Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta

Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017

Taitto: Etukannen kuvat: Pohjois-Pohjanmaan liitto AN Kuvatoimisto Rodeo Oy

1 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 2 Sisältö Johdanto...3 1 Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet...4 2 Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle...8 2.1 Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle...8 2.2 Itä- ja Pohjois-Suomen aloitteet keskushallinnolle...9 3 Kehittämisen painopisteet 2015 2016...12 3.1 Kilpailukyky ja työllisyys...12 3.2 Hyvinvointi...15 3.3 Aluerakenne, saavutettavuus ja ympäristö...16 4 Oulun kehittämistoimet...18 5 Rakennerahastojen rahoitussuunnitelma 2015 2016...21 6 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat maakuntaohjelman toteutuksessa...23 7 Erityisohjelmien ja muiden ohjelmien osuus maakuntaohjelman toteutuksessa...24

3 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Johdanto TOIMEENPANOSUUNNITELMA ON MAAKUNNAN YHTEINEN TAHDONILMAUS, JOKA SUUNTAA KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ JA HANKERAHOITUSTA Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on asiakirja, joka sisältää keskeiset Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmaa toteuttavat toimenpide-esitykset sekä kehittämisen painopisteet vuosille 2015 2016. Toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan edunvalvontatoimenpiteet, rahoituksen kohdentaminen kehittämishankkeisiin sekä muut kehittämistoimenpiteet. Toimeenpanosuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaus ja edunajamisasiakirja, joka suuntaa kehittämistoimenpiteitä ja hankerahoitusta. POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTA OHJELMAN 2014 2017 KÄRKITEEMAT Nuorten koulutus ja työllistyminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen: koulutuksen aloituspaikat vastaamaan alueen tarvetta ammatillisen koulutuksen joustavuus ja työelämävastaavuus kuntien ja järjestöjen työllisyystoimenpiteiden ja -ohjelmien tukeminen nuorten kansainvälisyys ja liikkuvuus Maakunnan tasapainoinen ja kilpailukykyinen korkeakoulurakenne ja verkostoyhteistyö Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Kansainvälinen huippuosaaminen sekä T&K-investointien kaupallistaminen Oulun yliopiston tieteellisen osaamisen hyödyntäminen maakunnan kehittämisessä Suurhankkeiden edistäminen ja niihin varautuminen, mm. LAGUNA, Hanhikivi 1 sekä kaivos- ja tuulivoimahankkeet Suurteollisuuden kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimialojen uudistaminen Pk-yritysten kasvun tukeminen Pohjoisen alueen työmarkkinoiden yhtenäistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Luonnonvarojen monipuolinen ja vastuullinen hyödyntäminen Hyvinvointiohjelman järjestelmällinen toteuttaminen Työhyvinvoinnin kehittäminen Maakunnan monimuotoisen kulttuuriperinteen ja -ympäristön vahvistaminen Euroopan laajuisen TEN-T-ydinverkon (valtatien 4 sekä Pohjanmaan radan ja ratapihojen) pullonkaulojen ja rajat ylittävän liikenteen kehittäminen Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana Kaupunkiseuduilla maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi Kiinteiden tietoliikenneyhteyksien toteuttaminen ja palveluiden digitalisoiminen

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 4 1 Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteet Oulun rakennemuutoksen hoitamiseen liittyvät toimenpiteet Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen Pyhäsalmen kaivokseen sijoittuvan LAGUNA -tutkimushankkeen edistäminen Liikenneverkon ja -järjestelmän kärkihankkeiden toteuttaminen OULUN RAKENNEMUUTOS TILANTEEN HOITAMINEN ICT-toimialan rakennemuutoksen 3. aallon hoitaminen Oulun seudulla vaatii tilanteen vaikeuden takia runsaasti nopeita ja pitemmällä aikavälillä vaikuttavia toimenpiteitä. Esitetyt kokonaisuudet ovat kokonaisuudessaan seuraavat: I Nopeasti vaikuttavat toimet Työllistyminen olemassa oleviin paikallisiin yrityksiin Oman yrityksen perustaminen Uudet toimijat kaupungissa Tuotannollisen toiminnan uusiutuminen Sote-alueen ICT ja Kansallinen sote-ictstandardointiyksikkö II Investoinnit Alkavien yritysten pääomahuolto ja muu yritysten kehittämisrahoitus Investoinnit kokonaisuus III Pitemmän aikavälin toimet Omistajavaihdosten vauhdittaminen Vienti ja myynti Tutkimus ja koulutus Toiminnallisia, ministeriöiden toimenpiteitä vaativia aloitteita ovat seuraavat: Sote-sektorin standardoinnista vastaavan yksikön perustaminen Ouluun Suomi tarvitsee kansallisen yksikön, joka vastaa sote-sektorin järjestelmien, ohjelmistojen ja laiterajapintojen standardoinnista. Tämä tarve on listattu Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Linkittymällä vastaavien skandinaavisten toimijoiden kanssa luodaan yhteisiä standardeja ja edistetään avointa kilpailua. Sote-standardointiyksikön on luontevaa tuottaa myös referenssiratkaisuja, joita vasten järjestelmiä testataan. Lisäksi tarvitaan ympäristö laboratorio, jossa testausympäristö voidaan tarjota yrityksille. Standardointiyksikön työllistävä vaikutus on noin 20 henkilöä ja laboratorio työllistää 2-5 henkilöä. Oulusta löytyy oikean profiilin omaavia resursseja ja laboratorioympäristö on suunnitteilla yliopistosairaalan ja kaupungin living lab -yhteistyönä. Pohjois-Suomen sote-alueen tulevat ICT-ratkaisut voivat toimia kansallisena pilottiympäristönä, jossa yhteentoimivuuteen ja standardointiin pohjautuvia ratkaisuja voidaan käytännössä soveltaa ja testata. Sote-alueen ICT-järjestelmä-

