Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehti 1/2014 25.4.2014 Iitti, Kotka, Kouvola, Loviisa ja Pyhtää sivu 5 Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa sivut 6 7 Metsänomistajien edunvalvontaa paikallisesti, kansallisesti sekä kansainvälisesti sivu 8 Taimikon varhaisperkaus kiinteään hintaan sivu 10 Nyt on metsänviljelyn aika Kevään istutuksiin on varattu 1,4 miljoonaa tainta Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso on alueen suurin metsänviljelymateriaalin toimittaja. Kevään istutuksiin on varattu yli 1,4 miljoonaa tainta. Juhannuksen jälkeen alkaa kesäkoivujen istutuskausi ja elokuun lopulla syysistutukset. Varaa taimet näihin kohteisiin omalta ltasi. Häneltä saat myös lisätietoja ja neuvoja metsänviljelyyn.
2 Mhy Kymenlaakso Valtuusto linjasi tulevaisuutta Puheenjohtajan palsta Parin viime vuoden ajan on voitu hyvällä syyllä sanoa, että metsäalan toimintaympäristö on ollut myllerryksessä. Paljon puhetta on riittänyt alaa koskevien lakien muutoksista, mainittakoon niistä vaikkapa metsälaki sekä metsänhoitoyhdistyslaki. Tämän jälkimmäisenä mainitun lainmuutoksen takia, metsänhoitoyhdistysten toimintaa on johdonmukaisesti kehitetty vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Metsänhoitoyhdistykset, joita on tällä hetkellä n. 90, tekevät oman toimintansa suhteen itsenäisiä päätöksiä siitä, miten tulevaisuudessa jäsenistöään parhaiten pystyvät palvelemaan sekä etuja valvomaan. Yhdistykset ovat alueelliset ja koosta johtuvat eroavaisuudet huomioiden toisiinsa nähden erilaisissa tilanteissa. Niiden parhaiden linjausten ja toimintatapojen löytämiseksi niin hallitusten sekä varsinkin valtuustojen päätöksillä on suuri merkitys. Suunta ei muutosten keskellä saisi olla hukassa. Jäsenyys MTK:ssa Yhtä aikaa mhy-lain muutoksen kanssa, on MTK:ssa meneillään järjestöuudistus. Vaikka järjestöstä onkin kyse, mielestäni tätä uudistusta voidaan kuvata myös sanalla organisaatiouudistus. Se kuvaa pitkälti sitä, mitä käytännössä MHY:n jäsenöitymiselle muutoksessa tapahtuu, valtuustojen tahdon mukaisesti. Tähän asti MHY:t ovat jäsenöityneet MTK:n keskusliittoon Metsänomistajien liittojen kautta ja saaneet sitä kautta voimaa ja vaikuttamismahdollisuuksia edunvalvontaan, niin paikallistasolla kuin kansainvälisestikin. Ajoittain olen kokenut niin, että tämä nykyinen jäsenöitymismalli ei ole ollut omalle jäsenistöllemme kovin tuttu. Järjestöuudistuksen myötä Metsänomistajien liittojen toiminta lakkaa, joten MHY-kentän on ratkaistava mahdollinen jäsenöityminen MTK:hon uudelleen. Oma valtuustomme linjasi maaliskuun lopussa yhdistyksemme tulevaisuutta. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson valtuusto teki silloin päätöksen, ilmoittaa halukkuutensa hakea MTK:n jäsenyyttä. Pidän tätä päätöstä jäsenistön edunmukaisena ja pitkälle tulevaisuuteen kantavana päätöksenä. MTK:n jäsenenä metsänomistajat saavat etujensa valvontaan leveämpiä hartioita. Sitä meidän metsänomistajien tarvitsemaa joukkovoimaa. Kuten hyvin tiedämme, myös metsien käytölle ollaan jatkuvasti lisäämässä rajoitteita. Paikallisesti vaikkapa kaavoitusten muodossa tai EU:n tasolla ilmastopolitiikan osana. Tarve päästä jatkossakin niihin neuvottelupöytiin, joissa asioita valmistellaan, tulee korostumaan. Vaikka 300000 metsänomistajaa suuren joukon muodostaakin, ei määrä takaa suoraan puhevaltaa mihinkään. Tarvitaan jokin organisaatio edustamaan tätä suurta joukkoa. MTK:n jäsenyys tarjoaa MHY:lle siihen mahdollisuuden. Metsänomistajien ääni on saatava kuulumaan. En myöskään näe enkä koe, mikä muu taho voisi olla se, joka metsänomistajien etua voisi uskottavasti ajaa. Pohtiessani yhdistyksemme hallintomiehenä asioita valmisteluvaiheen kestäessä, olen kokenut kauhukuvana tilanteen, missä me metsänomistajat itse repisimme oman kenttämme rikki. Tällöin antaisimme kaikki valtit niille tahoille, joiden intresseissä on vaikeuttaa metsänomistajien toimintaa metsissään. Uskon, että edellä mainittu avaa teille sitä, miksi koen yhdistyksemme jäsenöitymisen MTK:n jäsenten edun mukaisena. MHY:n suora jäsenöityminen MTK:hon tulee jatkossa tuomaan myös valtakunnalliset jäsenedut MHY:n jäsenille. Jokaista MHY:n jäsentä koskevia, kouriintuntuvia hyötyjä on luvassa. Jäsenöitymisprosessi etenee jatkossa siten, että yhdistyksemme lopullinen jäsenhakemus tullaan jättämään valtuuston tahdon mukaisesti syksyllä. Yhdistystoiminnan lainalaisuuksista johtuen valtuusto käynnisti myös oman yhdistyksemme sääntömuutostyöskentelyn. Ensimmäinen käsittely on siten takana ja sääntöjen toinen käsittely on vuorossa valtuuston syyskokouksessa. Kevään edetessä Tätä kirjoitettaessa aurinko paistaa kirkkaasti ja lämpömittarin lukemat lähestyvät kahtakymmentä astetta. Metsänviljelykausikin on käynnistymässä. Onkin jälleen hyvä hetki jalkautua metsään, käydä tarkistamassa taimikot, niiden hoitotarpeet, mahdolliset myrskytuhot ja miettiä puukauppaakin. Metsässä mieli lepää luonnon heräämistä seuratessa. Ehdotan, että pidetään mielet avoimena tulevaisuudelle, omat rivit yhtenäisenä puhaltamalla yhteen hiileen sekä pidetään huoli omalta osaltamme toimivista puumarkkinoista. Suotuisaa kevättä toivottaen, Eero Kivistö puheenjohtaja Elinvoima Terveys Hyvä kasvu Taimitapion taimien hyvää kasvua, terveyttä ja elinvoimaa varmistavat mm. hyvälaatuinen siemenaines nykyaikainen kasvatustekniikka huolellinen ja osaava hoito Laajasta valikoimastamme löydät oikeat taimet eri istutuskohteisiin. Uutta tehoa tuhotorjuntaan antaa patentoitu TUKKI-TAPIO Mhy:n jäsenille 20% alennus normaalihintaisista tekstiileistä, jalkineista ja retkeilyvälineistä. Taimitapion toimittamiin männyn ja kuusen taimiin on mahdollista saada pitkävaikutteinen ja ympäristöystävällinen Tukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäin torjuntaan. Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mahdollisuuksista sen käyttöön jo nyt. Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vain Taimitapiolta. www.taimitapio.fi mhy:n asiakaslehti Etusivun kuva Sanna Vornanen Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso Vastaava päätoimittaja Marjo Sipola p. 040 571 7871 Sivunvalmistus SSS Oy Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2014
Mhy Kymenlaakso 3 PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski-Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut kommentoida avoimesti. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, tiivistää Lea Jylhä MTK:sta. PEFC sopivin suomalaisiin metsiin PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on Reijo Ikonen tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleenorganisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana, kertoo Jylhä. