Kysely hulevesiviemäröinnistä 2015 VVY selvitti kaikille jäsenlaitoksilleen suunnatulla kyselyllä hulevesien viemäröinnin nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä VVY:n jäsenlaitoksilla ja mahdollisesti niiden omistajakunnissa. Kyselyn taustalla ovat vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset, jotka astuivat voimaan 1.9.2014. Kuntaliitto ja VVY ovat myös yhteistyössä valmistelleet sopimusmallia vesihuoltolain 17 a :ssä tarkoitettua kunnan ja vesihuoltolaitoksen välistä sopimusta varten. Lisäksi kehittämishankkeessa on esitetty vaihtoehtoisia malleja yleisiltä alueilta johdettavien hulevesien viemäröinnistä perittävän korvauksen määrittämiseksi. Hanke valmistui syyskuussa 2015. Kyselyyn vastasi 23.8.2015 mennessä yhteensä 50 laitosta eri puolelta Suomea. Avoimet vastaukset: Vastuu on jaettu, miten? Vesilaitos vastaa hulevesiputkiverkoista, kaupunki avouomista, rummuista jne. Asunto- ja asemakaava-alueilla hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi rakennettavien hulevesiviemärien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksista vastaavat puoliksi vesihuoltolaitos ja kunnallistekniikan vastuualue silloin, kun yleiseltä alueelta johdetaan vettä hulevesiä ja perustusten kuivatusvesiä varten rakennettuun hulevesiviemäriin. Syöksykaivojen (ritiläkannelliset kaivot) kunnossapidon ja sakkapesien tyhjennyksen hoitaa kustannuksellaan kunnallistekniikan vastuualue. Runkohulevesiviemärien ja runkohulevesiviemärikaivojen kunnossapidon hoitaa kustannuksellaan vesihuoltoliikelaitos. Sadevesipumppaamojen, joihin johdetaan kiinteistöjen hule- tai kuivatusvesiä, rakentamiskuluista vastaavat vesihuoltolaitos ja kunnallistekniikan vastuualue puoliksi. Sadevesipumppaamojen ylläpitokustannuksista vastaa kunnallistekniikan vastuualue. Mikäli asunto- ja asemakaava-alueilla tai niiden ulkopuolisilla alueilla kiinteistöjen hule- ja kuivatusvesien johtaminen toteutetaan salaoja- tai yhdistelmäputkia käyttäen, vastaavat vesihuoltolaitos ja kunnallistekniikan vastuualue kaikista aiheutuneista rakentamiskustannuksista siten, että liikelaitoksen osuus on 1/3 ja kunnallistekniikan vastuualueen 2/3 aiheutuneista rakennuskustannuksista. Edellä mainittujen salaoja yhdistelmäputkistoihin liittyvien kaivojen tai muiden rakenteiden ylläpidon kustannuksista vastaa kunnallistekniikan vastuualue. Niiden salaoja- ja yhdistelmäputkistojen ja sadevesipumppaamoiden, joiden tarkoituksena on toimia
ainoastaan katujen, puistojen yms. yleisten alueiden kuivatusputkistoina ja joihin ei johdeta mitään kiinteistöjen kuivatusvesiä, rakentamis- ja ylläpitokustannuksista vastaa kunnallistekniikan vastuualue. Avo-ojien ja rumpujen rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa kunnallistekniikan vastuualue. Poikkeuksena edelliseen ovat suuret laskuoja, jotka toimivat hulevesiviemäreiden purkuojina vesistöihin. Suurien laskuojien kaikista kunnossapidon kustannuksista vastaavat kunnallistekniikan vastuualue ja vesihuoltolaitos puoliksi. Mikäli kadun tms. yleisen alueen muutos aiheuttaa rakennetun