LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 125/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-64 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Ruoppaus- ja täyttötöiden suorittaminen Pansion Sataman alueella ja massojen läjittäminen mereen Rajakarin alueelle sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Turun Satama HAKEMUS Turun kaupungin hallinnolliseen organisaatioon kuuluva Turun Satama on 3.3.2004 ympäristölupavirastossa vireille saattamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa ruoppaus- ja täyttötöiden suorittamiseen Pansion Sataman alueella sekä massojen läjittämiseen mereen Rajakarin alueelle Turun kaupungissa. Turun Satama on lisäksi pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Yleiskuvaus hankkeesta Turun kaupunki on rakentamassa Kakolan kallioon luolastoja, joihin sijoitetaan kaupungin jätevedenpuhdistamo. Louhintatyön yhteydessä syntyy merkittävät määrät kalliomurskaa, joiden tarkoituksenmukaisimmaksi hyödyntämiseksi on todettu Pansion sataman laajentaminen vesialuetta täyttämällä. Vesialueen täyttö on tarpeen sataman toiminnan kehittämiseksi ja toisaalta kiviaineksen sijoittaminen satama-alueelle täyttömaaksi on arvioitu eri sijoitusvaihtoehdoista parhaaksi. Kuljetusmatka on ylivoimaisesti lyhin, jolloin myös kuljetuskaluston päästöt ilmaan ovat vähäisimmät. Kiviaines on myös helppo sijoittaa hallitusti Pansion satama-alueelle. Täyttökohteet muodostavat noin 2-3 % tulevan Pansion sataman pinta-alasta. Hankkeen tarkoituksena on Pansiossa sijaitsevien entisten Laten ja Valmetin telakoiden, suunnitelmassa kohteiden 1 ja 2, vesialueiden täyttäminen kenttäalueeksi Kakolan jätevedenpuhdistamolta tuotavalla kiviaineksella ja osin kivipenkereen alta poistettavilla likaantuneilla ruoppausmassoilla. Näistä Turun kaupungin omistamista vesialueista muodostuu osa sataman kenttäaluetta. Hakemukseen liitettyjen piirustusten perusteella arvioituna kohteen 1 pinta-ala on 25 300 m 2 ja kohteen 2 pinta-ala 7 500 m 2 eli yhteensä noin 32 800 m 2.
2 Ruopattavien massojen määrä on kaikkiaan noin 240 000 m 3. Likaantuneet massat läjitetään alkuperäisen suunnitelman mukaan kohteen 1 vesialueelle rakennettavan louhepenkereen taakse ja stabiloidaan osaksi kenttäaluetta. Kohteessa 1 pengertäyttöön käytetään 140 000 m 3 ja kohteessa 2 vastaavasti 120 000 m 3 sekalouhetta. Puhtaat ruoppausmassat - noin 205 000 m 3 - läjitetään Turun Sataman käytössä olevalle Rajakarin pohjoispuoliselle läjitysalueelle. Lähellä Naantalin kaupungin ja Rymättylän kunnan rajoja sijaitseva vesialue kuuluu Turun kaupungille. Kiviaineksen louhinta-aikataulun vuoksi hakija on lisäksi pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vesialueen tila Veden laatu Pansion Sataman edustan veden laatuun vaikuttavat erityisesti Turun kaupungin puhdistetut jätevedet, jotka johdetaan Turun sataman vesialueelle, ja Aurajoen huomattava ravinne- ja kiintoainekuormitus. Veden käyttökelpoisuus virkistyskäyttöön ja kalastukseen on rehevöitymisen ja suolistoperäisten bakteerien vuoksi Aurajoen suussa yleensä välttävä ja Pohjoissalmessa ja Pukinsalmessa tyydyttävä. Veden laatu paranee Airistoa kohti meriveden laimentavan vaikutuksen voimistuessa ja kiintoaineen ja ravinteiden sedimentaation vuoksi. Turun kaupungin jätevesien vaikutusalue ulottuu lievänä Airiston keskiosaan asti. Jokien tuomat ravinteet ja kiintoaine kulkeutuvat kevättulvan vesissä koko Saaristomeren sisäsaaristoon samentaen vettä ja lisäten