Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13f).

Etelä-Suomi Päätös Nro 25/2012/1 Dnro ESAVI/20/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 10.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Stena Recycling Oy:n Tahkoluodon kierrätyslaitoksen toiminnan muutosta. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Stena Recycling Oy Äyritie 8 C 01510 VANTAA LAITOKSEN SIJAINTI Kierrätyslaitos sijaitsee Tahkoluodon satama-alueella Porin kaupungin Tahkoluodossa kiinteistöllä Pori I, jonka kiinteistörekisteritunnus on 609-430-1-18, osoitteessa Tahkoluodontie 1, 28900 Pori. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 21.1.2011. Sitä on täydennetty 5.5.2011, 1.12.2011 ja 13.12.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13f). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13g) perusteella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 2.3.2005 myöntämä ympäristölupa LOS-2004-Y-580-111. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen 7.12.2005 kirjeellä hyväksymä toiminta-alueen laajentaminen 4,5 ha:sta 5,5 ha:iin ja käsiteltävän materiaalimäärän lisääminen 150 000 tonnista 223 000 tonniin vuodessa. Stena Recycling Oy on tehnyt Porin kaupungin kanssa kierrätyslaitoksen alueesta ja laajennusalueesta 50 vuoden vuokrasopimukset vuosina 2003 2009. Uusille hallirakenteille tullaan hakemaan tarvittavat rakennusluvat Porin kaupungilta. Kierrätyslaitoksella on ympäristövahinkovakuutus. Alueella on voimassa Tahkoluodon asemakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 13.8.1986 ja kaava on saanut lainvoiman 21.8.1986. Suunnittelualue sijoittuu satama-alueelle (LS-1). Alueelle saa rakentaa sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia, laitoksia sekä maanalaisia tiloja. Satama-alueella on vireillä asemakaavan muutos. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Satakunnan maakuntakaavan 17.12.2009. Maakuntakaava tulee voimaan ja korvaa seutukaavan sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on vahvistanut sen. Hyväksymispäätöksestä on jätetty valituksia ympäristöministeriölle, joka käsittelee valitukset vahvistamisen yhteydessä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu satama-alueelle (LS) ja energiahuollon alueelle (EN). Merkinnällä LS osoitetaan satamatoimintoihin välittömästi liittyvät varasto- ja terminaalialueet. Merkinnällä EN osoitetaan energiahuoltoa palvelevia alueita, kuten voimaloita ja suurmuuntamoalueita. Kierrätyslaitos sijaitsee satamatoimintojen kehittämisen kohdealueella (ls). Merkinnällä ls osoitetaan niiden satamien lähialue, johon kohdistuu satamatoimintojen alueiden käyttöön liittyviä laajennus- ja kehittämistarpeita. Kierrätyslaitos sijaitsee maakuntakaavassa lisäksi suojavyöhykealueella sv1. Merkinnällä (sv) osoitetaan alueita, joilla alueiden käyttöä on läheisen alueen toiminnan tai muun ympäristöönsä käyttörajoituksia aiheuttavan luonteen vuoksi rajoitettava. Merkinnällä (-1) osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Kierrätyslaitokselle johtaa mustalla viivalla ja poikkiviivoilla merkitty yhdysrata/sivurata. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Tahkoluodon ja sen ympäristön uusi osayleiskaava Tahkoluoto Paakarit osayleiskaava on vireillä Porin kaupungissa. Kaavaehdotuksessa kierrätyslaitoksen alue on merkitty EJ -alueeksi (jätteenkäsittelyalue). 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Stena Recycling Oy:n Tahkoluodon kierrätyslaitos sijaitsee Tahkoluodon satama-alueella Porin kaupungin Tahkoluodossa noin 28 kilometrin etäisyydellä Porin keskustasta luoteeseen.

Ympäristön tila ja laatu Tahkoluodon satama-alueella toimii lisäksi hiili-, kemikaali- ja öljysatama. Öljy- ja kemikaalisatamaan johtaa rautatie. Satamatoimintojen lisäksi alueella sijaitsee mm. PVO-Lämpövoima Oy:n Tahkoluodon voimalaitos, Fortum Power and Heat Oy:n Meri-Porin voimalaitos ja Fingrid Oyj:n varavoimalaitos. Suuri osa Tahkoluodon alueesta on Porin kaupungin omistuksessa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 700 metrin etäisyydellä kierrätyslaitoksesta kaakkoon. Ilman laatu Porissa energiantuotanto ja liikenne ovat suurimmat ilmanlaatuun vaikuttavat tekijät. Teollisuuden päästömäärät ovat suoraan verrannollisia tuotannon määriin. Porin kaupunki mittaa yhteistyössä alueen suurteollisuuden kanssa jatkuvatoimisesti ilman laatua. Mittausasemia järjestelmässä on neljä, joista kaksi mittaa ilman epäpuhtauksia ja kaksi vallitsevaa säätä. Mitattavat kaasumaiset tai kiinteät epäpuhtaudet ovat hiilimonoksidi, hengitettävät hiukkaset, rikkidioksidi sekä typenoksidit. Kierrätyslaitosta lähin mittausasema sijaitsee noin 6 kilometrin päässä Lampaluodossa. Lampaluoto on taustamittausasema ja siellä mitataan rikkidioksidin pitoisuutta sekä tuulen nopeutta ja suuntaa. Vuoden 2008 mittausjaksosta ilmanlaatuindeksi osoitti, että Porin keskustassa ilman laadun ajallinen edustavuus mittausjaksolla oli hyvä 24 %, tyydyttävä 51 %, välttävä 18 %, huono 6 % ja erittäin huono 1 %. Vertailtaessa ilmanlaatuindeksejä vuosilta 2003 2008 on vuosien 2007 ja 2008 kohdalla havaittavissa ilmanlaadun merkittävä huononeminen. Tarkasteluvuosi 2008 on jakson huonoin. Suurimmat rikkidioksidin ja typen oksidien päästölähteet vuonna 2007 Porissa ja Meri-Porissa olivat PVO Oy, Fortum Oy, Porin Energia, Sachtleben Pigments Oy ja Porin PV Oy. Osa alueen ilman epäpuhtauksista on myös kaukokulkeutuman tuomaa. Kierrätyslaitoksen toiminnasta aiheutuu ilmaan pölypäästöjä sekä työkoneiden ja liikenteen päästöjä. Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueella on myös useita muita toimintoja, joista aiheutuu päästöjä ilmaan. Maaperä ja pohjavesi Tahkoluodon alkuperäinen maaperä on pääosin moreenia. Alueella on kalliopaljastumia. Tahkoluodon teollisuusalue on suurelta osin rakennettu merestä täyttämällä ja myös kierrätyslaitoksen alue sijaitsee pääosin täyttömaalla. Suunnittelualueen täytöissä on hyödynnetty mm. viereisten voimalaitosten tuhkia. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on 1-luokan Ahlaisten pohjavesialue (0260902), joka sijait- 3

