RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ

RIISTAKOSTEIKKO -PÄIVÄ Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä Sivujen piirroskuvat: Jari Kostet Kuvat: Timo Niemelä ja Mikko Alhainen

Kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuudelle Kosteikot ovat elinympäristöinä tyypillisiä Suomen ilmasto-oloissa Kosteikkolajiston kannalta ongelmana on ollut elinympäristöjen dramaattinen väheneminen (esim. viimeisen sadan vuoden aika noin 4000 järveä ja lukematon määrä pienempiä kosteikkoja kadonnut) Padotut kosteikot jäljittelevät majavan luomaa luonnon monimuotoisuudelle erityisen arvokasta kosteikkoelinympäristöä Kosteikoilla ja niiden lähiympäristöissä tavataan noin puolet maamme reilusta 200 pesivästä lintulajista (merkitys poikue-elinympäristöinä huomattava) Hyötyjiä myös monissa muissa lajiryhmissä (lepakot, hirvieläimet, sammakkoeläimet ja monet vesiselkärangattomat) Ekosysteemipalvelut: kosteikot pidättävät kiintoainetta ja ravinteita sekä tasaavat tulvahuippuja, mikä parantaa alapuolisten vesistöjen tilaa Metsästäjäin Keskusjärjestö www.riista.fi

Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa? Kuva: maanomistaja Ville Porkka Raasepori, Kotiseutukosteikko Life -hanke

Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa? Periaatteessa mihin vaan, mutta parhaimmat vesilintukosteikot myös kustannustehokkuuden puolesta perustetaan usein patoamalla ympäristöään alavampiin notkelmiin Myös puhtaat kaivukohteet mahdollisia, mutta kaivun korkeat kustannukset rajoittavat hankkeita Pinnanmyötäisesti umpeenkasvaneet kohteet (esim. kuivatetut entiset järvet) saattavat olla ongelmallisia padotuskohteita Tukikelpoisille kohteille, jotka edellyttävät kosteikolta merkittävää vesiensuojeluhyötyä (esim. ETI-tuen ehdot valtioneuvoston asetuksessa) Optimointia voidaan tehdä loputtomasti lukuisten eri valintakriteereiden perusteella, kuten esim. valuma-alueen koko, hankkeen luvanvaraisuus, maaston pinnanmuodot, maaperän ominaisuudet sekä kohteen saavutettavuus ja alue-ekologinen sijainti Käytännössä kosteikko perustetaan kuitenkin sinne mihin se on mahdollista lähiympäristön maankäyttö ja maanomistusolot huomioon ottaen

Mihin kosteikkoja kannattaa perustaa? Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

Elinympäristöt katoavat vesilinnut vähissä

Sorsien ravinnonkäyttö lähtökohtana suunnittelulle Vesiselkärangattomat ovat elintärkeää ravintoa sorsanpoikasille Hyvistä poikue-elinympäristöistä puutetta Myös aikuiset vesilinnut (erityisesti tavit) käyttävät paljon eläinvalkuaista ja ne löytävät nopeasti tuottavimmat tulvikot Siemenravinnon merkitys ravinnossa kasvaa kuitenkin selvästi iän karttuessa sarat, vidat ja palpakot

50 50 50 muistisääntö % avovettä % mosaiikkimaista kasvillisuutta cm syvyistä vesialuetta tai tätä matalampaa Rakenteellinen monimuotoisuus - vaihtelevat syvyyssuhteet - runsas ja rikkonainen rantaviivaa - loivarantaisuus (lieterannat) - niemet, saaret, vedenalaiset tasanteet jne. Kalattomuus Hyvän vesilintukosteikon ominaisuudet Ympäristön avoimuus

Patopenger ja vedensäätelylaitteisto Suojavyöhyke Luonnonhoito -pellot Syvänneosa Tulo-oja Pensaita suojaksi Kasvillisuusmosaiikki Erilaiset saaret ja veden ohjailemiseksi toteutetut rakenteet Avoimet ja 11 loivat rannat

