Dnro Tarkentava virkaehtosopimus valtion palkkausjärjestelmän soveltamisesta Opetushallituksessa. Sopimus on tehty 17. päivänä kesäkuuta 2011 Opetushallituksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä. 1 Sopimuksen peruste ja tarkoitus 2 Soveltamisala 3 Palkkaustekijät Tämä sopimus on tehty valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta 14.12.2004 sekä 28.3.2010 ja 28.2.2011 tehtyjen keskustason virka- ja työehtosopimusten mukaisesti. Sopimuksen tavoitteena on tuloksellista toimintaa tukeva, tehtävän vaativuuteen sekä henkilökohtaiseen tehtävässä suoriutumiseen ja pätevyyteen perustuva oikeudenmukainen palkkaus sekä työnantajakilpailukyvyn parantaminen. Tavoitteena on lisäksi kannustaa henkilöstöä hakeutumaan vaativampiin tehtäviin ja parantamaan tehtävässä suoriutumista ja muutenkin tukea henkilöstön kehittymistä sekä kehittää esimiestyötä ja parantaa johtamista. Sopimusta sovelletaan Opetushallituksen vakinaisessa palvelussuhteessa olevaan virkasuhteiseen henkilöstöön. Sopimusta sovelletaan myös sellaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa, jotka yhdessä osassa tai toisiinsa keskeytyksettä liittyvissä osissa kestävät yli kuusi kuukautta. Viimeksi mainituissa tapauksissa sopimusta sovelletaan sen osan alusta, jonka aikana kuusi kuukautta täyttyy. Sopimusta ei sovelleta enintään tämän ajan kestävissä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Niissä työnantaja vahvistaa euromääräiset palkat siten, että ne valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 6 :n 2 momenttia vastaavasti kokonaisuutena vastaavat tämän sopimuksen mukaisia palkkoja tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisen osalta vastaavissa tehtävissä. Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä olevaan tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. Palkkaus muodostuu tehtävien vaativuuteen perustuvasta tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaiseen tehtävässä suoriutumiseen perustuvasta henkilökohtaisesta palkanosasta. Takuupalkasta on sovittu 7 :ssä. 4 Tehtäväkohtainen palkanosa Tehtäväkohtainen palkanosa määräytyy tehtävien vaativuusryhmän perusteella. Tehtävän vaativuuden arviointitekijät ovat osaamisen luonne, vuorovaikutus sekä itsenäisyys ja vastuu. Tehtäväkohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 1. Työnantaja päättää tehtävistä ja niiden muutoksista. Tehtävien vaativuusarviointi perustuu tehtäväkuvaukseen ja virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Kannustavassa henkilöstöpolitiikassa on keskeistä hyödyntää henkilöstön osaaminen ja sen kehittyminen
2 parhaalla tavalla. Tätä toteutetaan tarjoamalla tilanteiden mukaan ja viraston tuloksellisen toiminnan tukena mahdollisuuksia vaativampiin tehtäviin tai ainakin vaativuutensa säilyttäviä tehtäviä. Tehtävien vaativuutta ja vaativuusryhmää tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Esimies tekee muutoksista tarvittaessa ehdotuksen työnantajalle. Työnantaja vahvistaa tehtävien vaativuusarvioinnit ja tehtäväkohtaiset palkanosat esimiesten ja jäljempänä sanotuissa tapauksissa tarvittavat arviointi- ja kehittämisryhmän ehdotukset saatuaan. