RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖRAPORTTI 1 2007 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 2008
2 Riihimäen kaupunki 2008 Riihimäen kaupunki PL 125 11101 Riihimäki www.riihimaki.fi Lisätietoja: Elina Mäenpää, ympäristönsuojelupäällikkö puh. (019) 758 4160, 040 330 4160 elina.maenpaa@riihimaki.fi Tilaukset: Tietotupa puh. (019) 758 4040 Layout: Juha Ilkka Kannen piirros: Jouni Lahtinen Taitto: Jaana Hodju Kuvat: Luontokoulu Sinitiainen, Haapahuhdan peruskoulu sekä Riihimäen kaupunki, ellei toisin mainita 978-952-5571-24-0 Painopaikka: Riihimäen kaupungin monistamo 2008
3 ESIPUHE SISÄLLYSLUETTELO 3 Esipuhe 4 Yleistietoa Riihimäestä 6 Kaupungin ympäristövastuu 7 Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmä 10 Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka 12 Ympäristöpolitiikan toteutuminen vuonna 2007 26 Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat 38 Ympäristönsuojelun taloudelliset mittarit 44 Tytäryhteisöt 46 Riihimäen ympäristön tila 50 Ympäristöntilan ja kestävän kehityksen indikaattorit 52 Yhteenveto ja kehittämistarpeita 53 Ympäristöohjelmat vuonna 2007 Ympäristöasioihin panostaminen on jo 1990-luvun alusta lähtien ollut Riihimäen kaupungin strateginen valinta. Kaupungin ympäristötyön tuloksellisuus näkyy mm. Kuntaliiton julkaisemissa ympäristöbarometreissa. Niiden mukaan Riihimäen kaupunki on onnistunut ympäristöpolitiikassaan erittäin hyvin suomalaisten kuntien vertailussa. Kaupungin ympäristövastuullisuutta ylläpidetään ja vahvistetaan koko Riihimäen kaupungin hallinnon kattavan ympäristöjärjestelmätyön avulla. Riihimäen kaupungin ympäristöraportti liittyy kaupungin ympäristöjärjestelmään ja se laaditaan vuosittain osana kaupungin tilinpäätösasiakirjoja. Raportti on suunnattu ennen kaikkea kaupungin päättäjille ja kaupungin työntekijöille, mutta myös kaikille riihimäkeläisille. Raportin tiedot on kerätty eri hallintokunnissa ja koottu raportiksi työryhmässä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet kaupungin eri toimialojen edustajat. Tässä yhteydessä kiitämmekin kaikkia ympäristöjärjestelmätyöhön osallistuneita hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Riihimäellä 26.5.2008 Seppo Keskiruokanen Elina Mäenpää kaupunginjohtaja ympäristönsuojelupäällikkö
4 YLEISTIETOA RIIHIMÄESTÄ Riihimäki sijaitsee Salpausselkien harjuselänteiden välissä, osin sekä Kokemäenjoen että Vantaanjoen vesistöalueella. Kaupunkia halkoo itä länsisuunnassa osien metsäalueet. Riihimäen maisemaa luonnehtii nykyisellään kiinteä keskus- Laajimmat, rakentamattomat mäkiset alueet ovat Riihimäen lounais- ja etelä- valtakunnallinen vedenjakaja. Kaupungin keskusta sijoittuu vedenjakaja-alueen taajama, suuret tielinjat sekä pohjois etelä- että itä länsisuunnassa, ja taajaman päälle. Riihimäen varsin tasaisessa korkokuvassa tärkeimmät mäkialueet ovat Hatlamminmäki, Korttionmäki ja Vahteriston Huhtimonmäen metsäiset moreenimäet, kaupungin. Keskustaajaman eteläpuolella sijaitseva Silmäkenevan suo, jonka läpi ulkopuolinen viljelymaisema sekä suot. Vantaanjoen kapea uoma kulkee halki joista Korttionmäki on jo otettu aktiiviin maankäyttöön kaavoittamalla sitä asuinalueeksi. Myös Vahteristoon on asutus laajenemassa. Sammalistonsuo kaupungin pohjoisosassa on turvetuotantoalu- Vantaanjoki virtaa, on ojitettu ja metsitetty. eena. Luonnontilaisimpana on säilynyt kaupungin koilliskulmassa Väkiluku 28 023 Pinta-ala 126 km 2, josta vesipinta-alaa 5 km 2 maapinta-alaa 121 km 2 asemakaavoitettu pinta-ala 2 170 ha rantakaavoitettu alue 232 ha kaupungin omistuksessa 1 885 ha rakennettuja viheralueita (puistot ja katuvihreys) 106,5 ha muita viheralueita (puistometsät, maisemapellot ja niityt) 373,2 ha peltoa 2500 ha metsää (kaupungin omistamaa) 5000 ha (843 ha) Luontopolkuja 5 kpl Valaistuja ulkoilureittejä 16,9 km Ryttylä Kara Karhi KESKUSTAAJAMA Erkylä Kermaala Hiivola Herajoki Kytöjärvi Arolammi Kytäjärvi Hatlamminsuo, joka on maankäyttösuunnitelmissa luonnonsuojelualueena. Elinkeinorakenne on Riihimäellä palvelupainotteinen. Palveluelinkeinoista hallintopalvelut mukaan lukien saa elantonsa 73 % asukkaista, jalostuksesta 26 %, alkutuotannosta vajaa 1 %. Suurin työnantaja on Riihimäen kaupunki, vakinaisen henkilökunnan määrä vuonna 2007 oli 1111 (vakinaisen henkilöstön osuus 77,3 % koko henkilöstöstä). Riihimäellä on vähän suurteollisuutta. Ympäristön kannalta merkittävimmät ovat Versowood Riihimäki Oy:n sahateollisuus, Ekokem Oy Ab:n jätteiden käsittelylaitos, Sako Oy:n asetehdas, Kumera Oy:n voimansiirtolaitetehdas, Valio Oy:n Herajoen meijeri, BASF construction chemicals Finland Oy:n maali- ja pinnoitetehdas sekä Aga Oy Ab:n kaasujen tuotantolaitos. Fortum Oy:n Riihimäen voimalaitos lopetti toimintansa keskustassa keväällä 2007.