hulevesiviemärin muutostarpeen, muutoksen kustannuksista vastaa kunnallistekniikan vastuualue. Mikäli vesihuoltolinjojen muutostyöt aiheuttavat hulevesiviemärin muutostarpeen, vastaa muutoksen kustannuksista vesihuoltoliikelaitos. Em. on sovittu sopimuksella, jonka viimeisin versio on päivätty 13.01.2010. Rungot vh-laitos, haarat ja ritiläkaivot kunta 2000 luvun alusta lähtien uudet kaava-alueet vesihuoltolaitos ja vanhat kaava-alueet kunta jossa on osittain Hulevesiviemäröinti ja kunta myös rakentaa vanhoille alueille sopivan "paikan" tullessa Vh-laitos toimii määritetyllä toiminta-alueella Runkoviemärit kuuluvat vesilaitokselle ja katukaivot ja tien alittavat pienemmät viemärit kunnalle. Myös kunnossapidon vastuurajat on määritelty yksityiskohtaisesti. Tällä hetkellä useampi taho (vesilaitos, katupuoli, puistopuoli) vastaa osaltaan viemäreistä ja avo-ojista Vastuu vesihuoltolaitoksella pois lukien avo-ojat Vesihuoltolaitos vastaa pääosin. Kunnan vastuulla osittain avo-ojat kaikki sadevesipumppaamot 4. Tarvittaessa tarkennus kohtiin 2 ja 3 Kunta on huolehtinut tähänkin asti hulevesiverkostoja ja huolehtii edelleen. Lakimuutosten perusteella on jo tehty muutokset. Aiemmin vesilaitos vastasi kaikista hulevesiasioista. Hulevesi-investoinneista kaupunki maksaa avojärjestelm ät sekä uusien alueiden putkijärjestelmät ja vesilaitos sekaviemäreiden uusinnan erillisviemäröinniksi."
2. Katujen ritiläkaivot ja niiden yhdysputket runkoviemäriin sekä avo-ojat kunnan vastuulla, muuten vesihuoltolaitos 3. Tarkoituksena TA2016 valmistelun yhteydessä siirtää kokonaisvastuu hulevesihuollosta kunnalle siten, että vesihuoltolaitos myy kunnalle käyttö-, kunnossapito-, varallaolo-, asiakas - ja mahdollisesti laskutuspalveluja hulevesiin liittyen" Päätös tehty, että tilanne pidetään ennallaan: hulevesistä huolehtii vesilaitoksen tulosalue. Mennään nykyisellä jaolla ja sopimuksilla näillä näkymin eteenpäin. Uusilla kaava-alueilla vastuu / kunnossapitoraja on purkuputkenpää avo-ojaan. Eli kunta vastaa tästä eteenpäin. Hulevesiasioita käsitellään yhtenä kokonaisuutena syksyn aikana. Suunnitelmissa on, että vhl hoitaisi edelleen hulevesien putkiviemäröinnin. Tämä tarkoittaa, että joltain osin vastuita pitää tarkentaa nykyisestä. Tällä hetkellä vesilaitoksen vastuulla on myös avouomia, mutta ne on tarkoitus jättää kaupungin vastuulle. Esim. tienalitus rumpu ei jatkossa tarkoita putkiviemäriä, vaan katurakennetta. "Näillä näkymin hulevesiviemäröinnistä vastaa tulevaisuudessakin kaupunki, kunnallistekniikka! Yhteistyötä voisi löytyä mm laskutuksesta! Erillistä hulevesimaksua ei ole nyt käytössä!" Viemäröintivastuu jäänee vesilaitokselle...kunhan saadaan sopimukset tehtyä Vesihuoltolaitos ajaa vastuun siirtämistä kunnalle. Ei päätöksiä asiasta. On todennäköistä, että vastuu myös tulevaisuudessa on vesihuoltolaitoksella (= vain laitoksen näkemys). Kokonaisvastuu on siirtymässä kunnalle, palvelusopimusten teko on kesken kunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen välillä Teemme selvitystä, että miten homma