SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija 1 2. 2013 PSORI&liikunta Atte Kulmala vaihtoi taekwondon uintiin 24 29 POIMI LIITE SoveLin strategia 2013 2015
Soveli-lehti ISSN-L 1795-2255 ISSN 1795-2255 (painettu) ISSN 2242-1238 (verkkolehti) Julkaisija Soveltava Liikunta SoveLi ry Päätoimittaja Heidi Hölsömäki Juhlalehden toimitus Anne Taulu Heidi Hölsömäki (ulkoasu) SOVELI soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö 1 2 2013 sovelin juhlavuosi 5 Tasavallan presidentin tervehdys 7 Anne Taulu: On juhlan ja kiitoksen aika 14 Lisää laatua liikuntaan 42 Liiku terveemmäksi Lumikenkäilyä muumien kanssa Peräseinäjoella Porokyytiä Rovaniemellä Toimintakykyä tanssien Turusta Tampereella auringon säteitä ja riemua Painopaikka Katajamäki Print & Media, Tampere Toimitusneuvosto Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto, erityisliikunnan lehtori Heidi Hölsömäki, SoveLi ry, tiedottaja Hilkka Leskinen-Nikander, Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, erityisliikunnanohjaaja Virpi Lumimäki, Aivoliitto ry, järjestösuunnittelija/liikuntavastaava Ilkka Rautiainen, Mielenterveysyhdistys Kello ry, puheenjohtaja Anne Taulu, SoveLi ry, toiminnanjohtaja Jukka Tauriainen, Suomen Parkinson-liitto ry, aluetyöntekijä Mari Vehmanen, vapaa toimittaja henkilöt 8 Kari Koivumäki: Asenteen taustalla on yleensä tieto Elina Kujala 24 Toni Piispanen: Unelmistaan ei kannata luopua Elina Kujala soveltavaa liikuntaa 18 Sovellettu 7-ottelu Hanna Pitkänen ja Virpi Pennanen Psori&liikunta 29 Atte viihtyy altaassa Mari Vehmanen 33 Erikoislääkäri: Liikunta osaksi hoitoa Mari Vehmanen liikuntapolitiikkaa 20 Sparraaja: Lisää panoksia yhdenvertaisuuteen Leena Harkimo 34 Uusi strategia: Vähennetään istumista Päivi Aalto-Nevalainen vakiot Uutispätkät 12 Kolumni 38 Lainasanat 22 Tutkittua 23 liite SoveLin strategia 2013 2015 Näköislehti verkossa Lue Soveli-lehteä netissä: issuu.com/soveli Sovelin pdf-lehtien arkisto: www.soveli.fi/julkaisut/soveli-lehti Soveli ilmestyy tänä vuonna vain kerran, kaksoisnumerona. Lehti on maksuton. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2014. Lehden aineistot ja tilaukset Soveli-lehti / SoveLi ry Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs 33100 Tampere toimitus@soveli.fi puh. 050 544 1028 Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. Kannen kuva Laura Vesa Maiju Torvinen liikuttajille 37 Kouluttajaverkosto tukee yhdistysten liikuntaa Tinja Saarela 39 Lehtori ja kouluttaja Pirkko Pello: Yhdessä olemme enemmän Heidi Hölsömäki 41 Kirja-arvio: Liikkeelle-käsikirja on hyvä apuväline liikuntavastaavalle Ilkka Rautiainen 46 Projektiavustus toi uutta virtaa Lihastautiliiton liikuntaan Susanna Hakuni Paralympiamitalisti Toni Piispanen näyttää esimerkillään, että unelmia kannattaa tavoitella. Sivu 24.
PÄÄKIRJOITUS Tomi Kaasinen Soveltaminen alkaa asenteesta Soveltava Liikunta SoveLi ry on valtakunnallisena liikuntajärjestönä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa edistänyt jo kaksi vuosikymmentä soveltavan liikunnan asemaa Suomessa niin, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuudet terveyttä edistävään liikuntaan ja aktiivisen elämäntapaan paranevat. Tässä työssä SoveLi toteuttaa muun muassa Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä eriarvoisuuden vähentämisestä. Fyysisen aktiivisuuden merkittävä edistäminen onkin mahdollista ainoastaan monipuolisella hallinto-, organisaatio- ja ammattirajat ylittävillä toimenpiteillä, joissa myös järjestösektori on tiiviisti mukana. Kansalaisten terveys ja hyvinvointi ovat maassamme kehittyneet viime vuosina myönteiseen suuntaan. Samanaikaisesti on kuitenkin ollut havaittavissa, että eriarvoisuus on syventynyt ja sosioekonomiset terveysja hyvinvointierot ovat jatkaneet kasvuaan. SoveLi on yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa ollut ajassa mukana, ja toiminnallaan ollut osaltaan taittamassa terveys- ja hyvinvointierojen kasvua. Yhteistä SoveLi:n jäsenjärjestöjen edustamille ihmisille on se, että liikunnalla on heidän terveydelleen ja hyvinvoinnilleen erityisen suuri merkitys. SoveLin ja sen jäsenjärjestöjen toiminnassa korostuu ajattelu yksilön nostamisesta toiminnan keskiöön. Yhteisellä työllä lisätään soveltavan liikunnan tunnettuutta ja yhdenvertaisuutta. Luomalla puitteita ja malleja jokaiselle soveltuvista terveyttä edistävän liikunnan muodoista vahvistetaan yksilöiden omia voimavaroja kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen. Hyvinvointiin kuuluu terveyden lisäksi muitakin tärkeitä ulottuvuuksia, kuten toimintakyky, elämänhallinta, sosiaaliset verkostot ja osallisuus yhteiskunnan tarjoamiin mahdollisuuksiin. SoveLi haluaa katsoa aktiivisesti eteenpäin toiminnassaan. Tulevaisuuden näkymiä on hahmoteltu yhteisessä strategiaprosessissa jäsenjärjestöjen kanssa. Yhteisellä työllä lisätään soveltavan liikunnan tunnettuutta ja yhdenvertaisuutta muun liikunnan kanssa. SoveLin strategiassa vuosille 2013 2015 järjestön toiminnan ydin kiteytyy toteamukseen Laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan yhdessä jäsenjärjestöjen kanssa. Innostutaan kaikki liikkumaan terveemmiksi. x Kirjoittaja on SoveLin puheenjohtaja. Heidi Hölsömäki SOVELIN HALLITUS 2013 Tomi Kaasinen, puheenjohtaja, Suomen CP-liiton toiminnanjohtaja Anne Taulu, esittelijä ja sihteeri, Soveltava Liikunta SoveLin toiminnanjohtaja Lea Salminen, varapuheenjohtaja, Suomen Reumaliiton järjestöjohtaja Janne Haarala, jäsen, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Göran Johansson, jäsen, Mielenterveyden keskusliitton järjestöjohtaja Hanna Järvinen, jäsen, Psoriasisliiton fysioterapeutti Veijo Kivistö, jäsen, Aivoliiton järjestösuunnittelija Riitta Samstén, jäsen, Suomen MS-liiton erikoissuunnittelija SOVELIN TOIMISTO Soveltava Liikunta SoveLi ry Yliopistonkatu 31, 20100 Turku www.soveli.fi Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@soveli.fi Anne Taulu toiminnanjohtaja Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 511 5941 Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Yliopistonkatu 31, 20100 Turku puh. 040 551 4468 Tinja Saarela projektipäällikkö Malmin kauppatie 26, 4. krs, 00700 Helsinki puh. 050 430 8251 Heidi Hölsömäki tiedottaja Aleksanterinkatu 21 A, 5. krs, 33100 Tampere puh. 050 544 1028 Jäsenjärjestöjen liikunnan yhteyshenkilöt sivulla 47. Soveltavan liikunnan lehti 3 Soveli 1 2/2013
Soveltavan liikunnan lehti 4 Soveli 1 2/2013