Kosteikko kunnossa sorsat kertovat

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Tavoitteena kuvata asianosaisille mitä hanke pitää sisällään sekä kartoittaa ja laatia tarvittavia selvityksiä hankkeen toteuttamisen ja vaikutusten arvioinnin tueksi Kosteikkosuunnitelmalle ei ole asetettu tarkkoja sisältö- ja muotovaatimuksia, mutta kaikkien suunnitelmien tulee sisältää olennaiset perustiedot hankkeesta ja siitä miten rakentaminen aiotaan toteuttaa sekä riittävässä laajuudessa kuvaukset toimenpiteiden keskeisistä vaikutuksista Seuraavaksi tarkemmin kosteikkosuunnitelman rakenteesta ja siitä mitä aihealueita suunnitelmaan tulisi ainakin sisällyttää

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 1. Hankkeen perustiedot 1.1 Toimenpiteiden yleiskuvaus ja tavoitteet - lyhyt kuvaus suunnitelluista toimenpiteistä ja siitä mitä niillä yritetään saavuttaa 1.2 Kosteikon sijainti - esitettävä ainakin lähestymiskartta sekä hankkeen laajuuteen nähden riittävä tarkka maastokartta, jossa kosteikon sijainti on selkeästi esitetty (kartalla näkyvissä mielellään kiinteistörajat ja - tunnukset) 1.3 Toteutus-, hoito- ja rahoitusvastuut - yksityiskohtainen selvitys erityisesti siitä kuka on hankkeen toteuttaja sekä tarvittaessa muita kuvauksia erilaisten vastuujakojen yksilöimiseksi 1.4 Kosteikon perustamista varten hankitut suostumukset - valvonta- ja lupaviranomaisen kannalta tärkeä dokumentointiosio, jossa näytetään toteen hankkeen yleinen hyväksyttävyys osoittamalla maa- ja vesialueiden omistajilta sekä mahdollisilta muilta asianosasilta saadut kirjalliset suostumukset hankkeen toteuttamiselle

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 1.5 Osallistaminen - kuvaus siitä mitkä tahot ovat olleet mukana suunnittelun eri vaiheissa ja miten tiedottaminen ja yhteydenpitoa asianosaisten kuulemiseksi on hoidettu 2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus - suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maankäytön ja olosuhteiden luonnehdintaa 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot - suojeluarvot (suojelualueet, uhanalaisten lajit, suojeltavat luontotyypit ja erityisen arvokkaat elinympäristöt) eriteltynä sekä varsinaisen suunnittelualueen että sen välittömän lähiympäristön osalta - luontoarvojen kartoittamiseksi kannattaa paikalliseen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus) olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluprosessin alkuvaiheessa 2.3 Pohjavesialueet - selvitys hankkeen kannalta merkityksellisistä pohjavesialueista ja niiden laadusta

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 2.4 Muinaisjäännökset - asianmukaiset selvitykset muinaismuistolain (295/1963) nojalla suojelluista muinaisjäännöksistä 3. Toteutus 3.1 Kosteikon yksilöity toteutustapa ja aika 3.2 Kosteikon mitoitustiedot - hydrologisten perustietojen ja mitoituslaskennan tavoitteena on tukea kosteikon rakenteellista suunnittelua ja ohjata patolaitteiden riittävää mitoitusta sekä kuvata kosteikon vesiensuojelullista arvoa

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Esimerkkikosteikon mitoitustietoja:

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Ylivaluman (Hq 1/20) määrittämiseen tarvitaan: 1. Valuma-alueen pinta-ala (km 2 ) 2. Lumen vesiarvo We max Valuma-alueen peltoprosentti, järvisyys ja muoto huomioidaan tarvittaessa

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Valuma-alue 854 ha Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Valuma-alue 24 ha Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Kuva: Järvettömän valuma-alueen ylivaluman Hq1/20 nomogrammi (Nissinen 1984, julkaisematon)