planktonlevien ja rantavyöhykkeen perustuotantoa. Airiston pohjoisosan vesi on lievästi rehevää tai melko rehevää ja soveltuu hyvin virkistyskäyttöön ja kalastukseen. Ravinnepitoisuudet ja kasviplanktonin perustuotanto ovat Airiston pohjoisosassa 10-20 % suurempia ja alusveden happikyllästys 5-10 % pienempiä kuin Airiston eteläosassa. Erot johtuvat joki- ja jätevesien vaikutuksesta. Sedimenttien laatu Satama ja Pukinsalmi on luokiteltu pohjaeläimistön perusteella likaantuneeksi. Airiston pohjoisosa on luokiteltu pohjaeläimistön perusteella puoliterveeksi ja etelämpänä sijaitseva ruoppausmassojen suunniteltu läjitysalue terveeksi. Eläimistö on monipuolinen ja käsittää sekä puhtaan ympäristön murtovesilajeja että rehevöitymisestä hyötyviä lajeja. Suunnitelmassa on viitattu ympäristöministeriön tuolloin vielä tekeillä olleeseen hallinnolliseen ohjeluonnokseen (2003), jossa oli esitetty raja-arvot ja luokitus ruoppausmassojen läjityskelpoisuudelle. Sen mukaan massojen läjityskelpoisuus tulee arvioida tarkemmin, mikäli haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät tason 1 ylärajan. Mikäli haitta-
3 aineiden pitoisuudet ylittävät tason 2 alarajan, ovat sedimentit pilaantuneita ja periaatteessa mereen läjityskelvottomia. Pansion satama-alueella otettiin 11 paikasta näytteet neljästä sedimenttisyvyydestä (0-20 cm, 20-40 cm, 40-6 0 cm ja 60-80 cm) marraskuussa 2003. Kohteen 1 alueella sijaitsivat näytepisteet 1-7 ja kohteen 2 alueella näytepisteet 8-11. Kaikkien näytepisteiden pohjasedimentti on pääosin savea. Analyysitulosten perusteella näytepisteillä 2 ja 3 esiintyi läjityskelvottomia sedimenttejä. Havaintopisteillä 2, 4 ja 8 eräiden haittaaineiden pitoisuudet ylittivät tason 1 raja-arvot. Näytepisteellä 2 kupari-, nikkeli- ja lyijypitoisuudet pintakerroksessa (0-20 cm), PAH-yhdisteiden pitoisuudet 40-60 cm:n syvyydessä sekä PCB-yhdisteiden pitoisuudet pintakerroksessa ja 20-40 cm:n syvyydessä ylittivät tason 2 raja-arvot. Myös näytepisteellä 3 sedimentin pintakerroksen TBT-pitoisuus ylitti tason 2 alarajan. Tason 1 ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia esiintyi näytepisteellä 2 (kupari, lyijy ja sinkki 0-60 cm:n sedimenttisyvyydessä), näytepisteellä 4 (elohopea pintakerroksessa) ja näytepisteellä 8 (lyijy pintakerroksessa). Kohonneita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia oli myös näytepisteillä 2-6 sekä 8-11. PCB-yhdisteiden pitoisuudet ylittivät tason 1 ylärajan havaintopisteillä 1-4, 8, 9 ja 11. TBT-yhdisteiden pitoisuudet olivat koholla sedimentin pintakerroksessa kaikilla havaintopisteillä. Pansion satama-alueella likaantuneimmiksi alueiksi todettiin siten näytepisteiden 2 ja 3 ympäristöt. Myös näytepisteiden 4 ja 8 ympäristössä on selvästi kohonneita pitoisuuksia. Näillä alueilla saastunut kerros ulottuu 60 cm sedimenttisyvyyteen. Näytepisteestä 11 haitta-aineita löytyi 0-40 cm:n sedimenttisyvyydestä ja muilla havaintopaikoilla haitta-aineiden pitoisuudet olivat koholla vain sedimentin pintakerroksessa. Likaantunut kerros ei millään näytepisteellä ulottunut yli 60 cm syvyyteen. Suunnitellut työt Sataman laajennus Hankealueen likaantuneiden ruoppausmassojen määräksi on arvioitu noin 35 000 m 3. Kohteista 1 ja 2 poistetaan noin metrin paksuinen kerros likaantuneita pintamassoja. Ne läjitetään kohteen 1 pohjoisosaan jäävään lahdelmaan, josta muodostuu osa sataman kenttäaluetta. Likaisten massojen sijoituspaikan pinta-ala on noin 13 000 m 2. Kenttäalueelle sijoitetut täyttömassat stabiloidaan siten, että niistä ei tulevaisuudessa aiheudu ympäristöhaittoja. Rakennustyöt aloitetaan alkuperäisen suunnitelman mukaan louhepenkereen rakentamisella kohteeseen 1. Penkereen alta poistettavat likaiset massat sijoitetaan täytettävälle vesialueelle ja puhtaat massat kuljetetaan Rajakarin läjitysalueelle. Kun ruoppaus