hoidetaan nykylainsäädännön mukaisesti. Jatkossa kunnalla on päävastuu kunnan hulevesijärjestelmän vaikutusalueella. Vh-laitos toimii vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinnin alueella, joka on varsin suppea Parhaillaan neuvotellaan hulevesivastuiden muutoksista vesilaitoksen ja kunnan välillä. Myös hulevesistrategian päivitys tullaan tekemään. Asian käsittely on vielä kesken. Keskustelua tullaan käymään syksyn 2015 aikana Kunta vastaa ns. ritilähaaroista eli kadun kuivatusta varten rakennetuista ritiläkannellisista hulevesikaivoista ja kaivot runkoviemäriin yhdistävistä hulevesiviemärihaaroista. Vesihuollon toive, kunnan päätökset puuttuvat Kunnan kanssa on käynnissä keskustelut, joiden pohjalta ja uusien lakipykälien mukaan, kunta siirtää vastuun hulevesiviemäröinnistä vesihuoltolaitokselle Neuvottelua pienemmistä yksityiskohdista (ojat). Hulevesien siirtymisestä kunnalle ei ole vielä tehty virallista päätöstä. Lisäksi ELY-keskus vastaa valtion teiden varsien hulevesiviemäreistä, joihin tosin on hyvin harvat kiinteistöt suoraan liittyneet. Joitakin sadevesiviemäreitä omistaa kunta, joissa ei johdeta ollenkaan tonttien vesiä. 5. Onko kunnassanne / laitoksellanne tarkoitus tai suunnitelmia siirtää hulevesiviem äriverkoston omistusta laitoksen taseesta kunnan taseeseen TAI kunnan taseesta laitoksen taseeseen? Uudet kaupungin rakentamat/kustantamat järjestelmät menevät kaupungin taseeseen. Vanhat jäävät vesilaitoksen taseeseen. Aiheesta ei ole keskusteltu. Mahdollisuutta siirtää hulevesiviemärit laitoksen taseesta kunnan taseeseen selvitetään Laitoksen taseesta kuntaan "vaihtokaupalla"
Ei. Joltain osin saattaa tulla vähäisiä tarkistuksia. Tarkoitus on pitää vhl-n taseessa. Ei ole! Säilynee nykyisellään! Jäänee vesilaitokselle kts. kohta 4 Ei. Hulevesiviemärit / sadevesiviemärit omistaa laitos. neuvottelut kesken Ei ainakaan kokonaisuudessaan. Vh-laitoksella säilynee osa. Niin pitkällä ei olla mutta talouslaskelmia on tehty lähinnä siitä, jos vesilaitoksen taseesta siirtyy kunnan taseeseen. Tällä hetkellä vesihuoltolaitoksen taseessa. Eriytetään ensi vuoden alusta. Kts. kohta 4 Vesihuoltolaitoksen tavoite, kunta voi vastustaa, asia kesken Jos huleveden siirtyvät kunnalle, niin myös verkosto siirtyy kunnan taseeseen. Selvityksen alla Nykyinen järjestely säilytetään, ellei sodi uutta lakia tai suositusta vastaan. Tämän lisäksi yhteensä 20 vastaajaa oli vastannut ei tai ei ole Avoimet vastaukset: Jokin muu, mikä? Eikä ole tarkoituskaan tehdä Mennään entiseen malliin Nykyinen käytäntö sovittu (ainakin suullisesti...?) Hulevesillä on vahvistettu toiminta-alue ja toiminta on jatkumassa kuten ennenkin "Määräaikainen sopimus valmistelussa" Tarvittaessa tarkennus kohtaan 6 Otettu käyttöön 1.1.2015 Mikäli kohdan 3 mukainen hulevesiviemäröinnin vastuun siirto kunnalle ei toteudu, luultavasti tehdään 17 a mukainen sopimus Vesilaitos on taseyksikkö ei laitos. Ei ole syytä siirrellä rahaa kunnan taskusta toiseen. On odoteltu ohjeita ja sopimusmallia Odotamme VVY:n ja Kuntaliiton suosituksia /ohjeita.