5 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO VUONNA 2007 Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Ympäristölautakunta Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Tekninen lautakunta Vesihuoltolaitoksen johtokunta Edustajat kuntayhtymissä Viranhaltijaorganisaatio Johtava viranhaltija Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen Hallintokeskus Jouko Grönroos Kaupunginkanslia Talous- ja suunnitteluyksikkö Henkilöstöyksikkö Ympäristökeskus Elina Mäenpää Ympäristönsuojeluyksikkö Rakennusvalvontayksikkö Perusturvakeskus Marja-Liisa Lindfors Yhteispalvelut Sosiaalityö Päivähoito Vammaispalvelut Koti- ja vanhuspalvelut Koulutuspalvelukeskus Esa Santakallio Yhteispalvelut Perusasteen koulutus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Vapaan sivistystyön koulutus Kirjastotoimi Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus Jari Lehtoväre Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Liikuntayksikkö Nuorisoyksikkö Riihimäen Taidemuseo Suomen Lasimuseo Riihimäen kaupunginmuseo Tekninen virasto Pertti Isokangas Yleispalvelut Kaavoituspalvelut Kartta- ja tonttipalvelut Tila- ja yhdyskuntatekniset palvelut Asumispalvelut Pesula Vesihuoltolaitos Pertti Isokangas
6 KAUPUNGIN YMPÄRISTÖVASTUU Kuntalain mukaan kunta on osaltaan vastuussa asukkaidensa hyvinvoinnista ja kestävän kehityksen edistämisestä alueellaan. Kunnanhallitus johtaa toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa. Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kuntalaki 365/1995 1 Riihimäen kaupungin kehittämisstrategiassa ympäristövastuullisuus on katsottu yhdeksi kaupungin vahvuuksista. Kuntaliiton viimeisimmän, vuonna 2006 julkaistun kuntien ympäristöbarometrin mukaan Riihimäen kaupunki oli ympäristöpolitiikassaan vuoden 2005 tilastotietojen perusteella kolmanneksi paras tutkimukseen osallistuneesta 244 Suomen kunnasta. Sinivuokot Ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa johtaa kunnanhallitus. Laki kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta 64/1986 4 Kaupungin vastuu ympäristöstä on lakisääteinen tehtävä. Kuntalaissa, laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta, ympäristönsuojelulaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa, jätelaissa ja monissa muissa säädöksissä annetaan kunnan vastuulle lakisääteisiä ympäristönsuojeluun ja kestävän kehityksen edistämiseen liittyviä tehtäviä. Lakien asettamat vaatimukset ovat vähimmäisvaatimus kunnan toiminnalle. Lakisääteisten vaatimusten täyttämisen lisäksi Riihimäen kaupunki edistää ympäristönsuojelua monin vapaaehtoisin keinoin. Riihimäen kaupunki koko organisaationa kantaa vastuutaan ympäristöstä erityisesti ympäristöjärjestelmän avulla, energiansäästösopimuksen kautta, osallistumalla ilmastonsuojelukampanjaan sekä tukemalla sidosryhmiensä ympäristötietoisuutta kehittämishankkeillaan.
7 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Riihimäen kaupungin organisaatiossa ympäristön hyväksi tehtävät toimet koordinoidaan ympäristöjärjestelmän avulla. Kaupungin ympäristöjärjestelmä on kevennetty, käytännönläheinen versio kansainvälisen ISO 14001 -standardin mukaisesta ympäristöjärjestelmästä. Ympäristöjärjestelmän perusperiaatteita ovat muun muassa toiminnan jatkuva ja järjestelmällinen parantaminen, lainsäädännön noudattaminen ja ympäristön pilaantumisen ennaltaehkäisy. Ympäristöpolitiikka ohjaa toimintaa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmän ytimenä on valtuustokausittain vahvistettava ympäristöpolitiikka ympäristöpäämäärineen. Ympäristöpolitiikka on osa koko kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. Ympäristöpolitiikka ja -päämäärät ohjaavat kaupungin merkittävimpien ympäristöön vaikuttavien toimien, (ympäristönäkökohtien) huomioon ottamista toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikan ohjaamana ympäristön tilaa pyritään parantamaan lisäämällä kaupungin myönteisiä ympäristövaikutuksia ja vähentämällä kielteisiä vaikutuksia. Saavutusten raportointi Hallintokunnissa saavutetut tulokset kirjataan vuosittain kaupungin ympäristöraporttiin. Raportin tarkoitus on seurata ympäristöpolitiikan toteutumista sekä tukea hallintokuntien välistä yhteistyötä ja organisaation sisäisen ympäristöjärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä. Ympäristöraportti jaetaan valtuustolle ja hallintokunnille tilinpäätöksen yhteydessä. Kunkin valtuustokauden lopussa, seuraavan kerran vuoden 2008 ympäristöraportissa, raportoidaan laajemmin ympäristöasioiden kehityksestä kaupungin organisaatiossa. Lisätietoja Ympäristöjärjestelmän käsikirja ja muita järjestelmätyöhön liittyviä asiakirjoja löytyy kaupungin intranetistä. Myös kaupungin internetsivuilla on perustietoa järjestelmästä, ja tarkempaa tietoa voi kysyä kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä. Petsamo Järjestelmätyö käytännössä Riihimäen kaupungissa ympäristöjärjestelmä on osa kaupungin suunnittelujärjestelmää ja siten myös osa normaalia työn kehittämistä. Hallintokunnat ottavat ympäristöpolitiikan huomioon kaikessa toiminnassaan sekä laativat vuosittain ympäristöpolitiikkaa tukevat ympäristöohjelmansa osana talouden ja toiminnan suunnittelua. Luottamushenkilöelimet seuraavat suunnitelmien toteutumista tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Eri hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötiimi koordinoi järjestelmätyötä ja järjestää koulutusta yksiköiden ympäristövastaaville ja muille työntekijöille. Kaupungin johtoryhmä ohjaa ympäristöjärjestelmän toteuttamista ja kehittämistä vuosittain tehtävän johdon katselmuksen avulla.
8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kaupungin toiminnot aiheuttavat sekä myönteisiä että kielteisiä ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi jätevesien puhdistus on ympäristön kannalta hyödyllistä, mutta esimerkiksi kuljetuksissa tai rakennusten lämmityksessä syntyvät päästöt aiheuttavat ympäristön kuormittumista. Kaupungin vaikutukset ympäristöönsä ovat kuitenkin näitä suoria vaikutuksia laajemmat. Kaupunki luo edellytykset muiden toiminnalle mm. ylläpitämällä vesihuoltoa ja katuverkostoa sekä järjestämällä jätteenkuljetuksen. Lisäksi kaupunki vaikuttaa kuntalaisten, yritysten, yhteisöjen ja monien muiden sidosryhmien toimintaan esimerkiksi tiedotuksen, kasvatuksen, yhteistyöhankkeiden ja valvonnan avulla. Tytäryhteisöjensä toimintaa kaupunki säätelee konserniohjeilla, joihin ympäristöasioiden hallinta on sisällytetty. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ Kehittäminen RIIHIMÄEN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Ympäristöpäämäärät: Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Luonnonvaroista huolehtiminen Ympäristöriskien hallinta Ympäristökasvatus ja -tiedotus Kaupungin toiminnan kehittäminen: Ympäristöohjelmat: tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, resurssit ja mittarit Ympäristöasioiden huomioon ottaminen kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa Seuranta, raportointi Merkittävien ympäristönäkökohtien huomioiminen omassa toiminnassa: Jätehuollon toimivuus, kierrätys Energian käyttö (lämpö, sähkö, vesi) Ympäristötietoisuus Hankintojen ympäristövaikutukset Kuljetukset (henkilöt, tavarat, työkoneet) Kaupunkirakenne Sidosryhmiin vaikuttaminen (Asukkaat, yritykset, yhteisöt, järjestöt jne.) tiedon ja yhteistyön lisääntyminen asenteiden muutos toimintatapojen muuttuminen Ympäristön tilan paraneminen Pilaantumisen ennaltaehkäisy
