OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO KULTTUURIALA MY SONGS Opinnäytetyö T E KIJÄ/T: Antti Laitinen
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Kulttuuriala Koulutusohjelma Musiikin koulutusohjelma Työn tekijä(t) Antti Laitinen Työn nimi My Songs Päiväys 10.3.2016 Sivumäärä/Liitteet 15/4 Ohjaaja(t) Risto Toppola Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Savonia-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Opinnäytetyönä tehdään monimuototyö, johon kuuluu musiikkiäänite- ja kirjallinen osio. Työn aiheena ovat omat sävellykset. Tekijä on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut kappaleet vuosina 2013-2015. Äänite tehdään yhteistyössä Savonia-amattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Kappaleet äänitetään oppilaitoksen tiloissa Kuopiossa. Kirjallisessa osiossa pohditaan ja arvioidaan, mikä oli kappaleiden tekemisessä ja projektin eteenpäin viemisessä haastavinta kappaleiden tekijän näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on työstää omia kappaleita ja sovittaa ne bändille, harjoituttaa ja äänittää kappaleet. Tavoitteena on kehittyä ja hyötyä työstä muusikkona, säveltäjänä ja sovittajana. Tarkoituksena on tehdä enemmän omaa musiikkia ja saada lisää esiintymisiä. Tekijä työstää kappaleita yksin ja bändin kanssa, harjoituttaa kappaleita bändin kanssa ja järjestää äänityssessiot. Tekijä kantaa päävastuun produktiosta ja sen taiteellisesta kokonaisuudesta. Opinnäytetyön raportissa käydään läpi sitä, mistä idea lähti ja minkälaisia haasteita prosessi sisälsi. Jokaisen sävellyskappaleen syntyä, taustaa ja työstämistä kuvataan ja esitellään. Lopuksi tekijä pohtii produktion onnistumista ja saavutettua lopputulosta. Avainsanat Omat sävellykset, taiteellinen työ, projekti, äänitys
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS Abstract Field of Study Culture Degree Programme Degree Programme in Music Author(s) Antti Laitinen Title of Thesis My Songs Date 10.3.2016 Pages/Appendices 15/4 Supervisor(s) Risto Toppola Client Organisation /Partners Savonia University Of Applied Sciences Abstract This thesis includes recorded songs and raport. The thesis focuses on Laitinen s own compositions. The goal of the thesis was to work with the songs, arrange them for a band, rehearse the songs and record them. The thesis was made co-operating with students and staff of Savonia University of Applied Sciences. The recordings were made in the studio of Savonia University of Applied Sciences. In the raport there is a raport about what was the hardest part on the project. There is a raport about why I ended up doing this project as a thesis. The long-term goal for Laitinen was to do more original music and get to perform more often. As the main artist of the thesis Laitinen worked on the songs on his own and with the band also. The songs are rehearsed with the band and the recording sessions will be managed. As the main artist of the thesis Laitinen takes responsibility on the project and its artistic production. In the raport there will be a description about where it all began and what kind of challenges appeared during the process. In the end there s a reflection on the achievements of the production and thesis. Keywords Original compositions, artistic thesis, project, recording
