YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Dnro HAM-2005-Y

HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojeluosasto Nro YSO/64/2006 Dnro HAM-2005-Y-486-131 annettu julkipanon jälkeen 28.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Timo Peuhkurin ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee nykyisen eläinsuojan toimintaa. Timo Peuhkuri Jokihaarantie 39, 31640 Humppila Puh.nro: 0400-484552 Sähköposti:timo.peuhkuri@surffi.net Y-tunnus: 1143001-4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan olemassa olevan sikalan nykyiselle toiminnalle. Sikalassa on eläinpaikkoja yhteensä 1 100 lihasialle. Eläinsuoja sijaitsee Humppilan kunnan Venäjän kylässä tilalla Jokela, kiinteistörekisteritunnus 103-406-0001-0050-N, käyntiosoitteessa Jokihaarantie 39. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 25.11.2005. suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 2 (16) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Nykyisen sikalan toiminnalle on myönnetty ympäristölupamenettelylain mukainen ympäristölupa 28.5.1998. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 16,64 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Loimijoen valumaalueen (35.9) Jalasjoen osavaluma-alueella (35.948). Jalasjokeen laskevaan Myllyojaan on eläinsuojasta matkaa noin 130 m. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kangasniemen II-luokan pohjavesialue (0410351V), sijaitsee noin 2,2 km eläinsuojasta itään. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on eläinsuojasta matkaa noin 340 m. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Eläinpaikat jakautuvat kahteen sikalarakennukseen ja eläinpaikkoja on yhteensä 1 100 lihasialle. Sikalarakennuksissa on alipaineilmastointi ja poistohormit on sijoitettu katolle. Lämmitys tapahtuu ensisijaisesti hakkeella. Varapolttoaineena on öljy. Lannan käsittely ja varastointi Lannankäsittelymenetelmänä sikaloissa on lietelanta ja lietekuilut toimivat padotusperiaatteella. Eläinsuojien yhteydessä on neljä betonirakenteista ja alta päin täytettävää lietesäiliötä, yhteistilavuudeltaan 2 477 m 3. Lietesäiliöistä yksi, 333 m 3 :n suuruinen säiliö on katettu kiinteällä katteella, muut ovat kattamattomia. Sadevesille on näin ollen varattava varastotilavuutta noin 190 m 3. Lietekuilutilavuutta on 160 m 3, joten lietelannan varastointiin on käytettävissä yhteensä 2 447 m 3. Enimmäiseläinmäärällä laskettuna hyötytilavuutta tarvitaan vähintään 2 200 m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on käytettävissä peltoa yhteensä 145 ha, josta omaa on 128,36 ha ja vuokrapeltoja 16,64 ha. Lannasta 65 % levitetään viikoilla 18-21 ja loput viikoilla 35-40. Levitys tapahtuu letkulevityskalustolla.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 3 (16) Öljysäiliöt ja kemikaalivarastot Tilalla on kahdeksan polttoainesäiliötä, joista yksi on maanalainen ja loput ns. farmarisäiliöitä. Uudella kuivurilla on 10 m 3 :n suuruinen betonilaatalle sijoitettu säiliö, jota ei vielä ole otettu käyttöön. Lisäksi tilalla on kaksi 5 000 litran, kaksi 4 000 litran sekä 3 000 litran, 2 000 litran ja 1 000 litran säiliöt. Kaikkia farmarisäiliöitä ei ole sijoitettu tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, yhteensä noin 200 l, säilytetään konekorjaamossa. Sikalan pesussa ja desinfioinnissa käytettäviä kemikaaleja lukuun ottamatta sikalassa ei pääsääntöisesti varastoida kemikaaleja. Vesihuolto Kiinteistö on liittynyt Humppilan Vesihuolto Oy:n verkostoon, mutta toiminnassa käytettävää vettä otetaan myös tilan omasta kaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ruokinnassa käytetään rehuoptimointiohjelmaa. Lanta varastoidaan vesitiiviissä, alta päin täytettävissä säiliöissä ja levitetään letkulevityskalustolla. MTT:llä kehitteillä olevia uusia lannan jatkokäsittelymenetelmiä tullaan ottamaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitta on suurin lietteen sekoituksen ja levityksen aikana. Ruokinnassa käytettävän rehuoptimointiohjelman avulla optimoidaan mm. valkuaisrehun käyttö, millä vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla, käyttämällä letkulevityskalustoa sekä multaamalla liete levityksen jälkeen mahdollisimman nopeasti keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojasta ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa, jonne johdetaan myös eläinsuojan kaikki muut jätevedet. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja, kuten esimerkiksi kasvinsuojeluaineita eläinsuojan yhteydessä ei pääsääntöisesti varastoida lainkaan. Melu ja liikenne Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy kaksi kertaa viikossa ja eläinkuljetusautot 25-30 kertaa vuodessa. Oman kaluston liikenne on vilkkainta touko- ja syystöiden aikana.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 4 (16) Jätteet Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muita jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä Toimituspaikka vuodessa kuolleet eläimet 1,5 t raatokeräily/käsittelylaitos jäteöljy 200 l ongelmajätekeräyspiste, Kiimassuon kaatopaikka muu ongelmajätteet -- ongelmajätekeräyspiste, Kiimassuon kaatopaikka Keräilyä odottavat eläinraadot säilytetään Biobox- merkkisessä kylmävarastossa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti tyhjennyksen yhteydessä. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoutuessa, lietettä voidaan pumpata toiseen säiliöön. Käytössä on kaivinkone, jolla voidaan tehdä suojavallit lietteen leviämisen estämiseksi. Maahan valunut liete imeytetään kuivikkeeseen. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Onnettomuuden sattuessa toimitaan palo- ja pelastusviranomaisten ohjeen mukaan. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemusta on täydennetty 12.12.2005 ja 19.12.2005 raatojen säilytyksen ja vaikutusalueen kiinteistötietojen osalta. Tilalla tehdyn tarkastuksen yhteydessä toiminnanharjoittaja ilmoitti lannan levitysalan lisäyksestä sekä muutti hakemuksessa esitettyjä lietesäiliötilavuuksia.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 5 (16) Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Hämeen ympäristökeskus on 30.1.-28.2.2006 kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Forssan Lehdessä 27.1.2006. Hakemuksesta on 24.1.2006 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 3.4.2006. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja lisäselvitykset on sisällytetty toiminnan kuvausosaan. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 24.1.2006 päivätyillä kirjeillä lausunnot Humppilan kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta ja Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymältä. Humppilan kunnanhallitus esittää 24.2.2006 päivätyssä lausunnossaan, että alue on haja-asutusaluetta eikä tuleva käyttötarkoitus poikkea nykyisestä. Alueella on voimassa oleva seutukaava, mutta ei muuta kaavaa. Humppilan kunnalla ei ole vireillä kaavoitusratkaisuja ko. alueelle. Alue tulee jatkossakin olemaan maatalouden harjoittamiseen tarkoitettua aluetta. Humppilan kunnan tekninen lautakunta toteaa 26.1.2006 päivätyssä la u- sunnossaan, että toiminnasta ei ole tullut valituksia. Lautakunta toteaa edelleen, ettei se näe estettä ympäristöluvan myöntämiselle kunhan lupamääräyksissä - huomioidaan, että lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta - pyritään minimoimaan levityspeltojen läheisyydessä sijaitseville asuinkiinteistöille aiheutuva haitta. Forssan seudun terveyshuollon kuntayhtymän terveysvalvonnan johtajan 23.2.2006 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: 1. Eläinjätteet on varastoitava maa- ja metsätalousministeriön vaatimusten mukaisesti eli raadoille on oltava asianmukainen jäähdytettävä säilytysastia tai tila.. 2. Lannan levitys ja varastointi on tehtävä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Lannan levityksessä on huomioitava mm. riittävä suojavyöhyke talousvesikaivoista ja asutuksesta. 3. Avonaiset lietesäiliöt tulisi kattaa keveillä katteilla mm. hajuhaittojen vähentämiseksi ympäristössä. 4. Tuotantotilalla käytettävän talousveden laadun tulee täyttää sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaiset vaatimukset. 5. Tilan käytössä olevien polttoainesäiliöiden ja lietesäiliöiden tulee olla rakenteiltaan ja varustukseltaan sellaisia, ettei niistä vahingon sattuessa synny pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa. Hakijan tulee tarkkailla säännöllisesti säiliöiden kuntoa. 6. Kärpäshaittojen torjuntaa on suoritettava tehokkailla torjuntamenetelmillä.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 6 (16) 7. Eläinten ruokintaan ei saa käyttää lihaa sisältävää ruokajätettä. 8. Elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä on hoidettava, käsiteltävä ja kuljetettava siten, että niistä saatavien elintarvikkeiden hyvä elintarvikehygieeninen laatu voidaan turvata. 9. Eläinsuojassa ja sen ympäristössä tulee pitää yllä säännöllistä rottasotaa. Luonnonvaraisten jyrsijöiden pääsy tuotantotiloihin sekä rehuvarastoon on estettävä rakenteellisin keinoin. Eläinsuojan sisäänkäynnit suositellaan varustettavaksi asianmukaisilla desinfiointialtailla. 10. Toiminta tulee järjestää siten, että se täyttää sikojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset. Muistutukset Hakijan vastine Määräaikaan mennessä hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Toiminnanharjoittajalle on varattu 24.3.2006 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen johdosta. Toiminnanharjoittaja on ilmoittanut tarkastuskäynnin yhteydessä, ettei anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset lausuntoihin Lupamääräykset Hämeen ympäristökeskus myöntää Timo Peuhkurille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tilalla Jokela kiinteistörekisteritunnus 103-406-0001-0050-N sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 1 100 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että la n- nantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 7 (16) 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lannan varastotilan tulee vastata 12 kuukauden lannantuotantoa eli vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy niihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 )