9 SANASTO Ympäristöpolitiikka Koko kaupungin ja kaikkien sen hallintokuntien ympäristönsuojelutyötä ohjaava sitoumus. Ympäristöpolitiikka sisältää ympäristöpäämäärät, jotka hallintokunnat ottavat huomioon toiminnassaan ja sen suunnittelussa ja seurannassa. Kaupunginvaltuusto vahvistaa ympäristöpolitiikan valtuustokausittain. Ympäristöpäämäärät Kaupungin ympäristöpolitiikassa määritetyt aihealueet, joiden suhteen kaupunki haluaa parantaa toimintaansa, esimerkiksi liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Päämäärät otetaan huomioon hallintokuntien toiminnassa ja ympäristöohjelmissa. Ympäristönäkökohta Ympäristönäkökohtia ovat kaikki eri toiminnot, joilla on vaikutusta ympäristöön, esimerkiksi henkilö- ja tavarakuljetukset ja työkoneiden käyttö. Kaupungin yhteiset merkittävät ympäristönäkökohdat on otettu huomioon ympäristöpolitiikassa. Jokaisella kaupungin yksiköllä voi olla myös muita, omalle toiminnalle tyypillisiä ympäristönäkökohtia. jonka avulla kukin hallintokunta edesauttaa ympäristöpolitiikan ja -päämäärien toteutumista. Kukin yksikkö laatii ympäristöohjelmansa vuosittain taloussuunnittelun yhteydessä ja sen toteutumista seurataan tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä. Ympäristötiimi Ympäristötiimi toimii johtoryhmän ja työyksiköiden välissä ja koostuu hallintokuntien edustajista. Ympäristötiimin tehtävänä on välittää tietoa ja koordinoida hallintokuntien ja työyksiköiden ympäristöön vaikuttavaa toimintaa sekä kehittää ympäristöjärjestelmää. Nykyisessä ympäristötiimissä on 17 henkilöä. Ympäristövastaava Hallintokunnat nimeävät kaupungin jokaiseen työyksikköön/rakennukseen ympäristövastaavan. Ympäristövastaavan tehtävänä on muun muassa hoitaa käytännön ympäristöasioita, kuten organisointia, opastamista ja tiedottamista yksikkötasolla. Ympäristövastaava toimii yhteistyössä hallintokunnan ympäristötiimin jäsenen kanssa. Ympäristövastaavia on yhteensä noin 80. Kärpässieni Ympäristövaikutus Ihmisen toiminnasta aiheutuva hyvä tai huono muutos ympäristössä, esimerkiksi ilman epäpuhtauksien lisääntyminen liikenteen seurauksena. Toimintaansa kehittämällä kaupunki pyrkii vähentämään haitallisia ympäristövaikutuksiansa ja vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiansa. Ympäristöjärjestelmä Sovittu tapa, jonka avulla ympäristöasiat sisällytetään kaupungin hallintokuntien ja työyksiköiden tavanomaiseen toimintaan ja sen suunnittelu-, toteutus- ja seurantamenettelyihin. Järjestelmän avulla toteutetaan kaupungin ympäristöpolitiikkaa. Ympäristöohjelma Tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, resurssit ja vastuut sisältävä suunnitelma,
10 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.2006. Ympäristöpolitiikka sisältää kaupungin ympäristöpäämäärien tärkeimmät teemat ja painotukset sekä menettelytavat. Ympäristöpolitiikan perustana ovat koko kaupungin strategia, siinä määritelty ympäristövastuun käsite ja ympäristöjärjestelmätyön yhteydessä tunnistetut kaupungin merkittävät yhteiset ympäristönäkökohdat, joita ovat jätehuollon toimivuus ja kierrätys, energian käyttö, ympäristötietoisuus, hankintojen ympäristövaikutukset, kuljetukset ja kaupunkirakenne. Ympäristöpolitiikka tarkistetaan valtuustokausittain RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPOLITIIKKA hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.3.2006 Tämä ympäristöpolitiikka on osa Riihimäen kaupungin ympäristöjärjestelmää. Ympäristöpolitiikan tarkoituksena on huolehtia ympäristön tilasta. Tavoitteena on Riihimäen kaupungin hallinnon ja myös ympäristön tilaan vaikuttavien muiden tahojen kuten asukkaiden, järjestöjen ja yritysten hyvä tietämys ja yhteisvastuu ympäristöasioista. Riihimäen kaupunki sitoutuu koko hallinnossaan ympäristön pilaantumisen ehkäisyyn, jatkuvaan ympäristönsuojelutason parantamiseen sekä lainsäädännön velvoitteiden täyttämiseen. Riihimäkistrategiatyön yhteydessä ympäristövastuullisuus on tunnistettu Riihimäen kaupungin olemassa olevaksi vahvuudeksi, jota tämän ympäristöpolitiikan avulla ylläpidetään ja vahvistetaan. Ympäristöpolitiikka on osa kaupungin kehittämisstrategiaa ja -ohjelmaa. RIIHIMÄEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Seuraavien ympäristöpäämäärien toteutumiseksi kaupungin hallintokunnat, liikelaitokset ja yhtiöt asettavat talousarviossa toimintaansa soveltuvat yksityiskohtaiset ympäristötavoitteet. 1. Luonnonvaroista huolehtiminen Luonnonvarojen käytössä otetaan huomioon tulevien sukupolvien tarpeet säilyttämällä luonnonvarat monipuolisina, elinvoimaisina ja maisema- ja virkistyskäytöltään laadukkaina. Riihimäen kaupungin pohjavesien suojelutoimenpitein turvataan riihimäkeläisille puhdas juomavesi ja edistetään metsien ja virkistysalueiden sekä muiden luontokohteiden luonnon monimuotoisuutta. Riihimäen kaupunki säästää luonnonvaroja myös jätteiden määrää vähentämällä, jätteiden hyötykäyttöä lisäämällä, jäteneuvonnalla ja alueellista jätehuoltoyhteistyötä kehittämällä sekä kiinnittämällä huomiota kaupungin hankintojen ympäristövaikutuksiin. 2. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki tehostaa energiankäyttöään ja energiankulutuksen seurantaa omissa toiminnoissaan. Riihimäen kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään ja pyrkii vähentämään niitä yhteistyössä muiden päästöjä aiheuttavien toimijoiden kanssa. Riihimäen kaupunki edistää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöä.
11 3. Ympäristöriskien hallinta Riihimäen kaupunki ehkäisee ennalta omilla toimillaan maankäytön suunnittelussa ja elinkeinopolitiikassa sekä elinkeinoelämän ohjauksessa ja ympäristövalvonnassa tuotantoelämän ympäristöhaittoja sekä pienentää olemassa olevia haittoja. Riihimäen kaupunki havaitsee myös oman toimintansa ympäristöriskit ja huolehtii niiden hallinnasta. 4. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Riihimäen kaupungin harjoittamalla maankäytön suunnittelulla, rakennetun ja kulttuuriympäristön suojelulla ja parantamisella luodaan Riihimäelle hyvää kokonaisympäristöä, joka on yhdyskuntarakennetta eheyttävä, toimiva, turvallinen, viihtyisä ja virikkeellinen. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa meluntorjuntaan ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen sekä luontoarvojen tunnistamiseen ja säilyttämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. 5. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Liikenteen suunnittelulla ja ohjaamisella luodaan turvallinen ja sujuva liikenne sekä tarkoituksenmukainen liikennöintitapajakauma. Liikenneverkko suunnitellaan ja rakennetaan sekä kunnossa ja puhtaana pidetään siten, että turhaa liikennetarvetta ei ole ja liikenteestä aiheutuvat ilmansaaste-, pöly-, melu- ym. haitat minimoidaan. Riihimäen kaupunki turvaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja siten vähentää liikenteen kokonaishaittoja. 6. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäellä ympäristökasvatus on osa koulujen ja päivähoidon oppisisältöä. Riihimäen kaupungin henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa ja kaupunkilaisille tiedotetaan heidän ympäristönsä laatuun ja vastuullisen kuluttamisen teemoihin liittyvistä asioista. Ympäristöpolitiikan hyväksyminen ja toteutumisen seuranta Ympäristöpolitiikka hyväksytään Riihimäen kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Toteuttaminen sisällytetään kaupungin talousarviosuunnitteluun ja hallintokuntien vuosittaisiin käyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin. Kunkin hallintokunnan ympäristöpolitiikasta johdetut ympäristötavoitteet ja toimenpiteet valmistellaan vuosittaisen talousarvion yhteydessä ja niiden toteutumista selvitetään ympäristöraportissa kaupunginvaltuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Maisema vesitornista