5 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 kokonaisuus muodostuu selkeistä hankekokonaisuuksista (mm. sähköisen asioinnin alustat ja palvelut, tiedolla johtamisen järjestelmät, alueelliset tiedonjaon alustat ja palvelut). Jos sote-ict-hankekokonaisuus voidaan käynnistää kokonaisuutena sen työllistävä vaikutus olisi heti noin 15 20 henkeä ja myöhemmin työllistävä vaikutus olisi 50 100 henkeä. Oulun yliopiston uuden tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan radioteknologian tutkimuksen vahventaminen Hyödynnetään mm. Broadcomilta vapautuneen henkilöstön osaamista. Fokus on 5G ja Internet of Things -kokonaisuuksissa. Tavoitteellinen henkilömäärä on noin 50 henkilöä ja kesto 3 vuotta. Toimintaan haetaan teollisuuden vahva sitoutuminen ja kansallinen yhteistyö Espoon tutkimusyksikön EIT ICT Labsin kanssa. Suunnataan Tekesin tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmia kansallisesti merkittäviin, Oulun huippuosaamista hyödyntäviin teemoihin (5G, Internet of Things, ICT:n hyödyntäminen eri toimialoilla, arktisuus ja terveys- ja hyvinvointiala). Aikaansaadaan käynnissä olevien ohjelmien aikaisempaa parempaa hyödyntämistä kohdentamalla alueen yrityksiin aktivoimistoimia. Painotetaan hankkeiden valintakriteereissä elinkeinorakenteen uudistumista. Rakentamistekniikan DI-tutkintokoulutuksen vakiinnuttaminen ja saattaminen valtion perusrahoituksen piiriin Tutkintokoulutus järjestetään Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Eläköitymisen vuoksi työvoimatarvetta on suunnittelutoimistoilla, kunnilla ja valtion virastoilla, toisaalta ICT-alan insinööreillä on halukkuutta osallistua muuntokoulutukseen toiselle osaamisalueelle. Koulutus on käynnistetty ESR-hankkeena, opiskelijavolyymin lisäys on tehtävä kansallisin varoin. Finnvera Oyj:n alueellisen riskinottokyvyn lisääminen Oulun seudulle korvamerkattu tappiotakauspotti edistämään vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta sekä uusien rahoitustyökalujen käyttöönotto Oulun alueella. Alkavien yritysten pääomahuolto ja muu yritysten kehittämisrahoitus Northern Startup fund I ja II ovat olleet tärkeä osa Oulussa virinnyttä startup-ekosysteemiä. Esitetään, että selvitetään tässä rakennemuutostilanteessa EU:n suorat rahoitusmahdollisuudet pääomittaa alkavien yritysten rahastoja 7 milj. euroa. CENTRIAN YLIVIESKAN YKSIKÖN TULEVAISUUS JA KEHITTYMINEN TURVATTAVA KOULUTUSPAIKAT SÄILYTETTÄVÄ POHJOIS- POHJANMAALLA Centria-ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö on keskeinen osa Pohjois-Pohjanmaan koulutusjärjestelmää. Ylivieskan yksikkö tarjoaa kattavasti korkeakouluopetusta maakunnan eteläosassa. Centria on myös maakunnan eteläosan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeä solmukohta, jolla on tiivis ja käytännönläheinen yhteistyösuhde alueen yritysten kanssa. Nuorisoikäluokkien koko ja alueen yritysten ja julkisten organisaatioiden työvoimantarve ovat merkittäviä perusteita Centrian Ylivieskan yksikön säilyttämiseksi. Maakunnan ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen määrä suhteutettuna nuorisoikäluokan kokoon on maan toiseksi huonoin. Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuus ja kehittymismahdollisuudet on turvattava pysyvästi. Oulun eteläisen elinkeinoelämän ja nuorisoikäluokkien tarpeiden vuoksi Ylivieskan koulutuspaikkoja ei voida siirtää Kokkolaan. Ylivieskan koulutuspaikat ovat Pohjois-Pohjanmaan kiintiöön kuuluvia koulutuspaikkoja. PYHÄSALMEN KAIVOKSEEN SIJOITTUVAN LAGUNA TUTKIMUSHANKKEEN EDIS- TÄMINEN Tavoitteena on, että kansainvälisen LAGUNA-konsortion/ CERNin tehdessä päätöstä suuren neutriinoilmaisimen toteuttamisesta, Suomella olisi tieteelliset, tekniset ja taloudelliset valmiudet vastaanottaa suuri yhteiseurooppalainen tutkimuskeskus. LAGUNA-hanketta viedään Suomessa eteenpäin EU:n FP7-puiteohjelman rahoittamaan LAGUNA-LBNO -hankkeeseen osallistuvien yliopistojen (HY, JY, OY), Suomen LAGUNA-tiimin sekä CUPP-tutkimusryhmän yhteistyönä. Valmistuneen EU-puiteohjelmarahoitteisten selvitysten perusteella neutriinoilmaisimen paras sijoituspaikka Euroopassa on Pyhäsalmen kaivos. LAGUNA-hanke jatkuu Euroopassa mittakaavaltaan 1:20 olevan prototyypin rakentamisella CERNiin. Tämän jälkeen ennen lopullista laitetta Pyhäsalmeen kaivokseen suunnitellaan rakennettavaksi pilottilaite, jonka arvioitu rakennusaika on neljä vuotta. Pyhäsalmen kaivos on kansainvälisissä selvityksissä todettu poikkeuksellisen hyväksi paikaksi toteuttaa maanalaista