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen tehtävien vaativuuden muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta. Jos työnantaja kuitenkin tekisi aloitteen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilön tehtävien muuttamiseksi, joka johtaisi vaativuustason alenemiseen, eikä henkilö suostu muutokseen, työnantajan on selvitettävä mahdollisuus järjestää henkilölle nykyisen vaativuustason mukaiset tehtävät. Työnantaja tai henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies voi vaatia asian käsittelemistä arviointiryhmässä. Ryhmä määrittelee kantansa tehtävien muutokseen, sen perusteisiin ja sanottuun mahdollisuuteen. Käsittely ryhmässä tapahtuu ennen tehtävien muuttamista, ellei tehtävien muutosta ole välttämätöntä toteuttaa jo sitä ennen. Edellä tässä momentissa sanottu ei koske tilanteita, joissa tehtävien vaativuustaso alenee määräajaksi annettujen tehtävien tai määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä taikka uuden palvelussuhteen alkaessa. Momentti ei koske myöskään vaativuustason alentamistilanteita, joissa henkilölle on palvelussuhteen päättämistä koskevassa asiassa varattu tilaisuus tulla asiassa kuulluksi valtion virka-mieslain 66 :n 2 momentissa tai työsopimuslain 9 luvun 2 :ssä tarkoitetuin tavoin. 5 Henkilökohtainen palkanosa Henkilökohtainen palkanosa määräytyy henkilön tehtävässä suoriutumisen perusteella. Tehtävässä suoriutumisen arviointitekijät ovat substanssipätevyys oman tehtävän hoidossa, joustavuus työssä, vuorovaikutus-, yhteistyö- ja viestintätaidot, kehittämisote sekä aikaansaavuus ja työn laatu. Henkilökohtaisen palkanosan määrä voi olla enintään 50 % tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Henkilökohtaisen palkanosan taulukko on liitteenä 2. Henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisen arviointi perustuu virastossa noudatettavaan arviointijärjestelmään. Henkilökohtaista tehtävässä suoriutumista ja suoriutumistasoa tarkastellaan henkilön ja hänen esimiehensä välisissä vuotuisissa tulos- ja kehityskeskusteluissa. Suoriutumisarviointi koskee henkilön suoriutumista tehtävässään ja hänelle asetetuista tavoitteista. Esimies tekee suorittamansa arvioinnin perusteella ehdotuksen tehtävässä suoriutumisen arvioinniksi ja suoriutumistasoksi.
3 Työnantaja vahvistaa henkilökohtaiset tehtävässä suoriutumisarvioinnit ja -tasot sekä henkilökohtaiset palkanosat, myös muissa alla mainituissa tapauksissa. Samoin menetellään muulloinkin, kun henkilön tehtävät muuttuvat olennaisesti. Silloin aloitteen arviointimenettelyyn ryhtymiseksi voi tehdä myös henkilö itse tai häntä edustava luottamusmies. Henkilön tullessa uutena viraston palvelukseen tai tehtävien vaativuusryhmän muuttuessa maksetaan henkilökohtainen palkanosa aluksi sellaisen suoriutumistason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan hänen pätevyyttään, työkokemustaan ja aikaisempaa suoriutumistaan. Suoriutumistaso arvioidaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua palvelussuhteen alkamisesta tai tehtävien vaativuusryhmän muuttumisesta, jolloin henkilökohtainen palkanosa määräytyy suoriutumistason mukaisesti. Kun henkilö siirtyy toiseen tehtävään, jonka vaativuus on sama tai korkeampi kuin nykyisen tehtävän vaativuus, henkilön euromääräinen palkka ei siirron johdosta laske, vaikka palkkausjärjestelmän mukainen palkka henkilökohtaisen palkanosan muutoksen johdosta laskisikin. Euromääräinen palkka säilyy, kunnes palkkausjärjestelmän mukainen palkka nousee sitä korkeammaksi. Mikäli vuotuisessa tulos- ja kehityskeskustelussa todetaan suoriutumistason alentuneen, kehityskeskustelussa hyväksytään yhteisesti myös tehtävässä suoriutumisen parantamista tukevat toimenpiteet. Uusi arviointi tehdään mahdollisimman pian kuuden kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoriutumistaso ei uuden arvioinnin mukaan ole palautunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa uutta arviointia