12 YMPÄRISTÖPOLITIIKAN TOTEUTUMINEN VUONNA 2007 Riihimäen kaupungin hallintokuntien päälliköt ovat arvioineet ympäristöpolitiikan toteutumista vuodelta 2007 oman hallintokuntansa osalta. Arvioissa on mainittu oleellisimmat toimenpiteet, jotka ovat edistäneet kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien ja tavoitteiden toteutumista vuonna 2007 sekä kerrotaan suunnitelmista vuodelle 2008. Arvioinnit sekä yksityiskohtaisempia esimerkkejä toteutuneesta toiminnasta on koottu hallintokunnittain Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikan päämäärien alle. HALLINTOKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Vuonna 2007 suunnitellut toimenpiteet paperinkäytön kasvun vähentämiseksi ovat toteutuneet 2-puoleisuuskopioinnin lisääntymisen myötä. Atk-laitteiden kierrätyksen osalta toimenpiteet ovat vuonna 2007 toteutuneet suunnitellulla tavalla. Käytöstä poistetuista atk-laitteista on otettu käyttöön varaosia ja käyttökelpoiset työasemat kierrätetään kaupungin omissa yksiköissä. Korjauskelvottomat toimitetaan PC-netille hävitettäväksi ja / tai Riihimäen kaupungin varikolle (yhteinen kierrätyspiste). Hymonet -hankintojen ympäristötietokanta on ollut käytössä syksystä 2001 alkaen ja tietokannan käyttö on todettu hyödylliseksi. Kaupungin keskitetyissä hankinnoissa ja päätöksenteossa on huomioitu hankinnasta riippuen kokonaistaloudelliset ja ympäristöystävälliset hankinnat. Tarjouspyynnöissä on pyydetty tai edellytetty erinäisten ympäristövaatimusten täyttymistä ja ympäristöasiat ovat olleet myös yhtenä kokonaistaloudellisuuden kriteerinä. Vuonna 2007 uuden hankintalain voimaantulon myötä julkisyhteisöjen pitää ilmoittaa hankinnoista julkisessa HILMA -ilmoitusportaalissa. Riihimäen kaupungin internetsivuille on laitettu sähköisiä tarjouspyyntöjä aktiivisesti vuosien 2007 ja 2008 aikana. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Sähkön kulutuksen vähentäminen monistamon osalta on toteutunut. Monistamon kopiokoneet on ajastettu sulkeutumaan virransäästötilaan, jos konetta ei käytetä 10 minuuttiin. Illalla koneet sammuvat klo 17 ja käynnistyvät aamulla klo 7.45. Työasemien sulkeminen töiden päätyttyä on toteutunut hyvin. Valaistus on kello-ohjattu kaupungintalolla ja sen ulkoalueella. Uudella ja saneeratulla puolella ovat lähes kaikki lamput energiasäästölamppuja. Ympäristökasvatus ja -tiedotus RHL- datan antamia ohjeita on työasemien ja näyttöjen sulkemisesta on noudatettu hyvin. Hallintokunnille on annettu ohjeita käytöstä poistettujen tavaroiden kierrätyksestä ja myymisestä Kopio- ja tulostuspaperien kilpailuttaminen Kaupungin kopio- ja tulostuspapereiden kilpailutuksessa huomioimme ympäristöasioita keskeisen volyymituotteemme A4 80g valkoisen kopiopaperin osalta. Kestävän kehityksen periaatteisiin liittyen A4 80g valkoisen kopiopaperin tuli täyttää pohjoismaisen ympäristömerkin tai EU:n ympäristömerkin voimassa olevat kriteerit. Em. kriteerit eivät koskeneet merkinnän ympäristön- ja laadunvarmistukseen eikä viranomaismääräyksiin liittyviä vaatimuksia.
13 Tarjoajan tuli osoittaa kriteerin täyttyminen ko. ympäristömerkin käyttöoikeudella tai muulla asianmukaisella todisteella. Tuote täytti tarjouspyyntöasiakirjassa esitetyt pohjoismaisen ympäristömerkin tai EU:n ympäristömerkin voimassa olevat kriteerit kyseisille painopapereille, kun tarjoaja toimitti: dokumentaationa täydellisen selvityksen em. kriteerien täyttymisestä tarjouksen yhteydessä erillisillä liitteillä tai osoitti voimassa olevan pohjoismaisen tai EU:n ympäristömerkin käyttöoikeuden. Pohjoismainen ympäristömerkki Joutsenmerkki on pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka perusti Pohjoismaiden ministerineuvosto vuonna 1989. Merkin käyttöä valvoo kunkin maan ympäristömerkintäorganisaatio, Suomessa SFS - Ympäristömerkintä. Joutsenmerkille on asetettu täsmälliset numerolliset suorituskykyvaatimukset. Vaatimusten laadinnassa arvioidaan tuotteen ympäristövaikutuksia koko elinkaaren ajalta. Paperi- ja kopiopaperi kuuluvat tuoteryhmänsä vähiten kuormittaviin tuotteisiin. Joutsenmerkki osoittaa tuotteen täyttävän tiukat ympäristövaatimukset. Paikalliset viranomaisvaatimukset tulee myös täyttää. Ympäristömerkin käyttöoikeus on voimassa kunnes kriteereitä uusitaan, kuitenkin siten että vuosittainen selvitys tulee tehdä vaatimusten toteutumisesta. Ympäristömerkin paino- ja kopiopaperien tuoteryhmään kuuluvat puuvapaat ja puupitoiset paperit, ja graafi set kartongit, joita käytetään kirjoitus-, paino- ja kopiointitarkoituksiin. Raaka-ainekuitu saa olla peräisin kemiallisesta, mekaanisesta tai uusiomassasta. TEKNINEN VIRASTO JA VESIHUOLTOLAITOS Luonnonvaroista huolehtiminen Vesihuoltolaitoksen, Geologian tutkimuskeskuksen ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeena on selvitetty Herajoen pohjavesialueen ominaisuuksia merkittävästi aiempaa tarkemmin. Laitoksen johtokunta käsitteli työn raportin 9.11.2007. Työ palvelee vedenhankinnan turvallisuutta ja Herajoen vedenottamon kehittämistä, maankäytön suunnittelua ja ympäristövahinkoihin varautumista. Työtä jatketaan vuonna 2008. Tämän jälkeen Herajoen pohjavesialue on tutkittu poikkeuksellisen kattavasti, joka vastaa Herajoen laitoksen merkitystä Riihimäen vesihuollolle. Vesihuoltolaitos on osallistunut jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ehtojen mukaisesti lisäveden johtamisen Vantaanjokeen vaikutusten selvittämiseksi. Työ valmistui 2007. Vaikutukset ovat virkistyskäytön ja ympäristön kannalta myönteisiä ja kustannukset ovat suuret. Miten hanke etenee, selvinnee jatkossa. Vesihuoltolaitos on osallistunut jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan ehtoihin liittyen jätevesilietteen tulevaa käsittelyä tarkastelevaan selvitystyöhön. Hankkeessa on ollut mukana Kiertokapula Oy:n lisäksi useita vesihuoltolaitoksia. Kaupunginvaltuusto käsitteli 24.9.2007 myönteisesti mahdollisen osakeyhtiön, joka vastaisi biojätteiden ja jätevesilietteiden yhteiskäsittelystä, perustamista. Asiaan liittyvät jatkoselvitykset ja ratkaisut tullaan tekemään vuonna 2008. Luontoselvityksiä on tehty Arolammin orren VE 1C-linjaukselle ja Kokko Taipale V:n asemakaava-alueelle. Etelä-Vahteriston ja Pohjois- Monnin osayleiskaava-alueelle on tehty liito-oravaselvitys sekä yhdessä ympäristönsuojeluyksikön kanssa Riihimäen lepakkokartoitus. Kaupungin metsäsuunnitelman laatimista jatkettiin ympäristönäkökohtien tarkentamisella. Suunnitelman hyväksyminen tapahtuu 2008. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Energiansäästösopimuksen mukainen kulutustavoite vuodelle 2007 oli 48,2 KWh/rm 3. Toteutunut kulutus oli 50,5 KWh/rm 3 eli on jääty 4,8 % tavoitteesta. Meneillään olevien ja tulevien peruskorjausten vaikutus kulutuksen alenemiseen on 10 15 %. Uusi energiatehokkuussopimus solmitaan vuoden 2008 keväällä, johon asetetaan uudet tavoitteet.