Juhlavuoden suojelijan tervehdys Sauli Niinistö TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Liikunnalla on suuri merkitys jokaisen ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Aktiivinen elämäntapa edistää hyvää oloa, kasvattaa itsetuntoa sekä vähentää riskiä sairastua. Liikunta kuuluu kaikille. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus liikkua itselleen sopivalla tavalla. Vaikka yhteisesti näin ajatellaan, ei liikunnan harrastaminen valitettavasti ole vielä mahdollista kaikille. Soveltavan liikunnan kautta myös pitkäaikaissairaat ja vammaiset ihmiset saavat kokea liikunnan ilon. Soveltava Liikunta SoveLi ry on 20 vuoden olemassaolonsa ajan tehnyt tärkeää työtä liikunnan mahdollistamiseksi yhä useammalle. Yhteistyötoimintansa sekä koulutus-, asiantuntija- ja viestintäpalvelujensa kautta SoveLi ja sen jäsenjärjestöt ovat tukeneet monen ihmisen terveyttä, sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Kaikki te, jotka edistätte jokaisen ihmisen oikeutta liikuntaan, ansaitsette kiitokset. Toivotan SoveLille onnea 20. juhlavuotenaan ja menestystä Liiku terveemmäksi vuoden vastuutahona. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Soveltavan liikunnan lehti 5 Soveli 1 2/2013
Onnittelemme 20-vuotiasta SoveLia! Hengästyttävän hauskaa liikuntaa! www.hengitysliitto.fi 20-vuotiasta SoveLia onnitellen Suomen Reumaliitto ja sen 161 jäsenyhdistystä ahkerine liikkujineen onnittelevat SoveLia! Soveltavan liikunnan lehti 6 Soveli 1 2/2013
Toiminnanjohtajan tervehdys Anne Taulu On juhlan ja kiitoksen aika SSuomalaista liikuntakulttuuria ja -politiikkaa on laajennettu 1990-luvulta lähtien terveyttä edistävän liikunnan ja arkiliikkumisen suuntaan. Valtion liikuntahallinnossa huomiota on kiinnitetty yhä enemmän koko väestön liikuntaan ja liikkumiseen sekä siihen, että liikunnan tulee tukea terveyttä ja hyvinvointia. On syntynyt käsite terveyttä edistävä liikunta, jonka alakäsitteeksi myös soveltava liikunta kuuluu. Kun puhutaan soveltavasta liikunnasta, on kyse sellaisten henkilöiden liikunnasta, joilla on vamman, sairauden, toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan. Liikunta vaatii tällöin soveltamista ja erityisosaamista. SoveLi juhlii tänä vuonna 20. toimintavuottaan toimien Liiku terveemmäksi -vuoden vastuutahona teemalla Liiku terveemmäksi soveltaen. Liiku terveemmäksi on Maailman terveysjärjestö WHO:n lanseeraama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena on edistää liikuntaa osana terveellisiä elintapoja ja saada kaikki liikkumaan oman terveytensä kannalta riittävästi. Suomessa 10.5. vietetty Liiku terveemmäksi -päivä oli juhlavuotemme toiminnallinen päätapahtuma. Juhlavuotemme huipentuu 28.11.2013 järjestettävään juhlaseminaariin Säätytalolla, jossa luodaan katsaus soveltavaan liikuntaan tieteen, tutkimuksen, liikuntapolitiikan sekä käytännön liikuntatyön ja sen kehittämisen näkökulmista. Soveltavan liikunnan edistäminen on arvokysymys ja siihen tarvitaan arvojohtajuutta. Olen todella kiitollinen soveltavan liikunnan toimijoiden puolesta siitä, että tasavallan presidentti maamme merkittävimpänä arvojohtajana lupautui SoveLin juhlavuoden suojelijaksi osoittaen esimerkkiä siinä, että liikunta kuuluu kaikille ja että jokaisella ihmisellä on oikeus liikuntaan. Tämän juhlanumeron kautta tuomme esiin sitä hyvää työtä, jota tehdään soveltavan liikunnan parissa valtionhallinnossa, valtakunnan tasolla, aluetasolla sekä paikallistasolla. Soveltava Liikunta SoveLi ry:n puolesta tahdon kiittää kaikkia soveltavan liikunnan parissa toimivia tahoja upeasta työstä jota olette tehneet! x Hyvää soveltavan liikunnan juhlavuotta kaikille toivottaen, Anne Taulu Soveltava liikunta SoveLi ry:n toiminnanjohtaja Soveltavan liikunnan lehti 7 Soveli 1 2/2013
TEKSTI Elina Kujala KUVAT Kari Koivumäen albumi ja SoveLi Joskus on aika kohota arjen yläpuolelle. Kari Koivumäki ja Jyrki Vilhu kohottelivat maljoja komean täytekakun äärellä IFAPA-kongressissa Veronassa kesällä 2005. Suomalaisdelegaatio kesäkuussa 2009 Ruotsin Gävlessä pidetyssä erityisliikunnan kansainvälisen IFAPA-järjestön kongressissa. Kari Koivumäki on kuvassa vasemmalla. Asenteen taustalla on yleensä tieto Opetus- ja kulttuuriministeriön suunnittelija Kari Koivumäki on työskennellyt jo lähes 40 vuotta soveltavan liikunnan hyväksi. Hän korostaa oikean tiedon merkitystä asenteiden muuttamisessa. Opetus- ja kulttuuriministeriössä pitkän käytävän viimeisessä huoneessa tekee työtään pitkä mies, jolla on poikkeuksellisen paljon erityisliikuntaa koskevaa tietoa ja taitoa. Opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön suunnittelija Kari Koivumäki on tehnyt lähes nelikymmenvuotisen uran soveltavan liikunnan parissa. Alusta lähtien työn kolme suurta osa-aluetta ovat olleet vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden ihmisten liikuntaa koskevat kysymykset. Soveltavan tai erityisliikunnan tilanne on tänä päivänä Suomessa jo kohtalaisen hyvä. Monessa asiassa tasa-arvo on edennyt ja toteutunut. Vammaisurheilijat ovat urheilija-apurahojen saajina, ikäihmisten liikuntaa aletaan tosissaan arvostaa ja kansanterveysjärjestöjen asema liikuntakulttuurissa on tunnustettu, ei tosin taloudellisen tuen osalta riittävästi, sanoo Kari Koivumäki. Soveltava liikunta ei kehity umpiossa, vaan alan kehitykseen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi asenteet, liikuntakulttuurin kokonaisuus ja liikuntapolitiikka. Paikallisjärjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö on todella tärkeää. Ehkä olennaisin tekijä on kuitenkin ammatillinen osaaminen, hän arvioi. Jyväskylän yliopiston ja alan ammattikorkeakoulujen opetuksella on tärkeä rooli nyt ja tulevaisuudessa. Nykyisin meillä kokoontuu vuosittain tärkeä erityisliikunnan kouluttajaverkosto, johon kuuluu yhteensä hieman yli 40 henkilöä alan korkeakouluista ja järjestöistä. Pidän itse tätä kouluttajaverkostoa yhtenä tärkeimmistä, JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 8 Soveli 1 2/2013
Heidi Hölsömäki Kari Koivumäki koosti vuosi sitten Lounais-Suomen soveltavan liikunnan seutufoorumissa ryhmätöitä yhdessä osallistujien kanssa. Liedon erityisliikunnan ohjaaja Katriina Lönnqvist osallistui seminaariin ja alueen soveltavan liikunnan kehittämiseen. Soveltavan liikunnan lehti 9 Soveli 1 2/2013