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 3.3 Selvitys kosteikon vaikutusalueesta ja padotuskorkeuksista - osiossa esitetään vaaitusmittauksiin perustuvat kartta-aineistot suunnitellun padotustason mukaisesta kosteikon vesialueesta sekä tätä täydentävät muihin maankäyttömuotoihin liittyvät kuivatusvarojen määritykset tarvittaessa Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 3.4 Kosteikon perustamiseksi tarvittavat patorakenteet ja -laitteet - kuvataan patorakentamisen tärkeitä työvaiheita sekä havainnollistetaan tarvittaessa erilaisin periaatepiirroksin padon rakennetta ja mitoituksen yksityiskohtia

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista - Esitellään kohteelle valitun patolaitteen ominaisuuksia ja teknisiä yksityiskohtia sekä osoitetaan tarvittaessa laskelmia käytettyjen mitoitusperiaatteiden tueksi Kuva: Vesihallitus 1985, 107

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 3.5 Selvitys kosteikkoalueen rakenteesta - kuvaus kosteikon rakenteellisista yksityiskohdista sekä suunnitelmakartta Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 326/MML/11

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 3.6 Puuston ja kasvillisuuden käsittely kosteikon lähiympäristössä - sisältää yleiskuvaukset kosteikkoalueella ja sen lähiympäristössä toteutettavista hakkuutoimenpiteistä sekä luonnonhoidon järjestämisestä alueella 4. Hankkeen vaikutusten arviointi 4.1 Kosteikon perustamisen vaikutukset vesi- ja ympäristönsuojelulain näkökulmasta - selvitys hankkeen toteuttamisen oikeudellisista edellytyksistä ja luvanvaraisuusharkintaan vaikuttavista tekijöistä - arvio hankkeen toteuttamisen aiheuttamista ympäristövaikutuksista sekä keinoista, joilla mainittuja vaikutuksia voidaan lieventää 4.2 Arvio vedennoston vaikutuksista kosteikkoalueen ulkopuolella viljeltävien peltojen kuivatustilanteeseen tai muuhun maankäyttöön - tarvittavat selvitykset vedennoston aiheuttamasta kuivatushaitasta erityisesti niiden maanomistajien maille, jotka eivät ole antaneet suostumustaan hankkeen toteuttamiselle

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 4.3 Natura-arvioinnin tarveharkinta tai varsinainen Natura -vaikutusten arviointi - hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava onko suunnitelluilla toimenpiteillä vaikutuksia Natura 2000 -alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontoarvoihin (luonnonsuojelulaki (1996/1096), 65 ) - mikäli hankealueen läheisyydessä ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia suojelualueita, voidaan Natura-arvioinnin tarveharkintaan kirjata, ettei perusteita mainitulle arvioinnille ole - jos Natura-alueita esiintyy hankealueen läheisyydessä ja vaikutusten arvioinnissa päädytään siihen, ettei luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia ole, voidaan vaikutuksia arvioida kevyemmällä Naturaarvioinnin tarveharkinta -menettelyllä. Toimenpiteiden haitattomuutta suhteessa suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin ja lajeihin on kuitenkin perusteltava, jonka turvin voidaan vasta vetää johtopäätös, ettei hanke tai suunnitelma merkittävästi heikennä luontoarvoja. - jos sen sijaan päädytään siihen, että hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkittävästi heikentää niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 - verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset varsinaisessa Natura -vaikutusten arviointimenettelyssä

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista 5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta ja jatkohoidon järjestäminen - selvitys siitä kenelle kuuluu vastuu kosteikon hoidosta - kosteikon ylläpidon kannalta tärkeiden hoito- ja kunnossapitotöiden kuvaukset - pienpetojen pyyntisuunnitelma 5.2 Vaikuttavuusseurannat - kuvaukset mahdollisten vaikuttavuusseurantojen (esim. vesilintulaskennat) järjestämisestä 6. Hankkeen kustannusarvio 7. Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavat viranomaisluvat 7.1 Paikallisen ELY-keskuksen lausunto 7.2 Maankäyttö- rakennuslain (132/1999) mukainen maisematyölupa

Kosteikkosuunnitelman laatimisen periaatteista Kosteikon perustamisesta aiheutuvia kustannuksia työvaiheittain esitettynä

Kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksia Maatalouden ympäristötuki (ei-tuotannollinen investointituki) Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus KEMERA rahoitus metsäluonnon hoitohankkeille Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen yhteydessä Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoilla Suomen riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life + hanke Suomalainen talkoohenki