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 6 1.1 Suunnittelu... 6 1.2 Sanastoa... 7 2 TEKIJÄN TAUSTAA... 8 2.1 Musiikkiopinnot... 8 2.2 Yhtyeet... 8 2.3 Vaikutteet... 9 3 KAPPALEIDEN TEKEMINEN... 10 3.1 Inspiraatio ja sanoittaminen... 10 3.2 Säveltäminen... 10 4 KAPPALEET... 11 4.1 I Don't Wanna Lose It All 4.2 The Day I First Saw You 4.3 I Can't Imagine 4.4 Enkö Itseeni Rakasta 5 ÄÄNITYSTEN TOTEUTTAMINEN... 13 6 POHDINTA... 14 7 LÄHTEET... 14 8 LIITTEET... 14
6 (14) 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelu Päätin tehdä kyseisen työn opinnäytetyönäni alkusyksystä 2014. Kappaleita, jotka päätyivät projektiin olen tehnyt vuodesta 2013 asti. Tarvitsin äänitykseen rumpalin, kitaristin ja basistin, jotka löytyivät Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Idea tähän syntyi kiinnostuksestani biisinkirjoittamiseen ja uuden musiikin tekemiseen. Halusin käytännönläheisen opinnäytetyön, missä pääsen luomaan itse musiikkia minkä koin mielenkiintoiseksi. Projektiin päätyneitä biisejä olin tehnyt ja työstänyt jo kohtalaisen pitkään, ja tämä tarjosi mahdollisuuden viedä niitä eteenpäin. Valmiilla tarkoitan tässä tapauksessa demo-tasoisia äänitteitä, jotka on äänitetty oikeilla instrumenteilla. Opinnäytetyöni kuvastaa minua ja musiikkimakuani. Musiikkimakuni tietysti elää jatkuvasti mutta halusin saada nämä biisit minulle riittävään muotoon. Tavoitteena oli sovittaa ja tuottaa musiikkia. Sovitustyöhön lopullisen silauksen antoi bändin soittajat. Sanoitukset ovat osin faktapohjaisia ja osin keksittyä fiktiota. Kappaleideni aiheet vaihtelevat syvällisistä tuntemuksista pinnallisempaan loiskintaan. Kappaleideni genre liikkuu hyvinkin pitkälti popahtavassa rock-musiikissa, koska itse kuuntelen, kulutan ja soitan sellaista musiikkia. Kappaleiden genret ovat hieman erilaisia, koska kyseessä ei ole yhtenäinen kokonaisuus, vaan oppimisprosessi. Aiemmassa vaiheessa kappaleet olivat lähinnä mies ja kitara tyyppisiä sovituksia, ja vasta syksyllä 2015 hankittuani riittävän kaluston olen pystynyt aktiivisesti tuottamaan musiikkia ja äänittämään demoja kotioloissa. Nykyisin käytän musiikkia työstäessäni paljon Apple imac tietokonetta, Zoomin TAC-2 audio-converteria, ja kondensaattorimikrofonia. Olen työskennellyt Logic Pro X ohjelmistolla luoden sillä rumpukomppeja ja bassolinjoja, sekä soittanut kitaraa ja laulanut demoja varten. Olen syksyn aikana käyttänyt paljon aikaa ohjelmiston käyttämisen opetteluun.
7 (14) 1.2 Sanastoa Musiikin alalla käytetään jonkun verran englannin kielestä lainattua termistöä, joten tässä esittelen opinnäytetyössäni käyttämiäni termejä. Bändi = Yhtye, orkesteri (engl. band ) Biisi = Kappale, laulu, sävellys (engl. piece ) Verse = Säkeistö (engl.) Chorus = Kertosäe, kertsi (engl.) Bridge = Väliosa kappaleessa, jonka kautta kappale liikkuu osasta toiseen (engl.) Intro = Alkusoitto Outro = Loppusoitto Riffi = Sävelkuvio
8 (14) 2 TEKIJÄN TAUSTAA 2.1 Musiikkiopinnot Olen aloittanut musiikkiopintoni Pohjois-Kymen Musiikkiopistossa pääinstrumenttinani huilu syksyllä 1997 seitsen-vuotiaana. Huilulla suoritin musiikin perustason päättötodistukseen vaaditun silloisen 3/3-tutkinnon (nykyinen perustaso-3.), sekä tutkinnon mukaiset teoriaopinnot. Huilunsoitonopettajanani toimi Sami Wirkkula. Soitin eritasoisissa nuoriso-puhallinorkestereissa usean vuoden ajan. Musiikin perustason tutkinnon suoritettuani harrastin 2006-2008 kahden lukuvuoden ajan klassista yksinlaulua musiikkiopistolla, jolloin en soittanut huilua. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä tuli varusmiespalveluksen aika, ja pyrkiessäni Varusmiessoittokuntaan harjoittelin itsenäisesti huilunsoittoa. Lopulta pääsin suorittamaan varusmiespalvelukseni Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa Lahdessa Hämeen Rykmentissä. Siellä harjoittelin ahkerasti ja löysin mielenkiinnon huilunsoittoon uudestaan. Lisäksi pidin paljon sosiaalisesta yhteisöstä palveluksessa, joten ajauduin pyrkimään ammattiopintoihin Savonia-ammattikorkeakouluun. Pääsykokeisiin harjoitellessani kävin soittotunneilla PKMO:ssa, ja suoritin D-kurssitutkinnon huilulla, opettajanani Pilvi Rajnai. Silloin sain myös musiikkiopistotason päättötodistuksen. Aloitin opintoni Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2011 pääaineenani huilu, ja opettajanani toimi Susanna Bunda. Suoritettuani huilun C-kurssitutkinnon joulukuussa 2013 päätin vaihtaa linjaa musiikkioppilaitoksen opettajan (AMK) opetussuunnitelmasta musiikin opettajan (AMK) opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman mukaisesti minulle tuli muita musiikkiin liittyviä opintoja lisää ja päädyin sivuaineeni kohdalla alttosaksofonin soittoon. Olen soittanut saksofonia keväästä 2013 ja opettajakseni päätyi Pekka Toivanen. 2.2 Yhtyeet Vuonna 2000 isäni toi kotiimme kaksi sähkökitaraa ja rummut. Innostuin enemmän kitaroista, ja aloin tutustumaan niihin ja kitaransoittoon isäni opastaen alkeissa. Kävin yläasteikäisenä noin vuoden ajan kitaratunneilla isäni tunteman kitaristin luona. Jatkoin itsenäisesti tähän päivään asti. Lukioaikana aloin soittamaan ikäisteni harrastelijoiden kanssa, ja päädyin laulajaksi ja kakkoskitaristiksi jo perustettuun Aerosoldier-yhtyeeseen. Soitimme basistimme ja kitaristimme tekemiä rock-kappaleita. Silloin en ainakaan tietoisesti kiinnostunut erityisesti musiikin kirjoittamisesta. Bändi lopetettiin vuoden 2009 aikana.
9 (14) Perustimme kaverini kanssa kesällä 2012 Aisa-yhtyeen, jossa soitin huilua, kitaraa, saksofonia, pianoa ja lauloin. Soitimme cover-kappaleita ja muutamia itsetehtyjä pop-kappaleita. Kappaleiden teosta vastasi pääasiassa Iiro Ikonen. Yhtye on viettänyt vuoden 2014 alusta asti hiljaiseloa. 2.3 Vaikutteet Olen saanut musiikillisia vaikutteita tietenkin kaikesta mitä olen kuullut, mutta haluan tietoisesti nostaa muutaman artistin tai yhtyeen esille tätä opinnäytetyötä varten. Seuraavaksi esittelemieni vaikuttajien esittelyjärjestys on sattumanvarainen pois lukien ensimmäisenä ja tärkeimpänä yksittäisenä artistina esiteltävä John Mayer. John Mayer on Grammy-palkittu yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä ja kitaristi. Sain tietää John Mayerista sattumalta, ja kuultuani ensimmäisen kerran hänen musiikkiaan olin häkeltynyt ja aloin tutustumaan hänen musiikkiinsa ja historiaansa. Hän on tunnustettu blues-kitaristi, ja julkaissut kuusi sooloalbumia. Hän on myös tehnyt pop-musiikkinsa rinnalle blues-musiikkia John Mayer Trion kanssa. Olen samoilla linjoilla Mayerin kanssa musiikin tekemisestä: Haluan tehdä hyvänkuuloista musiikkia. John Mayer (vapaasti suomennettu). Vesa-Matti Loiri on tuntunut itselle yllättävän läheiseltä suomalaisen taidekentän hahmolta koska hänkin soittaa huilua ja on tehnyt hyvin laajalla skaalalla taidetta ja viihdettä. Musiikillisia vaikutteita ovat antaneet Foo Fighters, Hanoi Rocks, Michael Monroe, Kerkko Koskinen, Anssi Kela ja Sunrise Avenue muutamia todetakseni. Musiikillisesti ja ei-musiikillisesti vaikuttavia ja vaikutteita antavia opettajiani ovat olleet Seppo Jarva, Sami Wirkkula, Aleksi Saraskari, Henry Perälä, Pilvi Rajnai, Susanna Bunda, Rauno Tikkanen, Pekka Toivanen ja Mikko Toivanen.