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki Sertifiointi kirosana vai mahdollisuus? Suomen PEFC-metsäsertifiointijärjestelmä on ollut käytössä lähes 15 vuotta. Järjestelmän käyttöönoton alkuaikoina tuosta sanahirviöstä tuli melkein kirosana, koska sen pelättiin rajoittavan yksityisen metsänomistajan oikeutta omaan metsäomaisuuteensa ja tuovan teollisuudelle runsaasti lisäkustannuksia. Kuten vuosien mittaan on nähty, mitään merkittäviä hakkuurajoituksia järjestelmä ei ole tuonut tullessaan. Suurimmat rajoitukset ovat olleet säästöpuiden jättäminen sekä vesistöjen ja metsälakikohteiden suoja-alueiden tarkentuminen. Merkittävä parannus vuosien kuluessa on ollut se, että metsäsertifioinnin kriteeristö on yhtenäistynyt metsälainsäädännön kanssa. Näin hämmentäviltä tulkintaeroilta on vältytty ja ylivarovaisuus esimerkiksi suojakaistojen osalta on poistunut. Sertifioinnista aiheutuvat taloudelliset vahingot metsänomistajille ovat tänä päivänä pääsääntöisesti varsin pienet. Sertifiointi takaa sahatavaralle markkinat Versowoodin korjaamista puista 98 % on PEFC-sertifioiduista metsistä. Versowood saa käyttää tuotteissaan PEFC-merkkiä, mikä edellyttää tarkkaa alkuperän seurantajärjestelmää. Miksi sertifiointia tarvitaan? Versowood Oy:n kokoinen yritys ei pysty tänä päivänä myymään kaikkia tuotteitaan taloudellisesti kannattavaan hintaan ilman PEFC-merkkiä, joten metsäsertifiointi on koko toiminnan kannalta tärkeä. PEFC-merkin käyttöoikeus edellyttää puuta jalostavalta yhtiöltä voimassa olevan alkuperäketjusertifikaatin, eli sertifioidun raaka-aineen lisäksi ostajalla pitää olla tarkasti tiedossa, mistä puut on kaadettu. Puun alkuperätieto kulkee kauppakirjan avulla aina kannolta tehtaalle saakka, jolloin sertifioidun puun osuutta pystytään luotettavasti seuraamaan toimintaketjun eri vaiheissa. Järjestelmä on kallis ja työläs ylläpitää, mutta se on välttämätön sahatavaran ja sen jatkojalosteiden myynnin kannalta. Ilman sertifioituja metsiämme ja yrityksiä, jotka ylläpitävät raaka-aineen alkuperän seurantajärjestelmää, suomalainen metsäteollisuus näivettyisi tiukassa kilpailutilanteessa ruotsalaisia, saksalaisia ja muita merkittäviä metsäteollisuusmaita vastaan. Metsänomistajan puille ostaja käypään hintaan Suomalaisille metsänomistajille metsäsertifioinnissa mukana oleminen on paras keino varmistaa, että puille löytyy jatkossakin ostajia ja niistä saa käyvän hinnan. Sertifioinnin ulkopuolelle jättäytyvät tilat saavat varmasti myytyä puunsa myös tulevaisuudessa, mutta tarjontatilanteesta riippuen kantohinnoissa voi olla merkittävä ero sertifioituihin metsiin verrattuna. Puu- ja paperituotteiden ostajille sertifiointi antaa takuun siitä, että puut eivät ole peräisin suojelualueilta, vaan ne on hankittu kestävästi hoidetuista talousmetsistä, joissa metsäluonnon monimuotoisuus on otettu huomioon. Tavallinen kuluttaja voi luottavaisella mielellä ostaa PEFC-merkillä varustettuja tuotteita, sillä Suomessa niin metsänomistajat kuin teollisuus toimivat kestävällä pohjalla, metsien parasta tulevaisuutta miettien. Sertifiointia ei siis pidä nähdä toimintaamme rajoittavana riesana, vaan se on koko metsäalan kannalta suuri mahdollisuus, jonka avulla pystymme tarjoamaan korkealaatuisia metsäteollisuustuotteitamme ympäri maailmaa myös jatkossa. Jussi Torpo metsäpäällikkö Versowood Oy
4 Mhy Kymenlaakso Jäsenille parempia palveluita Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Metsänhoitoyhdistykset ovat selkeämmin jäseniään varten. Jäsenille tämä tarkoittaa enemmän ja parempia palveluita. Metsänhoitoyhdistyslain tärkein muutos on se, että jatkossa jäsenyyden merkitys kasvaa. Yhdistys on ensisijaisesti jäseniään varten. Samoin nykyisen lain rajoituksia puretaan, joten metsänhoitoyhdistys voi jatkossa olla selkeämmin mukana esimerkiksi puukaupallisessa toiminnassa. Jäsenyys jatkuu Metsänhoitoyhdistyksen jäsenen jäsenyys yhdistyksessämme jatkuu automaattisesti lakimuutoksesta huolimatta vuoden vaihteen jälkeen. Nykyisenkin lain voimassa ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden on voinut irtisanoa ilmoittamalla siitä kirjallisesti metsänhoitoyhdistykseen. Samoin on myös jatkossa. Muutosta tulee uusien metsänomistajien osalta, heidän tulee hakea tai ilmoittaa halukkuutensa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä kirjallisesti. Uusi metsänomistaja, joka on saanut metsän 2.1.2013 jälkeen, ei tule automaattisesti metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi, vaan halutessaan liittyä yhdistyksen jäseneksi, hänen tulee hakea jäsenyyttä kirjallisesti. Metsänhoitomaksu poistuu Metsänhoitoyhdistyslakimuutoksen myötä lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu. Metsänhoitomaksu tuli lakisääteiseksi vuonna 1951, jolloin haluttiin varmistaa kaikille metsänomistajille mahdollisuus saada metsänhoidon ja puukaupan neuvontaa sekä edunvalvontaa ja varmistaa metsänomistajien omien metsänhoitoyhdistyksien toimintaedellytykset. Ensi vuoden alusta jäsenet maksavat jäsenmaksua, jonka päättää metsänomistajien valitsema valtuusto. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson valtuusto tekee päätöksen tulevan vuoden jäsenmaksusta syksyn kokouksessaan. Jäsenmaksutaso tullee olemaan keskikokoisilla tiloilla suunnilleen samansuuruinen kuin nykyinen metsänhoitomaksu, suuremmilla metsätiloilla jäsenmaksu tullee alenemaan nykyisestä metsänhoitomaksusta. Yli 80 prosenttia metsänomistajista on eri kyselyjen perusteella kertonut olevansa valmis maksamaan nykyisen metsänhoitomaksun suuruisen jäsenmaksun. Jäsenille jäsenpalveluita ja etuja Koko metsänomistajajärjestö tulee jatkossa panostamaan entistä enemmän jäsenpalveluihin ja -etuihin. Osan palveluista ja eduista tuottaa oma metsänhoitoyhdistys itse, osan palveluista saat käyttöösi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton kautta tai valtakunnallisesti neuvoteltuna. Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson valtuusto on tehnyt päätöksen ilmoittaa halukkuutensa hakea MTK:n jäsenyyttä, kuten muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset. Näin metsänhoitoyhdistysketju saa jatkossa kaikki valtakunnalliset MTK:n jäsenedut käyttöönsä. Palveluiden hinnoitteluun tulee muutoksia jatkossa lakimuutoksen myötä. Jäsenet saavat metsänhoitoyhdistyksen palvelut alennettuun jäsenhintaan, kun taas ei jäsenet maksavat niistä korkeamman hinnan. Edelleen jäsentensä oma yhdistys Metsänhoitoyhdistykset on perustettu aikanaan metsänomistajien omaksi palvelu- ja edunvalvontaorganisaatioiksi. Jo sata vuotta sitten metsänomistajat katsoivat, että he tarvitsevat oman yhdistyksen ajamaan omia etujaan ja puolustamaan metsänomistajan etua puukaupassa. Tämä perusajatus ei muutu mihinkään lakimuutoksen myötä. Tarve metsänomistajan edunvalvontaan ja puolustamiseen on vain kasvanut vuosien saatossa. Metsätalouden harjoittamisen edellytyksiin kohdistuu entistä enemmän paineita. Ilman omaa etujärjestöä 300.000 metsänomistajan on jokaisen yksin mahdoton puolustaa etujaan, niin puukaupassa kuin muissakin yhteiskunnan asettamissa paineissa. Metsänomistajat ovat aikanaan perustaneet metsänhoitoyhdistykset, jatkossakin metsänomistajat itse päättävät minkälainen Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso on. Jari Ursin Toiminnanjohtaja Pidämme omistamme huolta : Toimimme valtakunnallisesti, vaikutamme paikallisesti. Kohtelemme tasapuolisesti, palvelemme yksilöllisesti. Tarkkailemme taukoamatta, reagoimme viivyttelemättä. Toimitamme energiaa, ajattelemme elämää. Mainiotuotto.Javainasiakasomistajile. Olemmetehneet sinuavartenuudentuotteen,tuotto-osuuden.tavoittelemmesile tänä vuonna3,25 %tuottoa*.sijoitat suoraanomistamasiosuuspankinpääomaan. Tuotto-osuudenkorkojasenmaksaminenrippuvat ainapankintoiminnan tulokselisuudesta. Kysylisää omastaosuuspankistasitaivieraileosoitteessaop.fi/kymenlaakso *Tuottotavoitevoimuuttuavuosittainjatuotto-osuuksientakaisinmaksamiseensisältyytiettyjä ehtoja.tutustu merkintäesitteeseen. KSS Verkko Oy > puh. (05) 885 111 > info@kssenergia.fi > www.kssenergia.fi Yhdessä hyvä tulee.