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 6 tutkimusta. Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäyttöä tulisikin edistää Lagunan ohella, kehittämällä siitä kansainvälinen maanalainen TKI-ympäristö hakemalla sinne kansainvälisiä toimijoita eri aloilta. Kyseinen TKI-toiminta tuo kaivokselle ja sen erinomaisessa kunnossa olevalle infrastruktuurille toivottua uusiokäyttöä. Pyhäsalmen maanalaisen infran mahdollisuuksien hyödyntäminen myös elinkeinoelämässä vaatii useiden eri alojen tutkimus- ja kehitystoimintaa. Osallistumalla demo-laitteiston suunnitteluun, voidaan varmistaa, että suomalaiset toimijat pääsevät mukaan CERNin rakentaman demo-laitteiston (44 milj. ) kehitys- ja rakennustyöhön sekä jatkossa pilot-laitteiston toteuttamiseen. Pilot-laitteiston luolaston rakentaminen ajoittuisi arviolta vuosiin 2016 2018. Jotta Suomen t&k-toiminta voisi hyötyä tulevasta suurhankkeesta täysimääräisesti, tulisi käynnistää teknologiaohjelma neutriinofysiikan tutkimuskeskuksen rakentamis- ja toimintavaiheen tarvitseman teknologian kehittämiseksi. Keskeisimmät toteuttajatahot ovat TEKES, Suomen Akatemia, yliopistot ja yritykset. Alueella jo tehtävän tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen ja vahvistaminen on tärkeää sekä LAGUNA-tutkimuskeskuksen saamiseksi Suomeen että alan tutkimustoiminnan kehittämiselle niin, että Suomen tiedeyhteisö pääsisi hyötymään täysimääräisesti tutkimuskeskuksen toiminnasta. Tutkimuskeskuksen toteutuminen ja Pyhäjärvelle suunnatun neutriinosuihkun rakentamisen edistäminen vaatii Suomen edustajilta määrätietoista toimintaa CERNin elimissä. Osallistuminen kansainvälisten hiukkasfysiikan organisaatioiden toimintaan on oleellista. Kun tulee ajankohtaiseksi neuvotella LAGUNA-konsortion ja muiden osallistujamaiden kanssa mm. osallistujamaiden rahoitusosuuksista koskien täysikokoista Laguna-laitteistoa, Suomen tulee nimetä riittävän arvovaltainen valtionhallinnon edustaja käymään neuvotteluita. LAGUNA-tutkimushankkeen edistäminen on Katse pohjoiseen - Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. LIIKENNEVERKON JA -JÄRJESTELMÄN KÄRKIHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN Botnian käytävä linkittää pohjoisen ja teollisen Suomen vahvasti eurooppalaiseen liikenne- ja kuljetusjärjestelmään. Euroopan unioni on hyväksynyt Botnian käytävän osaksi Euroopan laajuista TEN-T-ydinverkkoa. Ydinverkossa ovat mukana Euroopan laajuiset valtaväylät ja logistiikan solmu- pisteet, jotka ovat tärkeitä liikenteelle ja kuljetuksille sisämarkkinoiden toimivuuden ja EU:n ulkorajojen kannalta. Botnian käytävä kiertää Pohjanlahden ja Suomen puolella siihen kuuluvat valtatie 4 Helsinki Oulu Kemi sekä Päärata Helsingistä Ouluun ja Oulu Luulaja välillä. Etelä-Suomessa käytävä yhdistyy ydinverkkokäytäviin eli Pohjolan kolmioon ja Rail Balticaan. Lisäksi Bothnian Corridor on yhteydessä Itämeren moottoritiehen, joka linkittää Perämeren satamat Keski- ja Länsi-Euroopan markkina-alueisiin. TEN- T-hankkeiden kehittämiseksi on käytössä Verkkojen väline -rahoitus. Sitä voidaan hyödyntää erityisesti pääradan pullonkaulojen ja rajaesteiden poistamisessa kehittämällä liikennejärjestelmän kapasiteettia ja logistiikan toimivuutta. Kansallista liikennepolitiikkaa ohjataan hallituskausittain toteutettavalla liikennepoliittisella selonteolla. Siinä määritetään kansallisesti mm. aloitettavat liikenneverkon kehittämishankkeet ja liikenneverkon suunnitteluhankkeet. Pohjois-Pohjanmaan liikenneverkon ja -järjestelmän väylähankkeet: 1. Valtatien 4 Oulu Kemi yhteysvälin kehittäminen (147 M ) Oulun kohta (59 M, josta Oulun kaupunki 20 M ) Haukiputaan kohta (30 M ) Ii Kuivaniemi Maksniemi (58 M ) 2. Valtatien 8 Oulu Kokkola Vaasa yhteysväli Pyhäjoen ydinvoimalan edellyttämät investoinnit (33 M ) Oulu Vaasa yhteysvälin kehittäminen (yht. 143 M ) 3. Oulun sataman uusi meriväylä ja syventäminen 12 metriin (12,3 M ) 4. Ratapihojen kehittäminen Oulun tavara- ja henkilöratapihat (yht. 43 M ) Ylivieskan henkilöratapiha (3 M ) Muut hankkeet, mm.: Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden toteuttaminen Poikkimaantien kehittäminen välillä Oulun satama vt4 vt22

7 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Keskeinen tavoite on jatkaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, joka tarkoittaa nykyisen hallituskauden keskeneräisten (Seinäjoki Oulu-ratahanke), käynnistämättömien (valtatie 22 Oulu Kajaani, Ylivieska Iisalmi Kontiomäki-radan sähköistäminen ja erikseen päätettävät elinkeinopoliittisesti tärkeät hankkeet) ja esitettyjen suunnitteluhankkeiden toteutuksen käynnistämistä. Päivitetyssä KAKEPOLI-liikennestrategiassa kuvataan alueen kärkitoimenpiteet ja -hankkeet. Toimenpiteissä painottuvat mm. Oulun lentoaseman kehittäminen kansainvälisenä kauttakulkulentoasemana ja Kuusamon lentoaseman vuorotarjonnan kehittäminen. Merkittävä tavoite hankkeiden edistämiseksi on liikenneinfrastruktuurihankkeiden rahoituksen uudistaminen siten, että erityisesti budjetointikäytäntöjä kehitetään infrastruktuuri-investointeja tukevaksi sekä otetaan rahasto- ja elinkaarimallit suunnitelmallisesti käyttöön. Myös perustiedonpidon rahoitus tarvitsee tasonnostoa.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 8 2 Maakuntien yhteiset aloitteet keskushallinnolle 2.1 POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Tehtävä arviointi ympäristölupaprosessien toimivuudesta ja vahvistettava lupaviranomaisten henkilöstöresursseja vastaamaan tarpeita Pohjois-Suomen aluehallintovirasto vastaa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueiden ja kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittelystä ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Keski-Pohjanmaan. Huomattava osa Pohjois-Suomen turvetuotantoalueista on tulossa elinkaarensa päähän. Turvetuotannon kohdentaminen ympäristövaikutusten vähentämiseksi edellyttää runsaasti uusia, keskimäärin aiempaa pienempiä kohteita. Tällä hetkellä Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupahakemuskäsittely on kuitenkin ruuhkautunut johtuen resurssien vähäisyydestä, hakemusten määrän kasvusta sekä hakemusten käsittelyn monimutkaistumisesta. Lupakäsittelyn viivästyminen aiheuttaa ongelmia elinkeinoelämälle ja hankkeiden kehittämiselle. Tämän vuoksi on perusteltua nopeuttaa lupamenettelyä resurssijärjestelyillä ja lupakäsittelyä tukevalla ohjeistuksella. Luparuuhkan purkamiseksi on saatavissa tilapäistä resursointia, mutta ongelma on pitkäaikainen. Myös kaivoshankkeiden ympäristölupakäsittely on ruuhkautunut. Elinkeinoelämän toiminnan näkökulmasta selkeä uhka on, että malminetsinnän ja kaivosten lupaprosessien viiveet heikentävät Suomen kilpailukykyä investointikohteena. Kaivoshankkeiden eri kehitysvaiheiden lupaprosessien kehittämiseksi on tehtävä kattava arviointi prosessien toimivuudesta ja sen myötä vahvistettava lupaviranomaisten kaivosalan osaamista ja henkilöstöresursseja vastaamaan toimintaympäristön nykyisiä ja tulevia tarpeita. Viranomaisten lupakäsittelyn resurssien lisääminen päätösprosessin nopeuttamiseksi ja laadun takaamiseksi on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. Turpeen ja puun saatavuuden ja kilpailukyvyn varmistaminen Varmistetaan puun ja turpeen saatavuus ja kilpailukyky kivihiileen nähden sähkön ja lämmön tuotannossa muuttamalla energiaturpeen veron ja metsähakesähkön syöttötariffin tasoa. Suomen energiaomavaraisuus on merkittävästi heikompi kuin EU:ssa kesimäärin ja huoltovarmuuden on ensisijaisesti perustuttava maamme omiin energiaresursseihin, erityisesti energiaturpeeseen ja puuhun. Tarvitaan toimia, jotka varmistavat maamme energiaresurssien saatavuuden ja kilpailukyvyn fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä vastaan. Turpeen energiakäyttöä ei saa heikentää verotuksella, vaan on palautettava turpeen verotus vuoden 2012 tasolle aina vuoteen 2020 asti. Tämä edellyttää vuoden 2013 korotuksen perumisen lisäksi vuodelle 2015 päätetystä korotuksesta luopumista. Kotimaisen lähienergian hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti maamme vaihtotaseeseen ja työllisyyteen. Energiaomavaraisuuden tärkeitä tekijöitä ovat maassamme toimivat turve- ja puuenergiaa tuottavat yrittäjät. Ilman pitkäjänteistä tukipolitiikkaa ja kilpailukykyistä toimintaympäristöä yrittäjäresurssien kyky toimia lähienergian tuotantoketjussa heikkenee. Resurssien ja osaamisen poistuminen tuotantoketjuista vaikuttaisi kielteisesti kansalliseen energiahuoltoon. Edistetään puun energiakäyttöä säilyttämällä puun energiakäytön ja uudistumisen tuki Pohjois-Suomessa vuoden 2014 tasolla vuoteen 2020 asti. Valtio tukee heikosti kannattavaa yksityisomisteista metsänhoitoa ja - parannusta. Kestävän metsätalouden rahoituslain