10 (14) 3 KAPPALEIDEN TEKEMINEN 3.1 Inspiraatio ja sanoittaminen Opinnäytetyöhön valitsemani kappaleet sisältävät itse kirjoittamiani tekstejä. Musiikillinen inspiraatio kappaleiden tekemiseen on saanut kipinän muiden artistien ja bändien kappaleista, joista olen pitänyt. Olen soittanut ja analysoinut biisejä. Olen sittemmin alkanut itse improvisoimaan sointukulkuja. Äänenkuljetusta ja harmoniaoppia on käyty myös opintojeni puitteissa läpi. Sanoittaminen on lähtenyt kokeilemalla kirjoittaa ensin jotain. Olen aiemmin tutustunut muiden artistien sanoituksiin ja kappalerakenteisiin. Kirjoittamieni kappaleiden sanoitukset liikkuvat faktan ja fiktion rajoilla, joitain asioita kirjoitan omasta kokemuksesta tai kuulemani perusteella, toisia asioita keksin ja kehittelen itse. Nykyisin tarkastellessani kappaleitani en välttämättä tiedä missä menee tosiasioiden ja tekaistujen tarinoiden raja. Kappaleissani pyrin saamaan sanoituksiin eheän kokonaisuuden, tietyn kontekstin, jossa liikutaan. Aihealueet liikkuvat usein ihmisen tunne-elämässä. Koen merkitykselliseksi yhdistää jokin tunne jonkinlaiseen musiikilliseen äänimaisemaan. Se lienee suurin motivaation lähteeni laulunkirjoittamiseen. Musiikki voi olla ihmisille tapa käsitellä asioita, ja haluan antaa mahdollisuuden siihen myös muille ihmisille oman musiikkini kautta. Musiikki synnyttää yleensä jonkinlaisia fiiliksiä, tuo mieleen ajatuksia. 3.2 Säveltäminen Kappaleeni ovat toistaiseksi olleet pääasiassa englannin- ja suomenkielisiä. Yleensä kappaleet myös ovat löytäneet joko iloisen tai surullisen, duurin tai mollin sävyn. Sointujen avulla pystyn muovaamaan sointikuvaa haluamakseni. Olen visioinut kappaleeni pop-rock-musiikiksi. Olen tullut myös rock-käsitteestä pois sikäli, että kaikki opinnäytetyön kappaleet eivät kuulu selvästikään rock-genreen. Teen laulunkirjoitusta käytännössä kahdella eri menetelmällä. Ensimmäisellä tavalla improvisoin akustisella kitaralla yleensä sointuja soittaen ja melodian pätkiä hyräillen, kunnes saan tehtyä jonkun omasta mielestäni toimivan kierron. Saatan tehdä intron, versen, choruksen ja c-osan ennen kuin olen keksinyt biisin tarinalle minkäänlaista kantavaa teemaa. Kappaleen musiikillinen osuus voi olla periaatteessa kehityksessä pitkällä ennen kuin saan siihen istutettua tarinaa. Toisella tavalla laulua tehdessäni olen saanut päähäni joitain mielestäni mielenkiintoisia lauseita, tarinoita tai teemoja. Yleensä tässä vaiheessa teen tietoisen päätöksen kappaleen pääkarakteerista, liikkuuko se duurissa vai mollissa. Valitsen jonkun fraasin, mitä lähden laulamaan improvisoidulla melodialla ja rytmillä. Varioin melodiaa, kunnes saan sen mieleisekseni tai en. Saatan jättää tekstin muhimaan pitkäksikin aikaa, ja palaan siihen joskus myöhemmin.