14 Ympäristöriskien hallinta Vesihuoltolaitos teetti VTT:lla tutkimuksen jätevedenpuhdistamon hajuhaitoista. Edellisen kerran tutkimus tehtiin 2005. Asukkaiden kokema jäteveden puhdistamon hajun esiintymistiheys oli vähentynyt 80 %. Haju häiritsi vuonna 2007 keskimäärin vähän, kun se vuonna 2005 häiritsi keskimäärin selvästi. Vuonna 2006 tehdyt esikäsittelyn hajukaasujen kokoaminen ja biosuodinkäsittely ovat parantaneet tilannetta merkittävästi. Pohjavesialueet ja tulvavaara-alueet huomioidaan kaavoituksessa. Hulevesien käsittely on huomioitu mm. Atomi-korttelissa ja Vahteristossa, joilla on vaikutuksia Vantaanjoen veden laatuun ja määrään. Kokko Taipale V:n tehtiin maaperän pilaantuneisuusselvitys. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Kalmun alueen osayleiskaavan vaihtoehtojen laadinta ja vertailu valmistuivat. Lähitulevaisuuden asumisen tarpeita varten vahvistuivat Vahteristo I ja II sekä Parmalan asemakaavat, Kokko Taipaleen V:n ja Piikinmäen asemakaavatyöt jatkuivat. Vuoden 2007 aikana aloitettiin uusina mittavina elinkeinoelämään liittyvinä hankkeina Kontinon, Rekan ja Jokikylän kaavamuutokset. Logistiikkakeskusosayleiskaavan vaihtoehtovaiheen laadintaa jatkettiin. Tekninen virasto osallistui Vahteriston luonnonsuojelualueen suunnittelutyöhön. Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Kaikkeen merkittävään maankäytön suunnitteluun liittyy liikenteen ja sen vaikutusten selvittäminen. Riihimäen kehätien liikenneselvitys, logistiikkakeskuksen meluselvitys sekä Suojalan ja Kokko Taipale V:n asemakaava-alueiden meluselvitykset valmistuivat. Raportointivuonna päättyi hanke, johon Riihimäki on osallistunut ja, jossa on selvitetty katupölyn vähentämistä kehittämällä katujen kevätpuhdistusta ja talvikunnossapitoa. Saatujen tulosten perusteella tekninen lautakunta päätti 18.12.2007, että kaupunki osallistuu jatkoselvitystyöhön, joka ajoittuu vuosille 2008 2009. Katupöly on ympäristöterveydellinen haitta. Tavoitteena on parantaa ilman laatua, etenkin keskusta-alueella, jossa tarve tähän on suurin. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen kaupungin internet-sivuilla on nähtävillä teetetyt luonto-, melu-, liikenne- ja hulevesiselvitykset. On osallistuttu luontoselvitykset kaavoituksessa -koulutukseen. Vahteristo Vahteriston viheraluesuunnitelma Viheraluesuunnitelmassa esitetään Vahteriston n. 200 hehtaarin kokoisen alueen pääpiirteinen käyttö. Suunnitelma sisältää alueen ulkoilureitit, ladut ja levähdys- ja kuntoilupaikat pituus- ja poikkileikkauksineen. Tuleva luonnonsuojelualue on rajattu. Alueen sisälle sijoittuvat tärkeimmät ja arvokkaimmat luontokohteet. Luonnonsuojelualueen luontopolku rakenteineen esitetään viheraluesuunnitelmassa. Suunnitelma käsittää myös koko Vahteriston alueen metsien hoitosuunnitelman. Luonnonsuojelualueen osalta se on perustana ensimmäiselle varsinaiselle luonnonsuojelualueen hoitosuunnitelmalle. Viheraluesuunnitelma sisältää tärkeänä osana Uhkolansuolle tulevan huleveden viivyttämisen ja käsittelyn periaatteet. Rakenteiden maisemointi on esitetty. Tämä osuus perustuu vuonna 2006 valmistuneeseen Pöyry Infran laatimaan Vahteriston hulevesien hallinnan yleissuunnitelmaan. Viheraluesuunnitelman ovat laatineet Ympäristötutkimus Yrjölä Oy ja WSP Finland Oy.
15 Keskusta 2007/kevät vaikuttavat katupölyn määrään ja koostumukseen. Nykyisen käytännön lisäksi selvitettiin, voidaanko uusilla menetelmillä ja laitteilla vähentää pölyn määrää. Yleisenä tavoitteena oli vähentää kevätkauden korkeita ns. hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Suomen kaupungeissa. Katupölyn tutkimusmittaukset tehtiin Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian Nuuskija-autolla. Riihimäen lisäksi hankkeeseen osallistui Vantaan, Espoon, Tampereen ja Keravan kaupungit. Riihimäeltä projektiin osallistuivat tekninen virasto ja ympäristönsuojeluyksikkö. KAPU -hanke Kaksivuotinen KAPU-hanke (Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon avulla Tutkimus- ja kehittämisprojekti) käynnistyi syksyllä 2005 ja Riihimäki liittyi mukaan maaliskuussa 2006. Projektissa tutkittiin, miten talvikunnossapidon toimenpiteet ja katujen kevätpuhdistus Tutkimustuloksia Tutkimus osoitti, että keväinen katujen puhdistus ei ole riittävän tehokasta hengitettävän pölyn poistamiseksi, vaan katujen pinnalta mitatut pitoisuudet saattavat jopa lisääntyä välittömästi puhdistuksen jälkeen. Myöskään tehostettu katujen pesu ei tuota toivottua tulosta, joskin pesun ajoituksella ja tehokkuudella tulosta voidaan ehkä parantaa. Pitkän kuivan sääjakson aikana katujen pölypitoisuus laskee huomattavasti, vaikkei puhdistustoimia tehdä. Liikenne nostaa kadulla olevaa pölyä ilmaan ja sitä poistuu liikenteen ilmavirran ja tuulen vaikutuksesta. Tällaista itse puhdistumista tapahtuu parhaiten olosuhteissa, joissa ei ole merkittävästi ilmavirtauksia rajoittavia rakennus- tai maastoesteitä, ja joissa on runsaasti liikennettä lähes maksimaalisella kaupunkinopeudella. Katujen itse puhdistuminen on kuitenkin hidasta eikä se auta raja-arvotasojen ylitysongelmiin. Eri kaupunkien ja saman kaupungin eri katujen välillä oli merkittäviä eroja. Osa eroista aiheutui hiekasta, jota kulkeutui tutkimusreitin kaduille päällystämättömiltä pinnoilta, kuten sivukatuliittymiltä, pysäköintialueilta, pihoilta tai lähellä olevista tietöistä ja rakennustyömailta. Tällaiset lähteet ylläpitävät likaisuutta kesäaikaan myös Riihimäellä. Näiden lähteiden vaikutus tulee selvemmin esille silloin, kun kadut muuten olisivat puhtaita ei niinkään likaisimpana katupölyaikana.