9 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 (Kemera) tukea on saatavissa myös luonnontuhojen uudistamiskuluihin ja metsäluonnon hoitoon. Pohjois-Suomessa metsänhoidon ja -parannuksen sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tukea käytettiin 29 miljoonaa euroa vuonna 2012. Valmistelussa on kestävän metsätalouden rahoituslain uudistaminen ja Kemeraan kuuluvan energiapuun käytön tuen siirtyminen TEM:n kautta rahoitettavaksi pienpuun energiatueksi (PETU). Tukijärjestelmäehdotus on parhaillaan Euroopan unionissa notifioitavana. Harkinnassa on myös se, voidaanko muutos toteuttaa soveltamalla nykyistä Kemera-tukijärjestelmää. Pohjois-Suomen yksityismetsätaloudessa tukirahoituksella on korostunut merkitys. Metsien kasvukyky on alle puolet Etelä-Suomen tasosta ja turvemaapohjaisuus, pohjoiset kasvuolosuhteet sekä metsien nuori ikä lisäävät metsänparannuksen ja -hoidon tarvetta. Kemera-rahoituksen merkitys töiden aktivoijana ja metsätalouden kannattavuuden ylläpitäjänä on siten erittäin merkittävä ja suurempi kuin muualla Suomessa. Kemera-tuen vaikutus metsätalouden nettotuloon vaihtelee Pohjois-Suomessa maakunnittain 15 %:sta jopa 25 %:iin. Muualla Suomessa tuen vaikutus kannattavuuteen on vain 2 10 %. Leikkausten vaikutukset näkyisivät energiapuun nollarajojen ja hoitorästien syntymisenä, metsäautoteiden rapautumisena, metsien jäämisenä kokonaan metsätalouden ulkopuolelle sekä metsätalouden työpaikkojen vähentymisenä. Pohjois-Suomen metsätalouden toimintaedellytysten, työllisyyden ja kilpailukyvyn turvaamiseksi on tärkeää, että pienpuun energiatuki säilyy nykyisellä tasolla ja metsänuudistus on jatkossakin Kemera-tuen piirissä. OKM:n ja korkeakoulujen välisten tulosneuvottelujen aluevaikuttavuuden lisääminen Korkeakoulujen aluevaikuttavuuden vahvistamiseksi on pidetty tärkeänä aluestrategioiden, ohjelmien sekä niiden toimeenpanosuunnitelmien ja toimenpiteiden konkreettista tekemistä ja toteuttamista yhdessä korkeakoulujen, julkisen sektorin sekä yritysten kesken. Alueellista yhteistyötä tulee edelleen kehittää, ja elinkeinopolitiikka ja koulutuspolitiikka tulee sovittaa tiiviimmin yhteen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen muodostamaa korkeakoulujärjestelmää kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä ja samalla alueellisiin tarpeisiin vastaavana kokonaisuutena. Korkeakoulujärjestelmän alueelliselle vaikuttavuudelle tulisi kehittää tulosneuvotteluihin vaikuttavat rahoituskriteerit. 2.2 ITÄ- JA POHJOIS-SUOMEN ALOITTEET KESKUSHALLINNOLLE Laajakaista-hankkeen toteutuksen varmistaminen harvaan asutuilla alueilla Valtakunnallinen Laajakaista kaikille -hanke ja sen haasteet: Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena on, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Laajakaistayhteyksien kehittäminen parantaa alueiden kehittämismahdollisuuksia ja on välttämätöntä erityisesti yritystoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi harvan asutuksen alueilla. Erityisen tärkeää tämä on harvaan astutussa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, joka maksaa itsensä takaisin rakentamisaikaisina veroina ja maksuina sekä sähköisten palveluiden kautta tulevina kustannussäästöinä. Laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi ja hitaammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen kesken, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankkeen tavoitteiden mukaisiin laajakaistaverkkoihin. Koska hankkeet eivät kaikissa maakunnissa ole edenneet kaupallisten operaattoreiden toimesta, kunnat ja muut pienet toimijat ovat joutuneet ottamaan vastuuta rakentamisesta. Tämä on hidastanut rakentamisen käynnistymistä. Kuntien aktiivinen toiminta mm. omia verkkoyhtiöitä perustamalla on useilla alueilla ollut hyvä ja ainoa mahdollinen keino verkkojen rakentamiseen, mutta kuntien vastuiden lisääminen ei voi olla yleisratkaisu laajakaistahankkeen etenemiselle. Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa: Itä- ja Pohjois-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen ohjelmien mukaan 315 milj. euroa. Elokuussa 2014 Itä- ja Pohjois-Suomen alueella oli hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 180,1 milj. euroon edestä eli vasta noin 50 % aiemmin suunnitelluista hankkeista on toteutumassa. Kaikki kunnat eivät hankkeen alussa lähteneet mukaan, mutta ovat nyt ilmaisseet halukkuuden lähteä hankkeeseen.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 10 Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a. Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2015 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille toteutuville hankkeille. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vähintään vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan tavoitteiden saavuttamiseksi. b. Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille: Itä- ja Pohjois-Suomessa kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille erityisen haasteellisille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä laajakaistahankkeiden toteuttamiseksi. c. Taajama-alueiden laajakaistapalveluiden varmistaminen: Koska laajakaistaverkkojen markkinaehtoinen rakentaminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d. Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen: Haja-asutusalueiden laajakaistapalveluiden suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulee poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Itäja Pohjois-Suomen maakuntien liitot esittävät vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen sekä asiakkaan omavastuumatkan tarkistamista koskemaan vain talokaapelia. Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma sekä kustannus arvio Kilpailutettuja hankkeita on odottamassa kuntien ja viestintäviraston rahoituspäätöksiä. Kuntayhtiö- ja osuuskuntaselvityksiä valmistellaan eri maakunnissa ja niiden valmistuttua avataan uusia laajakaistahakuja. Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden tukirahoituksen tarve on vuoteen 2020 mennessä karkeasti arvioituna 109 milj. euroa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Arviota voi nostaa erityisen haasteellisten alueiden erillisratkaisut sekä mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nyt 2 km) tai lomaasuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen. Nopeiden laajakaistayhteyksien rakentaminen on Katse pohjoiseen Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelman mukainen toimenpide. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden kanta-, seutu- ja yhdysteiden sekä yksityisteiden parantaminen ja ylläpito Vähäliikenteiset maantiet ja yksityistiet ovat välttämättömiä Itä- ja Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle ja koko Suomelle ennen kaikkea luonnonvaratalouden menestymisen edellytyksenä. Tieverkosto palvelee mm. maatalouselinkeinon, kasvavien bioenergiakuljetusten, kaivostoiminnan ja matkailun tarpeita. Tienpidon ylläpitotoimenpiteet tulee kohdistaa joustavasti kunkin maakunnan omat erityispiirteet huomioiden sekä ennakoiden alueiden kasvu- ja kehitysnäkymät. Itäja Pohjois-Suomessa alemman tieverkon vähäliikenteisiä teitä (KVL <200 ajoneuvoa/vrk) on 43-61 % maanteistä ja erittäin vähäliikenteisiä (KVL <50) 7-25 %. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta uudistettu alemman tieverkon merkittävyysluokitus auttaa priorisoimaan kohteet. Itä- ja Pohjois-Suomessa alemmalla tieverkolla on poikkeuksellisen merkittävä rooli, jossa kulkee myös merkittävä osa metsä- ja maatalouden raskaista kuljetuksista. Raskaat kuljetukset ovat pääosin maidon-, karjan-, turpeen-, puunja maa-ainesten kuljetuksia ja siten tärkeitä elinkeinoelämälle. Itä- ja Pohjois-Suomen kasvava kaivostoiminta vaatii myös tiestön parantamista. Tieverkolla on entistä raskaampia kuljetuksia massojen noston myötä ja 76 tn rekat kuormittavat tiestöä yhä enemmän. Lisäksi yksityistieverkon rahoitus on menossa lähes nollaan, mutta tähän tarvittaisiin valtakunnallisesti 15 M vuodessa, jotta tienpidon edellytykset täyttyvät. Maakunnan kehittämisrahan palauttaminen valtion talousarvioon Ohjelmiin kohdentamatonta maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina ja vuoden 2015 valtion talousarviossa määräraha ollaan lakkauttamassa kokonaan.