11 (14) 4 KAPPALEET 4.1 I Don t Wanna Lose It All Kappaleen intro eli alkusoitto syntyi improvisoimalla tiettyä kiertoa, johon tykästyin. Intro, kuten koko kappale, liikkuu D-duurissa. Verse eli säkeistö syntyi jatkamalla intron jälkeen jotain muuttaen ja mahdollista melodiaa hyräillen. Chorus eli kertosäe sisältää suurimpia purkauksia harmonian suhteen, ja koen sen hyväksi asiaksi kappaleen kokonaisuuden kannalta. Sanoisin tätä hieman utuiseksi harmonioiden suhteen, eikä suuria purkauksia tapahdu muualla kuin choruksessa. Instrumentaatio tuotti eniten haasteita, ja sovittaminen ja tuottaminen olivat vaikeita minulle. Kappaleen tempo, soinnutus ja sanat syntyivät ja sementoituivat nopeasti, mutta juuri akustisen kitaran ja laulun muokkaaminen bändiversioksi osoittautui vaikeaksi. Tähän on syynä oma osaamattomuuteni sekä kokemuksen ja koulutuksen puute. Hieman samanlaista tunnelmaa ja instrumentaatiota hain John Mayerin kappaleesta Edge of Desire. Sanoitukset ovat syntyneet haikeasta tunteesta, jonka periaatteessa intron soittaminen minulle toi. Tarina kertoo miehestä, joka pohtii menneisyyden tekojaan ja tuskailee mielessä pyörivien asioiden kanssa. Tarinan mies toimii laulun minänä, joka kertoo tapahtumien kulusta. Kappaleessa käytetään paljon duurisointuja mutta kappale ei ole yltiöpositiivinen vaan olen mielestäni onnistunut saamaan siihen sopivan haikean tunnelman. Kappaleessa käytetään vähän lainasointuja varsinaisen sävellajin ulkopuolelta. Ylipäänsä pidän tätä kappaletta opinnäytetyöni parhaimpana. 4.2 The Day I First Saw You Tässä kappaleessa on hyvä energinen rytmimaailma ja yksinkertainen, mieleenpainuva riffi. Tämä on hyvin yksinkertainen kappale ja opinnäytetyön kappaleista eniten rock-musiikkia. Rakenne on hyvin helppo, ja erilaisia osia siinä on kolme: intro, säkeistö ja kertosäe. Intro ja säkeistö ovat säestykseltään vielä samanlaisia, joten kappaleessa on paljon toistoa. Kappaleen instrumentaatio, sovittaminen ja tuottaminen onnistui kohtuullisen helposti, koska ajatus oli heti energisestä pop-rockkappaleesta. Kappale syntyi intron alkuriffiä sähkökitaralla soittaen, ja se helpotti instrumentaation suunnittelua. Kappaleessa on samanlaista tunnelmaa kuin Michael Monroen soololevyn kappaleessa Child of the Revolution. Esimerkiksi kitaravastaukset kappaleen kertosäkeessä ovat jokseenkin samanlaisia kuin Monroen kappaleessa. Sanoituksia etsiessäni koitin saada sanojen tavumäärät osumaan rytmisesti mahdollisimman hyvin kappaleen taustan rytmimaailmaan. Biisi kertoo pop-sävelmille tyypillisesti ensirakkaudesta. Kappaleen minä toimii kertojana, ja laulaa kahdenkeskisestä tarinasta, rakastavaisten ensikohtaamisesta. Biisin tarina etenee nopeasti, eikä kuvaile asioita kovin yksityiskohtaisesti. 4.3 I Can t Imagine Kappaleessa minä haaveilee tuntemastaan tytöstä, ja tuskailee yksinäisyytensä kanssa. Suurin sanoituksellinen teema on yksinäisyyden pelko, jota käsitellään kertosäkeessä. Kertosäe meneekin