see suunnittelualueesta noin 12 kilometrin etäisyydellä koillisessa mantereella. Tahkoluodon lähellä ei sijaitse virallisia pohjaveden havaintoputkia. Lähimmät pohjaveden havaintoputket sijaitsevat Tahkoluodosta noin 16 km etäisyydellä Kuuminaistenniemessä. Hankealueen lähellä ei ole tiedossa vedenottoon tarkoitettuja kaivoja. Veden laatu Tahkoluodon edusta on avointa merialuetta, jolla ei ole saariston antamaa suojaa. Vesisyvyys kasvaa tasaisesti ulkomerta kohti, joten hankealueella on vedenlaadullisesti hyvät sekoittumis- ja laimenemisolosuhteet. Yleinen Porin merialueen vedenlaatu on yhteistarkkailun tutkimustulosten perusteella kohentunut (Oravainen 2003). Porin edustalla on lukuisia vedenlaadun näytteenottopisteitä ja vedenlaatua on seurattu pitkään. Tahkoluodon pohjoisrannalla ja eteläpuolella sijaitsevilla havaintopaikoilla vedenlaatu on pysynyt viimeisenä 30 vuotena keskiarvojen mukaan melko muuttumattomana. Ympäristöhallinnon vedenlaatuluokituksen mukaan näiden kahden pisteen klorofylli-a -pitoisuus ilmentää tyydyttävää ja kokonaisfosforipitoisuus hyvää vedenlaatua. Melu ja tärinä Kierrätyslaitoksen toiminnasta aiheutuu mm. murskauksen, lajittelun, työkoneiden ja liikenteen melua. Keväällä 2009 valmistuivat Stena Recycling Oy:n Tahkoluodon murskauslaitoksen ympäristömeluselvitys sekä Tahkoluodon teollisuusalueen ja sataman yhteinen ympäristömeluselvitys (Insinööritoimisto Akukon Oy 2009). Lähimmillä saarilla on tehty ympäristömelumittauksia kesällä 2003 (SCC Viatek Oy, 2003). Tulosten mukaan melutaso esimerkiksi Paakarinsaaren etelärannalla sijainneessa pisteessä oli 50 db, ja Arvekarin saaren eteläkärjessä sijainneessa pisteessä 47 db. Paakarin pisteessä Stena Recycling Oy:n murskaamon pysäyttäminen ei alentanut melutasoa, joten suurimmalta osin melutasoon vaikuttivat muut melulähteet (mm. laiva öljysatamassa). Arvekarin pisteessä murskaamon pysäyttäminen alensi melutasoa 1 db. Liikenne Nykyisin keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä (KVL) Tahkoluotoon johtavalla maantiellä 269 (Reposaaren maantie) on noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mistä raskaan liikenteen osuus on noin 370 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nykyisin kierrätyslaitokselle suuntautuu päivittäin arviolta 30 henkilöajoneuvoa ja 45 raskasta ajoneuvoa. Edestakaisena liikenteenä tämä tarkoittaa 150 ajokertaa alueelle johtavalla tiellä henkilö- ja raskasliikenne huomioiden (ns. keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL). 4

5 LAITOKSEN TOIMINTA Porin Tahkoluodossa toimiva vuonna 2003 käyttöön otettu kierrätyslaitos on Stena Recycling Oy:n merkittävin prosessilaitos Suomessa. Laitoksella otetaan vastaan muualla esikäsiteltyjä, kierrätyskelpoisia jätemateriaaleja. Tahkoluodossa käsitellään merkittävä määrä Suomessa käytön jälkeen käsiteltävistä tuottajanvastuun alaisista tuotteista, kuten autot, elektroniikka- ja sähkölaitteet, pakkaukset ja renkaat. Kierrätyslaitoksen toiminta-alueella sijaitsevat kierrätysmateriaalien vientivarastot ja niihin liittyvät tukitoiminnot, kuten vastaanotto ja lastaus. Nykyisen laitosalueen pinta-ala on 5,5 ha. Yleiskuvaus toiminnasta Kierrätyslaitoksen nykyisiä toimintoja ovat metalliromun, metallipitoisen jätteen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) vastaanotto, välivarastointi, tuotteistaminen lajittelemalla, murskaamalla ja erottelemalla sekä tuotteiden ja jätteiden lastaus ja lähettäminen edelleen hyödyntävälle taholle tai loppusijoitukseen. Alueelle vastaanotetaan osana metallipitoista jätevirtaa myös muualla esikäsiteltyjä romuajoneuvoja, joista haitalliset nesteet on poistettu. Kaikki kierrätettävät materiaalit vastaanotetaan joko tarkastettuina tai tarvittaessa esikäsiteltyinä Tahkoluotoon. Laitokselle vastaanotettavalle materiaalille tehdään säteilymittaus, tarkastus, laadunmääritys ja punnitus. Metalliromut varastoidaan pinnoitetulla pihalla ja arvokkaammat metallierät varastoidaan lukittavassa hallissa. Öljyä mahdollisesti sisältävät materiaalit ja romuajoneuvot varastoidaan pinnoitetulla alueella, jonka valumavedet kerätään ja johdetaan hiekanerotus-, öljynerotus- ja näytteenottokaivojen kautta mereen. Käsittelemätön sähkö- ja elektroniikkaromu varastoidaan pinnoitetulla alueella, lukittavissa konteissa tai sisätiloissa. Esikäsittelyn jälkeinen laitteiden runkojen varastointi toteutetaan pinnoitetulla alueella. Lisäalueella varastoidaan vain lopputuotelaatuista materiaalia, josta ei aiheudu vesistökuormitusta. Mahdolliset vastaanottotarkastuksessa löydetyt ongelmajätteet varastoidaan tarkoitusta varten varatuissa astioissa tai varastopaikoissa. Nestemäiset ongelmajätteet varastoidaan katetussa tilassa. Mikäli ongelmajätteitä sijoitetaan varastolaatikoissa ulkotiloihin, varmistutaan aina, että laatikoissa on tarkoitukseen soveltuvat tiiviit kannet. Laitoksen tuotteita ovat tuotteistetut kierrätysmetallit eli metalliteollisuuden käyttämät metallirikasteet kuten esim. teräsmurske, alumiini, ruostumaton teräs, kupari, sinkki ym. metallit. Laitos erottelee myös ei-metalliset jakeet, joiden soveltuvuutta tutkitaan mm. energiantuotannon polttoaineiksi yhdessä muiden polttoon soveltuvien jätemateriaalien kanssa.

Tahkoluodon kierrätyslaitoksen toimintaa tukee Porissa Peittoonkorven alueella sijaitseva kaatopaikka. Sitä käytetään nykyisin kierrätyskelvottomien materiaalijakeiden välivarastoimiseen ja loppusijoittamiseen. Laitoksella jalostettavasta materiaalista osa ei sovellu vielä tällä hetkellä käytettäväksi raaka-aineina tai energiahyötykäyttöön. Sijoittaminen Peittoonkorven kaltaiselle erikoiskaatopaikalle mahdollistaa näiden jakeiden myöhemmin tapahtuvan jalostamisen tekniikan kehittyessä. Peittooonkorpeen sijoitettavat materiaalit ovat muoveja, kumia, puuta, tekstiilejä, kivennäisperäisiä hienoaineksia jne. Jäteperäisten materiaalien energiahyötykäyttö on laajenemassa Suomessa ja nykyisin loppusijoitukseen menevää materiaalia tullaan huomattavassa mitassa käyttämään myös energiantuotannossa. Hakemuksessa esitetyt muutokset kierrätyslaitoksen toimintaan Stena Recycling Oy hakee ympäristölupaa Tahkoluodon kierrätyslaitoksen laajentamiselle, toiminnan muutoksille ja uusille toiminnoille. Toimintaan haetut muutokset ja uudet toiminnat: 6 laitosalueen laajentaminen, vastaanottokapasiteetin laajentaminen, toiminta-ajan pidentäminen, kierrätyspolttoaineiden valmistus, maanrakennusaineiden valmistus Laitosalueen ja vastaanottokapasiteetin laajennus Kierrätyslaitosta laajennetaan niin, että laajennuksen jälkeen laitoksen kokonaispinta-ala on noin 7,5 ha, josta laajennusalueen osuus on noin 2 ha. Kierrätyslaitoksen vastaanottokapasiteettia on tarkoitus laajentaa nykyisestä 223 000 tonnista noin 300 000 tonniin vuodessa. Laajennusalueen kenttärakenne on kuvattu seuraavassa ylhäältä alaspäin: - asfalttibetoni AB 16/100 - kantavan kerroksen asfalttibetoni ABK 32/150 - kalliomurske 0 16 mm, 50 mm - kalliomurske 0 65 mm, 450 mm 1. tiivistystaso (noin 150 200 mm suodatinhiekkakerroksesta) tiivistys täryjyrällä, ajokertoja vähintään 6 kpl - suodatinhiekka, 200 mm - kaivupohja - nykyinen lentotuhkatäyttö. Laajennusalueelle tulee seuraavia uusia toimintoja ja rakenteita: - varastokasat uusille raaka-aine- ja tuotejakeille - sementille ja lentotuhkalle siilot, jotka sijaitsevat hallissa