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 8 (16) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 100 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 9 (16) 9. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 10. Lannan levityspaikkaa ja -ajankohtaa sekä levitystekniikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä.(ysl 43, 45, NaapL 17 ) Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista, mutta levityspellot sijoittuvat kuitenkin osittain lähelle asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Hajua voidaan vähentää levitystekniikalla, suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti sekä välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 11. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 10 (16) neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Humppila kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 12. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 13. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja - tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 11 (16) 14. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 15. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan ha i- tat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristöviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. To i- minnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 12 (16) 17. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Humppilan kunnan ympäristöviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 18. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Humppilan kunnan ympäristöviranoma i- selle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtione uvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003).

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 13 (16) Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Humppilan kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Humppilan kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eikä se sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen matkaa noin 340 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan uudelle hakemuksessa esitetyn kokoiselle talouskeskuksen ulkopuolelle sijoitettavalle sikalalle lupaa myönnettäessä etäisyyden lähimpään häiriintyvään kohteeseen tulisi olla vähintään 380 m. Olemassa olevaa sikalaa laajennettaessa etäisyyden tulisi olla vähintään 100 m. Lupaharkinnassa on otettu huomioon, että kyseessä on olemassa oleva toiminta eikä laajentamista tapahdu. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 100 ha. Hakemuksen mukaan lannan levitysalaa on 145 ha, joten levitysalaa on riittävästi. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista.

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 14 (16) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.4.2016 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 15 (16) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Timo Peuhkuri saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Humppilan kunta, kunnanhallitus Humppilan kunta, tekninen lautakunta Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Humppilan kunnan virallisella ilmoitustaululla Forssan Lehdessä Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja va i- kutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella

Ympäristönsuojeluosasto 28.4.2006 HAM-2005-Y-486-131 16 (16) Liitteet Sijaintikartta Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikön sijainen, ylitarkastaja Päivi Vilenius Diplomi-insinööri Marja Hiitiö