12 (14) enimmäkseen mollissa, kun taas säkeistöt menevät duurissa. Tämän biisin sovittamisesta pidin eniten, ja se lähti etenemään helpoiten ja luonnollisimmin. Olen ottanut paljon vaikutteita erilaisista kappaleista ja yhdistellyt niitä muun muassa tähän. Esimerkiksi idean staccatoa soittavista jousista loppupuolella sain Coldplayn Viva la Vidasta, ja tässä on eniten erilaisia tekijöitä, kuten stemmalaulua säestyksessä. Sovitus/tuotantovaiheessa päädyin pianosäestykseen keskitaajuuksilla, sävellysvaiheessa käytössä olleen akustisen kitaran sijaan. Se sopi mielestäni paremmin ja luonnollisemmin. 4.4 Enkö Itseeni Rakasta Biisin kertoja kertoo itsetutkiskelusta ja arkisten asioiden kaksinaismerkityksistä. Säveltäminen pohjautui improvisaatioon. Sanoitusten kanavoima tunne on pyritty tuomaan sävellykseen. Sävellys on yksinkertainen ja haikea rytmiikka tukee tunnelman herkkyyttä. Ajatus on kaikkein akustisin näistä neljästä projektiin kuuluvasta kappaleesta. Kappaleeseen äänitetään useampi kitararaita ja sähköisiä instrumentteja käytetään vähiten. Instrumentaatio pohjautuu vahvasti akustisella kitaralla säestettyyn, alkuperäiseen versioon. Periaatteessa siihen ei ole lisätty kuin bassoraita ja soolokitara. Mietin sovittaessani rumpujen käyttöä, mutta päädyin rummuttomaan versioon. Biisin taustaa kehitellessä referenssikappaleena on jokseenkin toiminut John Mayerin kappale Born and Raised.
13 (14) 5 ÄÄNITYSTEN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyöprojektia varten kasaamaani bändiin tulivat Kristian Pyykkö, Tony Lehto ja Joonas Hiltunen. Kitaristi Pyykkö ja rumpali Hiltunen opiskelevat musiikkipedagogeiksi Savonia-ammattikorkeakoulussa ja basisti Lehto on valmistunut oppilaitoksesta. Järjestimme äänityssession 26.2. perjantaina Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion konservatorion Kotkankallion tiloissa, ja äänittäjänä ja miksaajana toimi resurssien mukaisesti Tommi Kupiainen. Itse soitin akustista kitaraa, keyboardia, pianoa ja lauloin. Harjoittelimme yhtyeen kanssa 24.2. ennen äänityssessiota kappaleita ja keskustelimme niistä ja teimme pieniä sovituksellisia hiomisia stemmoihin. Annoin jokaisen instrumentin taitajalle taiteellisia vapauksia jokaiselle kappaleelle ominaisen viitekehyksen sisällä.. Musiikkityylin ollessa kohtalaisen selkeä ei ammattilaisilla ole vaikeuksia soittaa. Soittajien ollessa ammattitaitoisia harjoitusmäärät jäivät vähäisiksi, mikä oli ennalta tiedossa ja sinällään positiivinen asia. Äänityssession aluksi viritimme soittimet ja äänityskaluston äänitysvalmiuteen. Mikrofonit aseteltiin Kupiaisen ohjeistuksen mukaisesti, ja valmistauduimme aloittamaan tekemällä soundcheckin. Rummuille asetettiin kaksi overhead-mikrofonia, ja jokaiselle rummulle oma erillinen mikrofoni. Basso äänitettiin suoraan linjaan, ja kitara äänitettiin asettamalla mikrofoni kitaravahvistimen eteen. Ensimmäisenä äänitimme I Don t Wanna Lose It Allin. Pohjaraidoiksi äänitimme