11 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Maakunnan kehittämisraha on joustava ja ketterä aluekehittämisen määräraha, jota on voitu kohdentaa maakuntaohjelmaa edistäviin pienen mittakaavan hankkeisiin. Määrärahaa on voitu hyödyntää uusien avausten valmistelussa, esiselvityshankkeissa ennen suurempiin hankekokonaisuuksiin ryhtymistä sekä vipuna käynnistettäessä merkittäviä kehittämisprosesseja. Määräraha edesauttaa laajojen, elinkeinoelämää hyödyttävien hankekokonaisuuksien syntymistä. Maakunnan kehittämisraha on tarkoitettu alueiden kehittämistä ja alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskevien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Instrumentti on ollut käytössä 1990-alkupuolelta lähtien. Vuonna 2014 käynnistetyt seutupilottihankkeet on rahoitettu maakunnan kehittämisrahalla. Käynnistyneet kehittämisprosessit vaikeutuvat ilman rahoitusta. Muut Itä- ja Pohjois-Suomen yhteiset toimenpiteet Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen teemahaku järjestetään seuraavista teemoista: Puun uudet käyttömuodot ja kaivannaisalan kehittäminen. Puun uudet käyttömuodot -teemassa haetaan ratkaisuja puun käytön merkittävään kestävään lisäämiseen ja monipuolistamiseen esimerkiksi puutuoteteollisuudessa, biojalostuksessa, bioenergiassa, puuvirtojen optimoinnissa sekä metsän uudistamisessa ja kasvussa. Itä- ja Pohjois-Suomessa tähdätään kestävän kaivannaisalan edelläkävijäksi. Kaivannaisalan kehittämisessä tavoitteena on ekotehokas ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta. Puun uusiin käyttömuotoihin ja kaivannaisalaan liittyvät ylimaakunnalliset teemahaut käynnistyvät alkuvuodesta 2015. Lisäksi vuosina 2015 ja 2016 voidaan käynnistää muita Katse pohjoiseen - Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelman mukaisia yhteisiä teemahakuja.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 12 3 Kehittämisen painopisteet 2015 2016 Maakuntaohjelman 2015 2016 kärkiteemoja ja painopistealueita kehitetään valtion talousarvion puitteissa olevilla resursseilla sekä kuntien että yksityisen sektorin panostuksella. Kehittämiseen tavoitellaan mahdollisimman suurta rahoitusta kilpailluista rahoitusohjelmista niin kansallisesti kuin EU-ohjelmienkin osalta. Tämä luku linjaa alueellisessa päätösvallassa olevien rakennerahastovarojen ja maaseudun kehittämisohjelman resurssien kohdentamista. 3.1 KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS Pohjois-Pohjanmaan kilpailukyvyn ja työllisyyden painopiste on yritysten kasvun edistämisessä, liiketoiminnan uudistamisessa, yritystoiminnan monipuolistamisessa, yritysten toimintaedellytysten parantamisessa ja osaamisen lisäämisessä. Kansainvälistyminen on yhä tärkeämmässä roolissa haettaessa uusia markkinoita, mutta myös työvoimaa ja uusia osaajia. Maakuntaohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota vientialojen vahvuuksien tunnistamiseen, vientituloon rinnastettavaan tulonmuodostukseen sekä niiden mahdollisuuksien vahvistamiseen. Ohjelma kannustaa toimijoita tekemään rohkeita avauksia uusien mahdollisuuksien nostamiseksi. A. Yrittäjyyden toimintaympäristö Yritysten vientiedellytysten edistäminen Yritystoimintaa edistävien toimintaympäristöjen ja yrityskiihdyttämöiden tehostaminen Maakuntaan tehtävien investointien edistäminen Suurhankkeiden tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen Pk-yritysten rahoituksen saatavuuden edistäminen Yritystukien kohdentamisen linjaukset: Yritystukia kohdennetaan alkaviin, nopeasti kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Uuden ohjelmakauden myötä vähähiilisyys on noussut uudeksi painopisteeksi. Ohjelmakauden 2014 2020 yritystukien myöntäminen käynnistetään vuoden 2012 linjauksia soveltaen. Uudet yritystukilinjaukset tullaan tekemään vuoden 2015 alussa. Maaseudun kehittämisohjelman yritystukien kohdentaminen: Maaseuturahaston kautta rahoitettavien yritystukien pääpaino on 2-10 htv:n maaseudun raaka-aineita ja voimavaroja hyödyntävissä sekä maaseudun palvelutoimintaa edistävissä, pääasiassa taajama-alueiden ulkopuolisissa yrityksissä ja pk-elintarvikeyrityksissä (elintarvikeyritykset voivat sijaita myös taajamissa). Ohjelma käynnistyy vuoden 2015 alkupuolella. B. Innovaatiotoiminnan kansainvälistäminen Yhteiskäyttöisten tutkimus- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen alueellisen kilpailukyvyn tukemiseksi, elinkeinoelämän kehittämistarpeita tukien Julkisen tutkimuksen hyödyntämien pkyritysten liiketoiminnan kehittämisessä

