Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteyshenkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen painoalueet läänin-hallitusten myöntämään avustukseen Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta-kuntayhtymä Nimi Virkanimike Hannu Leskinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Osoite PL 400 Puhelin 050-653 76 Nimi Ilpo Tapaninen Osoite Kauppurienkatu 8 A Puhelin 08-3214 038 Nimi Pohjoisen ihmisen hyvinvointi 2015 Postinumero ja postitoimipaikka 87070 Kainuu Fax S-posti (08) 6155 4260 hannu.leskinen@kainuu.fi Virkanimike Ohjelmapäällikkö Postinumero ja postitoimipaikka 90100 Oulu Fax S-posti 08-3214 055 ilpo.tapaninen@pohjois-pohjanmaa.fi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 05/2005-12/2006 Sosiaalialan kehittämishanke Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke Hoitoon pääsyn turvaaminen Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustukseen Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtionavustus Hankkeeseen osallistuvat tahot 400 000 300 000 Kohdassa mainitaan kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat/kuntayhtymät. - Kainuun maakunta-kuntayhtymä (Kainuun kunnat) (12 500 ) - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Pohjois-Pohjanmaan kunnat) (25 000 ) - Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (Keski-Pohjanmaan kunnat) Hankkeeseen osallistuvat kaikki Pohjois-Suomen kunnat mukana olevien sairaanhoitopiirien, maakunnan liittojen, seutukuntien ja aluekeskusten sekä sosiaalialan osaamiskeskusten kautta. Osallistuville tahoille ei ole rajoituksia; päinvastoin haetaan laajaa, monipuolista ja alaista näkemystä. Kuntarahasta hankkeelle on päätökset mm. sairaanhoitopiireiltä, seutukunnilta ja maakuntien liitoilta (liittojen toimintamäärärahat ovat kuntarahaa!). Hankkeen poikkeuksellisen suuren alueellisen laajuuden ja vaikuttavuuden osalta tämä käytäntö on ollut järkevin menettelytapa (pelkästään Pohjois-Pohjanmaalla jo 40 peruskuntaa); vaihtoehtona olisi ollut kerätä hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoutuneilta Pohjois-Suomen kunnilta erikseen ko. päätökset, mikä olisi ollut käytännössä kohtuuttoman raskas prosessina. Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus (euroa) Lapin liitto (10 000 ) Pohjois-Pohjanmaan liitto (Pohjois-Pohjanmaan kunnat) (25 000 ) Keski-Pohjanmaan liitto (12 500 ) Kemi-Tornion kehittämiskeskus (5 000 ) Kemijärven kaupunki (5 000 ) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (5 000 ) Hankekuvaus Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Pohjoisen ihmisen hyvinvointi 2015-hanketta toteutetaan kolmessa vaiheessa, jotka ovat : 1. Esisuunnitelma 2. Strateginen suunnitelma ja 3. Jalkauttamissuunnitelma Esisuunnitelmassa on hahmottunut neljä kehittämisen teemaa, joista tärkein on ihmisen elämänkaari ja kolme muuta ovat alueiden hyvinvointi, toimintamallit ja palvelujärjestelmä sekä osaaminen ja hyvinvointi. Strategisen suunnitelman ensimmäisessä osassa korostuu toimintamallien ja palvelujärjestelmän kehittäminen ihmisen elämänkaaren näkökulmasta. Em. tarkastelutavassa ovat fokusoituneet seuraavat toimenpidekokonaisuudet, joilla työ käynnistetään: 1. Moniammatilliset ja monitoimijaiset pohjoissuomalaiset verkostotoimintamallit, jossa vastataan syrjäytymisen ja turvattomuuden kasvun haasteisiin (painopiste lapsissa ja lapsiperheissä) 2. Syrjäytymistä ennaltaehkäisevät prosessit, jossa vastataan päihde- ja mielenterveysongelmiin (painopiste nuorissa ja aikuisväestössä) 3. Itsenäistä selviytymistä edistävät palvelut, jossa vastataan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ns. arkisen selviytymisen haasteeseen (painopiste ikääntyneissä) 4. Hyvinvointiteknologian kehittäminen, joka liittyy oleellisesti sosiaali- ja terveysalan sektorirajat ylittävään ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaan (painopiste ikääntyneissä) 5. Alueellista hyvinvointia koskevan reaaliaikaisen tiedon tuotanto, jossa korostetaan mm. hyvinvointialan aluetaloudellista merkitystä (painopiste lapsissa ja lapsiperheissä) 2
Strategisen suunnitelman toisessa osassa keskitytään toimenpidekokonaisuuksiin, joita on alustavasti hahmotettu tarkastelemalla ihmisen elämänkaaren hallintaa suhteessa alueiden hyvinvointi- sekä osaaminen ja hyvinvointi teemoihin. Jalkauttamissuunnitelman ensimmäisessä osassa keskitytään olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittämisprosessin aikaansaamiseen. Toisessa osassa syntyvien uusien toimintamallien ja kehittämishankkeiden jalkauttamiseen seuduille lisäresurssien avulla (seutuaktivaattorit ja vastaavat). Jalkauttamissuunnitelman lopputavoitteena on myös synnyttää hyvinvointiohjelman pysyvän kehittämisen ja toteuttamisen verkostomainen toimintamalli. 3
Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset erityisehdot. Täytetään vain, jos valtionavustusta haetaan STM:ltä. Hanke toteuttaa Hakijan oppaan painoaluekohtaisia erityisehtoja laajasti, mutta edellä kuvatut strategisen suunnitelmavaiheen toimenpidekokonaisuudet painottuvat erityisesti seuraaviin Hakijan oppaan kohtiin ja sitä kautta niiden erityisehtoihin a) Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa b) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä c) Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä d) Lapsiperheiden peruspalveluiden verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen Hankkeen tavoitteet Huomionarvoista hankkeessa on sen alueellinen laajuus ja vaikuttavuus. Lähtökohtana jalkauttamisessa on seutukuntataso, mutta esim. toimintamallien käyttöönotossa sekä hallinnolliset että toimialakohtaiset rajat ylitetään tarvittaessa. Tavoitteet pyydetään numeroimaan 1. Ihmisen näkökulman saaminen lähtökohdaksi kaikessa hyvinvointipoliittisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa; vaikuttaminen hallinto- ja johtamisrakenteisiin 2. Pitkän aikavälin strategisten tavoitteiden ja päämäärien sekä yhteisen tahtotilan luominen osana Pohjois-Suomen strategian toteutusta 3. Pohjois-Suomen hyvinvointipalveluiden ydinprosessien (moniammatilliset, -toimijaiset ja ennaltaehkäisevät prosessit) kehittäminen ihmisen elämänkaaren näkökulmasta 4. Pohjoisiin olosuhteisiin ja erilaisiin alueprofiileihin soveltuvien palvelukonseptien kehittäminen ja hyvien käytäntöjen kartoitus ja etenkin tehokkaan levittämismallin luominen 5. Uusien, innovatiivisten ja luovien ratkaisujen löytäminen helpottamaan pohjoisen ihmisen arjessa selviytymistä 6. Pysyvät muutokset rakenteissa; rajojen madaltaminen alue-, hallinto- ja ohjelmanäkökulmista sekä avoimien rajapintojen kehittäminen Hankkeen tuloksena syntyy Pohjois-Suomen hyvinvointisuunnitelma ihmisen hyvinvointi 2015 Teemojen painopistealueille pysyviä pohjoisia toimintamalleja ja ratkaisuja Osaajien, toimijoitten ja kehittäjien yhteistyöverkosto Yhteisiä ohjaus- ja tukipalveluita Ohjelman toteutukseen ja kehittämiseen liittyvä verkostomainen toimintamalli Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi Tavoitteet 1-2 kevät/kesä 2005. alueprofiilien selvittäminen ja mallintaminen keskeisten strategioiden ja hankkeiden yhteistarkastelu pohjoisen ihmisen hyvinvointi 4
2015-hankkeen toteuttamisen viitekehyksen luomiseksi hankkeen toteuttamisresurssien kartoittaminen ja nimeäminen teemojen toimenpidekokonaisuuksien työstö BSC -menetelmällä Toteutustapana teemakohtainen verkostotyöskentely. Tavoitteet 3 5 Alueprofiilimallien ja alueiden tavoitteiden yhteistarkastelu valmennettujen seutuaktivaattoreiden toimesta Tarvittavien esisuunnitelmien teko/suorat hankevalmistelut; ensimmäiset jo 2005 lääninhallitus-hakukierrokselle Hyvien käytäntöjen läpikäynti alueilla kevään 2006 aikana Verkostomaisten moniammatillisten, -toimijaisten ja ennaltaehkäisevien toimintamalliratkaisujen soveltaminen pohjoisilla alueilla Alueiden hankevalmistelun avustaminen vuoden 2006 totsu - kierroksella Strategisen suunnitelman toisen osan toimenpidekokonaisuuksien täsmentäminen ja tavoitteet sekä kehittämistoimenpide-esitykset loppuvuoden 2005 aikana ja toimeenpanon aloittaminen 2006 Toteutustapana koordinoidut aluekierrokset ja seutukohtaiset suunnittelu- ja käyttöönottotuki/valmennukset. Tavoite 6 Uusien toimintamallien ja niihin liittyvien prosessien vaatimien rakenne- ja resursointipäätösten aikaansaaminen seutukunnissa/kunnissa (2006/2007) Toimintamallien kehittämiseen ja tuki- ym. palvelujen ylläpitämiseen liittyvän verkostomallin synnyttäminen Toteutustapana neuvotteluprosessi, jonka lopputuloksena syntyisi alueiden (=seutukunnat) ja keskeisten toimijatahojen sekä mahdollistaja/rahoittajatahojen hyvinvointisopimuksen (= yhteisesti hyväksytyt keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet pohjoisen ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta) synnyttäminen Yleisenä periaatteena on, että Pohjoisen ihmisen hyvinvointi 2015 -hanketta ja sitä seuraavaa toteuttamisohjelmaa viedään eteenpäin kumppanuusperiaatteella (kytkennät mm. muihin alue/seutu- tai teemakohtaisiin kehittämisohjelmiin, esim. aluekeskusohjelmat, osaamiskeskusohjelmat, FinnWell ohjelma jne.) Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? 1. a) Kerran vuodessa suunnittelu- ja toimijaverkoston kautta itsearviointi b) Syksyllä 2006 jatkohankkeiden suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi 2. Pohjois-Suomen strategian väliarvioinnin yhteydessä v. 2008 Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen Hankkeen tavoitteilla ja toimenpiteillä on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen. Hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnet- 5
9 :n kohdat? tävä; alueellisesti kattaa yli puoli Suomea, haetaan koko alueelle sovellettavia ratkaisuja. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa. Hankkeen tavoitteena on - ihmisen elämänkaaren näkökulmasta - lähipalvelujen saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen. Tavoite liittyy strategisen suunnitelman vaiheeseen (kts. kohta hankekuvaus) ja sen toimenpidekokonaisuuteen 3. Itsenäistä selviytymistä edistävät palvelut, jossa vastataan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta ns. arkisen selviytymisen haasteeseen. Liitteet Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi (selvitys on pakollinen, voimavara-asetus 8 ) ja päätökset kuntien sitoutumisesta hankkeeseen Tarkempi hankesuunnitelma Muu liite, mikä 6