16 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Riihimäki 26.3. 24120 μg/m 3 Helsingin, Vantaan, Espoon, Keravan, Tampereen ja Riihimäen Nuuskija-autolla mitattujen katupölypäästöjen keskiarvojen vertailu kevään 2007 aikana Riihimäen tutkimustuloksia 2007 Riihimäen kadut olivat erityisen likaisia maaliskuun 2007 lopussa, mutta puhdistus tuotti hyvän tuloksen. Edellisen vuoden tapaan Riihimäen katujen pölypitoisuudet olivat kesän koittaessa muita kaupunkeja korkeammat. Katujen puhdistustulos oli kuitenkin edellisvuotta selvästi parempi. Mittausautossa käytetyillä kitkarenkailla päästiin vuonna 2007 edellisenä vuonna käytettyjen kesärenkaiden aiheuttamaan pölytasoon. Riihimäen ja projektin kaupunkien vuoden 2007 mittaustulokset on esitetty kuvassa. Vantaa Espoo Helsinki Kerava Tampere Riihimäki 20.2. 15.3. 21.3. 27.3. 3.4. 12.4. 24.4. 27.4. 4.5. 10.5. 15.6. Vuonna 2007 Riihimäellä mitattiin maaliskuussa erittäin korkeita pölypitoisuuksia, koko reitin keskiarvo oli yli 24.000 μg/m 3. Katujen kevätpuhdistus oli tuolloin juuri aloitettu ja käynnissä. Seuraavalla mittauskerralla huhtikuussa todettiin katujen huomattava puhdistuminen reitin keskiarvon ollessa noin 3.900 μg/m 3. Syynä Riihimäen poikkeuksellisen korkeisiin pitoisuuksiin on arvioitu olevan se, että tutkimusreitin katuihin liittyviltä päällystämättömiltä kaduilta kulkeutuu reitille pölyävää materiaalia. Yhtenä syynä on myös pidetty sitä, että Riihimäellä ei talviajan liukkauden torjuntaan käytetä suolausta. Lisäksi vuonna 2006 käytettiin hiekoitusmateriaalia, jossa oli runsaasti hienojakoista pölyävää ainesta. Hiekoitusmateriaali vaihdettiin vuonna 2007 1 5 mm vesiseulottuun sepeliin. Vaihdosta huolimatta muut tekijät muuttivat kuitenkin tilanteen huonommaksi. Näistä tekijöistä tärkeimpiä oli mittausreitin varrella olleet lukuisat rakennuskohteet, joista suurimpina Kauppakeskus Atomin ja Matkakeskuksen työmaat. Työmaiden vaikutuspiirissä olevia katuja puhdistettiin noin kerran viikossa, mutta tutkimustulosten mukaan puhdistuksen olisi pitänyt olla vieläkin tehokkaampaa. Jatkohanke KAPU -hankeen tutkimus- ja kehitystyötä jatketaan vuosille 2008 2009 ajoittuvassa KAPU2 -hankkeessa, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään vuoden 2007 lopussa päättyneen KAPU -hankkeen kokemuksia ja tuloksia. Kaikki hankkeessa mukana olleet kaupungit jatkavat edelleen ja uutena kaupunkina mukaan tulee Turku.
17 YMPÄRISTÖKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Riihimäen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset uusittiin vuonna 2007 jätteen polton alkamiseen liittyen. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset valmisteltiin valtuuston päätettäviksi, määräykset tulivat voimaan 1.6.2007. Kierrätyskeskuksen toiminta jatkui vuonna 2007 kierrätys- ja valistuspisteenä sekä hyötyjätteiden keräyspisteenä. Merkittävin maaperän kunnostuskohde vuonna 2007 oli Atomi-kortteli. Pohjavesien laatua seurattiin yritysten velvoitetarkkailujen sekä vesihuoltolaitoksen tekemän pohjaveden tarkkailun avulla, lisäksi ympäristönsuojeluyksikkö osallistui pohjavesialueiden suojelusuunnitelman seurantatyöryhmän työskentelyyn. Pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen jatkui vuonna 2007 Oy Teboil Ab:n jakeluasemalla, maaperän kunnostus saatetaan loppuun keväällä 2008. Rakennusvalvonta hoitaa maa-ainesten oton valvontaa. Ottamistoiminta oli vuoden 2007 aikana vähäistä. Vesiensuojelussa tehtiin yhteistyötä naapurikuntien ja paikallisten suojeluyhdistysten kanssa. Hirvijärven sinileväkukintojen johdosta toteutettiin kesällä 2007 Hirvijärven kasviplanktonseuranta. Koko kunnan kattava Riihimäen lepakkokartoitus 2007 toteutettiin yhteistyössä kaavoituspalveluiden kanssa. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita luontokohteita seurataan seurantaohjelman mukaisesti. Riihimäen linnustoselvitys päivitetään vuosien 2007 ja 2008 aikana. Riihimäen ekologisen jalanjäljen laskenta valmistui syksyllä 2007. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Riihimäen kaupunki on liittynyt kuntien ilmastonsuojelukampanjaan. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistuu vuosittain ilmastonsuojelukampanjan työskentelyyn ja yhdyshenkilötapaamisiin. Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa solmittu energiansäästösopimus päättyi vuoden 2007 lopussa, uusi energiatehokkuussopimus solmitaan vuosille 2008 2016. Riihimäen kasvihuonekaasupäästöjen laskenta päivitetään vuonna 2008 koskemaan vuotta 2005. Ympäristöriskien hallinta Ympäristönsuojelun koko viranomaistoiminta, mm. ympäristölupien käsittely ja valvonta sekä ympäristötarkastukset ja -neuvonta, tähtää ympäristöriskien hallintaan ja ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn. Riihimäen yritysten ympäristöluvat ovat ajan tasalla. Toimintoja valvotaan valvontasuunnitelman mukaisesti. Teollisuuslaitosten jätevesisopimusten ja niihin liittyvien riskikartoitusten valmistelua tehdään yhteistyössä vesihuoltolaitoksen kanssa. Vuonna 2007 selvitettiin autokorjaamoiden ympäristönsuojelun tilanne koko toimialan kattavan kyselyn avulla. Yrityksille suunnattua sähköistä tietopalvelua jatkettiin vuoden 2007 loppuun yhteistyössä Hausjärven ja Lopen kunnan kanssa. Jätevesijärjestelmien suunnittelun ja rakentamisen neuvonta ja rakentamisen ja käytön valvonta toteutetaan yhteistyönä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja vesihuoltolaitoksen kesken. Ympäristökeskuksessa on laadittu lomake ja ohjeet, joiden avulla jätevesisuunnitelmien ja selvitysten laadinta selkiytyy ja yhdenmukaistuu. Ympäristökeskus järjestää tiedotustilaisuuksia jätevesijärjestelmien suunnittelijoille ja muille asiasta kiinnostuneille, myös ulkopuolisten tahojen järjestämiin jätevesiasiaa käsitteleviin tilaisuuksiin osallistutaan. Tietoa asetuksesta ja sen vaatimista toimenpiteistä on kerätty myös kaupungin internet-sivuille. Vuoden 2008 aikana kiinteistöjen liittymistilanne Riutan vesiosuuskunnan verkostoon selvitetään ja kiinteistöjä ohjeistetaan liittymisen suhteen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Ympäristökeskus osallistuu keskeisiin kaavahankkeisiin aktiivisesti. Ympäristölautakunta on ottanut kantaa kaavalausunnoissaan esimerkiksi kaupunkimetsien ja puistojen säilyttämiseen, pohjavesien suojeluun sekä meluntorjuntaan. Vuonna 2006 käynnistyi Vahteriston luonnonsuojelualueen perustamiseen tähtäävä hanke. Luonnonsuojelualueen rauhoitushakemus valmisteltiin syksyllä 2007 yhteistyössä teknisen viraston ja vapaa-aikatoimen kanssa. Kaavoituksen ja rakentamisen yhteydessä nousee usein esiin pilaantuneita maa-alueita, joiden selvittämisessä tehdään yhteistyötä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Rakennuslupamenettelyssä sekä maisematyöluvista päätettäessä otetaan huomioon arvokkaiden rakennusten, kaupunkikuvan ja maisemakokonaisuuksien säilyttäminen.