Kari Koivumäki, 61 Asuu: Espoon Leppävaarassa vaimon ja 20-vuotiaan kissan kanssa. Kolme aikuista lasta. 2-vuotiaan Vilman ja 1,5-vuotiaan Eeliksen isoisä. Työ: Suunnittelija opetusja kulttuuriministeriön liikuntayksikössä. Koulutus: Helsingin yliopistosta kasvatustieteiden maisteriksi 1974. Julkaisut: Kirjoittanut pari sataa lehtijuttua ja muuta julkaisua, kuten oppikirjoja soveltavaan liikuntaan. Sanottua: Alun perin erityisliikunnan alueen työn käynnistyminen oli minun kohdallani sattuma, mutta olen näiden vuosikymmenten aikana voinut todeta, että kyseessä on koko ajan ollut arvokas ja merkittävä liikuntakulttuurin osa-alue. Lintuharrastus vie Koivumäkeä ympäri maailmaa. Ecuadorista Isla la Platalta löytyi sinijalkasuulan pesä. ellei tärkeimpänä, soveltavan liikunnan kehittäjäverkostona, sanoo Koivumäki. Järjestökenttä muuttuu Kari Koivumäki on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja aikuiskouluttaja. Erityisyys on aina tuntunut aiheena läheiseltä. Koivumäki teki jo 1970-luvulla gradunsa oppimisvaikeuksien voittamisesta ja opettajan työstä. Ajattelen niin, että heikommassa asemassa olevien auttaminen on paitsi mahdollisuus, mutta myös velvollisuus, sanoo Koivumäki. Heti valmistumisensa jälkeen Koivumäki aloitti työn Liikuntatieteellisen Seuran koulutussihteerinä. Tuolloin yksi isoimmista työtehtävistä oli toimia projektisihteerinä maan ensimmäisessä kunnallisessa erityisliikunnan kehittämisprojektissa. Sen jälkeen työ jatkui ministeriön asettamassa erityisryhmien liikunnan kehittämistoimikunnassa. Suomessa yksi suuri muutos alkoi toteutua 1980-luvun alkupuoliskolla, kun liikuntalakia muutettiin ja kuntiin ryhdyttiin luomaan erityisliikunnanohjaajien toimintajärjestelmää. Samalla alan oppilaitoksissa alkoi kehittyä erityisliikunnan alueen suuntautumis- ja erikoistumisopintoja. Kuntien erityisliikunnanohjaajien työn kehitystä olen seurannut työni puolesta jo noin 30 vuotta. Tämä työ on eri puolilla Suomea merkittävää. Kuntien erityisliikunnanohjaajista on jo vähitellen ensimmäinen sukupolvi siirtymässä eläkkeelle, mutta onneksi työlle on saatu innokkaita ja osaavia jatkajia, kertoo Koivumäki. Vuosikymmenten aikana isoja muutoksia on koettu myös alan järjestöissä. Kun aloitin työn, erityisliikunnan alueella oli Suomessa neljä perinteistä vammaisurheilujärjestöä ja nämä järjestöt saivat minimaalisen pientä vuosiavustusta opetusministeriöltä. 1980-luvulla avustukset lähtivät nopeaan nousuun. Sitten kansanterveysjärjestöt alkoivat tulla liikuntatoimintaan Ajattelen niin, että heikommassa asemassa olevien auttaminen on paitsi mahdollisuus, mutta myös velvollisuus. Kari Koivumäki mukaan. SoveLin perustaminen SEYjärjestönä vuonna 1993 oli yksi merkittävä etappi, Koivumäki kertaa historian vaiheita. Hyvässä hengessä Suunnittelija Kari Koivumäki sanoo nauttivansa työssään erityisesti koulu- Soveltavan liikunnan lehti 10 Soveli 1 2/2013
Kari Koivumäki sovelilaisten silmin Kysyimme SoveLin jäsenjärjestöiltä, miten he kuvaisivat Kari Koivumäkeä. Tässä muutama kommentti: Kari on pitkäjänteisesti ja onnistuneesti jaksanut tehdä työtä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden liikunnan mahdollisuuksien parantamiseksi. Hän on perusteellinen, luotettava ja hyvähenkinen yhteistyökumppani. Kari ei ole mikään muuttolintu, joka muuttaa joka syksy tai joka neljäs vuosi pois. Hän on jaksanut tehdä tätä tärkeää työtä antaumuksella, niin hyvinä kuin huonoina aikoina. Janne Haarala, Hengitysliiton liikunnan suunnittelija Kari on myönteinen visionääri, joka on käyttänyt järkeään ja tunnettaan sekä taitoaan ja tietoaan tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Hän ei laske vaivojaan tai pidä itsestään numeroa. Hän on läsnä, mukana ja osallistuu. Koivumäki on ollut merkittävä soveltavan liikunnan vaikuttaja. On ollut suuri ilo ja kunnia työskennellä hänen kanssaan ja tuntea hänet. Kerran matkalla takaisin pääkaupunkiseudulle Turussa järjestetystä mielenterveys- ja liikuntaseminaarista ajoimme vanhan Turuntien kautta ja poikkesimme bongaamaan lintuja. Siinä hommassa hän on varsinainen ekspertti. Auton takaosasta löytyi kaikki tarvittava hetkessä. Ja niin olimme tähyilemässä kauniina kevätpäivänä muistaakseni haukkojen muuttoa jossakin Turun ja Espoon välisellä luonnonniityllä. Kari tiesi ja tunsi kaikki siivekkäät, joita silloin näkyi runsaasti. Ansa Holm, Suomen Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja tuksesta ja alan kouluttajien tapaamisesta. Erityisliikunnan väki on pätevää, mukavaa ja asialleen omistautunutta. Heitä on aina ilo tavata. Kansainvälinen toiminta on antanut omaankin työhöni paljon sisältöä. Meidän täytyy Suomessa tietää, mitä muualla maailmassa ja erityisesti muissa Pohjoismaissa tapahtuu soveltavan liikunnan saralla, sanoo Koivumäki. Erityisliikunnan kokonaisuus rahoituksineen ja resursseineen on monimutkainen palapeli. Pidän hyvin tärkeänä, että soveltavan liikunnan sisällä vallitsee hyvä yhteistyöhenki ja yhdessä sopimisen kulttuuri. Haasteiden voittaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Lontoossa toteutui haave vammaisurheilun näkyvyydestä Kari Koivumäki sanoo, että yksi tärkeimmistä ellei tärkein asia hänen työssään on tiedon lisääminen, viestintä ja sitä kautta asenteiden muuttaminen. 30 vuodessa on tapahtunut valtava asennemuutos. Urani alussa erityisliikuntaa kohtaan oli paljon ennakkoluuloja ja sitä vähäteltiin. Asenteet ratkaisevat ja asenteiden taustalla on yleensä tieto. Ratkaiseva muutosvoima tässä työssä on myös ollut viestintä sekä alalla tehdyt lukuisat kirjat ja julkaisut. Hän on ollut itse neljällä vuosikymmenellä mukana tekemässä erityisliikunnan kotimaista perusoppikirjaa. Lontoon paralympialaiset kesällä 2012 oli yksi käännekohta. Olimme vuosikausia haaveilleet siitä, että vammaisurheilu pääsisi sille kuuluvaan tai edes jollakin lailla tasapuoliseen asemaan muun kilpa- ja huippu-urheilun kanssa. Nyt sitten Suomessakin muun muassa Leo-Pekka Tähden ja Toni Piispasen ja eräiden muiden vammaisurheilijoiden saavutukset noteerattiinkin mediassa sellaisella tavalla, että media itsekin on hieman hämillään siitä, että näinkö merkittävää tuo vammaisurheilu voikin olla, Kari Koivumäki toteaa. YLE:llä oli ensimmäistä kertaa paralympialaisissa isompi tiimi mukana ja suoria lähetyksiä tuli hyvinä lähetysaikoina päivittäin. Seurasin itsekin kaikki lähetykset Lontoosta. Tässä tulee hyvin esiin median merkitys myös soveltavalle liikunnalle. Harppauksia voi saavuttaa, mutta kyllä se vaatii määrätietoista työtä, Koivumäki sanoo. Luontoliikkuja ja intohimoinen lintuharrastaja Kari Koivumäki harrastaa itse kaikenlaista kuntoliikuntaa uinnista squashiin. Rakkain laji on kuitenkin luonnossa liikkuminen. Olen ollut koko ikäni intohimoinen lintuharrastaja, bongari ja ornitologi. Olen käynyt 56 valtiossa linturetkellä ja nähnyt 1750 lintulajia, kertoo Koivumäki. Viime vuosina matkat ovat suuntautuneet usein latinalaiseen Amerikkaan. Sinne houkuttelevat paitsi kaunis luonto ja sademetsät, myös rempseä ja mukava kulttuuri-ilmapiiri. Mieleenpainuvin bongaus on ollut tuliharjakotinga, jonka näin ecuadorilaisessa sademetsässä. Se oli upea elämys! x Soveltavan liikunnan lehti 11 Soveli 1 2/2013