- halli valmiiden kierrätyspolttoaineiden varastointia ja lastausta varten - liikuteltava murskain puun ja energiajätteen murskaamista varten - sekoitinasema maanrakennusaineiden sekoitusta varten. Osa uusista toiminnoista sijoittuu olemassa olevalle alueelle ja varastotoimintaa siirtyy myös vanhalta alueelta uudelle alueelle. Hakemuksessa esitettyjen laitteistojen ja varastokasojen määrä ja paikat voivat vaihdella markkinatilanteen mukaan. Toiminta-ajan pidennys Toiminnan laajennuksen myötä toiminta-aikaa on tarkoitus pidentää 7 päivään viikossa läpi vuorokauden satama-alueella toimivien voimalaitosten tapaan. Metallinmurskausta sekä metallin purkua ja lastausta junavaunuista tehdään klo 6 22 välisenä aikana. Hakija perustelee toiminta-ajan pidentämistä: - satama-alueen muilla toimijoilla toiminta-aika on 24 h vuorokaudessa, - työvuorojärjestelyt (2- tai 3-vuorotyö) helpottuvat, - koneiden ja laitteiden täysaikainen käyttö vuorottamalla toimintoja mahdollistuu, - materiaalikäsittelyn pullonkaulat poistuvat, - kuormien vastaanotosta tulee joustavampaa. Kevyen jätejakeen käsittely ja kierrätyspolttoaineiden valmistus Laitoksella metallipitoisen jätteen (ml. autoromun) paloittelussa ja murskauksessa syntyvän kevyen jätejakeen jatkokäsittely ja kierrätyspolttoaineen valmistus on tarkoitus toteuttaa laajennusalueelle rakennettavassa yksikössä omilla linjastoillaan. Prosessikaavio on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. 7

Kierrätyspolttoaineen valmistusprosessin raaka-aineina käytetään laitoksella vastaanotettavaa energiajätettä, kuten muovia, puupakkauksia, rakentamisessa ja purkamisessa syntyvää puuta, yhdyskuntajätepuuta sekä huonekaluja. Vastaanotettavat jätteet ovat kaupan tai teollisuuden esilajiteltua jätettä. Puujätteistä ei irtoa tai liukene murskauksessa haitallisia aineita ympäristöön. Raaka-aineita varastoidaan aumoissa ja kevyemmät jakeet hallissa niille varatulla alueella. Mahdollinen raaka-aineiden esimurskaus tehdään materiaalinkäsittelykoneilla tai siirrettävillä murskaimilla. Varsinainen kierrätyspolttoaineen valmistus tehdään kierrätyspolttoainelinjastolla. Metallit erotetaan materiaalista ja polttoaineeksi soveltumaton alite jalostetaan maanrakennusaineeksi tai toimitetaan kaatopaikkasijoitukseen. Energiajakeet välivarastoidaan tarkoitusta varten eristetyillä alueilla, esim. painavampaa energiajätettä joko lavoilla tai siirrettävillä betoniseinäkkeillä eristetyillä alueilla. Energiajakeita säilytetään myös paaleissa. Käsitelty energiajae ohjataan energiahyötykäyttöön tai asianmukaiset luvat omaavaan välivarastointipaikkaan. Prosessissa syntyvä polttoaine toimitetaan asianmukaiset luvat omaaville energia- tai jätteenpolttolaitoksille. Laitoksella autoromun paloittelussa ja murskauksessa syntyvä kevyt jätejae (9-35 mm ja > 35 mm) käsitellään rakennettavassa yksikössä, jossa siitä erotetaan metalli- ja kaapelijakeet. Käsitelty materiaali (kevyt ja raskas jae) ohjataan polttoaineen valmistuslinjastoon, jossa sitä lisätään sopivassa suhteessa polttoainelinjan materiaaliin. Kevyen jätejakeen käsittelylinjalla on tarkoitus käsitellä myös Peittoonkorven kaatopaikalle sijoitettua paloittelujätettä ja erottaa siitä metalli ja polttoaineeksi kelpaamaton jäte. Materiaalia voidaan lajitella tai seuloa karkeasti kaatopaikalla ennen kuljettamista, mutta muutoin käsittely tapahtuu Tahkoluodossa. Materiaalista erotellaan mm. jäännösmetallit, kumit ja muovit, jotka toimitetaan edelleen hyötykäyttöön. Tuotteistettava eimetallinen jae (ylite) käytetään kierrätyspolttoaineen raaka-aineena ja tuotteistettava ei-metallinen jae (alite) käytetään maanrakennusaineiden raaka-aineena. Käsittelyssä syntyvien jakeiden koostumus selvitetään ennen niiden jatkokäsittelyä. Jäljelle jäävä hyödyntämiskelvoton jae kuljetetaan takaisin loppusijoitettavaksi Peittoonkorven jätehuoltoalueelle. Maanrakennusaineiden valmistus Maanrakennusaineita käytetään mm. erilaisiin kenttä-, tie- ja kaatopaikkarakennuskohteisiin. Maanrakennusaineiden käyttö rakennuskohteissa on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Sekoitus tehdään yleensä vasta käyttökohteessa, jolloin Tahkoluodossa varaudutaan vain välivarastoimaan sekoitukseen tarvittavia raaka-aineita ja kaupallisia sideaineita. Sekoitus voidaan tehdä kuiva-aineitten osalta erityistapauksessa myös Tahkoluodossa. Seokseen lisätään vesi vasta käyttökohteessa, joten seokset ovat jauhemaisia. 8

Maanrakennusaineen valmistusprosessin raaka-aineina ovat laitoksen erotteluprosesseissa syntyvät hienojakeet ja erikseen vastaanotettavat muut maanrakennuksessa hyötykäyttökelpoiset sivutuotemateriaalit, kuten esimerkiksi voimalaitostuhkat ja kipsimäiset sivutuotteet. Maanrakennusaineet valmistetaan sekoittamalla sivutuotteita ja kaupallisia lisäaineita niin, että lopputuloksena saadaan hyötykäyttöön soveltuvia maanrakennusaineita. Kaupallisten sideaineitten osuus on enintään muutamia prosentteja seoksen määrästä. Aineet varastoidaan kuivatavarana suursäkeissä tai siilossa. Kuiva-aineitten sekoitus tehdään suljetussa sekoittimessa/siilossa. Tahkoluodossa varastoidaan vain kuivia seos- ja sideaineita sekä tuotteita. Sekoitus massaksi tehdään käyttökohteessa. Maanrakennusaineen valmistusprosessin päävaiheet ovat: - erotteluprosesseissa syntyvien hienojakeiden varastointi - seos- ja sidosaineitten varastointi - sekoitus reseptin mukaisesti (käyttökohteessa) - valmiitten tuotteitten varastointi ja lastaus (vain erityistapauksissa Tahkoluodossa). 9 TUOTANTO Ympäristölupaa haetaan koko Tahkoluodon kierrätyslaitoksen alueelle ja sen kaikille toiminnoille. Hakemus käsittää seuraavat toimintakokonaisuudet: - vastaanottokapasiteetin laajentaminen, - laajennusalueen rakentaminen, - metalli- ja metallipitoisten jätteiden vastaanotto, lajittelu, varastointi, esikäsittely, murskaus ja materiaalin käsittely, - sähkö- ja elektroniikkalaiteromun käsittely, - kierrätysmateriaalien varastointi- ja lähetystoiminta, - kierrätyspolttoaineiden valmistus, - maanrakennusaineiden valmistus, - aiemmin mm. Peittoonkorpeen sijoitetun paloittelujätteen käsittely, - vesienkäsittely. Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Toiminnan laajennuksen myötä on tarkoitus nostaa vastaanottokapasiteetti noin 300 000 tonniin vuodessa. Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty nykyisin ja tulevaisuudessa valmistettavat tuotteet ja sivutuotteet sekä niiden määrät. Taulukossa 2 on esitetty arviot uusien tuotteiden määristä.