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi Yhteensä Henkilöstömenot 105 000 150 000 255 000 Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 38 000 20 000 58 000 Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut 12 000 17 000 29 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot 39 000 39 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat 3 000 4 000 7 000 Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto 4 000 6 000 10 000 Muut investointimenot Muut menot 1 000 1 000 2 000 Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 163 000 237 000 400 000 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 163 000 237 000 400 000 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 40 750 59 250 100 000 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 122 250 177 750 300 000 PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA VIRKA-ASEMA Oulussa 25.2.2005 Hannu Leskinen Sosiaali- ja terveysjohtaja 7
8 Kainuun maakunta-kuntayhtymä
Valtionavustushakemuksen täyttöohjeet Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Mikäli hakemus on useiden kuntien/kuntayhtymien yhteinen, se toimitetaan siihen lääninhallitukseen, jonka alueella hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kun tayhtymä sijaitsee. Hakemus on toimitettava 31.12.2004 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten paino alueiden mukaisista kohdista ja 28.2.2005 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoa. Hankkeen painoalueet lääninhallitusten myöntämään avustukseen/hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustuk seen Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan kumman painoaluetta hakijan hanke koskee. Lomakkeeseen tulee tehdä merkintä vain yhden painoalueen kohdalle. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ne kustannukset, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtion avustusta myönnetään hankkeille, joiden kokonaiskustannukset ovat vähintään 50 000 euroa. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää pienemmillekin hankkeille. Erityinen syy, johon hakija vetoaa, on esitettävä hakemuksessa. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeutta vista kustannuksista. Valtionavustus voi olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät sekä muut hankkeeseen osallistuvat tahot. Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Hankekuvaus Tässä kohdassa hakija kuvaa tiivistetysti hankkeen keskeisen sisällön, tarkoituksen, tavoitteet, keinot ja oletetut tulokset. Tämän lisäksi haettaessa valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuvattava, miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaas sa kuvatut painoaluekohtaiset erityisehdot. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona, joka on numeroitu. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja muut välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa/tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustavat ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aika taulu. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Tässä kohdassa mainitaan ja perustellaan ne kohdat, jotka liittyvät hankkeeseen. Voimavara-asetuksen 9 :n kohdat ovat: 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikutta va ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämises sä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. 9
Hankkeen menot ja rahoitus Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voi vat olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yh distysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oi keuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan oma rahoitusosuus Kunnan oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitus osuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai tämä nyt esillä oleva valtionavustus. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustan nuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja virallisesti allekirjoitettu Lääninhallitusten yhteystiedot ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS toimi- Hämeenlinnan paikka PL 150 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 516 121 Fax. 020 516 2068 Helsingin alueellinen PL 110 00521 HELSINKI Puh. 020 516 131 Fax. 020 516 3297 Kouvolan alueellinen PL 301 45101 KOUVOLA Puh. 020 516 141 Fax. 020 516 4120 OULUN LÄÄNINHALLITUS PL 293 90101 OULU Puh. 020 517 181 Fax. 020 517 8224 ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL 50 50101 MIKKELI Puh. 020 516 161 Fax. 020 516 6146 Joensuun alueellinen PL 94 80101 JOENSUU Puh. 020 516 181 Fax. 020 516 8019 Kuopion alueellinen PL 1741 70101 KUOPIO Puh. 020 516 171 Fax. 020 516 7170 LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL 8002 96101 ROVANIEMI Puh. 020 517 171 Fax. 020 517 7750 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL 22 20801 TURKU Puh. 020 517 121 Fax. 020 517 2322 Jyväskylän alueellinen PL 41 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 517 141 Tampereen alueellinen PL 346 33101 TAMPERE Puh. 020 517 131 Vaasan alueellinen PL 200 65101 VAASA Puh. 020 517 161 10
Fax. 020 517 4346 Fax. 020 517 3600 Fax. (06) 317 4817 11