UUTISPÄTKÄT KOONNEET Heidi Hölsömäki ja Anne Taulu Soveltavalle liikunnalle tehdään oma toimenpideohjelma SoveLi käynnistää ensi marraskuussa uuden strategiansa mukaisesti soveltavan liikunnan toimenpideohjelman valmistelun. Toimenpideohjelman tausta-aineistona toimii selvitys, jonka SoveLi on tehnyt yhteistyössä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön LIKESin kanssa. Selvityksessä on kartoitettu muun muassa Sove- Lin jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan vahvuuksia ja kehittämishaasteita sekä arvioitu liikuntalain uudistamiseen liittyviä tarpeita ja mahdollisuuksia. Soveltavan liikunnan toimenpideohjelmaa kokoonnutaan työstämään ensimmäisen kerran SoveLin syyskokouksen yhteydessä järjestettävässä seminaarissa 21.11.2013. Mukaan kutsutaan kaikki SoveLin jäsenjärjestöjen liikunnasta vastaavat, järjestöjen johtajat ja asiasta kiinnostuneet jäsenjärjestöjen työntekijät. Vuonna 2014 toimenpideohjelman valmistelu Toimenpideohjelman tausta-aineistona toimii selvitys, jonka SoveLi on tehnyt yhteistyössä LIKESin kanssa. käynnistetään toiminnallisin miniseminaarein ja työstöön kutsutaan mukaan laajasti alan asiantuntijoita, erityisliikunnasta vastaavia ja sen kehittämisestä kiinnostuneita. Asian etenemisestä uutisoidaan SoveLin kotisivuilla. x Lisätietoa: SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu, puh. 040 511 5941 tai anne.taulu@soveli.fi Liikuntalaki otettiin uuteen käsittelyyn Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia tämän vuoden aikana hallitukselle ehdotus liikuntalain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Tavoitteena on uudistaa liikuntajärjestöjen valtionavustusjärjestelmää ja vahvistaa paikallista seuratoimintaa. Puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön päällikkö, johtaja Harri Syväsalmi. Liikuntalakiuudistuksesta järjestettiin keskustelutilaisuus 11.4.2013. Tilaisuuden ohjelma ja siihen liittyviä kommentteja on Facebookissa, hae sanalla "liikuntalaki". Liikuntalain uudistamista on viimeksi käsitelty vuonna 2009. Silloisen työryhmän esitys liikuntalain uudistamisesta ei edennyt eduskunnan käsittelyyn. x 370 vuotta juhlimisen aihetta SoveLi on 20-vuotiaana järjestönä nuori toimija verrattuna moneen valtakunnalliseen instituutioon. Liikuntieteellinen Seura täyttää 80 vuotta, Suomen Fysioterapeutit ry 70 vuotta ja Jyväskylän yliopisto 150 vuotta. Jyväskylän yliopiston ja samalla Suomen ainut liikuntatieteellinen tiedekunta juhlistaa tänä vuonna liikunnanopettajakoulutustaan, jota on järjestetty jo 50 vuotta. Liikunnanopettajakoulutus aloitettiin vuonna 1963 kasvatustieteiden tiedekunnan alaisuudessa. Erityisliikunnanopettajakoulutuskin on vähintään yhtä vanha kuin SoveLi, sillä ensimmäiset erityisliikunnanopettajat saivat 20 opintoviikon opintonsa valmiiksi vuonna 1994 eli opetusta on annettu suunnilleen vuodesta 1992 alkaen, professori Pauli Rintala muistelee. Soveltava liikunta on juhlavuonna esillä 21. 23.1. järjestetyssä kansainvälisessä terveysliikunnan symposiumissa sekä 27.11. Junior Games -nuorisokilpailuissa. Kesäkuun 12. 13. Jyväskylässä pidetään Liikuntatieteen päivät, jotka juhlistavat sekä Liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlia että Liikuntatieteellisen seuran 80-vuotisjuhlia teemalla Liikuntatieteen vuosi 2013. Suomen Fysioterapeuttien juhlavuoden teemana on Aktiivinen ikääntyvä. Liitto ja sen yhdistykset järjestävät yleisötapahtumia ja ammattilaisten seminaareja. Myös Fysioterapia-lehden perustamisesta on kulunut 60 vuotta. x Soveltavan liikunnan lehti 12 Soveli 1 2/2013
Ilmoittaudu juhlaseminaariin SoveLin juhlavuosi huipentuu 28.11. järjestettävään juhlaseminaariin Säätytalolla, jossa luodaan katsaus soveltavaan liikuntaan tieteen, tutkimuksen, liikuntapolitiikan sekä käytännön liikuntatyön ja sen kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi tilaisuudessa palkitaan ansioituneita soveltavan liikunnan toimijoita. Juhlapuhujana toimii erityisliikunnan professori Pauli Rintala. Ilmoittautua voit SoveLin kotisivujen kautta 23.6. alkaen. Samalla voit tutustua myös juhlaseminaarin vahvistettuun ohjelmaan. x Lisätietoa: anne.taulu@soveli.fi Seuraava lehti ilmestyy 2014 Soveli-lehti ilmestyy tänä vuonna 20-vuotisjuhlajulkaisuna kerran, tavallista paksumpana kaksoisnumerona. Syynä ovat juhlavuoden viestintään liittyvät muut tehtävät ja julkaisut. Uutisia voi vuoden mittaan lukea sähköisestä uutiskirjeestä SoveLi-infosta ja SoveLin kotisivuilta. Nettiuutisissa kerrotaan esimerkiksi jäsenjärjestöjen liikuntahankkeista, kuten Sydänliiton liikuntapolku -hankkeesta (julkaistu 17.4.2013). SoveLille voi tarjota juttuja ja kuvia soveltavan liikunnan aiheista. x Lisätietoa: toimitus@soveli.fi Mikä SoveLi? Valtakunnallinen liikuntajärjestö, joka edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten liikuntaa ja aktiivista elämäntapaa. Viestivä vaikuttaja ja kehittäjä, joka tarjoaa koulutus-, asiantuntijaja viestintäpalveluja. Päätoimintamuotona on yhteistyö. Kaikki 17 jäsenjärjestöä ovat valtakunnallisia soveltavaa liikuntaa harjoittavia järjestöjä, yhteystiedot sivulla 47. Jäsenedut 2013: SoveLi ja jäsenjärjestöt esittelivät soveltavaa liikuntaa yhteisellä ständillä KKI-päivillä. Materiaaleja asettelemassa ja esittelemässä Hanna Järvinen Psoriasisliitosta (vas.) sekä Tinja Saarela ja Anne Taulu SoveLista. KKI-päivät kiinnostivat jäsenjärjestöjä SoveLi kutsui tänä vuonna jäsenjärjestöjensä liikunnasta vastaavat työntekijät KKI-päiville Turkuun. Jäsenille haluttiin tarjota uudenlaiset järjestöpäivät yhdistämällä ne Kunnossa kaiken ikää -päiviin. SoveLin uudessa strategiassa haluamme vahvistaa jäsenjärjestöjen liikuntatoiminnan asiantuntemusta. KKI-päivien laadukas ohjelma sopi tähän erinomaisesti, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Järjestöpäiville osallistui yhteensä 14 sovelilaista. He kohtasivat liikunta-alan asiantuntijoita eri toimialoilta sekä kokoontuivat keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja LIKES-selvityshankkeesta. x KKI-ohjelma/Miia Malvela Painettu Soveli-lehti julkaistaan juhlavuonna kerran ja sähköinen uutiskirje SoveLiinfo ilmestyy 4 kertaa. Tuotetaan soveltavan liikunnan asiantuntijuutta tukevia julkaisuja ja muita materiaaleja jäsenjärjestöille. Tarjotaan asiantuntijuutta lisäävää koulutusta jäsenjärjestöille ja paikallistasolle. Tarjotaan konsultaatio- ja kehittämispalveluita liikunnan soveltamisessa. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa esimerkiksi työryhmissä ja verkostoissa. Teosto-Gramex-sopimus maksuttomaan musiikin esittämiseen valtakunnallisten liittojen liikuntatoiminnassa. Mahdollisuus hakea seuratukea liikuntatoimintaan ja saada siihen ohjausta. Liikuntavälineitä paikallisyhdistysten lainattavaksi. www.soveli.fi > SoveLi > Jäsenpalvelut Soveltavan liikunnan lehti 13 Soveli 1 2/2013
