k k k k Kulttuurihistorian peruskurssi Hannu Salmi
Roomalaisen kulttuurin vaiheet Kuningasaika ( 500-luvulle ekr.) - viimeisen kuninkaan Tarquinus Superbuksen karkottaminen 510 tai 509 ekr. Tasavallan aika (n. 500 ekr. 30 ekr.) Keisariaika (30 ekr. 476 jkr.) - valtakunnan lopullinen jakautuminen itään ja länteen tapahtui 395 jkr.
Roomalainen kulttuuri Roomalainen kulttuuri Rooman kasvu pienestä kylästä miljoonakaupungiksi, ja Rooman valtakunnaksi, jonka väliluku nousi yli 50 miljoonan
Horatius: Mus rusticus et urbanus Jo Aisopos (620 560 ekr.) kirjoitti sadun maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä Roomalainen runoilija Horatius (65 8 ekr.) kertoi sadun uudelleen: kokemuksia Caesarin ajan Roomasta ja saman ajan Ateenasta kuvaa rikkaan ja yltäkylläisen elämän haittoja
Antiikin perintö
Pantheon, Rooma
Antoninuksen ja Faustinan temppeli, Forum Romanum
San Clemente, Rooma
Myöhäisantiikki ja kristinuskon synty Lorenzo Ghiberti (1378-1455): Jumala luo Aadamin, kastekappelin pronssiovi, Firenze
Kristinuskon synty ja leviäminen kristinuskon syntyä tutkittaessa nousee esiin kysymys Jeesuksen henkilöstä: lähes kaikki tieto on peräisin evankeliumeista joitakin ei-kristillisiä lähteitä: juutalaisen historiankirjoittajan Flavius Josephuksen tekstit ja mm. maininta Tacituksella Tacitus (55-120 jkr) ja Suetonius (70-140 jkr) ilmoittavat, että Jeesus kuoli Pontius Pilatuksen aikana ja kertovat kristittyjen vainoista keisareiden Claudius (41-54) ja Nero (54-68) aikana
Kristinuskon synty ja leviäminen Uusi Testamentti kävi 300-luvulla läpi tiukan sensuurin: monia varhaisia kristillisiä kirjoituksia pidettiin harhaoppisina tiukka sensuuri vaikeuttanut varhaiskristillisyyden tutkimusta
Kristittyjen vainot ja uskonnon leviäminen Syyrian ja Armenian kirkot ovat vanhimmat, samoin Egyptin kirkko, myös Intiassa oli jo varhain kristillinen yhteisö 200-luvulle tultaessa myös Pohjois-Afrikassa vahva kristillinen seurakunta: kirkkoisät Tertullianus, Cyprianus ja Augustinus Rooman valtakunnassa vainoja ennen kaikkea 100-luvulla ja uudelleen 200- ja 300-lukujen taitteessa Kirkkoisät Tertullianus ja Cyprianus
Kristittyjen vainot ja uskonnon leviäminen kristittyjen moraalinen ja eettinen sanoma houkutteli ennen kaikkea alempien luokkien ihmisiä, mutta vähitellen myös yläluokkaa, ennen kaikkea naisia kaupunkien rooli tärkeä leviämisessä urbaania luonnetta korostaa sana pakana, maalainen piispanviran merkitys alkoi korostua yhteisöjen laajetessa kokoushuoneet muuttuivat kirkoiksi
Kristinusko pyhien tekstien uskontona tekstipohjaisuus tärkeää samoin tekstien kaanon Lucas Cranach vanh. (14721553): Aadam ja Eeva, Courtauld Institue Galleries, Lontoo
Kristinuskon voitto kun Konstantinus Suuri astui valtaan, hän päätti käyttää uutta uskontoa valtakunnan yhtenäistämiseksi Milanon edikti 313: keisari lopetti kristittyjen vainot 325 Nikean kirkolliskokous määritteli kristinopin sisällön uutena valtionuskontona Raamattu käännettiin latinaksi: Vulgata-versio kirkkoisä Eusebius (k. n. 340) kirjoitti kirkkohistorian Konstantinus Suuren patsas, Capitoliumin museo, Rooma
Scala Santa, Rooma
Jeesuksen syntymäkirkko, Bethlehem (perustettu 326)
Keskiaika epookkina Keskiaika on syntynyt kuvaamaan välitilaa antiikin ja sen uudestisyntymän, renessanssin, välillä. Käsitys syntyi renessanssin aikana kuvaamaan edeltänyttä vaihetta. Keskiaika tarkoittaa yleensä noin 1000 vuoden ajanjaksoa Länsi-Rooman tuhoutumisesta 400-luvun lopulta 1500-luvun alkuun.