rummut, basson ja komppikitaran, niiden päälle on hyvä äänittää muita instrumentteja ja laulua. Lauloin biisiä soittajien korvakuulokkeisiin toisesta tilasta, jotta he olisivat varmoja missä kohtaa mennään. Kun pohjaraidat, rummut, basso ja komppikitara, olivat nauhalla, soitti Pyykkö soolokitararaidan. Seuraavaksi äänitimme The Day I First Saw Youn, samalla tavalla. Tämän jälkeen meillä oli enää noin tunti aikaa, joten päätimme nauhoittaa enää Enkö Itseeni Rakasta biisin studiolivenä. Kävimme sen rakenteen läpi suullisesti ja soitimme Pyykön kanssa kahta akustista kitaraa, ja Lehto bassoa. Kitaristi Pyykkö soitti vielä kaksi soolo/filliraitaa biisiin, toisen 6- ja toisen 12-kielisellä akustisella kitaralla. Resurssien takia emme mitenkään ehtineet nauhoittaa I Can t Imaginea. Keskiviikolle 2.3. oli sovittu varaäänityspäivä, ja menin silloin Kupiaisen kanssa nauhoittamaan I Don t Wanna Lose It Alliin ja The Day I First Saw Youhun akustista kitaraa, pianoa, sähköurkuja ja laulut. Soitin ensin piano-osuuden I Don t Wanna Lose It Alliin ja sitten akustisen kitaran molempiin näihin biiseihin. Seuraavaksi lauloin muutaman oton, ja viimeisenä soitin urkuraidan. Keskiviikon äänitykset hoituivat nopeasti. Miksausvaiheessa olin seuraamassa ammattimies Kupiaisen toimintaa, ja kyselemässä asiasta ja oppimassa. Vaihdoimme mielipiteitä ja saimme miksauksen tehtyä kohtuullisen nopeasti. Hän kuuntelutti minulla miksaamansa versiot, ja kysyi haluanko muuttaa jotain, mutta olin tyytyväinen enkä halunnut muuttaa mitään. Versioista jäi minulle roimasti oppia ja tietoa miksauksesta.
14 (14) 6 PÄÄTÄNTÄ Olen tyytyväinen yhtyeen tekemään jälkeen ja opinnäytetyöhön kokonaisuutena. Tämä on ollut varmasti opintojeni haastavin työprojekti kappaleiden luojan ja kehittäjän lähestymiskulman takia. Käytännössä koko projekti ammattimaisesti hoidettuna on ollut uutta minulle. Biisien sovittaminen ja instrumentaation suunnittelu on ollut uutta ja vaikeaa. Varmasti monelle taiteellista työtä tekevälle itsekritiikki on työtä vaikeuttava tekijä ja sitä se oli myös minulle. Opinnäytetyöprojekti on laajentanut musiikillista osaamistani entisestään ja on sikäli täyttänyt tavoitteensa. Haluan kiittää Kristian Pyykköä, Tony Lehtoa ja Joonas Hiltusta avusta ja yhteistyöstä biisien soittamisessa ja sovitusten lopullisessa hiomisessa, sekä Tommi Kupiaista äänitys- ja miksaustyöstä. 7 LÄHTEET - Alusta loppuun Opas itsenäisille ääniteomakustanteen tekijöille opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Laine Samuli, 2013. - John Mayer, Edge of Desire, albumilta Battle Studies, 2009, Sony Music Entertainment - Michael Monroe, Horns n Halos, Child of the Revolution, 2013, Spin-Farm Oy - Coldplay, Viva la Vida, albumilta Viva La Vida Or Death And All His Friends, 2008, Parlophone Records Ltd, a Warner Music Group Company - John Mayer, Born and Raised, albumilta Born and Raised, 2012, Columbia Records, Sony Music Entertainment 8 LIITE - Mp3-tiedostot