Mhy Kymenlaakso 5 Puumarkkinat toimineet hyvin Metsäsektori on viimeisten parin vuoden ajan poikennut positiivisesti yleisestä taloudellisesta toimeliaisuudesta. Puukauppoja on tehty vilkkaasti ja puun hinta on ollut vakaa. Metsäteollisuuskin on tehnyt kohtuullista tulosta. Papereita lukuun ottamatta vienti on vetänyt hyvin ja vientihinnat ovat varsin hyvällä tasolla. Metsäteollisuusyritysten omien arvioiden mukaan tilanne jatkuu samantapaisena tämän vuoden ja PTT:n tuore ennuste lupaa tilanteen jopa paranevan. Metsäteollisuuden vienti on riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Nykyiseen suhteellisen hyvään tilanteeseen Suomessa ovat vaikuttaneet puumarkkinoiden toimivuus eli puun saatavuus ja valuuttakurssien suhteet. Monissa kilpailevissa maissa on ollut puupulaa ja esimerkiksi Ruotsin asemaa sahatavaramarkkinoilla on haitannut vahva kruunu. Ennusteiden mukaan taantumasta toipuminen viivästyy edelleen, mikä siirtää metsätuotteiden suurempaa kysynnän piristymistä. Puuta hakattu ja myyty vilkkaasti Huonoista korjuukeleistä huolimatta puuta on korjattu metsistä vauhdikkaasti. Niinpä monilla sahoilla varsinkin kuusitukkivarastot ovat ääriään myöten täynnä. Varastoja ei ole pienentänyt edes sahauksen lisääminen. Pitkästä aikaa kuusitukista, varsinkin katkotusta, on nyt ylitarjontaa. Alkuvuonna puukauppoja on tehty vilkkaasti ja ennusteiden mukaan tarjontaa on jatkossakin varsin paljon. Mennäänkö jo ylitarjonnan puolelle? Pelko on, että ainakin talvikorjuuta vaativien leimikoiden kysyntä tulee olemaan erittäin vaisua. Huonojen korjuukelien vuoksi suuri määrä ostettuja leimikoita odottaa tulevia talvisia korjuukelejä. Lisäksi energiapuun tarve on kivihiilen käytön lisääntymisen myötä vähentynyt, mikä heijastuu myös kuitupuun menekkiin ja kysyntään. Heijastuuko Ukrainan kriisi vienti- ja puumarkkinoille? Miten Venäjän kauppasaarto ja heikentynyt rupla vaikuttavat vientimarkkinoihin ja esimerkiksi puun tuontiin? Mikäli kauppasaarto toteutuu, tulee markkinoilla tilaa pohjoismaiselle sahatavaralle. Tämä tietäisi tukin kysynnän selvää lisääntymistä nykyisestä. Jos kauppasaarto ei toteudu, heikentynyt rupla saattaa lisätä puun tuontia ja entistä enemmän kotimaista puuta jäisi vaille käyttöä. Kehysriihin esitys kiristää myyntiverotusta Hallituksen kehysriihessä vältyttiin metsämaan kiinteistöverolta. Pääomatulojen veroa kuitenkin nostettiin 30000 euron ylittävän tulon osalta 33 prosenttiin. Päätös saattaa osaltaan vauhdittaa tämän vuoden puunmyyntejä. Metsänomistajien kannattaa huomioida kauppaa tehdessään, että verotus tapahtuu kassaperiaatteella eli tulot kannattaa ajoittaa mahdollisimman paljon tälle vuodelle. Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Auringonlaskusta auringonnousuun Kaakkois-Suomen metsätalous vahvassa kasvussa Vajaa kymmenen vuotta sitten metsätalouden päällä oli synkkä varjo. Kaakkois- Suomessa metsäteollisuuden painajainen tunnettiin parhaiten nimistä Voikkaa, Summa, Myllykoski. Sunilan sellutehdaskin seisoi ja odotti vuoden verran lopetuspäätöstä. Tänään tilanne on jo aivan toinen, vaikka elämme edelleenkin käynnissä olevaa suurta metsäteollisuuden murros- ja uusiutumiskautta. Maapallolla ollaan siirtymässä asteittain vähenevien uusiutumattomien energioiden ja raaka-aineiden aikakaudelta uusiutuvien energioiden ja raakaaineiden aikakaudelle. Muutosta jouduttaa ilmaston lämpenemiseen ja ympäristöön liittyvät uhkat. Keskeisiä tekijöitä uudella aikakaudella tulevat olemaan materiaali- ja energiatehokkuus, bioenergia, ympäristö- ja nanoteknologia sekä vihreä kemia. Metsäenergian käyttö voimakkaassa kasvussa Kaakkois-Suomi on maan parhaimpia esimerkkejä uusiutuvien energioiden nousussa. Suomen ja maailmankin mittakaavassa yksi suurimmista puuraaka-aineeseen perustuvista biodiesellaitoksista on juuri käynnistymässä UPM:n Kaukaan tehtailla ja toista laitosta jo suunnitellaan sen viereen. Metsä Fibren Joutsenon biokaasulaitos odottaa investointipäätöksiä, sen raaka-ainetarve on 1,3 miljoonaa kuutiota puuta. Sunilan sellutehdas, joka jo kertaalleen odotti sulkemispäätöstä, elää uutta nousukauttaan uudistetun energia- ja ligniinituotannon kautta. Tuoreimpana hankkeena Kymenlaaksossa on Suomen Bioetanoli Oy:n suunnitelma rakentaa bioetanolitehdas Kouvolan Myllykoskelle UPM:n entiseen tehdasrakennukseen. Kaikki Kaakkois-Suomen suuret kaupungit ovat siirtyneet viimeisen viiden vuoden aika valtaosin uusiutuvien energioiden käyttäjiksi, tuoreimpana Imatran kaupunki, joka teki juuri päätöksen uuden metsähakkeeseen perustuvan biovoimalan rakentamisesta. Talven aikana käyty vilkas keskustelu kivihiilen käytön lisääntymisestä kuuluu murroskauden ilmiöihin, se aiheuttaa hetkittäistä kipuilua, mutta on ohimenevää. Puurakentamisen suosio kasvussa, sahaus nousee Sahausmäärät ovat viimeisen parin vuoden aikana olleet ilahduttavasti kasvussa, vaikka maailmantaloudessa onkin vietetty suhdannetaantumaa. Sahauksen vakaata kasvua tukee puurakentamisen nousu. Puu on ylivoimaisesti ympäristöystävällisin raaka-aine rakentamiseen. Metsänomistajille sahausmäärien kasvu on näkynyt hyvänä tukin kysyntänä ja hintana. Kymenlaakson kannalta ilouutinen on, että konkurssiin menneelle Haminan Veistosahalle löytyi uusi omistaja ja sahaus jatkuu edelleen. UPM investoi Kymin sellutehtaaseen, Metsä Groupin jätti-investointi Äänekoskelle Perinteinen metsäteollisuus on uusiutumassa. Internet, sähköinen viestintä ja mobiilimaailma ovat vähentäneet sanoma-, aikaus- ja mainoslehtien kysyntää, mutta vastaavasti sellu-, kartonki-, pehmo- ja erikoispaperituotanto on vahvassa kasvussa. Sellun kysynnän ennustetaan kasvavan maailmalla jatkossa noin 10 prosentin vuosivauhtia. 15-20 vuoden kuluttua puukuituun perustuvat tuotteet ovat kiinteä osa ihmisten jokapäiväistä arkea. Uutta aikakautta kuvaa hyvin UPM:n Kymin sellutehtaan tuore 160 miljoonan euron investointipäätös, joka lisää raaka-aineen käyttöä noin 800 000 puukuutiolla. Yhtiön puunhankinta Kaakkois-Suomen alueelta lähes tuplaantuu. Se tarkoittaa noin 200 uutta työpaikkaa puunkorjuuseen ja -kuljetukseen. Lisäksi kasvavat hakkuumäärät vaativat lisää väkeä metsähoitoon ja puunhankintaan. Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre jysäytti viime viikolla todellisen uutispommin. Se suunnittelee uuden aikakauden biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle. Tehdas tuottaa sellun ohella bioenergia ja erilaisia biomateriaaleja mm. kemian- ja lääketeollisuuden jatkojalostukseen. Investointi maksaa noin 1,1 miljardia euroa ja on historian suurin investointi Suomessa. Uusia työpaikkoja syntyy noin 2500 ja puuta tehdas käyttää noin 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Joko loppuu puheet auringonlaskun alasta. Uusia innovaatioita puusta Metsäteollisuudessa on käynnissä voimakas tutkimus- ja kehitystoiminta, uusista innovaatioista raportoidaan lähes viikoittain. Mikrokuitutekniikka tarjoaa lähes rajattomat kehitysmahdollisuudet puun jatkojalostamiseen. Nanosellusta voidaan valmistaa muoveja ja metalleja korvaavia tuotteita, vaikkapa auton valmistukseen. Kun listaan lisätään vielä puusta valmistettavat puukomposiitit, biokemikaalit, suoja-aineet, lääkkeet ja kosmetiikka, alkaa uusi metsäteollisuus saada muotoaan. Raaka-aineen tarve kasvaa Vaikka metsäteollisuudessa on viimeisten kymmenen vuoden aikana suljettu useita tuotantolaitoksia, ei kotimaisen puuraaka-aineen tarve ole suinkaan pienentynyt. Samanaikaisesti lisääntynyt sellun ja energian tuotanto sekä koneiden käyntiasteiden nostot ovat kasvattaneet raaka-aineen tarvetta. Alustavien laskelmien mukaan viime vuonna metsä- ja energiateollisuudessa käytettiin ennätysmäärä kotimaista puuta, noin 65 miljoonaa kuutiometriä. 15-20 vuoden kuluessa kotimaisen puun tarpeen arvioidaan nousevan 80-85 miljoonaan kuutioon. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi
6 Mhy Kymenlaakso Kansainvälisten metsäasioiden olisi syytä herättää intohimoja Euroopan metsäsopimusta on valmisteltu vuodesta 2011 lähtien, tavoitteena on Euroopan metsien kestävän hoidon ja käytön edistäminen laillisella sopimuksella. Neuvottelut ovat pahasti jumissa. Toteutuessaan sopimuksella tuskin olisi suurta vaikutusta Suomen metsätalouteen. Merkittävin vaikutus voisi tulla EU:n kautta, kun EU:lle luotaisiin metsäpoliittinen pohja. Kansallisen metsäpolitiikan viitekehys luodaan kansainvälisissä prosesseissa ja kansallisella tasolla ainoastaan sopeudutaan siihen. Kansainvälinen metsäedunvalvonta vaikuttaa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen tason toimille saadaan. Eu:ssa ja osin myös gloobaalilla tasolla metsien ekologinen ja sosiaalinen rooli nähdään tärkeänä, mutta metsien talouskäyttö jää usein lapsipuolen asemaan. Esimerkkejä on lukuisia: kansainväliset ilmastosopimukset ja erityisesti Durbanissa 2011 sovitut Kioton sopimuksen metsien hiilinieluja koskevat laskentasäännöt, bioenergian kestävyys ja hiilitaseet, metsien monimuotoisuus, suojelu ja ennallistaminen, sertifioinnin vaatimukset jne. Kansainvälinen metsäedunvalvonta vaikuttaa suoraan siihen, millainen liikkumavara kansallisen tason toimille saadaan. Vaikka EU:lla ei ole omaa metsäpolitiikkaa, EU:sta tulee kuitenkin paljon suoraan metsään ja metsäelinkeinoon vaikuttavaa sääntelyä muiden politiikkalohkojen kautta (energia, ilmasto, suojelu ym.). Ympäristöpuoli yleensä dominoi metsäasioissa ja elinkeinonäkökulma loistaa poissaolollaan. Ongelmana ovat koordinaation puute ja ristiriitaiset vaatimukset metsille ja metsätaloudelle. Lisäksi metsien merkitys kansantaloudelle on liian pieni liian monissa maassa ja intressi puolustaa sektoria on käytännössä vain Suomella, Ruotsilla ja Itävallalla. EU-edunvalvonnan merkitys on keskeinen ja siksi suomalaisten metsänomistajien edustus EU-tasolla on välttämätöntä. MTK on vahva toimija kansainvälisessä metsäpolitiikassa Asioihin vaikutetaan ja metsänomistajien etuja puolustetaan mahdollisimman lähellä asioiden ja prosessien alkulähdettä eli käytännössä EU:ssa, mutta usein myös globaalilla tasolla YK:ssa. YK:n ilmastosopimus ja biodiversitettisopimukset sisältävät useita metsiin liittyviä kirjauksia ja usein myös EU:n toimet saavat alkunsa YK:n tasolta. EU:ssa yhteensä kahdeksan asiantuntijaa on puolustamassa metsänomistajien etuja, kun teollisuudella ja ympäristöjärjestöillä on moninkertainen määrä edustajia omissa järjestöissään. Euroopan metsänomistajajärjestössä CEPF:ssä on kolme asiantuntijaa, Pohjoismaisten metsänomistajien edunvalvojana toimii yksi asiantuntija ja Euroopan viljelijöiden ja Osuuskuntien Copa- Cogecassa on 0,5 asiantuntijaa valvomassa metsänomistajien etuja. Lisäksi muutamalla kansallisella järjestöllä on oma kansainvälisten asioiden asiantuntija. Globaaleilla areenoilla metsänomistajia edustaa IFFA, jonka hallituksessa on myös MTK. MTK:lla on erittäin keskeinen rooli Brysselin organisaatioiden ja IFFA:n toiminnassa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila onkin kuvannut tilannetta, että MTK:lla on ilmaherruus metsänomistajien kansainvälisessä edunvalvonnassa. Metsänomistajien lisäksi etujaan Brysselissä valvoo myös suomalainen metsäteollisuus, jonka kanssa metsänomistajilla on EU-asioissa hyvin samansuuntaiset tavoitteet. Suomalaiset virkamiehet ovat metsäasioissa aktiivisia ja vaikutusvaltaisia, samoin kuin muutaman muun keskeisen metsämaan edustajat. Kuten työnteko yleensä myös edunvalvonta on tiimityötä ja sen saavutukset ovat usein näiden tahojen hyvän yhteistyön tulosta. Juttua varten on haastateltu MTK:n asiantuntija Janne Näräkkää. Esimerkkejä MTK:n kansainvälisen edunvalvonnan konkreettisista saavutuksista suomalaisen metsänomistajan kannalta Edunvalvonnan ansiosta Suomessa ei ole juurikaan kansainvälisperäisiä rajoitteita metsätaloudelle. Biomassan kestävyys on kasvavan mielenkiinnon kohteena Brysselissä. Komissio kaavaili osana biomassan kestävyyden varmentamista pakollisia metsäsuunnitelmia sekä kestävyyden tarkastelua tilatasolla. Tämä direktiivi saatiin torjuttua. Durbanin ilmastokokouksen jälkipyykki alkoi MTK:n