TEKSTI Heidi Hölsömäki ja Tinja Saarela KUVAT Mikko Kerttula Lisää laatua liikuntaan SoveLin juhlavuosi sai hienon alun, kun liikunnan ammattilaiset ja vapaaehtoiset kokoontuivat Liiku terveemmäksi soveltaen -koulutukseen Vierumäelle. Kuinka minä nyt näin monen vuoden jälkeen pääsin tällaiseen mukaan? sanoi Sirkka Räty Pohjois-Karjalan AVHyhdistyksestä tammikuussa pidetyn koulutuspäivän jälkeen. Kommentti kuvaa hyvin sitä, millaisella vaatimattomuudella kansanterveys- ja vammaisyhdistysten liikuntavastaavat suhtautuvat omaan arvokkaaseen työhönsä. Yhteiset tapaamiset, palkitsemiset ja koulutukset ovat tärkeitä kannustimia liikuntavastaavien usein yksinäisissäkin ponnisteluissa oman väkensä liikuttamiseksi. SoveLin 20-vuotisjuhlavuoden koulutuksellisella avaustapahtumalla haluttiin SoveLin strategian mukaisesti tuoda laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan sekä palkita ja kiittää jäsenjärjestöjen liikuntatoimijoita, SoveLin toiminnanjohtaja Anne Taulu kertoo. Päivän suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi SoveLin soveltavan liikunnan asiantuntija Virpi Pennanen yhdessä SoveLin Kove-hankkeen projektipäällikön Tinja Saarelan kanssa. Tapahtuma oli samalla osa SoveLin valtakunnallista kouluttajaverkostohanketta (Kove). Saarela pitää tällaisia kohtaamisia tärkeänä myös jatkossa: Tulevaisuudessakin tarvitaan SoveLi-yhteisön yhteisiä koulutuspäiviä, joissa paikallisyhdistysten liikuntavastaavat, liittojen liikunta-asiantuntijat ja SoveLin työntekijät kohtaavat. Uusi kirja liikuntavastaaville Vierumäellä julkaistiin uusi Liikkeelle liikuntavastaavan käsikirja. Käsikirjaan ja siihen liittyviin sähköisiin koulutusmateriaaleihin tiivistyvät vuosien aikana kerätty tieto ja kokemus yhdistysten liikuntatoiminnasta. Tietoa on koottu ja jalostettu SoveLin aiemmissa hankkeissa, koulutuksissa ja yhteistyöverkostoissa. Käsikirjan julkistamissanat lausui Kunnossa kaiken ikää -ohjelman kenttäpäällikkö Sari Kivimäki. KKI-ohjelma toimi kirjan julkaisukumppanina. Tietoa ja toimintaa Paikallisyhdistysten liikuntavastaavat edistävät liikuntaa monin tavoin: He ovat tiedottajia, liikunnan mahdollistajia, hallitusyhteistyön tekijöitä, verkostonkutojia ja kehittäjiä. Näitä rooleja avattiin uudessa Liikkeelle-käsikirjassa ja siihen liittyvässä koulutusosiossa. Osallistujat pääsivät tutustumaan kirjaan tuoreeltaan teemalla Lisää laatua liikuntaan. He saivat arvioida omaa Juhlavuoden avaustapahtumalla haluttiin SoveLin strategian mukaisesti tuoda laatua ja asiantuntemusta soveltavaan liikuntaan sekä palkita ja kiittää jäsenjärjestöjen liikuntatoimijoita. Toiminnanjohtaja Anne Taulu rooliaan liikuttajina ja luonnostella verkostokarttoja, Tinja Saarela kertoo. Yksi osallistujista kaipasi Liikkeellemateriaalista äänikirjaversiota, mutta toistaiseksi sellaista ei ole saatavilla. Keskustelimme äänikirjasta kirjatyöryhmässä. Sen toteutus voisi onnistua yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliiton kanssa, Saarela kertoo. Koulutuspäivän toiminnallinen osuus oli sovellettu 7-ottelu, jonka ohjasivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat. Otteluun oli koottu yhdistysarjessakin helposti toteutettavia lajikokeiluja, joihin voi tutustua lehden sivuilla 18 19. SoveLin kouluttaja ja Tuusulassa uransa tehnyt erityisliikunnanohjaaja Marja Rönkkö korosti puheenvuorossaan vapaaehtoistoimijoiden tärkeää roolia terveyttä edistävässä liikunnassa kuntien kumppanina. JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 14 Soveli 1 2/2013
Rovaniemen Reumayhdistyksen Kaisa Mattila heittää vuorollaan tarkkuuspalloa. Joukkuetoverit Pirjo Ailanto Selkäliitosta, Margit Eerola Diabetesliitosta ja Vesa Anttila Loimaan Seudun Diabetesyhdistyksestä jännittävät, minkä tuloksen opiskelija Emmi Sundberg porukalle antaa. Soveltavan liikunnan lehti 15 Soveli 1 2/2013
Liiku terveemmäksi soveltaen -koulutuspäivän osallistujat sukelsivat Cumbia-tanssin saloihin. SoveLin asiantuntija Virpi Pennanen johdatteli osallistujat päivän päätteeksi SoveLin juhlavuoden suunnitelmaan, ja osallistujat lupasivat toteuttaa Liiku terveemmäksi -tapahtumia joko 10.5. tai muuna paremmin sopivana aikana. Osallistujat tyytyväisiä Koulutuspäivän osallistujapalaute oli kiittävää. Erityisen tärkeäksi koettiin toisten liikuntatoimijoiden tapaaminen ja verkostoituminen. Kritiikkiä sai lähinnä Vierumäen esteellinen ympäristö, mikä on opistonkin tiedossa. Loppusanoissaan Tinja Saarela kannusti osallistujia: Yhteenvetona päivästä voi todeta: Tehdään soveltavaa liikuntaa näkyväksi yhdessä hyödyntäen käsikirjaa ja juhlavuoden tapahtumia. x Ilkka Rautiaisen arvio Liikkeellekäsikirjasta sivulla 41. Sari Kivimäki Kuvassa SoveLin Tinja Saarela ja Virpi Pennanen kukittivat paikalle päässeet kirjaprojektiin osallistuneet Eija Hiitin (vas.), Merja Jämsäläisen, Marjo Suomisen, Riitta Nissilän, Marja-Liisa Lehtosen, Sirkka Rädyn, Antti Rusin ja Kaisa Mattilan. Kirjan toteutumiseen osallistuivat tärkeällä panoksellaan myös Ilkka Pitkänen, Liisa Heimo-Vuorimaa ja Mari Vehmanen. x Soveltavan liikunnan lehti 16 Soveli 1 2/2013
LIKKOJEN LENKKI Kaikkien Naisten Tapahtuma! Tule viettämään iloista ja liikunnallista päivää Likkojen Lenkille Tampereelle 18.5., Jyväskylään 25.5. tai Ouluun 10.8. Lounais-Suomen Diabetesyhdistyksen Tapani Kulo onnistui kulmapallossa. Takana Lahden seudun CP-yhdistyksen liikuntavastaava Kari Hyvärinen myhäilee joukkuetoverin suoritukselle. Esteettömyys Likkojen Lenkillä: esteettömät wc:t esteetön katsomoalue huolto/taukoteltta tapahtumakentällä kevyempi ja lyhyempi reittivaihto-ehto ja reitin varrella levähdyspaikkoja avustajat mukaan maksutta Osallstumismaksut alkaen 32 /likka. Osallistumismaksu sisältää mm. lenkkipaidan, lenkkieväät, Kotilääkäri-lehden, Tapahtumatorin palvelut ja koko päivän ohjelman! Tervetuloa mukaan! www.likkojenlenkki.fi esteeton@likkojenlenkki.fi puh. 040 370 0448 Lopuksi julkaistiin 7-ottelun tulokset. Vuorossa Sirkka Räty, onnittelemassa opiskelijat Emmi Sundberg ja Kati Lytsy. SoveLiLehti_helmikuu2013_86mmx256mm_vedos.indd 1 27.1.2013 13.38 Soveltavan liikunnan lehti 17 Soveli 1 2/2013