18 Liikenteen ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja vähentäminen Tärkeä peruste ympäristölautakunnan ja -keskuksen kannanotoissa tiesuunnitelmiin, kaavoihin yms. on suunnittelualueille suuntautuvan liikenteen aiheuttamat melun ja pakokaasupäästöjen haitat. Riihimäen alueen liikenteen kokonaispäästöjä on selvitetty kasvihuonekaasupäästöjä koskevassa raportissa. Riihimäen ilmanlaatua seurataan laaditun ohjelman mukaisesti pitoisuusmittauksin, leviämismalliselvityksin ja bioindikaattoritutkimuksin. Keskustan ilmanlaadun hiukkasmittaus toteutettiin vuosina 2005 2006. Koko kunnan kattava Riihimäen meluselvitys valmistuu keväällä 2008. Meluselvityksessä keskitytään liikennemeluun (tie- ja raideliikenne), melualueella asuvien asukkaiden määrät selvitetään sekä esitetään meluntorjuntaratkaisut ongelmallisimmille alueille, myös Riihimäen hiljaiset alueet selvitetään. Opinnäytetyönä toteutettiin joulukuussa 2007 asukaskysely Riihimäen hiljaisista alueista. Ympäristönsuojeluyksikkö on osallistunut yhdessä teknisen viraston kanssa katupölyn vähentämiseen tähtäävään KAPU -hankkeeseen. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Riihimäen, Lopen ja Hausjärven yhteinen ympäristölehti Ekokaari -lehti ilmestyi kahtena numerona, lehti on myös internet -versiona kaupungin www-sivuilla. Yrityksille suunnattua sähköistä tietopalvelua jatkettiin vuoden 2007 loppuun. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyön kehittäminen sekä siihen liittyvä koulutus jatkui kaupungin organisaatiossa. Ympäristönsuojeluyksikkö osallistui työhön ja koulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen, ympäristösihteeri koordinoi järjestelmän käytännön työtä ympäristönsuojeluyksikössä. Riihimäen kaupungin seitsemäs ympäristöraportti julkaistiin. Hallintokuntien yhteinen roskaamisen vähenemiseen tähtäävän Siisti Riksu -kampanjan suunnittelu käynnistyi syksyllä 2007 ympäristönsuojeluyksikön koordinoimana. Ympäristövastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen tähtäävä Ekoarkityö käynnistettiin loppuvuodesta yhteistyössä asukasyhdistysten kanssa. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 1.6.2007. Ympäristönsuojelulain nojalla annettujen ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ehkäistä ympäristön pilaantumista. Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko Riihimäen kaupungin alueella ja ne velvoittavat asuinpaikasta riippumatta kaikkia kaupungin alueella toimivia, kuten asukkaita, kiinteistönomistajia ja toiminnanharjoittajia. Erityisiä määräyksiä on annettu taajaan rakennetuille alueille sekä pohjavesi- ja ranta-alueille. Ympäristönsuojelumääräykset koskevat esimerkiksi talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella, ilmapäästöjen rajoittamista, erityisen häiritsevää tilapäistä melua aiheuttavaa toimintaa, lannan ja lietteen käsittelyä sekä kemikaalien käsittelyä ja varastointia. Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset löytyvät ympäristönsuojelun internet-sivuilta osoitteesta www.riihimaki.fi /ymparisto. Luupit Uramon koulu\smolander Milla, Seppälä Reetta, 6lk
19 Ekologinen paketointikilpailu Riihimäen kaupungin kierrätyskeskus järjesti marras joulukuussa 2007 paketointikilpailun. Tarkoituksena oli saada kerättyä erilaisia ympäristöystävällisiä paketointitapoja ja ideoita myös muille jaettavaksi, itse lahjan ei kuitenkaan tarvinnut olla kierrätystavaraa. Kilpailuun sai osallistua kuka tahansa riihimäkeläinen tuomalla valmiin lahjapaketin kierrätyskeskukseen näytteille. Kilpailuun tuoduista paketeista raati valitsi kolme parhaiten kierrätyshenkistä paketointia. Palkitut paketit olivat: 1) jalkahoitolan lahjakortti yhdistettynä kenkäkaapista lainattuun juhlasandaaliin 2) kahvipaketin kääreestä tehty lahjapussi vuorattuna serveteillä ja mainoslehtisten kuvilla 3) lasinen säilykepurkki koristeltuna helmillä, lasimaalauksella ja punaisella kankaalla. Palkintona annettiin lahjakortit kierrätyskeskukseen. Paketit olivat asiakkaiden nähtävillä joulukuussa niin kierrätyskeskuksen myymälässä kuin keskustan kotiteollisuusliike Sukkulan näyteikkunassa. Kilpailu sai hyvin huomiota myös mediassa, mm. television Hämeen alueuutisissa. KOULUTUSPALVELUKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Hankinnoissa hyödynnetään kuljetusrenkaita ja isoja tilauseriä. Hankinnoissa ja tarjouspyynnöissä otetaan huomioon toimittajien ilmoittamat ympäristövaikutukset. Sanomalehdet ja muu jätepaperi toimitetaan jätepaperikeräykseen. Kirjastossa poistettavista kirjoista irrotetaan kannet ja sisusta menee paperinkeräykseen. Kirjastossa poistettava aineisto kierrätetään edelleen myymällä poistokirjat. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Valojen sammuttaminen niistä tiloista, joissa ei oleilla. Tietokoneiden virransäästöt/sulkeminen päivän päätteeksi. Ympäristöriskien hallinta Ongelmajäte toimitetaan keskitetysti kaupungille hävitettäväksi. Käytöstä poistettuja kalusteita tarjotaan kaupungin muille yksiköille/kierrätyskeskukseen. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Mittava koulujen perusparannusohjelma luo toimivia, viihtyisiä ja virikkeellisiä oppimisympäristöjä. Ympäristökasvatus ja -tiedotus Ympäristökasvatus etenee kouluissa opetussuunnitelmien mukaisesti. Ympäristöasioihin liittyviä teemapäiviä järjestetään, Vihreä lippu Haapahuhdan ja Hiivolan kouluissa. Vuoden 2008 keväällä koulut osallistuvat Siisti Riksu -kampanjaan. Kirjastossa järjestetään vuosittain ympäristöasioihin liittyviä näyttelyitä.