10 Taulukko 1. Valmistettavat tuotteet ja sivutuotteet sekä niiden määrät. Tuote/Sivutuote Määrä (t/a) Fe (murskattu, leikattu) 160 000 180 000 NF-metallit 10 000-15 000 Tuotteistettava ei-metallinen jae (ylite, ns. 20 000 40 000 energia-additiivi* ) ) Tuotteistettava ei-metallinen jae (alite) 10 000 Yhteensä 200 000 245 000 * ) Energia-additiivin määrä tuotannossa on noin 20 000 t/a. Esitetty 20 000 40 000 t/a sisältää myös kaatopaikalta laitokselle tuotavan autonpaloittelujätteen. Taulukko 2. Uudet tuotteet ja niiden arvioidut määrät. Tuote Määrä (t/a) Kierrätyspolttoaineet 50 000 Maanrakennusaineet 15 000 Käsiteltävät materiaalit, kemikaalit, polttoaineet ja muut toimintaan käytettävät aineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus Käsiteltävien materiaalien valikoima vaihtelee kierrätyslaitoksella tilanteen ja saatavuuden mukaan. Laitoksella murskattavat materiaalit ovat peräisin teollisuudesta ja kotitalouksista. Pääosan käsiteltävistä materiaaleista muodostavat erilaiset metallipitoiset jätteet, käytöstä poistetut ajoneuvot ja sähkö- ja elektroniikkalaitteet sekä muovi-, kumi- ja puupitoiset jätemateriaalit. Lisäksi kierrätyslaitoksessa vastaanotetaan ja käsitellään erilaisia energiahyödyntämiseen soveltuvia materiaaleja, kuten kierrätyspuuta ja puupakkauksia. Yhdyskuntajätteen erilliskerätyt jätejakeet eivät sisällä ruoka- tai nestemäisiä jätteitä. Maanrakennusaineiden tukiaineita (lentotuhka ja kipsituotteet) ei ole tarkoitus varastoida suuria määriä. Seuraavaan taulukkoon 3 on koottu kierrätyslaitokselle vastaanotettavat nykyiset ja tulevat materiaalit sekä niiden arvioidut määrät ja käsittelyt. Taulukko 3: Vastaanotettavat materiaalit, määrät ja käsittelyt Materiaali Jäteluokka Arvioitu määrä (t/a) Varastointi/käsittely MURSKAUS- JA EROTTELUPROSESSI (olemassa oleva toiminta). (1) Metalliromu -sis. mm. romuajoneuvot 120101-04, 150104, 160103, 160106, 160116-18, 160122, 160304, 170401-07, 190102, 191202, 200140 200 000 230 000 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa Murskaus ja erotteluprosessi, mahd. mekaaninen tai polttoleikkaus

Materiaali Jäteluokka Arvioitu määrä (t/a) Varastointi/käsittely (2) Sähkö- ja elektroniikkaromu 160214, 160216, 160298, 200136 (3) Muut metallipitoiset kiinteät, tavanomaiset, esikäsitellyt 10 12 jätteet VIENTIVARASTO (olemassa oleva toiminta) (4) Metallipitoinen tuote (murskaus- ja erotteluprosessista, leikkauksesta) ks. (1) yllä ja 191001-06 40 000 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa Mahd. mekaaninen tai polttoleikkaus, paalaus KIERRÄTYSPOLTTOAINEEN VALMISTUSPROSESSI (uusi toiminta) (5) Paperi- kartonki-, muovija puupitoinen materiaali sekä energiajäte (sis. kaatopaikalta hyödynnettävän jakeen)* ) 020104, 030101, 030105, 030199, 030301, 030305, 030307-08, 030399, 040209, 040221-22, 040299, 070213, 120105, 150101-03, 150105-06, 150109, 160103, 160119, 160306, 170201, 170203, 170904, 191003*-06, 191201, 191204, 191207-08, 191210, 200101, 200138-39, 200307 40 000 50 000 MAANRAKENNUSAINEEN VALMISTUS (uusi toiminta) (6) Murskaus- ja erotteluprosessin hienoaines, hiilen poltossa syntyvä lentotuhka, kipsimäiset jätteet 19 10 03*-04, 10 01 02, 06 11 01 5 000 10 000 11 Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa Välivarastointi varastokentällä, konteissa, lavoilla tai hallissa, pölyävät jätteet silloissa tai suursäkeissä *) Mukaan on laskettu sekä laitoksen tuottama paperi- kartonki-, muovi- ja puupitoinen materiaali (taulukko 1, energia-additiivi) että muualta vastaanotettava energiajäte. Vastaanotettavien, välivarastoitavien ja käsiteltävien materiaalien määrät vaihtelevat sesonkiluonteisesti ja vuosittain kierrätysmateriaalien kertymän, asiakasvaatimusten ja logistiikan vaihteluiden vuoksi, joten esitetyt materiaalikohtaiset määrätiedot sekä jäteluokat ovat hakijan esittämiä arvioita. Laitoksen vastaanottokapasiteetti on kuitenkin noin 300 000 tonnia vuodessa. Polttoaineet ja kemikaalit Kierrätyslaitoksella käytetään polttoöljyä toiminnassa tarvittavien työkoneiden ja kuljetuskaluston polttoaineena. Työkoneissa käytetään myös voiteluaineita ja -öljyjä sekä jäähdytysnesteitä. Polttoleikkauksessa ja hitsauksessa käytetään propaani-, argon- ja happikaasuja. Polttoaineiden ja ke-