vastaavaksi. Kohtien A) ja B) määräyksiä noudatetaan tilanteissa, joissa henkilö on ollut arvioinnin kohteena olevalla ajalla sairauslomalla tai valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen perusteella lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetyllä vapaalla. A) Jos henkilö on ollut osan vuotuisen tulos- ja kehityskeskustelun arviointijakson ajasta sairauslomalla tai edellä sanotulla vapaalla, hänen tehtävässä suoriutumisensa arvioidaan jakson muun ajan perusteella. Mikäli poissaolo on kestänyt puolet vuotuisen arviointijakson ajasta tai pitempään, maksetaan henkilökohtainen palkanosa sellaisen suoriutumistason mukaisesti, jonka arvioidaan vastaavan henkilön pätevyyttä ja työkokemusta sekä suoriutumista. B) Jos henkilö on ollut huomattavan osan 7 momentissa tarkoitettujen kahden arvioinnin kohteena olevasta ajasta A)-kohdassa tarkoitetulla sairauslomalla tai vapaalla, voidaan suorittaa kolmas arviointi, joka tehdään viivytyksettä kolmen kuukauden kuluttua edellisestä arvioinnista. Mikäli suoriutumistaso ei kolmannen arvioinnin mukaan ole palautunut ennalleen, tarkistetaan henkilökohtainen palkanosa kolmatta arviointia vastaavaksi. Jos suoriutumistason alenemisen molemmissa edellisessä momentissa tarkoitetuissa arvioinneissa voidaan katsoa johtuneen lapsen syntymän tai hoidon vuoksi myönnetystä vapaasta, henkilökohtaista palkanosaa ei sen johdosta kuitenkaan tarkisteta. Vuotuisten tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella vahvistettujen suoriutumistason muutosten edellyttämät palkkauksen tarkistukset toteutetaan kulloisenkin vuoden huhtikuun alusta. Muissa tapauksissa muuttunut palkkaus tulee voimaan arviointia seuraavan kuukauden alusta.
4 6 Työaikakorvausraja virastotyössä 7 Takuupalkka Työajoista tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen 13 :n 1 momentissa sanottuihin korvauksiin virastotyötä tekevistä oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat enintään vaativuusryhmään 11. Sanotun sopimuksen 18 :n mukaisiin korvauksiin oikeutettuja ovat ne, joiden tehtävät sijoittuvat sitä ylempään vaativuusryhmään, mutta jotka eivät kuitenkaan ole johtavassa asemassa. Henkilöllä, joka oli valtion palkkausjärjestelmän käyttöönottoajankohtana 1.6.2005 viraston vakinaisessa palvelussuhteessa, on oikeus euromääräiseen takuupalkkaan. Takuupalkkaoikeus säilyy niin kauan kuin henkilö on käyttöönottoajankohdasta alkaen keskeytyksettä viraston vakinaisessa palvelussuhteessa. Takuupalkkaa maksetaan siltä ajalta, jona se on korkeampi kuin tämän sopimuksen mukaisen palkkausjärjestelmän palkka. Takuupalkan määrä vastaa vanhan järjestelmän kuukausipalkkaa käyttöönottoajankohtana. Jos henkilö on käyttöönottoajankohtana ollut vakinaista palvelussuhdettaan korkeampipalkkaisessa määräaikaisessa palvelussuhteessa, takuupalkka määräytyy vakinaisen palvelussuhteen käyttöönottoajankohdan palkan mukaan, kun hän palaa siihen. Myös henkilöllä, joka oli käyttöönottoajankohtana määräaikaisessa palvelussuhteessa, on oikeus takuupalkkaan tämän määräajan. Takuupalkkaoikeus säilyy sen jälkeenkin niin kauan kuin hän keskeytyksettä jatkaa palvelustaan virastossa sellaisessa palvelussuhteessa, jonka tehtävät ovat vähintään samassa vaativuusryhmässä kuin hänen tehtävänsä käyttöönottoajankohtana olivat. Kuitenkaan enintään kalenterikuukauden keskeytys palvelussuhteessa ei johda takuupalkkaoikeuden lakkaamiseen. Jos hänet nimitetään vakinaiseen palvelussuhteeseen, noudatetaan 1 momentin toisessa virkkeessä sanottua. Takuupalkkaa tarkistetaan keskustasolla sovittavilla yleiskorotuksilla. Yleiskorotus määräytyy henkilön valtion palkkausjärjestelmän mukaisen palkan perusteella, jos korotus siten on suurempi. Myös takuupalkkaa saavan henkilön tehtävien vaativuus ja henkilökohtainen tehtävässä suoriutuminen arvioidaan siten kuin 4 ja 5 :ssä on sanottu. Jos hän itse hakeutuu tehtäviin, joiden vaativuustekijä on alempi kuin hänen vakinaisessa palvelussuhteessaan käyttöönottoajankohtana, takuupalkka alenee vastaavalla määrällä. 