VINKKI Hanna Pitkänen ja Virpi Pennanen KUVAT Mikko Kerttula Sovellettu 7-ottelu Juhlavuoden avaustapahtumassa käytiin leikkimielinen sovellettu 7-ottelu, jonka ohjasivat Haaga-Helian ammattikorkeakoulun liikunnanohjaajaopiskelijat Emmi Sundberg ja Kati Lytsy. Lajit tosin olivat hieman erilaisia ja melko paljon haastavampia kuin esimerkiksi tavallinen pituushyppy. Lue ohjeistukset ja kokeile itse! 1. Tarkkuuspallo 1 Pisteessä vieritettiin tennispalloja. Jokaisella viivalla oli pistemääränsä. Ei siis ihme, että pallon vierittäminen oli melkoisen jännittävääkin! Merkitse lattiaan 10 ruutua, joissa ruudun pituus 20 senttiä. Heittoraja metrin päähän ensimmäisestä ruudusta. Pisteitä saa ruuduista: 1. ruutu = 1 piste 10. ruutu = 10 pistettä. Jokainen vierittää viisi palloa. Voittaja on suurimman pistemäärän saanut. 2. Aikarata 2 Merkatun radan kulkeminen rajatussa ajassa koettiin melko haastavaksi. Merkitse 10 metrin rata. Kilpailija kiertää esimerkiksi keiloilla merkityn radan mahdollisimman tarkasti 60 sekunnissa. Virhepisteitä tulee jokaisesta alitetusta tai ylitetystä sekunnista, esimerkkinä 65 sekunnin ajasta tulee 5 virhepistettä. Voittaja on se, joka saa ajan lähimmäksi 60 sekuntia eli 0 pistettä. Lisähaastetta tehtävään saa peittämällä silmät, kuten kuvassa kokeillaan. Avustaja on turvana koko matkan. 3. Sokkorata 3 Vieläköhän tämän askeleen uskaltaisi ottaa? Tarvitset tilaa radalle seuraavasti: pituus 10 metriä ja leveys kaksi metriä. Jaa rata kymmeneen ruutuun ja pisteytä ruudut yhdestä kymmeneen. Kilpailija pyrkii silmät peitettynä pysähtymään ruutuun, jossa saa mahdollisimman korkeat pisteet. Soveltavan liikunnan lehti 18 Soveli 1 2/2013
4. Ääntä kohti Vierumäellä äänimajakassa kukkui käki, mutta hirveän helppoa matkan arviointi ei silmät suljettuina kuitenkaan ollut. Aseta ääntä tuottava laite, esimerkiksi radio tai äänimajakka, halutun matkan päähän heittopisteestä. Pisteytä äänilähteen viereiset alueet eriarvoisiksi ja merkitse ne teippaamalla. Lähimmäksi hernepussin heittänyt kilpailija voittaa pelin. 4 5. Kulmapallo Ai jai jai, nyt jäi täpärälle. Tulikohan neljä vai viisi pistettä? Pallon jäädessä viivalle pelaaja saa isomman pistemäärän. Merkitse kulmaan viisi pistelinjaa 20 sentin välein niin, että 1. linja on 40 sentin päässä nurkasta. Pisteytä linjat ykkösestä viitoseen. Heittolinja on 3 metrin päässä nurkasta. Pelaaja vierittää viisi tennispalloa. Eniten pisteitä yhteensä saanut voittaa. 6. Puhallustikka 5 Montakohan pistettä tällä puhalluksella tuli? Tähtää puhallusputkella maalitaulun keskelle. Puhalla räjähtävästi. 7. Keinutikka Peukku pystyssä kertoo avustajalle, että valmista on. Avustajlle jääkin helpoin tehtävä siiman irrottaminen poikittaissuuntaiseen liikkeeseen! Kiinnitä tikka siimaan. Aseta siima roikkumaan esimerkiksi koripallotelineen, koukun tai vastaavan yli. Aseta maalitaulu lattialle siten, että tikka osoittaa maalitaulun keskelle. Kilpailija istuu ja pitää siiman toista päätä suussaan. Istuja näyttää peukaloa sen merkiksi, että avustaja voi laittaa tikan heilumaan. Avustaja laittaa tikan heilumaan ja siima on irroitettava viimeistään kolmannella edestakaisella heilautuksella. Eniten pisteitä saanut voittaa. x 6 Kysy konsultaatiota Haluatko kehittää jonkin liikuntalajin soveltamisen mahdollisuuksia tai kaipaatko käytännön vinkkejä soveltamiseen? Ota yhteyttä SoveLin asiantuntijaan Virpi Pennaseen, puh. 040 551 4468 tai virpi.pennanen@soveli.fi 7 Soveltavan liikunnan lehti 19 Soveli 1 2/2013
SPARRAAJA KOONNUT Heidi Hölsömäki Paljon on vielä työtä jäljellä, jotta olemme maailman liikkuvin kansa 2020 tämä vaatii panoksia liikunnan yhdenvertaisuuden eteen ja siihen, että soveltaen liikkuvat löytävät liikunnan riemun. Leena Harkimo Sakari Majantie Lisää panoksia yhdenvertaisuuteen Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtajan Leena Harkimon mielestä kansanterveysjärjestöjen liikuntatoiminnan turvaaminen edellyttää tiivimpää yhteistyötä liikunta-alan ja sosiaali- ja terveyssektoreiden välillä: "Meillä kaikilla on jo perustuslainkin mukaan oikeus liikuntaan. Liikunta luetaan sivistyksellisiin perusoikeuksiin, ja liikuntalain mukaisesti kunnan on luotava edellytyksiä liikunnalle. Näitä edellytyksiä luodaan kuntalaisille muun muassa kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Yhteiskuntamme on nyt liikunnallisesti merkittävän haasteen edessä. Vähäisen liikunnan seuraukset rinnastetaan jo haittana tupakointiin ja lihavuuteen. Kansantaloudellisestikin ongelma on mittava. Liikkumattomuus heikentää työkykyä, ja fyysisen passiivisuuden seurauksena syntyvät kustannukset rasittavat talouttamme. Liikunnan terveyshyötyjä ei voi turhaan korostaa, mutta liikunnalla on lisäksi yhteiskunnallisesti tärkeä merkitys yhteisöllisyyteen, kasvatuksellisuuteen ja sosiaalisuuteen. Neljäsosalla erityistarpeita Haasteeseen on jo tartuttu monella taholla. Vähäisimpänä ei voi pitää pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa olevaa kirjausta liikuntalain uudistamisesta. Liikuntalakiuudistusta valmisteleva työryhmä on vielä projektinsa lähtökuopissa, mutta iloitsen, että tahtotila eri liikuntatoimijoiden kuulemiseen sekä kansanterveysjärjestöjen liikuntajärjestöaseman selvittämiseen on jo nyt luotu. Huoli kansanterveysjärjestöjen asemasta valtionavun piiriin kuuluvina liikuntajärjestöinä ja niiden tasa-arvoinen kohtelu muiden liikuntajärjestöjen kanssa kaikuu selkeästi liikuntakentältä. Väestöstä noin neljäsosalla on liikunnassa erityistarpeita, jotka johtu- Soveltavan liikunnan lehti 20 Soveli 1 2/2013