mikaalien varastointipaikat ja -määrät sekä niiden kulutus on esitetty seuraavassa taulukossa 4. Taulukko 4. Varastoitavat kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden kulutus. 12 Polttoaine/Kemikaali Polttoöljy Argonkaasu Happikaasu Propaani Kaupalliset sideaineet esim. sementti Voiteluaineet (ml. vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyt) Jäähdytysnesteet Varastointi Suurin kertavarasto Kulutus/a 2-vaippasäiliö asfaltoidulla 10 m 3 220 m 3 pihalla Pullo hallissa/katoksessa 3 pulloa 1 200 l Pullo hallissa/katoksessteri 3 x 12 pullon pat- 21 600 l + 5 irtopulloa Pullo hallissa/katoksessa 5 x 33 kg 1 200 kg Suursäkki 5-10 t 700 t/a Kanisteri/tynnyri hallissa Kanisteri/tynnyri hallissa 3 m 3 8 m 3 0,5 m 3 500 l Energian käyttö ja sen tehokkuus Kierrätyslaitoksen toimistorakennuksessa on sähkölämmitys ja korjaamohallissa on öljylämmitys. Alueen vuosittainen sähkönkulutus on vuosina 2005 2009 vaihdellut välillä 3,4 5,3 GWh (4,4 GWh, v. 2009). Eniten sähköä kuluttaa murskain. Murskaustoiminnassa käytettävien työkoneiden tarvitsema energia tuotetaan polttoöljyllä. Arvioitu vuosittainen polttoöljyn kulutus on noin 220 m 3. VEDEN HANKINTA JA VIEMÄRÖINTI Veden hankinta ja käyttö Murskauksessa käytetään vettä pölynsidontaan ja jäähdyttämiseen. Murskaimessa käytettävä vesi saadaan osittain kierrättämällä omasta pihavesijärjestelmästä, johon voidaan varastoida alueelta talteen otettuja hulevesiä yhteensä 150 m 3. Kuivina kausina murskaimeen syötetään vesijohtoverkon vettä. Lisäksi vettä käytetään koneiden ja laitteiden pesemiseen. Veden käyttömäärä alueella on vaihdellut viimeisen seitsemän vuoden aikana välillä 10 70 m 3 /d ja on keskimäärin noin 40 m 3 /d. Vuositasolla otettavan verkostoveden määrä on vaihdellut vuosina 2003 2009 välillä 3 700 25 000 m 3. Vuonna 2009 veden kulutus on laskenut huomattavasti verrattuna aiempiin vuosiin pihavesien kierrätysjärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Veden kulutus ei tule merkittävästi muuttumaan toiminnan laajennuksen myötä.

Tahkoluodon kierrätyslaitoksella käytetään Porin kaupungin vesijohtovettä konttori- ja sosiaalitiloissa. Sosiaali- ja konttoritilojen saniteettivedet johdetaan umpikaivoon, joka tyhjennetään säännöllisesti. Pintavesien keräily ja käsittely Kaikki kierrätyslaitoksen sade-, sulamis- ja valumavedet johdetaan sadevesiviemäreitä pitkin kokoojakaivoihin ja hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä sulkuventtiilillä varustetun tarkastus- ja näytteenottokaivon kautta mereen. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Alueelta poistuvan veden määrää mitataan jatkuvatoimisesti. Laajennusalueen vedet on tarkoitus käsitellä vastaavasti kuin nykyisin. Hulevesien ja alueella muodostuvien jätevesien määrän kasvaminen huomioidaan suunnittelussa vesienkäsittelyn kapasiteettia lisäämällä. 13 LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT Sisäistä liikennettä aiheutuu raaka-aineen siirtämisestä murskaukseen ja/tai lajitteluun sekä tuotteiden kuljetuksista välivarastoihin laitosalueella. Kuljetuksiin käytetään pyöräkuormaajia ja trukkeja. Sisäisen liikenteen määrä kasvaa laitoksella lisääntyvän käsiteltävän määrän suhteessa. Tilapäisesti liikenne satama-alueella lisääntyy esim. laivan lastauksen yhteydessä. Maantiekuljetuksia on laajennetussa toiminnassa noin 55 ajokertaa päivässä (KVLras 110). Henkilöliikenteen määrässä ei ole merkittävää muutosta. Osa kuljetuksista tapahtuu rautateitse ja laivoilla. Junakuljetuksia arvioidaan olevan noin kerran päivässä, riippuen yksittäisen junakuljetuksen koosta. Laivakuljetusten määrä vaihtelee tuotteiden myynnin ja vastaanottavien asiakkaiden mukaan. Liikenteestä osa suuntautuu Peittoonkorven jätteenkäsittelyalueelta kierrätyslaitokselle ja päinvastoin. Loppusijoitetun materiaalin käsittelystä aiheutuva liikennemäärä Peittoonkorvesta Tahkoluotoon on 3 4 ajoneuvoa vuorokaudessa (massamäärät arviolta 2 000 tonnia/kk). Tahkoluodon kierrätyslaitokselta kuljetetaan hyödyntämiskelvottomat jakeet loppusijoitettavaksi Peittoonkorpeen. Liikennöinti Peittoonkorpeen tapahtuu meno-paluukuljetuksina. PÄÄSTÖJEN MÄÄRÄ JA LAATU Päästöt vesistöön Suunnitellulta laajennusalueelta vesistöön johdettavat päiväkohtaiset kuormat on arvioitu pieniksi. Pölynsidonnassa ja jäähdytyksessä käytetyt vedet kerätään altaaseen, josta ne johdetaan hulevesinä kokoojakaivoihin

Päästöt ilmaan ja edelleen hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta mereen. Merialueen suuren vesitilavuuden vuoksi kuormituksen laimeneminen ja leviäminen on hyvin tehokasta. Vuonna 2009 mereen johdettiin hulevesiä noin 49 400 m 3, jolloin päivässä mereen johdettiin keskimäärin 135 m 3. Mereen johdettavan veden määrää kasvaa alueen laajentumisen suhteessa nykyisestä. Kierrätyslaitoksen laajennuksen jälkeen mereen johdettavan hulevesimäärän arvioidaan olevan noin 68 000 m 3 /a (noin 186 m 3 /d). Päästöjä mereen on mitattu tarkkailuohjelman mukaisesti vuodesta 2004 alkaen. Kaikkien parametrien pitoisuudet ovat olleet alle laitokselle annettujen raja-arvojen. Huleveden aiheuttama kuormitus on siten ollut erittäin pieni. Kierrätyslaitoksella käsiteltävät jätemateriaalit sekä liikenne aiheuttavat pölyämistä. Lisäksi työkoneet ja liikenne aiheuttavat ilmaan päästöjä. Murskauksen pölyjä on mitattu säännöllisesti ja viimeisin mittaustulos vuodelta 2009 alittaa poistokaasun pölypitoisuudelle ympäristöluvassa annetun rajaarvon selvästi. Pölyämisen vaikutusten arvioidaan nykyisen toiminnan ja muista vastaavista kohteista saadun kokemuksen perusteella jäävän paikallisiksi laitosalueella. Kierrätyslaitoksen laajentamisen vaikutus päästöjen lisääntymiseen on tonnimäärän ja liikennemäärien lisääntymisen suhteessa sama noin 20 % osuus. Liikenteen lisääntymisen vaikutus päästöihin ja alueen ilman laatuun on vähäinen, kun sitä verrataan Tahkoluodon alueen kokonaisliikennemäärän päästöihin ja kaikkien satamassa olevien toimintojen aiheuttamiin ilmapäästöihin. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu ja tärinä Kierrätyslaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hankkeen ei katsota lisäävän merkittävästi pohjaveden pilaantumisriskiä alueen nykyiseen toimintaan nähden. Alueella ei käsitellä nestemäisiä jätteitä, jotka voisivat aiheuttaa päästöjä maaperään tai edelleen pohjavesiin. Kierrätyslaitoksen toiminnasta aiheutuu mm. murskauksen, lajittelun, työkoneiden ja liikenteen melua. Keväällä 2009 tehtiin murskauslaitoksen ympäristömeluselvitys ja keväällä 2010 laadittiin melumallinnus kierrätyslaitoksen laajennuksen osalta laitoksen suunnittelua varten. Melumallinnus päivitettiin 27.4.2011 laitoksen ympäristövaikutuksia koskevan täydennyksen yhteydessä. Tehdyn meluselvityksen mukaan laitoksen merkittävimpiä melupäästölähteitä ovat murskaimet, kahmarilajittelijat, erottelulaitteistot, siirtolinjasto, 14