Tarkoitus tehdä vielä 2015 jonkinlainen sopimus. Odottaa kuntaliiton ja VVY:n kantoja... On todennäköistä, että sopimus tulee tehtäväksi (= vain laitoksen näkemys). "Tällä hetkellä vaihtoehtona on: runkoviemärit säilyvät vesilaitoksella ja yleisten alueiden kuivatuksen osuudesta kunta maksaisi yhteisesti sovitun osuuden (märitellään tietty % osuus) eli vain pieniä muutoksia nykyiseen Vesilaitos luopuu kokonaan hulevesivastuusta ja omaisuus siirtyy kunnalle" Kunnassamme odotetaan valtakunnallista sopimusmallia pohjaksi sopimukselle. Tarkoitus ottaa ulkopuolinen konsultti asian tiimoilta Sopimuksen tekemiseen odotetaan ohjeita ja linjauksia etujärjestöiltä Tähän hetkeen (kun ei sitä mallistoa ole tullut), niin tarkoitus tehdä vain vuotta 2016 koskeva sopimus. Asiasta on käyty keskusteluja, ja odotellaan selkeän mallin muodostumista muusta kunnasta tai esim. VVY:ltä. Odotellaan suositussopimusta... Avoimet vastaukset: Jokin muu, mikä? Kunta huolehtii Liittymismaksu kunnalta Yhtä vuotta (2016) koskeva summa on neuvoteltu. 9. Tarvittaessa tarkennus kohtaan 8, esim. korvausperusteet Kaupunki maksaa puolet hulevesiputkijärjestelmien ylläpidosta vesilaitokselle. Mikäli kohdan 3 mukainen hulevesiviemäröinnin vastuun siirto kunnalle ei toteudu, luultavasti sovitaan 19 a mukaisesta korvauksesta Liittymismaksu lasketaan hulevesiverkoston toteutuneista rakentamiskustannuksista ja on 30 % kunnalta (sis. katujen ja yleisten alueiden kuivatuksen) Odotamme VVY:n ja Kuntaliiton suosituksia /ohjeita. Kunnallistekniikan budjetissa! Lain mukaan vesilaitos yrittää saada jotain korvausta, käytännössä kunta määrää mitä saadaan, tuskin paljon apua kun kunnan taloudellinen tilanne heikko Hulevesi kunnan vastuulla
Yksi neuvottelutilaisuus pidetty, hankalaa tulee olemaan. Korvausperusteista ei ole vielä keskusteltu Kunta kustantaa tällä hetkellä vain tiealueen pintavesien kuivatuksen (ritiläkaivot) Tähänkin odotetaan ohjeita ja opastusta käytännön toteutukseen Suunnittelija on arvioinut kohteen kustannukset myös hulevesien osalta ja tätä %-jakoa on käytetty kilpailutuksen pohjana. 11. Tarkennus kohtaan 10: jos huleveden viemäröinnin kustannukset on eriytetty, niin millä tavoin? Tilikartan muokkaus Tulosyksikkönä / kohteena kunnan tiliöinnissä. Hulevesiviemäröinti ei ole ollut vesihuoltolaitoksen taseessa eikä ole suunnitelmia sitä sinne siirtää Hulevesiviemäröinnin kustannukset kirjataan omalle kustannuspaikalle. 2014 alusta lähtien hulevesiverkoille tehtiin oma kustannuspaikka, johon kaikki vesilaitoksen maksamat hulevesiä koskevat kustannukset on kirjattu. Vesihuoltolaitoksen kirjanpidossa on vuodesta 2013 lähtien ollut huleveden viemäröinnille oma tulosyksikkö, jonne huleveden viemäröinnin tulot, kulut ja investoinnit on kirjattu Kustannukset ovat olleet eriytettynä jo pitkään; niillä on oma tili, johon menot kirjataan. Tulot eivät tosin ohjaudu liittymismaksuista samalle tilille, mutta ovat helposti laskettavissa. Verkostoilla omat kustannuspaikat Vesilaitoksen talousarvioon perustettu uusia