tiukasta kritiikistä. Durbanissa päätettiin 2011, ettei Suomessa Kioton sopimuksen jatkokaudella ole mahdollista enää kompensoida metsäalan vähenemisestä johtuvia päästöjä kasvavien metsiemme hiilinielulla. Mikäli metsäkatoa olisi alettu Suomessa rajoittaa, niin tällä olisi ollut merkittävä vaikutus kaavoitukseen ja rakentamiseen ja tätä kautta maaseutuelinkeinoihin. Ilmastosyistä EU:n komissio on aika ajoin väläytellyt pidempiä kiertoaikoja ja avohakkuiden välttämistä sekä ehdottanut ilmastolainsäädännössään komissiolle oikeutta säätää maiden metsien hiilensidonnasta eli käytännössä metsien kasvun ja hakkuiden erotuksesta. Tämä ehdotus on saatu torjuttua. Maaseudun kehittämispolitiikka ja valtiontukien suuntaviivat, jotka määräävät myös sen millaisia kansallisia metsätukia Suomi voi maksaa. Suuntaviivat ovat vielä auki, mutta jo nyt saatu useita parannuksia lävitse: Tukimahdollisuuksien laajentaminen myös muihin kuin metsien ympäristö- ja virkistystoimiin, metsätoimenpiteiden sisältämän työn korvausmahdollisuus, yksittäisten metsätukien julkisuusvaatimuksen rajoittaminen vain yli 200 000 euron tukiin, eläintuhojen ja yleisessä käytössä olevien metsäteiden tukitasojen nosto 100 %:iin. MTK oli jäsenenä EU:n metsästrategiatyöryhmässä edustaen Euroopan metsänomistajia. Syyskuussa 2013 julkaistu uusi strategia painottaa myös metsien talouskäyttöä, puun merkitystä uusiutumattomien luonnonvarojen korvaajana ja biotalouden kulmakivenä ja vaatii EU:lta toimia puun käytön lisäämiseksi.
Mhy Kymenlaakso 7 Mitä metsänhoitoyhdistys tarjoaa jäsenmaksulla 1. Henkilökohtainen Kaikki metsäpalvelumme lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen n kautta. Tuttu metsäasiantuntija hoitaa jatkossakin sinun metsäsi ja saat häneltä kaiken tarvittavan neuvonnan ja palvelut yhdellä puhelinsoitolla. Yhdistyksen palveluksessa on 22 toimihenkilöä, joten kaikkiin kysymyksiin tuosta joukosta löytyy apua ja neuvoa. Osa toimihenkilöistä on erikoistunut eri alueilla ja he pystyvät antamaan neuvontaa ja palveluita vaikeimmissakin asioissa. 2. Maksuton metsäkäynti Miten metsä on kasvanut, mitä siellä pitäisi tehdä, mistä voisi puuta voisi myydä ja mihin hintaan? Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijan saat maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnin voit sopia myös etänä, antaa sinulle esityksen vaikkapa tämän vuoden hakkuu- ja hoitotöistä. Mieluummin lähdemme kuitenkin kanssasi yhdessä metsään. Metsäkäynti on rahanarvoista ja hyödyllistä konsultaatioita metsäsi hoidossa, käytä etua hyväksesi. xxxxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx xxxxxxxxxx xxxxxxxx 3. Palvelut jäsenhintaan Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksosta saat mm. kaikki puukauppaan, puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsäkiinteistökauppaan, metsätilan omistajavaihdokseen, metsäteiden rakentamiseen ja metsänlannoituksiin liittyvät palvelut saman katon alta. Palveluksessamme on lähes 30 paikallista ammattimetsuria, yli 20 koneyrittäjää ja 22 toimihenkilöä. Jäsenille palvelut myydään jäsenhintaan, joka on alhaisempi kuin muille myytävien palveluiden hinta. 4. Maksuton puunmyyntisuunnitelma Metsänomistajat luottavat puukaupassa metsänhoitoyhdistykseen, alueemme yksityisten metsänomistajan myymistä puista noin 75 % lähtee liikkeelle kauttamme. Koemme puukaupan edunvalvonnan niin tärkeäksi, että tarjoamme jäsenillemme maksuttoman puunmyyntisuunnitelman. Puunmyyntisuunnitelma lähtee aina metsänomistajan Hyvä metsänomistaja ja metsän tarpeista, ei yksittäisen ostajan sen hetkisestä puuntarpeesta. Metsänhoitoyhdistyksillä on käytössään valtakunnalliset 5. Puukaupan kilpailutus Puukaupan kilpailuttaminen ottamalla huomioon tukinkatkonta, tätä palvelua ei pysty tarjoamaan kukaan muu toimija. Jokainen ostaja tietää oman katkontansa, mutta vain metsänhoitoyhdistyksellä on tiedossaan kaikkien ostajien katkonnan vaikutus tukin saantoon. Ja sitä kautta myös siihen rahamäärään, mitä puukaupasta maksetaan. Pelkästään tukin katkonnan vaikutus tuottaa 2-8 euroa lisähintaa jokaiselle myydylle kuutiometrille. Lisäksi on huomioitava puun yksikköhintojen ja laatuvaatimusten vaihtelut puunostajittain. Hyödynnä metsänhoitoyhdistyksen edullinen puukaupan toimeksiantopalvelu ja varmista paras mahdollinen lopputulos puukaupassa. 6. Edunvalvonta, kaavoitus ja ympäristöasiat Mietityttävätkö maankäyttöön liittyvät asiat, kuten kaavoitus, suojeluohjelmat tai tuulivoima? Entäpä EU:n metsätaloutta koskevat päätökset tai säännöllisesti esille nouseva kiinteistövero? Miten valtion tukipolitiikka tai erinäisiin lakeihin liittyvät kysymykset? Millainen on alueen hirvikanta ja miten siihen vaikutetaan? Huomioidaanko metsäsertifioinnissa metsänomistajan etu? Rajoitetaanko metsäomaisuutesi hyödyntämistä jatkossa? Näissä ja monissa muissa edunvalvontaan liittyvissä asioissa sinulla on mhy:n jäsenenä takanasi vahva edunvalvontaosaaminen. Jäsenien eduista huolehditaan esimerkiksi edellä mainituissa asioissa vaikuttamalla eri työryhmissä ja eri kanavia käyttäen, antamalla lausuntoja ja olemalla mukana niissä työryhmissä missä päätöksiä tehdään. Kukaan muu taho ei tee metsänomistajan edunvalvontaa automaattisesti puolestasi. 7. Maksuton metsäsertifiointi Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFCmetsäsertifioinnissa ilman erillistä maksua. Jäsenten metsät ovat jatkossakin mukana metsäsertifioinnissa jäsenyyteen sisältyen. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla. Tämän edun arvo saattaa olla jatkossa merkittävin jäsenetu. 8. Tiedotus, neuvonta ja koulutus Jäsenenä saat maksutta Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenlehden kaksi kertaa vuodessa sekä lisäksi ajankohtaista tietoa sähköisessä uutiskirjeessä ja jäsenkirjeissä. Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot postitetaan jäsenille neljä kertaa vuodessa. Netti-sivuiltamme löydät ajankohtaiset metsäuutiset ja tapahtumat. Järjestämme kursseja, koulutus- ja maastotapahtumia, metsänomistajien retkiä ja metsäiltamia. Näihin tapahtumiin on jäsenillä pääosin maksuton osallistumisoikeus. Tässä kirjeessä tiedotamme metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä. Metsänhoitoyhdistyksiä koskeva laki muuttuu vuoden 2015 alusta. Siitä huolimatta perusajatuksemme säilyy: Palvelemme alueemme metsänomistajia samalla vahvalla ammattitaidolla kuin ennenkin. Metsänhoitoyhdistys pysyy metsänomistajien omana yhdistyksenä, Metsäkäynnin jota ohjaa jäsenistöstä valittu hallinto. Toimimme ja vaikutamme metsänomistajien puolesta yhteydessä ja metsänomistajien voidaan parhaaksi. Jäsenyytesi puumarkkinat.fi-palvelu, metsänhoitoyhdistyksessä jonne jatkuu entisellään lakimuutoksesta huolimatta. - suunnitella metsän- Sinun ei siis metsänhoitoyhdistyksen tarvitse tehdä mitään. laatimat Verohallinto kantaa metsänhoitomaksun hoitotöitä vielä tänä syksynä. leimikot siirretään kilpailutettavaksi. metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun kerää yhdistys - tehdä itse. Tämän jälkeen puunmyynti- Panostamme entistä enemmän jäsenpalveluihin ja etuihin. Ensimmäiset tuottoarvioita edut saat käyttöösi alla olevalla jäsenkortilla, ole hyvä! Toiminnanjohtajan allekirjoitus 9. MTK:n valtakunnallisia ja mhy:n paikallisia jäsenetuja Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä saat MTK:n ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenilleen sopimat jäsenedut käyttöösi. maaliskuussa 2014 Yhteisönä Metsänomistajatorganisaatioissa on voimaa ja vaikutusvaltaa paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajan omia palveluorganisaatioita, joissa päätösvalta säilyy metsänomistajilla. Yhdistyksen päätöksentekijät ovat paikallisia metsänomistajia. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden hyödyt ovat selkeät, nyt ja tulevaisuudessa. Metsänomistajilla mahdollisuus maksuttomaan metsäkäyntiin - selvittää tilan hakkuuja hoitotarpeita suunnitelma - laatia kustannus- ja - pohtia puumarkkinatilannetta, verotusta jne. Ota yhteyttä, niin käydään metsässä! KYMENLAAKSO Jäsenkortti 2014 PEFC/02-31-120 Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakson jäsenedut v 2014 Valtakunnalliset jäsenedut: Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Osuuspankki, Pohjola: 10 % alennus metsävakuutuksesta, kun asiakas on tai tulee keskittäjäasiakkaaksi, lisäksi 50 % alennus kertamerkinnöistä rahastoihin. Edun saat EKOP:sta sekä Kymenlaakson, Länsi-Kymen, Luumäen, Lemin, Parikkalan, Simpeleen, Savitaipaleen ja Miehikkälän osuuspankeista. McKone Kouvola ja Kotka: 10 % alennus metsurin varusteista ja tarvikkeista Sportia KT-Sport, Kuusankoski: 20 % alennus tekstiileistä, jalkineista ja retkeilytarvikkeista Valtakunnalliset yhteistyökumppanit: Aarre-lehti: kestotilaus tarjoushintaan + luontokirja kaupan päälle Yhdistyskohtaiset jäsenedut: kaupan Maksuton päälle. Tarjous puunmyyntisuunnitelma voimassa 30.4.2014 asti. Maksuton metsäkäynti varustepaketti Mhy:n koulutusillat ja tapahtumat Paikalliset yhteistyökumppanit Xxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxx Agrimarket: Jonsered-sahan ostajalle kypärä BRP: mönkijän tai moottorikelkan ostajalle Savotan Puoti: tehoheinäin etuhintaan Jäsenedut saat edellä mainituista yrityksistä esittämällä postissa tulleen jäsenkorttisi vuodelle 2014.
8 Mhy Kymenlaakso Metsälain muutos monipuolistaa metsien käsittelyä Metsälain muutos tuli voimaan vuoden alussa. Lakiuudistusta voidaan syystä pitää historiallisena. Tiukasta, holhoavasta lainsäädännöstä siirrytään vapaampaan, mutta samalla metsänomistajien omaa vastuuta korostavaan lainsäädäntöön. Yksi suurimmista lakiuudistuksen liikkeellepanevista voimista on ollut taloudellisen hyvinvoinnin kasvun myötä yhteiskunnassa ja ihmisten arvomaailmassa tapahtuneet muutokset. Vanha tiukan metsälain peruslinjaukset ovat peräisin 50-60 vuoden takaa ja ne perustuivat ensisijaisesti yhteiskunnan hyötynäkökohtiin, tavoitteena varmistaa metsäteollisuuden puunsaanti ja sen kansantaloudelle tuoman hyödyt. Tässä tarkoituksessa laki on toiminut erinomaisesti. Suomen metsien vuotuinen kasvu on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden kuluessa, ollen nyt yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsänomistajan tarpeet paremmin huomioon Uudistuneen metsälain perusajatuksena on mahdollistaa monipuolisemmin metsänomistajan omien tavoitteiden toteuttaminen metsiensä hoidossa ja valinnanvapaus. Taustalla uudistuksessa on taloudellisen vaurauden myötä tapahtunut arvomaailman muutos. Metsänomistajan tarpeet ja odotukset metsiensä käytölle ovat monipuolistuneet: Tasaikäisen metsän kasvatus ja alaharvennus tulevat säilymään myös jatkossa vallitsevina metsänkasvatusmenetelminä, mutta useat metsänomistajat haluavat varmasti kokeiluluonteisesti ja pienialaisesti käyttää myös jatkuvaa kasvatusta kohteilla, joilla sen onnistumiselle on edellytyksiä. osa edellyttää omaisuudelta taloudellista tuottoa, osa painottaa enemmän metsiensä virkistys- ja luontoarvoja. Valinnanvapauden lisääntyminen merkitsee samalla lisääntyvää vastuuta oman metsäomaisuutensa hoidossa, esimerkiksi metsien jatkuvassa kasvatuksessa on varmistettava, että kasvamassa on aina riittävä määrä kasvatuskelpoista puuta. Uudistamiskypsyysrajat poistuvat, uudistamisvelvoite säilyy Metsälaissa ei ole enää uudistamiskypsyysrajoja, joten metsänomistaja itse päättää, milloin on päätehakkuun aika. Metsien uudistamisesta keskenkasvuisina ei kuitenkaan liene pelkoa, sillä taloudellisesti ajatteleva metsänomistaja maksimoi edelleen arvokkaan järeän tukkipuun määrää. Kestävän metsätalouden kulmakivi, päätehakkuuta seuraava uudistamisvelvoite säilyy samana kuin vanhassa laissa. Pois hakatun metsän tilalle on tietyssä ajassa saatava uusi taimikko joko viljellen tai luontaisesti uudistaen. Metsänuudistamisen määräyksiin tulee muutoksia. Taimikon vakiintumisraja lasketaan 1,3 metristä 0,5 metriin. Kehityskelpoinen, taimimäärältään riittävän tiheä vähintään 0,5 metrin mittainen taimikko pitää saada syntymään Etelä- Suomessa 10 vuoden kuluessa päätehakkuusta. Uudistamiseen liittyvät toimenpiteet täytyy suorittaa viimeistään 3 vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. Jatkossa eri puulajeja voidaan käyttää vapaammin, sillä uudessa laissa uudistamisessa hyväksyttäviä puulajeja ei sidota tiettyihin kasvupaikkoihin. Onko istutettu taimikkosi pelastamisen tarpeessa - tarjoamme varhaisperkauksen kampanjahinnalla 350 /ha! Varhaisperkaus tarkoittaa istutettujen taimen ympärillä kasvavan lehtipuun poistamista raivaussahalla. Perkaus on yksi tärkeimmistä työlajeista. Tarjoamme vuonna 2009 tai sen jälkeen istutettujen taimikoiden varhaisperkauksen nyt kiinteään hintaan 350 /hehtaari + alv. Kustannus on verovähennyskelpoinen. Tarjous on voimassa 31.5.2014 asti. Tilaamalla varhaisperkauksen, osallistut 300 : n arvoisen lahjakortin arvontaan. Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus eli jatkuva kasvatus sallitaan Eniten lakiuudistuksen yhteydessä keskustelua herättänyt asia on ollut eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen eli jatkuvan kasvatuksen salliminen, joka on ollut kielletty metsänkasvatustapa viimeisten 60-vuoden ajan. Suomessa on 1950-luvulta lähtein harjoitettu tasaikäisrakenteista metsikkökuviotaloutta, joka on perustunut tiukasti normitettuun alaharvennukseen. Metsälakilaki antaa metsänomistajalle jatkossa mahdollisuuden kasvattaa metsäänsä eri-ikäisrakenteisena, joka toteutetaan poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Eri-ikäisrakenteinen metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä, siellä on eri kehitysvaiheessa olevia puita taimia, nuoria, varttuneita ja tukkipuita. Sekä perinteisissä kasvatushakkuutavoissa (ala- ja yläharvennus) että eri-ikäismetsikön kasvatuksessa on minimipuustoisuusvaatimus, jonka alittaminen johtaa metsikön uudistamisvelvoitteen syntymiseen. Eri-ikäisrakenteisessa metsässä minimipuustoisuuden raja on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa metsässä, jotta uutta taimiaineista pystyy syntymään varttuneempien puiden alle ja väliin. Metsien monimuotoisuus paremmin huomioon Talousmetsien luonnonhoitoon on panostettu voimakkaasti viimeisten parinkymmenen vuoden ajan. Uusi laki sallii aiempaa vaihtelevampia metsänkäsittelymenetelmiä, mikä lisää entisestään metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsälain 10. pykälän (erityisen tärkeät elinympäristöt) määritelmiä on täsmennetty ja lisäksi on tarkennettu, minkälaiset toimenpiteet ovat mahdollisia missäkin elinympäristöissä. Tämä parantaa osaltaan metsänomistajan oikeusturvaa. Erityisen tärkeisiin elinympäristöihin on lisätty kaksi uutta elinympäristöä, metsäkorte- ja muurainkorvet. uudistamistoimenpiteiden tarkastamisesta myöhäisempänä ajankohtana tehtävään taimikon kasvatuskelpoisuuden valvontaan. Ennen hakkuun aloitusta tehtävän metsänkäyttöilmoituksen määräaika lyhenee 14 päivästä 10 päivään. Metsänkäyttöilmoituksessa tulee kasvatushakkuiden osalta ilmoittaa, tehdäänkö hakkuu tasaikäisrakenteisen metsän vai eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuna. Metsänkäyttöilmoitusta ei edelleenkään tarvitse tehdä kotitarvehakkuusta, pienikokoisen puuston hakkuusta eikä oja-, vesijohto- ja viemärilinjojen hakkuista. Ilmoitusvelvollisuudesta vapautetaan myös hakkuut, jotka tehdään sähkölinjojen ja junaratojen reunavyöhykkeillä. Tie- ja sähkölinjojen hakkuista metsänkäyttöilmoitus voidaan aiemmasta poiketen jättää tekemättä ainoastaan, kun hakkuut ovat pienialaisia. Sopimuskäytäntöjä kehitettävä Uusi laki saattaa lisätä kiistoja puun myyjien ja hakkaajien kesken, sillä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen tai pienaukkohakkuiden tekoon ei ole yhteisiä, totuttuja toimintamalleja. Menetelmä on uusi niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Metsänomistajalla voi olla epärealistinen kuva, miltä jatkuvan kasvatuksen metsä näyttää hakkuun jälkeen, sillä eriikäiskasvatuksessa metsä hakataan uudistamisen turvaamiseksi harvemmaksi kuin perinteisessä harvennushakkuussa. Sekä metsänomistajan että puunostajan oikeusturvan kannalta olisi järkevä, että puukauppasopimuksiin kirjattaisiin selvästi, mitä metsänkasvatusmallia leimikolla on tarkoitus toteuttaa ja mikä on puustopääomatavoite hakkuun jälkeen. Mikäli et ole varma taimikkosi hoitotarpeesta, ota yhteyttä asi, niin käymme tarkistamassa taimien tilanteen maastossa, maksutta. Byrokratiaa vähennetään Lakiuudistuksen yhtenä tavoitteena on hallintobyrokratian vähentäminen. Metsäkeskukselle ei tarvitse enää tehdä taimikon perustamisilmoitusta, kun uudistamistoimenpiteet, esim. taimien istutus, on tehty. Metsäkeskuksen valvonnan painopiste siirtyy Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi
Mhy Kymenlaakso 9 Muutaman satasen säästöllä tuhansien eurojen tappiot Taimikonhoidon taso laskenut huolestuttavasti Taimikonhoidon taso on laskenut huolestuttavasti. Valtakunnan metsien tuoreet inventointitulokset kertovat, että nuorista taimikoista metsänhoidolliselta tilaltaan hyviksi luokitellaan enää vajaa puolet eli 45 prosenttia. Loput luokitellaan tyydyttäviksi, välttäviksi tai vajaatuottoisiksi. Ja vuosi vuodelta tilanne vain pahenee. Euroista on kyse Tuottotutkimukset Etelä-Suomen tuoreen kankaan kuusikoista kertovat karua kieltään, mitä taimikon hoitamattomuus merkitsee puumäärä- ja kantorahakertymään. Kun taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kuusikosta kiertoajan kuluessa myytävää tukkipuuta n. 370 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 185 kuutiota. Jos taimikonhoito jätetään tekemättä, kertyy tukkipuuta n. 240 kuutiota hehtaarilta ja kuitupuuta n. 220 kuutiota. Tämänhetkisellä kantohintatasolla tämä merkitsee, että kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt tehdään ajallaan, kertyy kantorahatuloa kiertoajan kuluessa noin 23 000 euroa hehtaarilta. Vastaavasti kuusikosta, jossa taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä jää noin 16 000 euroon hehtaarilta. Taimikonhoito kallista? Jätä taimikonhoitotyöt tekemättä, niin metsikkösi näyttää 