suunniteltu sekoitinasema sekä pyöräkuormaajat, joiden kaikkien äänitehotaso L WA ylittää 100 db. Laitoksen aiheuttama melu alittaa selvästi ympäristöluvan mukaisen asuntoalueiden raja-arvon 55 db kaikissa asuinkohteissa alueen ulkopuolella. Loma-asutusalueilla melu yltää paikoin ympäristöluvan mukaiseen rajaarvoon 45 db ja paikoin sen ylikin Tahkoluodosta koilliseen sijoittuvilla saarilla. Etäisyydet kierrätyslaitokselta saarten lähimmille loma-asutusalueille ovat ympäristömelun leviämisen kannalta erittäin suuria, noin 1,5 km. Laajenevan toiminnan aiheuttama melu voi jossain määrin lisätä häiriövaikutusta lähialueilla. Metallikuormien kippaus ja metallien lastaus junanvaunuihin aiheuttaa ajoittaisia impulssimaisia elementtejä. Suunniteltu uusi toiminta ei lisää impulssien määrää yöaikana. Meluisimpien tapahtumien kestoa ja määrää voidaan hakemuksen mukaan rajoittaa teknisillä keinoilla, työtavoilla ja työn ajoituksella. Metallinkierrätyslaitoksen toiminnasta ei aiheudu merkittävää tärinää lähiympäristöön. Alueen läheisyydessä tärinää aiheuttaa lähinnä raideliikenne. 15 SELVITYS PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISESTÄ Kierrätyslaitoksen laajennuksen suunnittelussa huomioidaan mahdollisten ympäristöhaittojen minimoiminen. Haitat minimoidaan laitteistojen koteloinnin, materiaalien varastokasojen ja toimintojen sijoittelun avulla. Korkeita varastoaumoja käytetään melun leviämisen estämiseen. Toimintojen sijoittelua alueelle on suunniteltu yhteistyössä meluasiantuntijoiden kanssa (melumallit) ja suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei laajennushanke lisää kierrätyslaitoksen toiminnasta aiheutuvia melupäästöjä verrattuna melun ohjearvoihin. Pölypäästöjä ehkäistään käyttämällä murskauksessa vettä pölynsidontaan sekä säilyttämällä hienojakoisimpia materiaaleja suljetuissa tiloissa ja tarvittaessa kostuttamalla. Hienojakoisimmat kierrätysmateriaalit käsitellään katoksessa. Hienojakoisista raaka-aineista (esim. lentotuhka ja sementti) valmistettavia maanrakennusaineita varastoidaan suljetuissa siiloissa ja niitä kostutetaan tarvittaessa ennen lastausta. Tarpeen mukaan varastokasoja kastellaan pölyämisen vähentämiseksi. Melun haittavaikutusten minimoimiseksi meluavimpia toimintoja, kuten esim. metallinmurskaus, metallin purku ja lastaus junavaunuihin, rajoitetaan kello 6-22 välille. Yöaikaan toiminnan painopiste on ei-metallisten materiaalien (mm. muovin, puun, paperin, pahvin, renkaiden, kumin ja energiajakeen) käsittely-, lajittelu- ja vastaanottotoiminnoissa ns. laajennusalueen puolella sekä erotinlaitteistojen ja NF -linjastojen ja induktiivisen erottelulinjaston käytössä (ei murskausta) nykyisen toiminta-alueen puolella. Lisäksi hakija esittää teknisinä meluntorjuntakeinoina ilmanerotuksen puhal-

timen kotelointia ja meluntorjunnan korostettua huomioimista laitteistojen uusimisen yhteydessä. Näillä toimenpiteillä yönajan melutason arvioidaan jäävän ohjearvon tuntumaan. Roskien leviämistä tuulen mukana alueen lähiympäristöön estetään toimintojen sijoittamisella sekä seinämien, verkkoaitojen ja katosten avulla. Kierrätyslaitokselle tulevat materiaalikuormat ovat peitettyjä. 16 TOIMINNASSA SYNTYVÄN JÄTTEEN MÄÄRÄ JA LAATU Ns. tuotantojäte muodostuu erotelluista toistaiseksi hyödyntämiskelvottomista jakeista. Ympäristönsuojelulaitteista syntyy öljynerottimien lietteitä ja sakokaivolietettä. Työkoneiden huoltotoiminnasta syntyy öljyisiä jätteitä, renkaita ja akkuja. Toimistossa, tuotanto- ja sosiaalitiloissa syntyy pieniä määriä paperi- ja sekajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet ja ongelmajätteet toimitetaan käsiteltäväksi asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- ja käsittelylaitoksiin tai muihin vastaanottopaikkoihin. Taulukossa 5 on esitetty tarkemmin nykyisessä toiminnassa syntyvät jätteet, niiden määrä sekä jäteluokka ja -tyyppi. Taulukko 5. Syntyvät jätteet, niiden jäteluokka ja -tyyppi sekä määrä vuodelta 2009. Jätejae Jäteluokka* ) Tyyppi** ) Määrä (t/a) Sijoitus Metallinmurskauksen hienojae*** 191003* 3 10 000 D15/D01 ) Ei-rautametallien jalostuksessa 191212 1 6 500 D15 syntyvät rejektit**** ) Ei-rautametallien jalostuksessa 191212 1 4 000 D15/D01 syntyvät hieno- ainekset Sakokaivoliete 200304 1 8,0 D09 Paperi 191201 1 1,85 R035 Sekajäte 200301 1 4,4 D01 Öljyinen kiinteä jäte 160708 3 8 D10 Öljyvesiseokset, öljyiset 130506 3 11,2 R09 pesuliuokset Käytetyt voiteluöljyt 130507 3 1,8 (2007) R09 Akut 160601 3 2,4 (2008) D15 * ) Ympäristöministeriön asetuksen 1129/2001 mukainen numerointi ** ) 1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte, 3 = ongelmajäte *** ) Jaetta voidaan hyödyntää kaatopaikan rakenteissa. Hyötykäyttösovelluksia etsitään. **** ) Rejektin koostumus on pääosin kumi, muovi ja puu. Rejektin sisältämä kupari on metallisessa muodossa. Mahdollisesti jäteluokka voi olla myös 19 10 03* 04. Kierrätystoiminnan laajentuessa ns. tuotantojätteen määrän arvioidaan vähenevän, koska kierrätys tehostuu ja kierrätettävien materiaalien määrä kasvaa. Mm. fluffia ei enää sellaisenaan synny laitokselta poistoimitettava-