13 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Horisontti 2020 -ohjelman sekä muiden EU-erillisrahoitusohjelmien hyödyntäminen erityisesti kuntien kehittämisen sekä Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painoaloilla: ICT- ja ohjelmistoala Kaivos- ja metalliteollisuus Puuraaka-aineen jalostaminen Puhtaat teknologiat, ml. energia Terveys- ja hyvinvointiala C. Osaaminen Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutustarjonnan kehittäminen ja tuottaminen Tuotteistamis-, kaupallistamis- ja myyntiosaamisen kehittäminen Yrittäjyysosaamisen kehittäminen Työelämäläheisyyden ja työelämäyhteistyön kehittäminen koulutuksessa Vähennetään sukupuolten välisiä koulutus- ja osaamiseroja sekä tuetaan naisten yrittäjyyttä Koulutusväyläajattelun kehittäminen mahdollistamaan sujuvan siirtymisen toisen asteen oppilaitoksesta korkeakouluun Monipuolisen ja ajantasaisen aikuiskoulutuksen turvaaminen Nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen ennakointiyhteistyön parantaminen D. Polkuja työelämään Kuntien työllisyydenhoito-toimenpiteiden kehittäminen ja tehostaminen Tuetaan nuorten työelämäosallisuutta, nuorisotakuun toimeenpanon tukeminen Työvoiman liikkuvuuden edistäminen pohjoisilla alueilla, ml. liikkuvuutta lisäävän osaamisen kehittäminen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien tilanteen parantaminen E. Pohjois-Pohjanmaan toimialojen kehittäminen ICT ja uusi aika ICT-alan pk-sektorin kasvu ja kansainvälistäminen ICT:n integroituminen eri toimialojen liiketoimintaan ICT-alan rakennemuutokseen vastaaminen Terveys- ja hyvinvointialasta liiketoimintaa ja innovaatioita Terveyspalveluja tuottavien tahojen välisen yhteistyön edistäminen alan liiketoiminnan edistämiseksi ja julkisten kustannusten vähentämiseksi Terveys- ja hyvinvointiteknologian liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen (ml. bioteknologia) Metalli- ja konepajateollisuus elää erikoisteräksistä ja projektiviennistä Verkostomaisen metalli- ja konepajateollisuuden huippuosaamiskeskittymän kehittäminen Kaivosteollisuus tulevaisuuden mahdollisuus Tutkimuslaitosten ja yritysten kaivannaisalan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Kaivannaisalan pk-yritysverkostojen ja teollisuuden arvoketjujen kehittäminen Kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen Laaja-alaisen kaivososaamisen kokoaminen Ouluun (lupa ja valvonta, koulutus ja tutkimus, työterveys ja turvallisuus) Energiasta kilpailukykyä ja hyvinvointia Lähienergian (puu, turve, maatalouden sivuvirrat, geoenergia) hyödyntämisen ja saatavuuden kehittäminen Hajautettujen lähienergiaratkaisujen ja energiayrittäjyyden edistäminen Erityisesti pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuuden kehittäminen Energiatoimijaverkkojen kehittäminen Energiateknologian kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen (esim. kaasutus- ja biomassojen käsittelyteknologiat)

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 14 Turvetuotannon vesistövaikutuksien vähentäminen, tuotantoteknologian kehittäminen sekä tuotannon elinkaaren hallinta Vähähiilisten kuntien kehittäminen (TL 3 B): Kuntien vähähiilisyysstrategioiden toteuttamisen tukeminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön lisääminen Yhdyskuntien energia- ja materiaalitehokkuutta parantavien innovaatioiden edistäminen Biotaloudesta uutta kasvuvoimaa Pohjois-Pohjanmaan biotalousstrategian edistäminen (valmistuu syksyllä 2014): Alueen raaka-ainepohjaan soveltuvat biojalostamokonseptit Pk-sektorin biotalous paikallisille markkinoille sekä jalostettuina tuotteina globaaleille markkinoille Biokemikaalit ja -materiaalit sekä niiden jalosteet (esim. komposiitit, turpeen hyödyntämisen uudet mahdollisuudet) Jäljitettävyyden esilletuominen elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin Luonnontuotteiden valikoiva teollinen tuotanto ja jalostaminen Puutuoteteollisuuden tuotteiden ja tuotantoprosessien kehittäminen Kysyntälähtöisen puurakentamisen ja palveluliiketoiminnan edistäminen Maa- ja elintarviketalouden kehittäminen (Maaseudun kehittämisohjelman painotukset) Vahvojen perusmaatalouden tuotantosuuntien (maito, naudanliha, peruna) kehittäminen ottaen huomioon maakunnan alueelliset vaihtelut ja tarpeet Elintarvikealalla luodaan uutta yritystoimintaa, kehitetään innovatiivisia toimintatapoja sekä hyödynnetään tutkimuksen, tuotekehityksen ja teknologian yhteistyömalleja erityisesti luomu- ja lähiruokasektorin edistämiseksi Uusiutuvaan energiaan liittyvissä kehittämistoimenpiteissä painotetaan energiaomavaraisuuden parantamista hyödyntämällä paikallisia energiavaroja, energiankäytön tehostamista sekä energian säästämistä Edistetään luonnonvarojen monipuolista ja kestävää käyttöä yhteensovittamalla elinkeinotoiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön Turvataan maaseudulla asumisen ja elämisen edellytyksiä palvelevaa infrastruktuuria Tuotettaessa ruokaa, energiaa ja metsätaloustuotteita tavoitteena on ottaa huomioon aikaisempaa vahvemmin vesiensuojelun, maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä ympäristönhuolto Matkailu kasvavana ja kansainvälistyvänä vientitoimialana monipuolistaa aluetaloutta Matkailualan koulutuksen kehittäminen tukemaan toimialan kehitystä Matkaketjujen kehittäminen osana saavutettavuutta Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia päivitetään vuoden 2015 aikana matkailualueiden masterplanien ja -strategioiden pohjalta, jonka jälkeen toimenpiteet tarkentuvat Luovien alojen kasvun tukeminen Luovan talouden innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Luovien alojen ja muiden liiketoimintaalojen välisen yhteistyön edistäminen osaamisen, tuotteiden ja palveluliiketoiminnan kehittämiseksi Luovien- ja kulttuurialojen tuotteistamisja tuottajaosaamisen kehittäminen Osaamisverkostojen kehittäminen Pohjois-Suomessa ja arktisella alueella