8 Tietojen saanti ja tilastoyhteistyö Henkilöllä on oikeus saada kirjallinen tieto tehtäviensä vaativuuden ja henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisensa arviointituloksista ja niiden perusteista sekä tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosastaan samoin kuin muistakin tämän sopimuksen mukaisista palkkaustekijöistään ja niiden perusteista. Sopimusosapuolilla sekä pääluottamusmiehillä ja, oman toimipiirinsä tai työpaikkansa osalta, muilla luottamusmiehillä on oikeus vuosittain ja ennen palkkausta koskevia neuvotteluja luottamuksellisesti saada tiedot toimintayksiköittäin tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan henkilöstön sijoittumisesta tehtävien vaativuusryhmiin ja suoriutumistasoille ja heidän vuotuisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuvista tehtävien vaativuustasomuutoksistaan sekä tilastotiedot henkilöiden kokonaispalkkauksesta ja sen kehi-
5 tyksestä tehtävien vaativuusryhmittäin, henkilöstöryhmittäin, koulutustasoittain ja sukupuolen mukaan ryhmiteltyinä. Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa ja edellytyksin oikeus saada tiedot edustamiensa henkilöiden tehtäväkuvauksista, tehtävien vaativuusarvioinneista ja -ryhmistä sekä heidän vuotuisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuvista tehtävien vaativuustasomuutoksistaan sekä kokonaispalkkauksesta palkkatekijöittäin eriteltynä ja niiden perusteista. Henkilökohtaisen palkanosan perusteita koskevan tiedon antaminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on suostunut siihen yksilöidyllä valtakirjalla. Luottamusmiehellä on lisäksi 2 momentissa tarkoitetuin edellytyksin oikeus kahdesti vuodessa saada tiedot edustamiensa henkilöiden osalta muuhun kuin vuotuisiin kehityskeskusteluihin perustuvista vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytettyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaativuustasoista, sekä niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista. Arviointi- ja kehittämisryhmän jäsenillä ja puheenjohtajalla on oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen soveltamisalalta ryhmän toimialalla tiedot vuotuisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuvista tehtävien vaativuustasomuutoksista ja niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista. Lisäksi heillä on kahdesti vuodessa oikeus luottamuksellisesti saada tämän sopimuksen soveltamisalalta ryhmän toimialalla tiedot muuhun kuin vuotuisiin tulos- ja kehityskeskusteluihin perustuvista tehtävien vaativuustasomuutoksista sekä uusien, niin täytettyjen kuin vailla haltijaa olevien tehtävien vaativuustasoista sekä niiden perusteena olevista tehtäväkuvauksista. Tässä pykälässä tarkoitettuja tietoja annettaessa on otettava huomioon tietosuojavaatimukset. Tiedot luovutetaan ilman erillistä pyyntöä ja maksutta. 