na jätteenä, vaan se on murskausprosessin sivutuote, jota laitoksella edelleen jalostetaan hyötykäyttöön. Toisaalta alueen ja toiminta-ajan laajentamisen myötä ainakin sekajätteen, sakokaivolietteen ja öljynerottimen nestejätteiden määrän arvioidaan kasvavan suhteutettuna laajennusalueen ja työntekijämäärän kasvuun. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte sijoitetaan nykyiseen tapaan Stena Recycling Oy:n omalle kaatopaikalle Peittoonkorpeen. Jätteen määrä tulee laajennetun toiminnan myötä vähenemään, koska materiaaleina voidaan hyödyntää myös muovimateriaaleja. Loppusijoitukseen menevän jätteen määräksi arvioidaan 25 000 tonnia vuodessa (nykyinen noin 30 000 t). Laitos hyödyntää myös jo kertaalleen kaatopaikalle sijoitettua jätettä. Jätteiden määrän tai haitallisuuden vähentäminen sekä jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa Stena Recycling Oy:n liiketoiminta perustuu jätteiden hyödyntämiseen. Tahkoluodon kierrätyslaitoksen uudet toiminnat mahdollistavat erilaisten, myös muovi-, puu- ja kumimateriaalien sekä kertaalleen kaatopaikalle sijoitettujen materiaalien hyödyntämisen. Lupahakemuksen mukainen toiminta vähentää merkittävästi loppusijoitettavien jätteiden määrää ja edistää materiaalien hyötykäyttöä. Omassa toiminnassa syntyvien jätteiden, kuten voiteluöljyjen yms., määrä on vähäinen ja ne toimitetaan asianmukaiset luvat omaaviin laitoksiin. 17 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA ARVIO YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAN KÄYTÄNNÖN (BEP) SOVELTAMISESTA BAT Kierrätyslaitoksen toimintaa on vertailtu soveltuvin osin vuonna 2005 julkaistuun jätteenkäsittelyn BREF -asiakirjaan ja todettu, että toiminta vastaa pääpiirteissään siinä esitettyä parasta käyttökelpoista toimintaa. Luvan hakija katsoo, että luvitettava toiminta toteutetaan ympäristön kannalta parhaalla taloudellisella tavalla siten, että kokonaisuutena huomioidaan mm. vähän jätteitä tuottavat tekniikat, toimintojen energiatehokkuus sekä ympäristöriskien ja onnettomuuksien ehkäisy. Toiminnoissa suositaan vaarattomien aineiden käyttöä ja pyritään kaikkien materiaalivirtojen mahdollisimman tehokkaaseen talteenottoon ja kierrätykseen teollisessa mittakaavassa. Kierrätyslaitoksen laajennusalueen toimintojen sijoittelun suunnittelussa on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Toimintojen sijoittelussa ja laajennusalueen suunnittelussa on huomioitu mm. ympäristöön aiheutuvien melu- ja pölypäästöjen minimointi. Nykyisen kierrätyslaitosalueen koko toiminta-alue on pinnoitettu ja pohjarakenteet on suunniteltu ja rakennettu

kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi. Laajennusalue on suunniteltu rakennettavaksi vastaavin rakentein kuin nykyinen kierrätyslaitoksen alue. Myös alueen vesien keräämisessä ja käsittelyssä on huomioitu paras käyttökelpoinen tekniikka. Alueen pintavedet johdetaan laskeutusaltaan, hiekan- ja öljynerottimien sekä näytteenottokaivon kautta edelleen mereen. Purkulinjat on varustettu sulkuventtiilein. Nykyisin pintavesiä kierrätetään hyötykäytettäväksi murskaimella pölyn sidontaan ja jäähdytykseen. Laajennusalueen vedet on suunniteltu käsiteltäväksi vastaavasti kuin nykyisen alueen vedet. Hulevesien ja alueella muodostuvien jätevesien määrän kasvaminen on huomioitu suunnittelussa vesienkäsittelyn kapasiteettia lisäämällä. Alueella käytettävät työkoneet ja laitteet ovat aiottuun tarkoitukseen suunniteltuja ja siten hyvin käyttötarkoitukseen soveltuvia. Työkoneet ja laitteet ovat hyväkuntoisia ja suunnitelmallisilla ennakkohuollolla ehkäistään ennalta öljyvuodot ja muut normaalista toiminnasta poikkeavat tilanteet. BEP Kierrätys säästää raaka-aineita ja energiaa. Kierrätyslaitoksen tuotteilla voidaan korvata suoraan neitseellisiä raaka-aineita, kuten esimerkiksi malmista jalostettua metallia. Maanrakennusaineilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia. Energiakäyttöön ohjattavilla jakeilla vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Stena Recycling Oy:llä on käytössään ISO 14001 ympäristönhallintajärjestelmä, jonka avulla yhtiö on sitoutunut ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamiseen. Stena Recycling Oy:lle on myönnetty ISO 14001 ympäristöhallintajärjestelmän sertifikaatti vuonna 2000 ja OHSAS 18001 työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän sertifikaatti vuonna 2005. Tahkoluodon kierrätyslaitoksella viimeisin ympäristöhallintajärjestelmän sisäinen auditointi oli 16.9.2010 ja ulkoinen auditointi (Bureau Veritas Certification) oli 7.11.2008. Koko Stena Recycling Oy:n toimintaa koskeva ympäristöhallintajärjestelmän ulkoinen auditointi tehdään vuosittain. Ympäristönhallintajärjestelmän avulla yhtiö on sitoutunut ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamiseen. Lisäksi ympäristöasioita hallitaan Stena Recycling Oy:n ympäristöluvilla sekä ympäristövaikutusten tarkkailuohjelmilla. 18 VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kierrätyslaitoksen laajentamisen vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on val-

mistunut 11.5.2010 ja yhteysviranomainen on antanut siitä lausuntonsa 11.10.2010. Hakemuksessa on esitetty arviointiselostuksen johtopäätökset laajennuksen vaikutuksista ympäristöön seuraavasti: Kierrätyslaitoksen nykyisellä toiminnalla ei ole havaittu olevan vaikutuksia lähimpiin suojelualueisiin, suojeltuihin luontotyyppeihin tai vesistöön. Laajennusalueella tai sen läheisyydessä ei ole jäljellä luonnontilaista ympäristöä, minkä vuoksi hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin jäävät erittäin vähäisiksi. Laajennusalueelta vesistöön johdettavat päiväkohtaiset kuormat ovat arvion mukaan hyvin pieniä. Laajennusalueen hulevedet johdetaan kokoojakaivojen, hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta mereen. Merialueen suuren vesitilavuuden vuoksi kuormituksen laimeneminen ja leviäminen on hyvin tehokasta. Kierrätyslaitoksen laajentaminen ei aiheuttaisi muutoksia päiväajan melutasoon nykyiseen verrattuna lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Meluntorjuntatoimien toteutuessa päiväajan melutaso alenee lähimmillä lomaasutusalueilla. Yöajan melutaso on laajentamisen jälkeen ohjearvon 50 db tuntumassa. Kierrätyslaitokselle suuntautuvan raskaan liikenteen osuus on noin 55 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVLras 110). Maantiellä 269 (Reposaaren maantie) raskaan liikenteen keskivuorokausiliikenne (KVLras) on noin 370. Laitokselle suuntautuvan raskaan liikenteen osuus on noin 30 % Reposaaren maantien raskaasta liikenteestä. Nykyisin laitokselle suuntautuvan raskaan liikenteen osuus Reposaaren maantien raskaasta liikenteestä on noin 24 %. Näin ollen toiminnan laajentaminen aiheuttaa lisäystä 6 prosenttiyksikköä. Lisäyksen merkitys on alueelle johtavalla tieverkolla vähäinen. Toiminta-ajan pidentyessä liikenne jakautuisi tasaisemmin ympäri vuorokauden. Laitoksen laajentaminen ei muuta merkittävästi laiva- ja junakuljetuksien määrää tai osuutta. Varastokasoissa olevasta materiaalista voi aiheutua pölyämistä ja roskaantumista voimakkaalla tuulella. Pölyäminen ja roskaantuminen rajoittuvat pääasiassa laitosalueelle. Erityistä pölyämis- tai roskaamisriskiä aiheuttavia materiaaleja ei varastoida avovarastoissa. Melun osalta ollaan jo nykyisin ohjearvojen tuntumassa. Toiminta-ajan pidentyessä ympärivuorokautiseksi otetaan käyttöön uusia meluntorjuntatoimia, kuten metallinkäsittelytoimintojen ajoittaminen päiväaikaan ja yksittäisten melulähteiden kotelointi. Näillä meluntorjuntatoimilla päiväajan melutaso pysyy ennallaan tai laskee nykyiseen tilanteeseen verrattuna kolmessa eri laskentapisteessä laitoksen koillis- ja itäpuolella sijaitsevien lähimpien loma-asuntojen luona. Yöaikana melutaso nousee kaikissa laskentapisteissä yöajan ohjearvon (40 db) tuntumaan. 19