15 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 3.2 HYVINVOINTI Maakunnan tavoitteena on kaventaa hyvinvointi-, terveys- ja koulutuseroja. Kaventamalla väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja vähennetään sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia, parannetaan väestön työ- ja toimintakykyä sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Kaventamistyössä on pohjimmiltaan kysymys tasa-arvosta, jolla on merkitystä alueen kilpailukykyyn. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyö perustuu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaan. Pohjois-Suomi -tasolla ohjelma on verkottunut Kaste-ohjelman Pohjois-Suomen toimintamalliin. Hyvinvointiohjelman kumppanuuksien tuloksena on syntynyt Muutos Nyt -yhteistyö, jossa maakunnan eri alueet ja toimijat tukevat kuntalaisen hyvinvointia yhdessä kehitettyjen rakenteiden, toimintamallien ja hyvien käytäntöjen avulla. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma koordinoi strategisella tasolla hyvinvointialan kehittämistä sekä yhteistyötä. Kunnalliset hyvinvointikertomukset ohjaavat hyvinvointityötä. Pohjois-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelman toteutuksen painopistealueita ovat erityisesti arjen ja asumisen turvallisuuden lisääminen, tapaturmien ehkäisy, ikääntyneiden turvallisuuden lisääminen, väkivallan ennaltaehkäisy sekä alkoholin ja päihteiden käytön ongelmien ehkäisytyö. Tavoitteena on paikallisen turvallisuustyön tukeminen, asiantuntijatyöryhmien sekä kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen poikkihallinnollisesti. Kaikessa hyvinvointia koskevassa työssä ensisijalla tulee olla ongelmia ennaltaehkäisevä toiminta. Nuorten syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Syrjäytymiseltä suojaavat tekijät mm. kasvuja kehitysympäristöjen tuki hyvillä käytännöillä Nuoren omien voimavarojen hyödyntäminen ja nuoren osallistuminen Siirtymävaiheessa olevan nuoren tukeminen ja ohjaus Työelämään kiinnittyminen Nuorten palvelujen sujuvuus ja yhteiskehittäminen Työhyvinvoinnin, työkyvyn ja terveyden edistäminen Pienyrittäjien työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen Nuorten työyhteisötaitojen ja työelämävalmiuksien parantaminen Työuransa loppupäässä olevien hyvinvoinnin edistäminen Työelämän kehittäminen: johtaminen sekä esimiestyön tukeminen, työn organisointi, kestävä tuottavuus Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen taiteen ja kulttuurin, liikunnan, terveysvalmennuksen sekä kuntoutuksen avulla Työterveysyhteistyön kehittäminen Ikääntyneiden kotona pärjääminen Kokeilut ikääntyneiden kannustamisessa työelämään ja järjestötoimintaan Fyysisen ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen uusilla teknisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla Ikääntyvien oman aktiivisuuden edistäminen Toimintamallien ja palvelualustojen kehittäminen palveluiden yhteistuotantoon Ikääntyneiden huomiointi yhteiskunnan eri sektoreilla ja palveluliiketoiminnassa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Sote- ja kulttuurialan toimijoiden, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyön edistäminen. Kansalaistoimijalähtöinen painotus

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 16 3.3 ALUERAKENNE, SAAVUTETTAVUUS JA YMPÄRISTÖ Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmän ja laajakaistainfrastruktuurin kehittäminen ovat maakunnallisia kehittämis- ja edunvalvontakysymyksiä. Kehittämisen painopistealueissa painottuvat Oulun kaupunkiseudun MALPE -aiesopimuksen edistäminen, ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toiminnallinen kehittäminen, keskusten ja maaseudun vetovoiman ja vuorovaikutuksen vahvistaminen, yhdyskuntien toimintakyvyn, palveluiden saatavuuden sekä hyvän ja turvallisen ympäristön kehittäminen erilaistuvilla alueilla, ekotehokkuuden parantaminen sekä luonnon ja kulttuuriympäristön kehittäminen vetovoimatekijänä. Nämä tavoitteet konkretisoituvat monin osin Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamisessa ja osaltaan kuntakaavoituksessa. Aluerakenne ja saavutettavuus Oulun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laatiminen sekä ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden kehittäminen Oulun kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisen suunnittelun ja toteuttamisen ohjaamiseksi laaditaan Oulun kaupunkiseudun rakennesuunnitelma. Työ liittyy uuden MALPE-sopimuksen (2016 2019) valmisteluun. Toisena painopistealueena on ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden toiminta. Kehittämisvyöhykkeitä ovat Oulu-Kajaani -kehittämisvyöhyke (OuKa), Meripohjolakasvuvyöhyke, yhteistyössä Perämerenkaaren toimijoiden kanssa, sekä uutena avauksena maakunnan eteläiselle alueelle suunnitellun ylimaakunnallisen kehittämisvyöhykkeen yhteistyön käynnistäminen. Saavutettavuus ja liikennejärjestelmä elinkeinoelämän kilpailukyvyn edellytyksenä Liikenneverkon ja -järjestelmän kärkihankkeet on esitetty Pohjois-Pohjanmaan edunvalvontatavoitteissa. EAKR-varoilla on mahdollista rahoittaa pienimuotoisia, pkyritysten yhteystarpeita palvelevia, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen liittyviä liikenneinfrastruktuurihankkeita. Liikenne- ja logistiikkajärjestelmän kehittämistoimet ovat kokoluokaltaan pieniä ja nopeasti toteutettavia yritystoimintaa tukevia kehittämistoimenpiteitä. Kyseeseen voivat tulla pienet strategiset liikenneinvestoinnit. Rahoittajina toimivat Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto. Myös Laajakaista kaikille -hankkeen rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen sisältyy maakunnan edunvalvonta- tavoitteisiin. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen hallinnoiman Maaseutuohjelman kautta on mahdollista kehittää taajamien ulkopuolisia kylämittakaavan infrastruktuuri-investointeja. Infrastruktuuria kehitetään lähinnä elinkeinotoiminnan kehittymisesteiden poistamisen näkökulmasta. Lähivuosien merkittävä haaste on laajakaistan tehokäyttö, joka tarkoittaa sähköisten palveluiden ja sisältöjen kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä. Ympäristö Kestävän luonnonvaratalouden ja ympäristön haasteena on luonnonvarojen hyödyntäminen vastuullisesti, ympäristöhaittoja ja -riskejä minimoiden. Haasteena ympäristöön liittyvien kehittämistoimien osalta on julkisten resurssien vähäisyys. Iijoen kalatiehankkeiden toteuttamisen ja tulvansuojelun yhteensovittamisen edistäminen Maa- ja metsätalousministeriö on määritellyt kansallisesti merkittävät tulvariskialueet, joihin Iijoen vesistössä kuuluu Pudasjärven taajama. Laadittavien tulvariskien hallintasuunnitelmien mukaiset tulvansuojelutoimenpiteet ovat pääasiassa julkisen sektorin toimijoiden vastuulla. Vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnitteluun sisältyy myös mallinnus Kollajan altaan vaikutuksista tulvaan ja sen torjuntaan. Iijoki on määritelty Kansallisessa kalatiestrategiassa lohikalojen luonnonkierron palauttamisen yhdeksi kärkikohteeksi Suomessa. Lohen palauttamiseksi Iijokeen on meneillään hanke, jossa tehdään lupahakemustason suunnitelmat kalaportaisiin. Suunnitelmilla on vaikutuksia elinkeinojen kehittämiseen ja alueen käyttöön. Alueen toimijat ovat esittäneet tavoitteenaan, että Iijoen tulvariskien hallintaa tarkastellaan laajempana kokonaisuutena, jolloin otetaan huomioon joen ja sen valuma-alueen käyttö kokonaisuutena. Alueen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat tulvasuojelun ohella jokivarsiasuminen, kalataloudellinen kehittäminen ja mahdollinen vesivoiman tuotanto erityisesti säätövoimana. Toimenpiteiden yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa on toteutuksen organisointi ja roolien selkiytys alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kestävä luonnonvaratalous EAKR-varoja kohdennetaan seuraaviin painopisteisiin: Luonnonvarojen hyödyntämisen ekotehokkuuden lisääminen (mm. ravinnekierrätys) Kehitetään ympäristöhaittoja ja -riskejä vähentäviä innovaatioita luonnonvarojen käytön kestävyyden tukemiseksi (kaivannaiset, soiden käyttö)

