Gould, Jeremy (toim.), Suomalaisen kehitys-tutkimuksen suunnat. Helsinki: Helsingin yliopiston kehitysinstituutti, 31-37. Apunen, Osmo (1978), Voimakeinoista pidättyminen. Aseidenriisunta- vihkot 8. Turku: Suomen Sadankomitealiitto. Borg, Olavi (1995), Edistyksen ja tasavallan aate: puheita ja puheenvuoroja 1960 90-luvuilta. Helsinki: K.J. Ståhlbergin säätiö. Brown, Chris (1997a), Understanding International Relations. Hong Kong: Macmillan. Brown, Chris (1997b), Understanding International Relations 2. Hong Kong: Macmillan. Clapham, Christopher (1998), Rwanda: The Perils of Peacemaking, Journal of Peace Research 35 (2): 193 210. George, David (1996), National Identity and National Self-Determination, Teoksessa Caney, Simon & George, David & Peter Jones (toim.), National Rights, International Obligations. Boulder, Colorado: Westview Press, 13 33. Mitchell, Christopher & Banks, Michael (1996), Handbook of Conflict Resolution. The Analytical Problem- Solving Approach. New York: Printer. Paastela, Jukka & Rautkallio, Hannu (toim.) (1997), Rakas kallis toveri: Kullervo Mannerin ja Hanna Malmin kirjeenvaihtoa 1932 1933. Porvoo: WSOY.
LÄHDEKRITIIKKI (Mäkinen 2005) ONKO LÄHDE AITO? ONKO LÄHDE RIIPPUMATON? ONKO LÄHDE ALKUPERÄINEN? ONKO LÄHDE PUOLUEETON ELI TENDENSSIVAPAA? ONKO TEOKSEN KIRJOITTAJA ARVOSTETTU JA TUNNETTU? ONKO KIRJOITTAJA KÄYTTÄNYT ARVOVALTAISIA LÄHTEITÄ? TOIMIIKO KIRJOITTAJA ARVOSTETUSSA ORGANSIAATIOSSA? ONKO VIITTEET MERKITTY OIKEIN? ONKO JULKAISU ARVOSTETTU? ONKO JULKAISU AJANKOHTAINEN?
LUOTETTAVUUS PIENENEE > (Mäkinen 2005) TIETEELLISET MONOGRAFIAT HAKUTEOKSET JA BOBLIOGRAFIAT VIRANOMAISTIETO TIETEELLISET ARTIKKELIT ELEKTRONISET TIETOKANNAT HAASTATTELUT KOKEELLINEN TIETO KAUPALLISET JULKAISUT TIETOSANAKIRJAT AIKAKAUSLEHDET SANOMALEHDET SÄHKÖPOSTITUSLISTAT YKSITYISET WEBBISIVUT INTERNETIN CHAT
ITSE KERÄTTÄVÄT AINEISTOT HAVAINNOINTI 1) OSALLISTUVA HAVAINNOINTI 2) ULKOPUOLINEN HAVAINNOINTI KYSELY JA HAASTATTELU (SURVEY)
VALMIIT AINEISTOT 1) AIKAISEMPIEN TUTKIMUSTEN AINEISTOT (SEKUNDÄÄRIANALYYSI) YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIETOARKISTO WWW.FSD.UTA.FI ÅKERLUNDINKATU 2 A, 5. KRS ESIM. EUROPEAN SOCIAL SURVEY, EUROBAROMEYRIT, WORLD VALUES SURVEY, ELINKEINOELÄMÄN VALTUUSKUNNAN (EVA) ASENNE-TUTKIMUKSET, KUNNALLISALAN ILMAPUNTARIT, NUORISOBAROMETRIT, PUOLUEIDEN AJANKOHTAISTUTKIMUKSET
VALMIIT AINEISTOT (2) A) MONOGRAFIAT ELI KIRJAT LINDA-TIETOKANTAAN ON KOOTTU YLIOPISTOJEN JA KORKEAKOULUJEN AINEISTOREKISTERIT (LÖYTYY TAMCATISTA NELLI-TIETOKANNASTA LÖYTYVÄT SÄHKÖISET KIRJAT JA LEHDET YLEISTEN KIRJASTOJEN TIETOREKISTERIT: WWW.KIRJASTOT.FI
VALMIIT AINEISTOT (3) B) TIETEELLISET AIKAKAUSLEHDET POLITIIKKA, HALLINNON TUTKIMUS, KOSMOPOLIS, KUNNALLISTIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA, ULKOPOLITIIKKA AMERICAN JOURNAL OF POLITICAL SCIENCE, COMPARATIVE POLITICAL STUDIES, COMPARATIVE POLITICS, EUROPEAN JOURNAL OF POLITICAL RESEARCH, EUROPEAN UNION POLITICS, INTERNATIONAL POLITICAL SCIENCE REVIEW, JOURNAL OF PUBLIC POLICY, POLITICAL STUDIES, POLITICS, SCANDINAVIAN POLITICAL STUDIES C) SARJAJULKAISUT D) OPINNÄYTETYÖT