9 Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli tehtävien vaativuuden tai henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisen arvioinnista syntyy erimielisyyttä, se pyritään selvittämään seuraavasti. Tehtävien vaativuusarviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun palkkausjärjestelmäasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa ja jommankumman osapuolen aloitteesta Arviointi- ja kehittämisryhmässä. Näissä tapauksissa ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin. Lisäksi ryhmä käsittelee tehtävien vaativuusarvioinnit ja määrittelee kantansa niihin tapauksissa, joissa ei jo ole vahvistettu vastaavan tai kokonaisuutena samankaltaisen tehtävän vaativuusarviointia sekä 4 :n 7 momentissa tarkoitetuissa, ryhmän käsiteltäväksi saatetuissa tapauksissa. Henkilökohtaisen tehtävässä suoriutumisen arviointia koskeva asia käsitellään henkilön tai hänen pyynnöstään häntä edustavan luottamusmiehen vaatimuksesta henkilön esimiehen tai muun henkilöstöasioista vastaavan työnantajan edustajan kanssa. Vastaavasti kuin 4 :n 4 momentissa ja 5 :n 4 momentissa työnantaja vahvistaa edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa muutokset arvioinneissa, tasoissa ja palkkauksissa. Mikäli asia edelleen jää erimieliseksi, se voidaan, samoin kuin muut tämän sopimuksen soveltamista ja tulkintaa koskevat erimielisyydet, saattaa ratkaistavaksi neuvottelumenettelyllä. Virkamiesten osalta neuvottelumenettelyssä noudatetaan valtion virkaehtosopimusasioiden pääsopimuksessa sovittua menettelyä.
6 10 Seuranta ja kehittäminen Sopimusosapuolet seuraavat ja varmistavat yhteistyössä palkkausjärjestelmän toteuttamista, yhdenmukaista soveltamista ja muuta toimivuutta. Vuosittain osapuolet tarkastelevat yhteisesti, miten järjestelmä on toteuttanut tarkoitustaan, ja sopimusalan palkkausten kilpailukykyä suhteessa valtion ja yleisten työmarkkinoiden palkkatasoon sekä järjestelmän kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. 11 Työrauhavelvoite 12 Voimassaolo Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassaoloaikana ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä tai sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. Lisäksi tähän sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen valvomaan, että sen alaiset yhdistykset ja henkilöstö, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä yhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla vaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. Tämä sopimus tulee voimaan 1.5.2011 ja on voimassa 29.2.2012 saakka. Sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeen vuoden kerrallaan, sikäli kuin joku sopimusosapuolista ei irtisano sitä viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden tai jatkovuoden päättymistä. Tämä sopimus tulee irtisanotuksi myös valtion henkilöstön palvelussuhteen ehtojen tarkistamisesta tehdyn virka- ja työehtosopimuksen irtisanomisella. OPETUSHALLITUS JUKO ry JHL ry Pardia ry
7 Liite 1 TEHTÄVÄKOHTAINEN PALKANOSA Vaativuustaso 1.5.2011 1 1642,17 2 1686,75 3 1733,30 4 1791,81 5 1859,45 6 1942,18 7 2036,79 8 2173,42 9 2369,85 10 2608,45 11 2885,32 12 3136,95 13 3389,21 14 3658,64 15 3946,34 16 4249,11
8 Liite 2 Henkilökohtainen palkanosa Taso Pisterajat Prosentti 1 0,00-10,99 0,00 % 2 11,00-14,99 2,50 % 3 15,00-18,99 5,00 % 4 19,00-22,99 7,25 % 5 23,00-26,99 9,50 % 6 27,00-30,99 11,75 % 7 31,00-34,99 14,00 % 8 35,00-38,99 16,25 % 9 39,00-42,99 18,50 % 10 43,00-46,99 20,75 % 11 47,00-50,99 23,00 % 12 51,00-54,99 25,25 % 13 55,00-58,99 27,50 % 14 59,00-62,99 29,75 % 15 63,00-66,99 32,00 % 16 67,00-70,99 34,25 % 17 71,00-74,99 36,50 % 18 75,00-78,99 38,75 % 19 79,00-82,99 41,00 % 20 83,00-86,99 43,25 % 21 87,00-90,99 45,50 % 22 91,00-94,99 47,75 % 23 95,00-100,00 50,00 %