Kliseinen kuva keskiajasta keskiaika stabiili introvertti kollektiivinen uskonnollinen ikuisuus uusi aika dynaaminen ekstrovertti yksilöllinen maallinen ajallisuus uusi tutkimus kyseenalaistanut ja monimuotoistanut tätä kuvaa
Keskiaika yhtenäiskulttuurina Perinteinen näkemys on korostanut keskiaikaa kristillisenä yhtenäiskulttuurina, jolloin yhteiskunnan eri osa-alueet olivat toisiinsa kytkeytyneitä: tiede, taide, uskonto, valta, talous. Nykytutkimus korostaa keskiajan monimuotoisuutta (esim. vaihtoehtoiset kristillisyyden muodot), ristiriitaisuutta ja sitä, että yhtenäiskulttuuri ei merkinnyt vaihtoehdottomuutta.
Keskiajan jaottelua Varhaiskeskiaika (400-luvun lopulta 900-luvun lopulle) Sydänkeskiaika (1000-luvun alusta 1200-luvun lopulle) Myöhäiskeskiaika (1300- ja 1400-luvut)
Varhaiskeskiaika (n. 500-luku 900-luku) kristillisen kulttuurin rakentuminen: kristinuskon leviäminen tosin jatkui Euroopassa vielä sydänkeskiajan läpi poliittinen epävakaisuus yhteiskunnallisen vallan paikallisuus: vahvojen valtakeskittymien puute feodaalikulttuuri frankkien kuningas Kaarle Suuri (742 814), karolinginen renessanssi Einhard: Vita Caroli Magni
Luostarilaitoksen synty luostarilaitos syntyi jo myöhäisantiikin aikana mietiskelijöiden ja askeettien Egyptissä ja Syyriassa perustamien yhteisöjen pohjalta: maailmasta kieltäytyminen ja uskonnollinen mietiskely Läntinen munkki-ihanne: työnteko ja kirjallinen sivistys Benediktus Nursialainen: 529 Monte Cassinon luostari Rooman eteläpuolella ora et labora, rukoile ja tee työtä benediktiinien mallin mukaan luostareista tuli itsenäisiä yhteisöjä, joita apotti johti
Sydänkeskiaika (1000-1200-luvut) Ristiretket: konflikti islamilaisen maailman kanssa Ristiretkillä tarkoitetaan 1000 1200-luvuilla toimeenpantuja retkiä Palestiinan valoittamiseksi ja säilyttämiseksi läntisessä hallinnassa ensimmäinen ristiretki (1096 99): Itä-Rooman keisari Aleksios I Komnenos pyysi apua lännestä seldzukkeja vastaan, paavi Urbanus II otti asian esille Clermontin kirkolliskokouksessa 1095 ja sai aikaan valtavan innostuksen
Urbanus II saarnaa Jean Fouquet n maalauksessa Saint Urbain II prêchant la croisade (1455-60)
Urbanus II 27.11.1095: Suuresti rakastetut veljet. Tämän ajan vaatimusten pakottamana, minä, Urbanus, Jumalan sallimuksesta paavillisen tiaran kantaja ja koko maailman ylimmäinen pappi, olen tullut tänne, teidän pariinne, Jumalan palvelijat, sanansaattajana ilmoittamaan Jumalan käskyä. (...) On kiireellistä toimittaa Idässä oleville veljillenne apua, jota niin usein on luvattu ja joka on niin ehdottoman välttämätöntä. Turkkilaiset ja arabialaiset ovat hyökänneet heidän kimppuunsa (...) Tästä syystä minä pyydän ja kehotan teitä enkä minä, vaan Herra pyytää ja kehottaa teitä Kristuksen airuina köyhiä kuten rikkaitakin, kiireesti karkottamaan tämän huonon sukukunnan veljiemme asuttamilta seuduilta...