17 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 Maakunnan palvelurakenteen kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittäminen osana kuntarakenteen uudistamista Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämääränä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen turvaamalla yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa, vahvistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja sekä toteuttamalla kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne. Palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden on vastattava sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä ja kuntien asukkaiden tarvetta. Palvelut pyritään tuottamaan väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä ja lähtökohtaisesti vain eritysosaamista tai kalliita investointeja edellyttävät palvelut keskitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015. Lain mukaisten viiden sosiaali- ja terveyspalvelualueen on tarkoitus aloittaa 1.1.2016 ja tuottamisvastuussa olevat kuntien ja kuntayhtymien 1.1.2017. Pohjois-Pohjanmaalla kehitetään maakunnan kuntien ja alueen muiden keskeisten toimijoiden kanssa maakunnan erityispiirteet huomioivaa, sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta annettavan järjestämislain keskeiset periaatteet täyttävää, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisrakennetta. Tavoitteena on hallinnon ja johtamisrakenteiden uudistamisen lisäksi myös tuotantoprosessien ja palveluverkkojen uudelleentarkastelu (terveyskeskukset, laitokset yms.). Oulaskankaan synnytysosastoa ei tule ajaa alas 1.1.2015 voimaan tulevan päivystysasetuksen perusteella yksittäisenä päätöksenä, vaan asiaa tulee tarkastella osana sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanon kokonaisuutta ja palveluverkkojen uudelleentarkastelua. Pohjois-Pohjanmaan liitto edistää tiiviissä yhteistyössä pohjoisten maakuntaliittojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisalueen (sote-alueen) rakentamista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain pohjalta. Osaamisen rakenteet Centrian Ylivieskan yksikön tulevaisuuden ja kehittymisen turvaaminen on maakunnan edunvalvontatavoitteita. Pohjois-Pohjanmaan nuorten määrä on suuri, mutta koulutuksen aloituspaikkoja uhkaavat leikkaukset. Koulutusalojen ja -asteiden koulutustarpeen ennakointia ja edunvalvontaa tehdään maakunnan koulutuksen aloituspaikkojen varmistamiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2014 2017 18 4 Oulun kehittämistoimet Oulun Kasvusopimus MALPE-aiesopimus INKA Innovatiiviset kaupungit 6Aika-strategian toteuttaminen Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen KASVUSOPIMUS Oulunseudun kasvusopimus on solmittu Oulun seudun kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n sekä valtio-osapuolten kesken. Kasvusopimusmenettelyllä pyritään aikaansaamaan talouden ja elinkeinoelämän kasvua suurilla kaupunkiseuduilla. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja Oulun kaupunkiseudun kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013 2015. Oulun kasvusopimuksen strategiset painopisteet ovat: 1. Uusi tieto, taito ja työ 2. Oulu Pohjois-Skandinavian pääkaupunki Pohjoista kasvua 3. Nuori väestö voimavarana Uusi tieto, taito ja työ kokonaisuuden kärkenä on INKAohjelman tavoitteiden mukaisesti kehittää Oulua kansainvälisen tason innovaatiokeskittymänä. Tavoitteena on hyödyntää Oulun ICT-ekosysteemiä kansallisessa kasvussa ja valtakunnallisten tehtävien hoidossa mm. JulkICT-strategian mukaisesti. Oulu tavoittelee aktiivista roolia kansallisten ICT-palveluiden ja palveluarkkitehtuurin uudistamisessa. Pohjoisen kasvun tavoittelussa Oulu hakee aktiivista roolia arktisen osaamisen keskuksena ja on sitoutunut osallistumaan aktiivisesti arktisen strategian toimeenpanoon ja viennin edistämiseen. Kansainvälisen liiketoiminnan kasvun osalta Oulun alueen elinvoimaisuuden uudistumisen kulmakivet ovat yksityiset investoinnit, vientiyritysten tukeminen ja kasvuyritysten rahoitus. Kokonaisuuteen kuuluvat yritysten kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen, myynnin ja myyntiosaamisen kehittäminen. Elinvoiman kannalta tärkeää on start up -ekosysteemin vahvistaminen, alkuvaiheen yritysten pääomahuollon turvaaminen ja yritysten rahoituskelpoisuuden kasvattaminen. Oulun kaupunkiseudun nuori osaava väestö on vahva kansallinen voimavara. Kaupunkiseutu tarvitsee työllistymiseen ja nuorisotakuun toteuttamiseen kuitenkin uusia toimenpiteitä. Oulu toteuttaa yhdessä Lahden, Porin ja valtion kanssa yhteisen poikkihallinnollisen työllisyysohjelman. Oulussa painopisteenä on kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen palvelumalli, joka huomio oululaisen nuorisotyöttömyyden hoidon. Työvoimapalvelurakenteen kehittämisellä ja syventämällä elinkeinoelämän kanssa tehtävää yhteistyötä parannetaan nuorisotakuun toteutumismahdollisuuksia. Pohjoisen elinkeinoelämän työvoima- ja koulutustarpeiden turvaaminen ja työvoiman alueellinen liikkuvuus on tärkeää Pohjois-Suomen ja Oulun seudun nuorten koulutuksen turvaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.