Nykyisestä toiminnasta tai toiminnan laajentumisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia ihmisen terveydelle. Alueelle suunnitellut uudet kierrätystoiminnot soveltuvat hyvin nykyisen satama-alueella sijaitsevan metallinkierrätyslaitoksen yhteyteen ja toiminnassa voidaan hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja laitteita. Toimintaalueen laajentaminen on perusteltua, koska tilaa tarvitaan lisää toiminnan laajentuessa, eikä laajennusalueelle ole suunnitteilla muita toimintoja. YVA -menettelyssä edellytetty täydennys ympäristölupahakemukseen Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetun lausunnon seurauksena tehdyssä melua koskevassa täydennyksessä todetaan seuraavaa: Täydennyksessä on esitetty YVA -menettelyn melumallinnuksen päivitys, joka vastaa suunniteltua laajennettavaa toimintaa Tahkoluodon kierrätyslaitoksella. Melumallinnuksessa on esitetty nykytilanteessa laitokselta aiheutuva melu sekä laajennuksen jälkeisen toiminnan melu taulukkoina ja kuvina. Melulaskelmista saadut tulokset osoittavat, että päivitetyillä melun vähentämistoimenpiteillä kierrätyslaitoksen aiheuttamat melutasot alittavat sekä päivän (45 db) että yön (40 db) ohjearvot Santakarin ja Tattarin lomaasuntojen luona. Fofängin tarkastelupisteessä lasketut melutasot ylittävät päivän ohjearvon 1 db:llä ja yön ohjearvon 2 db:llä. Laajennuksen päivitetyissä melulaskelmissa otettiin huomioon seuraavat muutokset: - Mobiilimurskain, sekoitinasema ja pyöräkuormaaja sijoitetaan varastoja lastaushallin sisälle, - Ilmaerotuksen puhallin koteloidaan, - Raskaiden jakeiden kasa siirretään varasto- ja lastaushallin länsipuolelle, - Uusi hydraulinen leikkuri lisättiin murskaus/sekoitus-rakennuksen länsipuolelle. Varastorakennuksen länsipuolelle siirretty raskaiden jakeiden kasa on korkeudeltaan 7 m. Laajennusalueen eteläpuolisten puujäte-, energiajäte- ja fluffikasojen korkeus on 7 m maanpinnasta; idänpuoleiset raskaiden jakeiden kasat ovat 5 m korkeita. Murskaus- ja sekoituslaitteistot sekä varastorakennukset ovat melko korkeita (12 m maanpinnasta). Uuden hydraulileikkurin melupäästönä käytettiin Ramboll Oy:n mittaustuloksia Stena Recycling Oy:n Kotkan yksiköstä. Kahmarilajittelijan, joka käsittelee metalliromun sijasta pehmeitä materiaaleja, äänitehotason arvioitiin olevan 10 db pienempi kuin muiden lajittelijoiden. Pehmeitä jakeita ovat mm. fluffi ja fluffijohdannaiset sekä ei-metalliset jakeet, kuten puu, kierrätyspolttoaine jne. 20

Murskain ja kolme kahmarilajittelijaa toimivat jatkuvasti klo 6-22 välillä, josta yksi tunti ajoittuu melun ohjearvon mukaiselle yöajalle (klo 6-7). Yksi kahmarilajittelija toimii 5 tuntia päivän aikana. Kaikki muut laitteet ja melua aiheuttavat lähteet toimivat ympärivuorokautisesti. YVA -selostuksessa esitetystä meluesteen toteuttamisesta kierrätyslaitoksen alueelle todetaan, ettei se ole mahdollista, koska melueste veisi liian suuren tilan kierrätyslaitoksen alueelta ja hankaloittaisi näin materiaalien käsittelytoimintaa. Meluntorjuntakeinoina on tarkoitus käyttää päivitetyn suunnitelman mukaisesti laitteiden kotelointia, materiaalikasojen sijoittelua ja laitteiden sijoittamista hallitilaan. Tarvittaessa laitteiden koteloinneilla ja metallimateriaalin käsittelyä rajaamalla voidaan melua alentaa edelleen. Laajennusalueen uusien melulähteiden melupäästöt ja sijainnit tarkastetaan uuden toiminnan käynnistyttyä mittaamalla laitoksen aiheuttamat melutasot. Melumittausten perusteella arvioidaan mahdollisia lisätoimenpiteitä melupäästöjen vähentämiseksi. 21 TOIMINNAN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Laitoksen laajeneva toiminta ei hakijan mukaan lisää merkittävästi toiminnan päästöjä ja esittää, että tarkkailua voidaan jatkaa pääpiirteissään nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Koska annettujen ohjearvojen ylityksiä ei tarkkailussa ole todettu, esittää hakija, että pintavesien tarkkailua jatkettaisiin kaksi kertaa vuodessa entisen neljä kertaa vuodessa sijasta. Kierrätyslaitoksella pidetään päiväkirjaa, josta ilmenevät kaikki toimintaan liittyvät seikat, kuten: - tiedot tuotannosta ja käyntiajoista, - tiedot jäteraaka-aineiden sekä toiminnassa syntyvien tuotteiden ja jätteiden määristä, lajeista, laadusta ja alkuperästä sekä toimituspaikoista ja -päivämääristä, - huoltotoimenpiteet (prosessit, puhdistimet, mittalaitteet), - laitoksella toteutetut ympäristönsuojelua edistävät toimenpiteet, - mahdolliset häiriötilanteet laitoksella. Murskauslaitoksen pölynerotuksen toimintaa seurataan päivittäin ja mahdolliset häiriöt, joista aiheutuu pölypitoisuuden lisääntymistä, korjataan viipymättä. Jätevesien käsittelyn viemärikaivojen mahdollista tukkeutumista valvotaan tarkastuskierroksilla.

22 Päästötarkkailu Raportointi Pintavesi Mereen johdettavien hulevesien määrää tarkkaillaan jatkuvatoimisesti. Vesien aiheuttamaa kuormitusta tarkkaillaan alueen vesien purkupistettä edeltävästä tarkkailukaivosta tai purkuputken päästä. Vesinäytteet ehdotetaan otettavaksi kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Pintavedestä analysoitaisiin ph, sähkönjohtavuus, kemiallinen hapenkulutus, kokonaiskromi, kuparin, lyijyn, nikkelin, hopean, sinkin, elohopean, mineraaliöljyjen pitoisuudet ja TOC -pitoisuus. Pöly Murskauslaitoksen pölypäästöjä mitataan säännöllisesti kolmen vuoden välein. Mittaukset teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla, jolla on mittausten tekemiseen riittävä asiantuntemus ja mittauskalusto. Melu Stena Recycling Oy osallistuu Tahkoluodon satama- ja voimalaitosalueen melun yhteistarkkailuun ja laitokselta aiheutuvan melun leviämistä ehdotetaan mitattavaksi yhteistarkkailun yhteydessä. Laitoksen toiminnan päästöt raportoidaan vuosittain VAHTI -järjestelmään. Mittausraportit toimitetaan viranomaiselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Tiedote häiriö ja poikkeustilanteista toimitetaan viipymättä Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Kierrätyslaitoksen toimintaan liittyviä ympäristöriskejä ovat tulipalo, öljyvuoto, rankkasade ja viemäritukokset sekä mahdolliset poikkeustilanteessa aiheutuvat pölyäminen, roskaantuminen ja hajuhaitat. Kierrätyslaitoksen toiminnan laajentaminen ei merkittävästi lisää riskejä ympäristölle ja terveydelle. Polttoainevahingot Öljyä tai polttoainetta voi päästä vuotamaan ajoneuvosta tai työkoneesta esim. laitevian tai kolhaisun johdosta. Öljyvuotojen varalta laitoksella on aina varattuna imeytysainetta, jotta vuodot saadaan kerättyä nopeasti tal-