Ruoppausmassojen läjitys merialueelle 4 on edennyt kantavaan kitkamaapohjaan, täyttöalue reunustetaan louhepenkereellä, jonka harjan leveys alueen eteläosassa on 20 m ja itäosassa 30 m. Pohjassa penkereen leveys on 50-70 m. Vesisyvyys rakennettavan penkereen kohdalla on 7-25 m. Louhepenkereen harja on korkeudella +2,00 m. Penkereen taakse läjitettävä savi- ja liejukerros stabiloidaan. Stabiloidun kerroksen päälle levitetään suodatinkangas, jonka päälle levitetään 0,5 m:n paksuinen hiekkakerros. Sen päälle tehdään louhostäyttö ns. ylitäyttönä, jolloin alempana olevat maa-ainekset tiivistyvät ja näin saadaan aikaan kantava kenttäalue. Kohteesta 2, joka täytetään kokonaan louheella, poistetaan kaikki massat kivennäismaahaan saakka. Likaiset massat kuljetetaan kohteeseen 1 ja puhtaat Rajakarin läjitysalueelle. Puhtaat massat on suunniteltu läjitettäväksi sataman nykyiselle Rajakarin pohjoispuolella olevalle läjitysalueelle voimassa olevassa vesioikeudellisessa luvassa määritellyin ehdoin. Tämän alueen läjitysmassojen täyttötilavuus on tällä hetkellä ainakin 2,8 milj. m 3. Länsi-Suomen vesioikeus on 19.3.1998 antamallaan päätöksellä nro 17/1998/4 myöntänyt Turun kaupungille (Turun Satamalle) luvan sataman väylien ja satama-altaiden ruoppaamiseen sekä seuraavien ruoppauskohteiden läjittämiskelpoiseksi todettujen ruoppausmassojen läjittämiseen kaupungin omistamalle merialueelle Pohjois-Airistolle Rajakarin loiston luoteis-pohjoispuolelle: Länsisataman kärjen ruoppaus ja uuden laituripaikan edellyttämä ruoppaus yhteensä 120 000 irto-m 3 pääväylän turvallisuutta lisäävät ruoppaukset Iso-Pukin länsipuolen ja sataman välisellä väyläosuudella yhteensä 400 000 irto-m 3 Pansion laivaväylän turvallisuutta parantavat ruoppaukset kulkusyvyyteen -9 metriä Viheriäisten aukon ja Öljysataman välisellä väyläosuudella yhteensä 400 000 irto-m 3 Pernon telakan satama-altaan ja siihen rajoittuvan väylänosan ruoppaus kulkusyvyyteen -9 metriä yhteensä 350 000 irto-m 3 satama-alueen kunnossapitoruoppaukset vuosittain enintään 120 000 irto-m 3. Koska läjityslupa on yksilöity koskemaan vain em. ruoppausmassoja, on lupa tarpeen tämän hankkeen ruoppausmassojen läjittämiselle. Vesioikeuden päätöksen mukaan läjitys saadaan suorittaa vain tason -18 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna, kuitenkin siten, että siltä osin kuin läjitystä suoritetaan läjitysalueen itäosassa 13 m:n
5 väylän väyläalueella, läjittäminen saadaan suorittaa vain tason -19 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna. Päätöksen lupamääräykset ovat seuraavat: 1) Luvan saajan on suoritettava ruoppaus- ja läjitystyöt siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Osatyöt on pyrittävä suorittamaan yhtäjaksoisesti. 2) Ruoppaus- ja läjitystyöt on mahdollisimman suuressa määrin tehtävä 15.7. jälkeisellä kesä- ja syysjaksolla. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että ruoppaus- ja läjitysalueilla mahdollisesti olevat johdot ja kaapelit säilyvät toimintakelpoisina. 