menokohtia hulevesiviemäröintiä varten. Kuluvan vuoden alusta hulevesiviemäröinnille avattu oma kustannuspaikka ja myös investoinnit eritytetty. Jaetaan % - osuudella investointikustannuksissa Hulevesiviemäröinnin kustannukset on karkealla tasolla eritelty 4 vuotta. Kuluvan vuoden talousarvioon on avattu huleveden kustannuspaikat. Hulevesiviemäröinti on ollut jo pitkään oma kustannuspaikkansa vh-laitoksella. Jatkossa laaditaan oma tilinpäätöksensä hulevesiviemäröinnille Hulevesiviemäröinnin investointikulut on jo pitkään eroteltu, myös ylläpidon kuluja on seurattu erikseen ja saadaan poimittua tarkasti kirjanpidosta. Olemme valmistelemassa hulevesimaksun käyttöönottoa ja samalla jäteveden käyttömaksua alennetaan. Nykysin huleveden kulut katetaan jv-maksuilla. Erillinen käyttötalouskirjanpito ja hulevesijärjestelmälle perustettu omat taselajit ja poistosuunnitelma (eriytetty jätevesiviemäristä)
Erottelu oli olemassa jo ennen vesihuoltolain muutosta. Kamreeri suunnittelee asiaa Alustava kustannusten eriyttäminen on tehty Hulevesiviemärit ovat olleet oma kustannuspaikkansa noin 10 vuoden ajan, ja niillä on omat investointi ja poisto määrärahansa. Tiliöintiä on tarkennettu. Avoimet vastaukset: Huleveden liittymismaksu, perusteet? Puolet jätevesiviemäriin liittymismaksusta. Noudattaa VVY:n ohjeistusta. VVY taksaopas; kerrosala, kiinteistön käyttötarkoitus, palvelukerroin hulevedelle 0,3 Kerrosneliöt Krs-ala ja rakennustyyppi Omakotitalot kolme "porrasta" 750 <100m2-200m2 937,50 ja >200 m2 1125 muut kiinteistötyypin kertoimen mukaan esim. kerrostalo 5 x 1,05 / m2 x kerros-ala m2 Kiinteistön koko ja käyttötarkoitus (vvy;n mallin mukainen) Rakennusoikeus ja käyttökertoimet (sama kuin vedellä ja viemärillä). Huleveden palvelukerroin 0,2 tästä kokonaisuudesta.
Tonttikohtainen, taksassa määritetty liittymismaksu, jonka suuruus määräytyy rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Kiinteistökerrosala Kerrosalan mukaan Kerrosala ja kiinteistön käyttötarkoitus Alle 250 m2 kiinteistöille kiinteät saman suuruiset ja sitä suuremmille rakennusten pintaalaperusteinen laskenta Sidottu tontin rakennusoikeuteen Huleveden liittymismaksu on osana liittymismaksujen palvelukerrointa Kerrosala*0,2*kiinteistötyypin kerroin*4 euroa +alv 50 % jätevesiviemärin liittymismaksusta. Peritään uusilta rakennuspaikoilta, joissa on mahdollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Avoimet vastaukset: Huleveden perusmaksu, perusteet? Tontin koko VVY taksaopas; kerrosala, kiinteistön käyttötarkoitus, palvelukerroin hulevedelle 0,3 Vesimittarin koko Omakotitalot kolme "porrasta" 100/a <100m2-200m2 125 /a ja >200 m2 150 /a muut kiinteistöt kerros-ala m2 x 0,14 /m2/a Vesimittarin koon mukaan kuten vesi ja jätevesikin Avoimet vastaukset: Muu hulevesimaksu, perusteet? Hulevesimaksu on määrätty vain sen varalta, että kiinteistö pyynnöstä huolimatta johtaa hulevesiä jätevesiverkostoon Tonttijohtomaksu, kun kiinteistö liittyy rakennettuun hulevesiverkkoon peritään huleveden tonttijohtomaksu Putkikoon mukaan