VALMIIT AINEISTOT 2) TILASTOT TILASASTOKESKUS: SUOMEN TILASTOLLINEN VUOSIKIRJA TILASTOKESKUS YLLÄPITÄÄ INTERNETSIVUA, JOHON ON LINKITETTY MYÖS MAKSUTTOMIA TILASTOLÄHTEITÄ: HTTP://WEBSTAT.FI AIHEALUETTAIN JAOTELTU TILASTOLUETTELO: HTTP://TILASTOKESKUS.FI/TIL/INDEX.HTML
VALMIIT AINEISTOT 3) HALLITUKSEN ESITYKSET JA KAIKKI VALTIOPÄIVÄASIAKIRJAT WWW.EDUSKUNTA.FI KOTIMAISET SÄÄDÖKSET ILMESTYVÄT VIRALLISESSA SÄÄDÖSKOKOELMASSA: HTTP://WWW.FINLEX.FI/LAINS/INDEX.HTML EU:N LAINSÄÄDÖNTÖ: HTTP://EUROPE.EU.INT/CELEX/
VALMIIT AINEISTOT 4) HENKILÖKOHTAISET DOKUMENTIT KIRJEET, PÄIVÄKIRJAT, ELÄMÄKERRAT YM. 5) ORGANISAATIOIDEN DOKUMENTIT YRITYSTEN JA JÄRJESTÖJEN VUOSIKERTOMUKSET, PUOLUEOHJELMAT JNE. 6) KULTTUURITUOTTEET SANOMA- JA AIKAKAUSLEHDET, RADIO- JA TV-OHJELMAT, KIRJOITETTU TEKSTI, MAINOKSET JNE.
AINEISTON RIITTÄVYYS (Ronkainen ym. 2011) AINEISTON MÄÄRÄ ON RIITTÄVÄ SILLOIN, KUN TUTKIJA VOI VASTATA TUTKIMUSKYSYMYKSEENSÄ TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYS SEKÄ AINEISTON LAAJUUS, HANKINTATAPA JA YLEISTÄMISEN MAHDOLLISUUS NIVOUTUVAT TOISIINSA: JOS TUTKIMUKSEN TARKOITUKSENA ON YLEISTÄÄ TULOKSET PERUSJOUKKOON, TARVITAAN POPULAATIOTASON AINEISTO, JOKA ON TILASTOLLISESTI ILMIÖTÄ JA KO. PERUSJOUKKOA EDUSTAVA (ESIM. MIELIPIDETUTKIMUKSET) JOS PYRKIMYKSENÄ ON HAHMOTTAA ILMIÖN MAHDOLLISIA MUOTOJA JA SEN MONIMUTOISUUTTA, AINEISTON ON VOITAVA TUODA ESILLE ILMIÖN HETEROGEENISUUS: LAADULLISESSA TUTKIMUKSESSA AINESTON KERUUN (JA ANALYYSIN) VOI LOPETTAA SILLOIN, KUN UUSI AINEISTO EI ENÄÄ TUO UUTTA VAAN TEEMAT TOISTUVAT (NS. KYLLÄÄNTYMINEN)
AINEISTON ANALYYSION VAIHEET (Ronkainen ym. 2011) 1) TUTKIJA TUTUSTUU AINEISTOONSA MAHDOLLISIMMAN VÄHIEN ENNAKKOKÄSITYSTEN VARASSA: MILLAISIA ASIOITA AINEISTOSSA ON, MIHIN KYSYMYKSIIN ON VASTATTU JA MISTÄ AINEISTO OIKEIN KERTOO; 2) AINEISTOA PILKOTAAN, LUOKITELLAAN JA JÄRJESTETÄÄN ESIM. VERTAILTAVAKSI KÄYTTÄMÄLLÄ JOTAKIN MÄÄRITELTYÄ ANALYYSITEKNIIKKAA ELI TUTKIMUSMENETELMÄÄ: TUTKIJALLA ON OLTAVA JÄRJESTELMÄLLINEN JA LUKIJALLE SELVÄSTI KERROTTU TAPA TYÖSTÄÄ AINEISTOA; 3) TULKINTAVAIHEESSA TUTKIJA SIIRTÄÄ ANALYYSIN TUOTTAMAT HAVAINNOT TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN YHTEYTEEN HAKEMALLA YHTÄLISYYKSIÄ TAI EROJA. ILMAISTU TULKINTASÄÄNTÖ YHDISTÄÄ TOISIINSA TUTKIJAN AINEISTOSTA TEKEMÄT HAVAINNOT JA TEOREETTISEN VIITEKEHYKSEN;
jatkuu LUENTAVAIHEESSA AINESTOSTA MUODOSTETTUJA HAVAINTOJA TARKASTELLAAN VALIKOIVASTI TIETYN AJATTELUKEHIKON TAI IDEAN POHJALTA: VAIHEEN AVULLA HAETAAN TULKINTAIDEOITA. -> INTUITIO, TEOREETTINEN AJATTELU, AINEISTO, MIELIKUVITUS, JÄRJESTEÄMÄLLISYYS, SELVÄSTI ILMAISTUT TULKINTASÄÄNNÖT JA KAHLITSEMATON LUOVUUS OVAT OSA ANALYYSIÄ