3) Ruoppaus- ja läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja läjitysalueet on merkittävä työn ajaksi selvästi havaittavin merkintälaittein merenkulkuhallituksen antamien ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Mikäli työn suorittamisen vuoksi on tarpeen rajoittaa liikennettä yleisellä kulkuväylällä, on sen tapahduttava merenkulkupiirin hyväksymällä tavalla tai sen valvonnassa. 4) Ruopattavista massoista tulee etukäteen tehdä ruoppausjätteen läjitystä koskevan HELCOM-suosituksen mukaiset näyteanalyysit Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tutkimustulokset on lähetettävä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen ruoppauksen aloittamista. 5) Ruoppausmassojen läjittämiskelpoisuus on arvioitava ennen ruoppauksen aloittamista. Läjittämiskelpoisuus arvioidaan ruoppausjätteen läjitystä koskevien kansallisten laatukriteerien mukaan. Siihen asti kun kansalliset laatukriteerit valmistuvat, läjittämis-kelpoisuuden arvioi tulkinnanvaraisissa tapauksissa Lounais-Suomen ympäristökeskus. Mikäli ruoppausmassojen läjittämiskelpoisuudesta syntyy erimielisyyksiä, voidaan asia saattaa hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. 6) Läjittämiskelvottomiksi todettujen ruoppausmassojen käsittelystä on erikseen sovittava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. 7) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppaus- ja läjitystöiden aikana ja niiden jälkeen töiden vaikutuksia merialueeseen ja pohjaan Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä
6 tavalla. Töiden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuja on jatkettava myös Kuuvan niemen edustan läjitysalueen osalta vähintään kahden vuoden ajan siitä, kun läjitys on tällä alueella lopetettu. Luvan saajan on toimitettava edellä mainittujen tarkkailujen ohjelmat asianomaisille viranomaisille hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmassa on otettava huomioon myös lupaehdossa 10) olevat määräykset. Mikäli tarkkailuohjelmista ei päästä yksimielisyyteen luvan saajan ja mainittujen viranomaisten kesken, voidaan asia saattaa eri hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelman hyväksyneille viranomaisille sekä Turun ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojelulautakunnille. Tiedot on vaadittaessa annettava asianosaisten nähtäväksi. 8) Luvan saajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia töitä tehdään ja kahden vuoden ajan sen jälkeen, maksettava vuosittain vuoden loppuun mennessä Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 80 000 mk vuodessa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. 9) Luvan saaja on vastuussa töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä siten kuin vesilaissa on säädetty. 10) Luvan saajan on pyrittävä sopimaan ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten ehkäisemisestä toimenpitein tai korvaamisesta. Siltä osin kuin luvan saaja ja asianomaiset vahingonkärsijät eivät ole sopineet eivätkä pääse sopimukseen tämän päätöksen tarkoittamien töiden ja toimenpiteiden johdosta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten ehkäisemisestä tai korvaamisesta, luvan saajan on jätettävä vesioikeudelle niiden korvaamista koskeva hakemus kahden vuoden kuluessa siitä, kun kysymyksessä oleva työn osa on suoritettu loppuun. Hakemukseen on liitettävä yhteenvedot lupamääräyksen 7) tarkoittamista tarkkailuista ja lupamääräyksen 8) mukaisella kalatalousmaksulla tehtyjen kalataloudellisten hoitotoimenpiteiden tuloksellisuudesta ja muut tarpeelliset tiedot ja selvitykset sekä ehdotus aiheutuneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksi.