Ristiretkien päättyminen Viimeinen, neljäs ristiretki tehtiin 1202 04. ristiretket kohottivat paavien vaikutusvaltaa vaikutus runouteen ja ritarilaitokseen (1120 johanniitat, sen jälkeen temppeliherrat: muuttuivat pyhiinvaeltajien suojelijoista aktiivisiksi sotilaiksi) läänityslaitoksen ja feodalismin heikkeneminen: ristiritareiden rahapula
Ritariromantiikka kansankielinen ritarirunous ritarin ihannekuva: rehellisyys, uskollisuus, köyhien auttaminen ja kohtelias käytös niin sodassa kuin rauhassa (Raimondus Lulluksen määrittely vuodelta 1265) historioitsija Otto Brunner: ritarirunous oli askel kohti kansallisesti ja kielellisesti eriytyneitä kulttuureita Huom. tunteiden historia romanttinen rakkaus ja trubaduurilyriikka
Gustave Doré (183283): Francescan ja Paolon suudelma, teoksessa Dante, Jumalainen näytelmä. Kolmas painos. Karisto, Hämeenlinna 1991.
Jean-AugusteDominique Ingres (1780-1867): Francesca da Rimini et Paolo Malatesta, Musée des BeauxArts, Angers
Kaupunkikulttuuri sydänkeskiajalla Kaupunkiyhteisöjen muotoutuminen 1000- ja 1100-luvulla kaupan aktivoituminen: kauppakeskukset, käsityöläisyys kirkolliset keskukset mekaanisten kellojen läpimurto 1200- ja 1300-luvuilla Yliopistojen synty 1000-luvun lopulta lähtien artes liberales, 7 vapaan taiteen opetus. Trivium: kielioppi, retoriikka ja dialektiikka (logiikka). Quadrivium: aritmetiikka, geometria, tähtitiede ja musiikin teoria
Sääntökunnat Fransiskaanit (Ordo fratrum minorum, fratres minores, minoriitit, harmaat veljet) Franciscus Assisilaisen vuonna 1208 perustama, vuonna 1223 vahvistettu kerjäläisveljestö, jonka jäsenet elivät apostolisessa köyhyydessä.
Sääntökunnat Dominikaanit eli saarnaajaveljet (Ordo Predicatorum) Espanjalaisen Pyhän Dominicuksen (1170-1221) vuonna 1215 perustama kerjäläisveljestö. Sen tarkoituksena oli saarnaamisella ja sielunhoidolla taistella alkuvaiheissa erityisesti harhaoppisia vastaan. Dominikaanien tuli käydä läpi laaja teologinen koulutus.
Naisen asema ja uskonto Naisen asema oli keskiajalla vahvasti kaksijakoinen: sekä maallinen trubaduurirunous että hengellinen Neitsyt Marian kultti rakensivat idealisoitua naiskuvaa, mutta toisaalta ajatus Eevan tyttäristä liitti naiseuteen synnillisyyden ja viettelyksen. Viimeaikainen tutkimus on korostanut myös vaihtoehtojen merkitystä: sääntökunnissa oli mahdollisuus myös suhteellisen itsenäiseen elämään ja aktiiviseen yhteiskunnalliseen toimintaan esim. dominikaanipenitentit
Penitentit Dominikaanipenitentit eli dominikaanien maallikkojäsenet toimivat Pohjois-Italiassa 1200-luvulta 1500luvulle. He sovittivat elämänsä yleiseen päivän kulkuun ja perheenjäsenten vaatimuksiin. Dominikaanipenitenteistä ainoastaan Katariina Sienalainen (1347-80) on kanonisoitu pyhimykseksi.