30-40 vuoden iässä tällaiselta. Suurin osa puustosta on vähäarvoista, riukuuntunutta lehtipuustoa, heikkokuntoisen havupuuston määrä on vain 40-50 kuutiota/hehtaarilla. Hoidetussa 30-40 vuotiaassa ensiharvennusmetsikössä hyvälaatuisen havupuuston määrä on noussut jo 150-180 kuutioon/hehtaarilla, josta 30-40 kuutiota on jo pikkutukin mitoissa. Jos et itse ehdi tai kykene taimikkoasi hoitamaan, kannattaa taimikonhoitotyö teettää metsänhoitoyhdistyksellä tai jollakin muulla metsänhoitopalvelujen tarjoajalla. Tuoreen kankaan kuusikossa riittää kaksi taimikonhoitokertaa, varhaisperkaus 3-5 vuotta taimikon perustamisen jälkeen ja taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa. Metsurin tekemästä taimikonhoitotyöstä (taimikon harvennus 3-4 metrin pituudessa, varhaisperkaus on halvempaa) kertyy noin 450 euron lasku hehtaarilta. Verotuksen kautta laskusta saa vähennettyä alv-osuuden (n. 90 /ha) ja metsänhoitokulujen verovähennyksen (n. 110 /ha), joten itselle jää maksettavaksi noin 250 euroa hehtaarilta. Kun lisäksi huomioidaan, että useimmille taimikonhoitokohteille on saatavissa valtion metsänhoitotöiden kemera-tukea 139 /hehtaari (tuki on metsäverotuksessa verotettavaa tuloa), niin oma maksuosuus taimikonhoidosta putoaa noin 150 euroon hehtaarilta. Palataan vielä alkuun Kun eteläsuomalaisessa tuoreen kankaan kuusikossa tehdään taimikonhoitotyöt ajallaan, kertyy kiertoajan kuluessa kantorahatuloja noin 23 000 euroa. Kun taimikonhoitotyöt jätetään tekemättä, kantorahakertymä putoaa noin 16 000 euroon. Muutaman satasen taimikonhoitokulut ratkaisevat 6000 7000 euron tulot tai tappiot. Pekka Vainikka aluejohtaja Suomen metsäkeskus Vaihtoehtoja avohakkuulle Poiminta - ja pienaukkohakkuut Vuoden alussa voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa eri-ikäisrakenteisen metsikön kasvattamisen, josta käytetään myös nimeä jatkuva kasvatus. Metsää kasvatetaan ja uudistetaan samanaikaisesti, eikä sen kehityksessä ole eroteltavissa erilaisia vaiheita. Eri-ikäisrakenteinen metsä säilyy jatkuvasti peitteisenä, siellä on kaikenikäisiä, eri kehitysvaiheessa olevia puita taimia, nuoria, varttuneita ja tukkipuita. Jatkuva kasvatus toteutetaan poiminta- ja pienaukkohakkuin. yksittäisiä valtapuita sekä sairaita ja heikkolaatuisia puita. Säännölliset 10-15 vuoden välein toistuvat poimintahakkuut ovat eri-ikäisrakenteisen metsän kannalta tärkeitä, sillä niillä turvataan pienempien puiden kasvu ja mahdollistetaan uuden taimiaineksien syntyminen. Isojen valtapuiden määrä pidetään eri-ikäisrakenteisessa metsässä suhteellisen pienenä. Pienaukkohakkuussa alueelle hakataan pieniä 0,2-0,3 hehtaarin suuruisia aukkoja, joihin uusi taimiaines syntyy. Usein hakkuutapoja myös yhdistetään niin, että pienaukkojen välisillä alueilla tehdään poimintahakkuita. mettumisen ylläpitämään alikasvosreserviin. Ennakkoraivausta ei tehdä, koska kaikki alikasvos on tarpeen säästää, mikä osaltaan hankaloittaa korjuun suorittamista. Poiminta- ja pienaukkohakkuita ei pidä tehdä huonosti taimettuvilla kuvioilla, esimerkiksi voimakkaasti kunttaantuneilla tai hyvin rehevillä alueilla, eikä kohteilla, joilla on juurikäävän aiheuttamaa lahoa. Riittävä kasvatuskelpoinen puustopääoma säilytettävä Uutta oppimaan Jatkuva kasvatus on ollut meillä kielletty metsänkäsittelymuoto viimeisten 60 vuoden ajan, joten se on käytännön toteutuksen tasolla täysin uutta niin metsäammattilaisille kuin metsänomistajillekin. Järkevää olisi, että asiassa lähdettäisiin rauhallisesti liikkeelle, pienin askelin, kokemuksia ja oppia hakien. Metsänomistajan kannalta mielenkiintoa herättää, miten puun ostajat tulevat hinnoittelemaan jatkuvan kasvatuksen leimikot. On todennäköistä, että puun hinta tulee olemaan alempi kuin avohakkuukohteilla. Hinta asettunee perinteisen harvennusleimikon puun hinnan tasolle, sillä jatkuvan kasvatuksen hakkuussa joudutaan toimimaan jäljelle jätettävän, kasvatettavan puuston seassa, korjuuvaurioita välttäen. Näin korjuukustannukset nousevat avohakkuleimikoita korkeammiksi. Pekka Vainikka Aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomi Heikki Surakka Rauhallinen liikkeellelähtö Alkuvuonna on tehty leimikoita ennätystahtiin, mutta eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen osalta metsänomistajat ovat lähteneet liikkeelle hyvin varovaisesti. Kaakkois-Suomessa on tammi-maaliskuulla puunmyyntisuunnitelmia tehty kaikkiaan 10 400 hehtaarin alalle, josta vain 40 hehtaaria eli 0,4 prosenttia on eri-ikäisrakenteisen metsikön poiminta ja pienaukkohakkuita. Poiminta- ja pienaukkohakkuut Poimintahakuissa metsiköstä poistetaan pääasiassa suuria Poimintahakkuut kuusikoihin, pienaukkohakkuut männiköihin Poimintahakkuut sopivat parhaiten kuusikoihin. Poimintahakkuin käsiteltävässä metsässä tulee olla jo valmiiksi hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa ja uusiutuvaa taimiainesta. Pienaukkohakkuut sopivat parhaiten männiköihin, sillä mänty valopuuna tarvitsee uudistuakseen valoisan kasvuympäristön. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen perusehto on, että metsän maapohja on helposti taimettuvaa, sillä metsän uudistuminen perustuu luontaisen tai- Samoin kuin tasaikäisrakenteisen metsikön kasvatuksessa myös jatkuvassa kasvatuksessa metsälaki asettaa hakkuun jälkeiselle kasvatuskelpoiselle puustolle vähimmäismäärät. Mikäli lain asettama kasvatuskelpoisen puuston vähimmäismäärä alitetaan, se johtaa metsän uudistamisvelvoitteen syntymiseen, joka pääsääntöisesti toteutetaan metsänviljelyllä. Jatkuvassa kasvatuksessa kasvatettavan puuston vähimmäismäärävaatimus hakkuun jälkeen on jonkin verran alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisen metsikön kasvatuksessa, jotta uutta taimiainesta pystyisi syntymään ja kasvamaan päällä olevan kookkaamman puuston alle. Poimintahakkuut sopivat parhaiten kuusikoihin, joissa on jo valmiina hyväkuntoista eri-ikäistä ja -kokoista puustoa sekä uusiutuvaa taimiainesta. Poimintahakkuussa korjataan talteen isoja puita ja tehdään kasvutilaa pienemmille.