vat toimintakyvyn rajoituksista liittyen vammaan, pitkäaikaissairauteen tai korkeaan ikään. Liikunnan asema terveyttä edistävänä, sairauksia ja oireita ennaltaehkäisevänä sekä osana hoitoa ja kuntoutusta on merkittävä. Soveltavaa liikuntaa eri erityisryhmille on kehitetty suunnitelmallisesti jo noin 30 vuoden ajan ja erityisliikunnan jaosto on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriössä vuodesta 1988 lähtien. Eteenpäin on menty tässä ajassa, mutta paljon on vielä työtä jäljellä, jotta olemme maailman liikkuvin kansa 2020 tämä vaatii panoksia liikunnan yhdenvertaisuuden eteen ja siihen, että soveltaen liikkuvat löytävät liikunnan riemun. Selkeyttä järjestöjen asemaan Valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston tavoitteissa on selkeyttää pitkäaikaissairaiden liikuntatoiminnan järjestöllistä asemaa siten, että kansanterveysjärjestöjen muodostama kokonaisuus saa nykyistä paremmat toimintaedellytykset sekä liikunta-alan että sosiaali- ja terveyssektorin kautta. Yhteistyö näiden kahden toimintakentän välillä näkyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asettamasta Terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmästä. Tarkoitus on, että OKM ja STM tekevät aiempaa tiiviimpää yhteistyötä liikunnan edellytysten kehittämiseksi. Soveltava Liikunta SoveLi on yhdistänyt jo 20 vuoden ajan eri kansanterveysjärjestöjä parantaakseen pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuutta terveyttä edistävään liikuntaan. SoveLi on tärkeä osapuoli liikunnan edellytysten kehittämisessä, koska se yhdistää juuri kansanterveysjärjestöjen liikuntatoimintaa. Jokaisen meistä on nyt osaltaan vastattava haasteeseen liikunnan nostamisesta pois lapsipuolen asemastaan. SoveLi on jo nyt toiminut tässä tehtävässä esimerkillisesti, mutta myös jokaisella meistä yksilöinä on oma vastuumme tässä työssä. Loppuun haluan vielä toivottaa oikein liikunnallista ja iloista juhlavuotta!" x Eliisa Laine Kansanterveysjärjestöt ja niiden yli 1 000 paikallisyhdistystä ovat merkittäviä liikunnan järjestäjiä. Raisiolainen Jarmo Hupponen (kuvassa) sairasti vuonna 2002 aivohalvauksen ja jatkoi sen jälkeen liikunnallista elämäntapaansa Turun seudun aivohalvaus- ja afasiayhdistyksessä. Hän osallistuu joka viikko yhdistyksen vesivoimisteluun, kuntosaliryhmään ja salivoimisteluun. Pidän liikuntaa ehdottoman tärkeänä ja hienona sitä, että yhdistys tarjoaa monipuolisia harrastusmahdollisuuksia, jokaiselle on tarjolla jotain! Jarmo Hupponen sanoo. HH x Valtion liikuntaneuvosto julkaisee ajankohtaisia uutisia ja mielipidekirjoituksia sivulla: liikuntaneuvosto.fi Soveltavan liikunnan lehti 21 Soveli 1 2/2013
LAINA- SANATKOONNUT Heidi Hölsömäki Järjestölehdissä kerrotaan säännöllisesti liikkujien tarinoita sekä eri sairauksiin tai vammoihin liittyviä liikuntauutisia. Useimmat lehdistä ovat luettavissa yleisissä kirjastoissa. Ihonaika 1/2013 Minna-Leena Mäyrä, 25, sairastui 16-vuotiaana psoriasikseen. Hän lääkitsi aluksi psoriaan väärillä lääkkeillä, päihteillä, jotka vain pahensivat ihottumaa. Viime aikoina Mäyrä on kärsinyt myös niveloireista, mutta ahkera liikunta on pitänyt hänet kunnossa. Tykkään liikkua luonnossa. Painun tuulipuku suhisten, lamppu otsalla metsään suoraan takapihalta. Olen myös löytänyt jumpat ja avantouinnin. Mäyrä on mukana Psoriasisliiton tämän vuoden julistekampanjassa, ja haluaa rohkaista vastasairastuneita nuoria vertaistuen piiriin ja hoitamaan itseään. Parkinsonpostia 1/ 2013 Marjo Sallinen, 46, sairastui parikymppisenä servikaaliseen dystoniaan, joka aiheuttaa voimakasta pään vapinaa, kovia niskakipuja ja tasapainovaikeuksia. Fysioterapeutin avulla hän on löytänyt itselleen sopivat liikuntamuodot kuntosalilta, vesijuoksusta, sauvakävelyn je ex tempore -liikunnan parista. Monen muun dystoniaa sairastavan tapaan myös minun oireeni korostuvat, kun olen paikallani, eikä se tunnu mukavalta. Liikunta on aina ollut osa minua. Se helpottaa oloa ja tuottaa mielihyvää, oloni on kesy enkä hermoile. Liikkumaan houkuttelee myös ystävien kaipuu ja yhdessäolomme liikunnan parissa. Hengitys 1/2013 Keuhkoahtaumatautia sairastava Bengt Nyström sai kuntoutuksesta motivaation liikuntaan. Kuntopyöräily, vesijuoksu ja jumppa onnistuvat myös 20 prosentin keuhkokapasiteetilla. On mahtava havaita, että jaksan koko ajan vähän enemmän. Kun fyysinen kunto ja hapenottokyky paranevat liikunnan ansiosta, pieni rasituskaan ei tunnu enää niin pahalta. Jos jää sohvalle kököttämään, tarvitsee pian happilaitteen, ja se rajoittaa kyllä elämää, Bengt Nyström sanoo. Reuma 1/2013 Rovaniemellä kokoontuu reumayhdistyksen joogaryhmä, jossa käy myös MS-yhdistyksen jäseniä. Fibromyalgiaa sairastava reumayhdistyksen jäsen Pauli Niemelä sai joogasta apua muiden muassa uniongelmiinsa. Vaati rohkeutta lähteä joogaan, mutta halusin kokeilla, sopiiko se tällaiselle kuusikymppiselle vanhalle urokselle. Ja näyttää tuo sopivan. Olen vähän yrittänyt aamuisinkin tehdä kotona jotain, että olisi helpompi lähteä liikkeelle, Pauli Niemelä sanoo. Avain 1/2013 Taru Valta lasketteli nuorena Suomenmestaruustasolla ja on muutenkin liikkunut vauhdikkaasti koko ikänsä. Aikuisena Taru Valta sairastui neurologiseen sairauteen, syringomyeliaan, joka aiheuttaa on vienyt välillä jopa jalat alta. Liikunnassa hän opetteli kuuntelemaan itseään uudella tavalla. Laskettelu onnistui pienen totuttelun jälkeen hyvin. Pyöräily ja rullaluistelu vaihtuivat pehmeämpiin lajeihin. Luonnossa ja vedessä liikkuminen sopivat minulle hyvin. Jos on voimantunnossa, voi lumikenkäillä, kun muistaa ottaa iisisiti. Sauvojen kanssa se on hyvä ja turvallinen laji. Tai chi tä olen vähän kokeillut. x Soveltavan liikunnan lehti 22 Soveli 1 2/2013
TUTKITTUA KOONNUT Heidi Hölsömäki Duodecimin tutkimusuutisia Samat elintavat ehkäisevät sydäntauteja ja syöpää Yhdysvaltalaistutkijoiden mukaan syöpäriskiään voi pienentää seitsemällä tutulla keinolla: harrastamalla liikuntaa, välttämättä ylipainoa ja tupakointia, syömällä monipuolisesti ja terveellisesti, pitämällä verenpaineen ja kolesterolitasot kurissa ja huolehtimalla sokeritasapainosta. Samat elintavat ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja sekä muita vakavia sairauksia. Kriteereistä tärkein on tupakoimattomuus. Henkilöt, jotka noudattavat 6 7 hyvää elintapaa, sairastuivat syöpään 51 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät noudattaneet yhtäkään. Tämä havaittiin 20 vuoden seurantatutkimuksessa, johon osallistui 13 000 miestä ja naista. Tulokset tulokset julkaistiin arvostetussa Circulation-lehdessä. (Julkaistu 26.3.2013) Liikunta vähentää myös diabeetikoiden särkyjä Diabetes Care -lehden mukaan potilaat voivat lievittää liikunnan avulla särkyjä ja kipuja, jotka saattavat liittyä aikuistyypin diabetekseen. Kivut vähenevät etenkin voimaharjoittelulla. Aiemmissa tutkimuksissa liikunnan on osoitettu parantavan diabeetikoiden sokeriaineenvaihduntaa ja suovan muita terveyshyötyjä. Tämän vuoksi liikunnan tulisikin kuulua jokaisen diabeetikon hoitoon. Tutkimukseen osallistui 170 aikuistyypin diabetesta sairastavaa, jotka osallistuivat 9 kuukauden ajan ohjattuun aerobiseen liikuntaan, voimaharjoitteluun tai niiden yhdistelmään. (Julkaistu 13.3.2013) Hölkkä ei lisää sydänperäisiä kuolemia Tanskalaistutkijat hälventävät sydänkohtauksia pelkäävien kuntoilijoiden pelkoja. Sydänterveystutkimuksessa havaittiin, että hölkkäävät miehet ja naiset voivat harrastuksensa ansiosta elää muutaman vuoden pitemmän ja todennäköisesti myös terveemmän elämän. Tutkimukseen osallistui 18 000 aikuista tanskalaista, joista 1 900 hölkkäsi säännöllisesti. Noin 35 vuoden seurannan aikana kuoli 120 hölkkääjää ja runsaat 10 000 eihölkkääjää. Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. (Julkaistu 11.3.2013) Hyvä kunto pienentää dementiariskiä myös aivohalvauksen sairastaneilla Liikunnalliset ja hyväkuntoiset keski-ikäiset voivat odottaa välttyvänsä dementialta todennäköisemmin kuin fyysisesti huonossa kunnossa olevat. Tutkimuksessa havaittiin, että dementiariski pieneni myös aivohalvauksen sairastaneilla hyväkuntoisilla ihmisillä. Tutkijat pitävät tätä viitteenä siitä, että hyvä fyysinen kunto ehkäisee dementiaa riippumatta aivoverenkierron sairauksista. Tiedot perustuvat lähes 20 000 miehen ja naisen terveystietoihin, jotka kerättiin keskimäärin 25 vuoden seurannan aikana. Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Annals of Internal Medicine -lehdessä. (Julkaistu 13.2.2013) Kaikenlainen liikunta alentaa verenpainepotilaiden verenpaineita Kestävyysliikunta ja lihasharjoittelu auttavat alentamaan verenpainetta, australialaistutkimus osoittaa. Analyysin perusteella kestävyysliikunta, kuten jumppa tai lenkkeily, alentaa etenkin korkeasta verenpaineesta kärsivien verenpainetta. Perinteinen lihasharjoittelu oli tehokkaimmillaan potilailla, joiden verenpaine oli lievästi kohonnut, mutta ei vielä täyttänyt varsinaisen verenpainetaudin kriteereitä. Erot eri liikuntamuotojen välillä olivat pieniä. Australialaisten tulokset perustuvat 93 liikuntatutkimuksen aineistoihin ja niiden yhteisanalyysiin. Tulokset julkaistiin tieteellisessä Journal of the American Heart Association -lehdessä. (Julkaistu 8.2.2013) Lisää näyttöä kontaktilajien aivohaitoista Kontaktilajeissa sattuvat toistuvat aivotärähdykset ja törmäykset voivat vaurioittaa aivoja ja johtaa vuosien kuluessa muistin ja muiden mielentoimintojen heikentymiseen sekä masennukseen. Yhteys on havaittu muun muassa ammattinyrkkeilijöillä ja yhdysvaltalaistutkimuksessa myös amerikkalaista jalkapalloa ammatikseen pelanneilla. Amerikkalaista jalkapalloa ammattilaistasolla pelaavien on myös havaittu kuolevan tavallista todennäköisemmin Alzheimerin tautiin, ALS-lihassairauteen ja mahdollisesti muihin keskushermostoa vahingoittaviin sairauksiin. JAMA Neurology -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 34 keskimäärin 61-vuotiaan entisen ammattilaispelaajan sekä samanikäisten verrokkien tutkimuksiin. (Julkaistu 28.1.2013) x SoveLi julkaisee Duodecimin liikuntaan ja terveyteen liittyviä tutkimusuutisia. Uutiset ovat kokonaisuudessaan luettavissa SoveLin nettisivujen uutisarkistossa suluissa mainittujen julkaisupäivien kohdalla: www.soveli.fi Soveltavan liikunnan lehti 23 Soveli 1 2/2013
TEKSTI Elina Kujala KUVAT Suomen Paralympiakomitea Unelmistaan Toni Piispanen toteutti unelmansa voittaessaan viime kesänä Lontoossa paralympiakultaa miesten 100 metrin ratakelauksessa. Soveltavan liikunnan lehti 24 Soveli 1 2/2013
ei kannata luopua Paralympialaisten kultamitalisti Toni Piispanen nauttii taistelusta kelloa vastaan. Maiju Torvinen Aika moni meistä istui viime kesänä television ääressä ja näki, kun Toni Piispanen nosti kätensä maaliviivalla pystyyn voiton merkiksi. Lontoon olympiastadionilla mylvi 80 000 katsojaa, ja Piispanen oli juuri kelannut kultaa omassa luokassaan paralympialaisten ratakelauksen 100 metrillä. Lontoossa oli todella iso yleisö, mutta mentaaliharjoitusten ansiosta pystyin sulkemaan pois mielestäni väenpaljouden ja huudon. Parina edeltävänä päivänä minulla oli ihon kanssa ongelmia. Sain selkääni painauman ja jouduin vähän jännittämään, nouseeko kuume. Ei onneksi noussut. Kisapäivänä harjoituskentälle mennessä olo oli jo keskittynyt ja itsevarma. Pystyin tekemään normaalin lämmittelyn ja mietin, että tänään on mahdollista voittaa, kertoo Toni Piispanen uransa huippuhetkestä. Kultamitalisti istuu talvisena haastatteluhetkenä työhuoneessaan Helsingin Pasilassa. Piispanen työskentelee Liikuntatieteellisen Seuran palveluksessa. Paralympialaisia seurannut syksy oli aikamoista mediapyöritystä. Kyllä minut nykyään tunnistetaan. Ihmiset tulevat juttelemaan ja kysymään kuulumisia, ja se tuntuu ihan mukavalta. Median huomioon osasin hiukan varautuakin, se kuuluu luontevana osana huippu-urheiluun. Mutta ei JATKUU Soveltavan liikunnan lehti 25 Soveli 1 2/2013
Maiju Torvinen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi miesten T51-luokan 100 metrin mitalit Lontoon paralympialaisissa. Kultamitalin vastaanotti Toni Piispanen. Monessa maassa paralympia-urheiluun on panostettu paljon, mutta ruohonjuuritason soveltavaan liikuntaan ei juuri mitään. Suomessa näin ei onneksi ole. voitto minua mielestäni ole muuttanut, olen ihan sama Toni kuin ennenkin, Piispanen naurahtaa ja tarjoaa kahvia. Tässä miehessä on sellaista selkeyttä, rauhaa ja syvältä kumpuavaa päättäväisyyttä, jota toisinaan tapaa oman alansa huipulla olevissa ihmisissä. Tärkeä tasapaino Toni Piispasen aamu on tänään alkanut kuten hänen arkiaamunsa yleensä alkavat. Vaimo on lähtenyt aikaisin töihin ja Toni huolehtii 8- ja 4-vuotiaat tyttäret koulutielle ja päiväkotiin: Varmistaa että molemmilla on oikeat tavarat laukussa ja välipala odottaa koululaista jääkaapissa. Vien nuoremman tyttären päiväkotiin ja jatkan sitten suoraan töihin. Tänään olen aamupäivällä kirjoittanut Liikunta ja tiede -lehden artikkelia, kertoo Piispanen. Iltapäivällä hän suuntaa harjoituksiin Espooseen. Nyt on menossa peruskuntokausi. Harjoittelen kuutena päivänä viikossa, kerran tai kaksi päivässä. Kestävyyttä, liikkuvuutta ja lihastasapainoa. Kun kisakausi lähenee, harjoitukset vähenevät mutta kovenevat. Miten kahden lapsen isä onnistuu yhdistämään huippu-urheilun, vanhemmuuden ja työssä käynnin? Perheen, työn ja urheilun on oltava keskenään hyvässä tasapainossa. Sitä ei voi koskaan korostaa liikaa. Arki vaatii kyllä systemaattista järjestelyä, sanoo Piispanen. Teen tällä hetkellä lyhennettyä työpäivää. Sen mahdollistaa valtion urheilija-apuraha. Näiden järjestelyjen turvin pystyn treenaamaan täysipainoisesti. Piispanen sulaa hymyyn, kun hän puhuu lapsistaan: lentopalloharkoista, voimistelusta, Robinin leffasta ja dinosaurusleikeistä. Ei ole epäilystäkään, Soveltavan liikunnan lehti 26 Soveli 1 2/2013