20 Vihreä lippu Haapahuhdassa Jatkoimme vuoden 2007 alussa Vihreä lippu -ympäristökasvatusohjelmaa. Valitsimme joukostamme uuden opettajan, joka vastasi projektin alkuun saattamisesta, raadin kokoontumisista ja raportoinnista. Vesiteema väistyi uuden teeman tieltä. Vaihdon yhteydessä pidettiin pienet pirskeet vanhan ja uuden raadin kesken. Raadissa yhdessä lasten kanssa valitsimme teemaksemme jätteet. Alkukartoituksessa oppilaat mittasivat syntyvän jätteen määrän luokista ja siistijä käytävä ja WC-tiloista. Keittäjä huolehti ruokajätteen mittaamisesta. Alkukartoituksen jälkeen raati asetti teemaan liittyvät mitattavat tavoitteet toiminnalle: 1. Biojäte puoleen. 2. Opettajat monistavat sovituin säännöin. 3. Kaikki oppilaat osaavat lajitella jätteet. 4. Kaikki oppilaat ymmärtävät, miksi lajitellaan jätteitä. 5. Vaatteiden tuunauspäivän järjestäminen. Toiminta uuden jäteteeman parissa kattoi koko vuoden loma-ajat pois lukien. Jätteiden määrä kartoitettiin vuoden aikana kolme kertaa. Toiminta oli erittäin monipuolista käsittäen aiheeseen liittyvää opetusta eri oppiaineissa, keskusteluja, vierailuja, tutustumiskäyntejä, retkiä lähiympäristöön, lammen rannan siistimistä ja pihan siivoustalkoita. Lisäksi vietettiin isovanhempienpäivää, jätepajapäivää, istutettiin juhlatammi, askarreltiin jäte- ja luonnonmateriaalista, harjoiteltiin jätteiden lajittelua, matotölkkien litistämistä ja usean tölkin survomista yhden sisään, pidettiin jätelajittelukisoja, puolitettiin käsipapereita, tehtiin piirustuspapereiden tilalle piirustusvihkot ja piirtoheitinkalvot vaihdettiin pääosin pestäviin uudelleen käytettäviin kalvoihin. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi Jätekartoitus luokista tulleen sekajätteen määrä väheni n. 50 % ensimmäisestä mittauksesta viimeiseen luokkien paperijäte väheni n. 15 % ja pahvijäte n. 40 % jätteen lajittelu onnistui raadin mielestä hyvin biojätteen määrä kasvoi alkukartoituksen jälkeen n. 60 % Ympäristövastuulliset tavat Jätemateriaalia käytetään askarteluun paljon Tavaroita ei heitetä roskiin kysymättä muilta, onko sille käyttöä On siirrytty osittain irtokarkkeihin Papereista piirretään molemmin puolin ne, jotka eivät tule seinälle Kumittamalla paperi on taas käyttökelpoinen Järjestetään pihasiivouksia Käsipaperit puolitettiin luokilla esiopetus 4. luokka Ruokaa otetaan vieläkin niin, että sitä jää tähteeksi. Korjattavaa! Maito- ja piimätölkit huuhtovat ruokalajärjestäjät Retkillä on ollut käytössä omat mukit ja isot mehutonkat Vanhempainilloissa käytetään keräilymukeja Juhlakutsut ovat usein kokoa A5 Jätepaperia käytetään muistilappuina Käsipaperiroskiksiin vaihdetaan muovipussi vain kerran viikossa Ruokalassa on ruokalajärjestäjät Opettajilla on sähköinen ilmoitustaulu netissä
21 Opettajatiimin arviointia toiminnasta oppilaiden taito lajitella jätettä parani kierrättämisen ideologian ymmärtäminen ja siitä koituvan hyödyn arvostaminen lisääntyi vihreä lippu tavat toimivat käytännössä hyvin biojätettä syntyy liikaa, mutta sen määrää koetetaan vähentää opettajat monistavat sovittujen sääntöjen mukaan vaikka vaatteita unohdetaan koululle, niitä otetaan hyötykäyttöön niin, että siistijä pesee niitä ja osa jää koululle varavaatteiksi ja osa matkaa hädänalaisille idäntyöhön toiminnassa oli positiivinen ja innostunut fi ilis Uramon koulu\pelkonen Suvi, 3lk Parhaita kokemuksia: a) raadin mielestä: yhteiset juhlat isovanhempien päivä Kiertokapulan järjestämä jätepäivä jätteenlajittelukisa juhlatammen istutus näytelmä puun istutuksesta 5. luokan jäsenet kehuivat myös lammen siivouspäivää b) opettajien mielestä: tutustuminen Karanojan kaatopaikkaan Kiertokapulan järjestämä jätepäivä puunistutuspäivä isovanhempienpäivä Uramon koulu Viime keväänä pidimme Uramossa ympäristöviikon. Viikon aikana oli vierailuja Ekokemille ja kaatopaikalle. Oppilaat kierrättivät omia kirjojaan, sarjakuvalehtiään ja lelujaan. Kakkosluokkalaisille tilattiin Motivan ja Lastenkeskuksen tekemät opetuspaketit energiasta ja sen säästämisestä. Syksyllä Kiertokapula järjesti koulullamme jäteaiheisen rastiradan, jossa oppilaat oppivat asioita jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Pyrimme edelleen kierrättämään oppikirjoja ja kiinnittämään huomiota jätteiden lajitteluun eri puolilla koulua.
22 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAKESKUS Luonnonvaroista huolehtiminen Liikuntapaikoilla on käytetty edelleen luontoystävällisiä lannoitteita. Peltosaaren pesäpallokentän pinnoitteen uusiminen hiekkatekonurmeksi vähensi oleellisesti suolan ja kalkin käyttöä. Riihisalo on osallistunut Kaartjärven tilan parantamiseen kaislan ja muun kasvillisuuden poistolla. Ympäristöriskien hallinta Riihisalon vapaa-aikakeskus Lopella liitettiin Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vesihuoltoverkostoon, joka hankkii ja käsittelee raakaveden sekä johtaa jätevedet puhdistamolleen. Kaartjärven Vesihuolto Oy:n tavoitteena on säilyttää lounaisen Hämeen maisemat ja luontoarvot mahdollisimman hyvin ihmistä palvelevina. Energiankäytön tehostaminen ja seuranta sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttaminen Uimalaan asennettiin uusi ympäristöystävällinen ultraviolettidesinfi ointilaite otsonaattorin tilalle. Maankäytön suunnittelu ja rakentamisen vaikutusten hallinta Vahteriston uuden ulkoilureitin suunnittelu ja rakentaminen aloitettiin viheraluesuunnitelman mukaisesti. UV-säteilijä Riihimäen uimahallissa Uimahallissa on ollut käytössä vuoden 2007 syksystä lähtien allasveden desinfi oinnissa UV-säteilijä. Omat käyttökokemuksemme ovat olleet kaikilta osin myönteiset niin allasveden laadun kuin huolto- ja käyttövarmuuden suhteen. Vertailuna on otsonaattori, joka asennettiin uimahallin peruskorjauksen yhteydessä syksyllä 2002. Laite ei lukuisista huolto- ja korjausyrityksistä huolimatta suostunut toimimaan asianmukaisesti. Laite poistettiin käytöstä ja korvattiin UV-säteilijällä. Uima-allasveden desinfi oinnissa ja käsittelyssä on UV-säteilyn osuus osoitettu kiistattomasti tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi parantaa uima-allasveden laatua. UV-säteilijän toiminta perustuu UV-säteilyn kykyyn hajottaa mikro-orgasmeja sekä estää niitten lisääntyminen. UV-lamppujen aallonpituuden laaja spektri hajottaa tehokkaasti tuhottavien mikro-orgasmien DNA:ta, RNA:ta, proteiineja, entsyymejä ja muita biomolekyylejä. UV-säteily vähentää muiden kemikaalien syöttötarvetta veden puhdistusprosessissa. UV-säteily vähentää lisäksi allasveden sidotun kloorin määrää. Sidottu kloori aiheuttaa kloorin hajua uima-altaissa. UV-säteilijä ei tuota ympäristöönsä eikä allasveteen kaasumaisia, nestemäisiä eikä kiinteitä haitallisia yhdisteitä ja on turvallinen huoltoa sekä kunnossapitoa suorittavalle henkilökunnalle.