Maatalouden ympäristötukijärjestelmän mahdollisuudet Maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteet Ei-tuotannollisten investointien tuki Maatalouden erityisympäristötuet

Ei-tuotannollisten investointien tuki kosteikon perustamiseen Tukea voidaan myöntää vain monivaikutteisille kosteikoille (kriteereinä mm. vesiensuojeluhyöty ja vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle) Peltoa oltava tuettavan kosteikon valuma-alueen pinta-alasta vähintään 20 % Kosteikon tukikelpoisen pinta-alan oltava vähintään 0,5 % kosteikon valumaalueen pinta-alasta (vaadittuun pinta-alaan voidaan laskea mukaan samalla valuma-alueella sijaitsevat muut kosteikkokohteet) Kosteikon perustamisen maksimituki yli 0,5 ha kohteilla 11500 / ha 0,3-0,5 ha kosteikoille saatavissa oleva tuki enintään 3226 / ha Perustamistuki maksetaan takautuvasti kosteikon rakentamisesta aiheutuneita todennettavissa olevia kuluja ja tulonmenetyksiä vastaan

Ei-tuotannollisen investointituen hakeminen Tuen hakijana voi olla ympäristötukeen sitoutunut 18-65-vuotias viljelijä tai hänen puolisonsa tai rekisteröity yhdistys ns. Leader-toimintatavan perusteella Haku vuosittain kesäkuun loppuun mennessä paikallisesta ELY-keskuksesta Toimenpiteitä ei saa aloittaa ennen rahoituspäätöksen saamista Rakentamistyöt on toteutettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun myönteinen tukipäätös on annettu Tuki maksetaan kaksi kertaa vuodessa toteutuneita kuluja vastaan erillisen hakemuksen perusteella

Erityishuomioita ETI kohteiden suunnitteluun Tuen hakeminen edellyttää aina asianmukaisen kosteikkosuunnitelman laatimista Kohteen tukikelpoinen pinta-ala - ilmoittakaa mieluummin suuremmaksi kuin toteutuu tukea voidaan pienentää, jos pinta-ala jää suunniteltua pienemmäksi tukea ei voida maksaa suurempana, kuin päätös edellyttää, vaikka kohde toteutuisikin suunniteltua suurempana Suunnitelman kustannusarvio - arvioikaa hankkeen toteutuvat kulut mieluummin ylisuuriksi ja maksimitukeen oikeuttaviksi lopullinen tuki maksetaan kuitenkin hyväksyttyjen kulujen ja työaikakirjanpidon mukaan

Monivaikutteisen kosteikon hoidon erityisympäristötuki Pakollinen sitoumus ei-tuotannollisella investointituella perustetuille kosteikoille 5 tai 10-vuotinen sopimus Hakemuksessa tarkoitetun kohteen oltava tuen hakijan hallinnassa koko ympäristötuen erityistukisopimuskauden ajan Tuen saanti perustuu hoitosuunnitelmaan, tukitaso enintään 450 / ha / v Haku paikallisesta ELY-keskuksesta päätukihaun yhteydessä 30.04. mennessä

Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus Rahoitusta on mahdollista saada maaseudun kylien kehittämistä edistäviin yleishyödyllisiin hankkeisiin, kuten esim. kosteikon perustamiseen tai kunnostamiseen - tukea voivat hakea yksityis- tai julkisoikeudelliset yhteisöt tai säätiöt, esimerkiksi rekisteröidyt metsästysyhdistykset, kylä- tai kulttuuriyhdistykset, 4H-yhdistykset, ympäristöjärjestöt, maamiesseurat, kunnat, kuntayhtymät ja oppilaitokset 1. Haetaan rahoitusta kosteikkokunnostuksen suunnitteluun yleishyödyllisenä kehittämishankkeena - tukea voidaan myöntää esim. työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin - tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 90 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista

Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus 2. Haetaan rahoitusta suunnitellun kunnostushankkeen toteuttamiseen yleishyödyllisenä investointihankkeena - tukea voidaan myöntää muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, matkakustannuksiin, asiantuntijoiden palkkioihin, ostopalveluihin, toimistokuluihin, vuokriin ja ohjausryhmän kuluihin sekä aineettomiin ja aineellisiin investointeihin, kuten laitteiden hankkimiseen, rakennelmiin, rakennusten kunnostamiseen ja käyttöoikeuksien hankkimiseen - tuen määrä voi olla toimenpiteestä ja kustannuksista riippuen enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista - omarahoitusosuudesta jopa kolme neljäsosaa saa olla talkootyötä Hanketukia haetaan Maaseutuviraston lomakkeella, jonka jälkeen Ely-keskus päättää tuen myöntämisestä Maksatusta on haettava erikseen ja tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten mukaan

KEMERA-rahoitus luonnonhoitohankkeille Metsäluonnon hoitohankkeiden rahoittaminen perustuu kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) Myönnetty tuki maksetaan korvauksena luonnonhoidon ylimääräisistä kustannuksista Suomen metsäkeskuksen toteuttamassa luonnonhoitohankkeessa, jolloin suunnittelu ja toteutus ovat maksuttomia yksityiselle metsänomistajalle Etusijalla rahoituspäätöksissä ovat sellaiset vesiensuojeluhankkeet, joiden avulla voidaan vähentää laajoilla metsätalousvaltaisilla alueilla toteutettujen ojitusten aiheuttamia vesistöhaittoja sekä lisätä metsäluonnon biologista monimuotoisuutta

Kosteikon perustaminen peruskuivatushankkeen (MAKERA) rahoituksella Valtion osallistuminen kuivatushankkeen toteuttamiseen perustuu peruskuivatustoiminnan tukemisesta annettuun lakiin (947/1997) ja tätä vastaavaan asetukseen (530/1998) Tukea voidaan myöntää joko uudelle peruskuivatushankkeelle tai vanhan hankkeen peruskorjaukselle siten, että tuen saajana ovat yhteistä hanketta varten perustettu ojitusyhtiö tai sopimusojituksessa hyötyalueen kiinteistönomistajat Perustilanteessa kuivatushankkeen valtionavustusosuus on enintään 50 % hankkeen hyväksytyistä kustannuksista

Avustusta voidaan korottaa enintään 20 % silloin, kun hankkeessa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet ovat erityisen kalliita, tai merkittävä osa hankkeen kustannuksista johtuu yläpuolisella valuma-alueella toteutettujen toimenpiteiden aiheuttamista liettymis- ja tulvavahinkojen poistamisesta Harkinnanvaraiset ympäristönsuojelu ja -hoitotoimenpiteet voidaan rahoittaa kokonaan valtion avustuksella Rahoittaja voi vaatia, että hankkeen ojitussuunnitelma kustannusarvioineen vahvistetaan ojitustoimituksessa Ojitussuunnitelmaan tulee myös sisällyttää selvitykset kaikista peruskuivatushankkeen lisäavustuksiin oikeuttavista erityistoimenpiteistä ja niiden toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista

Return of Rural Wetlands Kotiseutukosteikko Life -hanke For the Future of Wetlands Nature

Kotiseutukosteikko -Life Valtakunnallinen mallikohteiden verkosto vähintään 30 kosteikkoa, joiden pinta-ala yhteensä vähintään 200 ha Rahoitettavien kohteiden valintakriteereinä mm. paikalliset haluavat kohteen toteutusta soveltuu vesilintujen poikue-eliympäristöksi edistää luonnon monimuotoisuutta kustannustehokkuus Hankkeella rahat suunnitteluun ja kaivinkonetyöhön paikalliset mukaan perinteisillä talkoilla!

Hankeen aikataulu ja rahoitus 01.09.2010 31.12.2015 1,03 milj. 0,68 milj. Hankkeen budjetti n. 2,06 milj. 0,35 milj.

MAHDOLLISUUKSIA ON JOKA KYLÄSSÄ www.kosteikko.fi Kiitos! Kuva: maanomistaja Mikko Koho Sauvo, Kotiseutukosteikko Life -hanke