7 11) Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti kunkin työosuuden aloittamisesta Saaristomeren merenkulkupiirille, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Turun ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojelulautakunnille. Kun kukin työosuus on suoritettu loppuun, on mainituille viranomaisille toimitettava viipymättä töiden valmistumisilmoitus. Luvan saajan on vuosittain etukäteen tiedotettava ruoppaus- ja läjitystöiden aikataulu hankkeen vaikutusalueen asianosaisille. Alueen ammattikalastajille asiasta tulee ilmoittaa henkilökohtaisesti. Muille asianosaisille tieto voidaan antaa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. 12) Tämän päätöksen mukaisten töiden tultua suoritetuksi, on luvan saajan ilmoitettava siitä kirjallisesti vesioikeudelle ja edellä lupamääräyksessä 11) mainituille viranomaisille 60 päivän kuluessa töiden valmistumisesta ja liitettävä ilmoitukseen ruopattujen alueiden ja ruoppausmassojen sijainnin osoittava kartta. 13) Ruoppaus- ja läjitystyöt on aloitettava 4 vuoden kuluessa ja ne on saatettava loppuun 10 vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. Vesiylioikeus on 17.5.1999 antamallaan päätöksellä nro 43/1999 muuttanut lupamääräyksen 8) kuulumaan seuraavasti: 8) Luvansaajan on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia töitä tehdään, ja kahden vuoden ajan sen jälkeen maksettava vuosittain vuoden loppuun mennessä Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle kalatalousmaksua 50 000 mk vuodessa käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Turun Satama on pitänyt tärkeänä, että rakennustyöt voitaisiin aloittaa heti ympäristölupaviraston päätöksen antamisen jälkeen mahdollisesta valituksesta huolimatta, koska hankkeen toteuttamisella on laaja yleinen merkitys Kakolan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyvien kiviainesten hyödyntämiseksi ympäristöä vähiten rasittavalla tavalla. Kakolan jätevedenpuhdistamon rakentamiseen liittyvät räjäytystyöt ovat alkaneet maanpäällisinä vuoden 2004 toukokuun puolivälissä. Syksyyn asti saatavat kiviainesmäärät ovat melko vähäisiä, mutta
HANKKEEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus veden laatuun Vaikutus Natura-alueeseen 8 louhinnan edettyä maan alle syksyn aikana massamäärät kasvavat voimakkaasti, minkä vuoksi Turun Satamalla tulisi olla valmiudet vastaanottaa kiviainesta viimeistään vuoden loppupuolella. Koska kiviaineksen vastaanotto varastoon on mahdollista ainoastaan rajallisesti, tulisi hankkeeseen liittyvät ruoppaustyöt voida aloittaa jo alkusyksystä 2004. Louhintatyöt Kakolan jätevedenpuhdistamon osalta jatkuvat noin 1,5-2 vuotta. Kokonaisuudessaan kiviainesta ei voida hyödyntää hakemuksen mukaisiin täyttöihin, vaan osa kiviaineksesta tullaan hyödyntämään muulla tavalla. Ruoppaus- tai läjitystoiminnasta satama-alueella aiheutuu lyhytaikaista lähialueen vesien samentumista. Aikaisempien tutkimusten mukaan mahdolliset raskasmetallit liukenevat erittäin vähäisessä määrin veteen. Rajakarin alueella läjitystoiminnan vaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1998 alkaen. Tähänastiset ruoppausmassojen läjitysmäärät Rajakarin läjitysalueelle ovat olleet seuraavat: Vuosi Läjitysmäärä (irto-m 3 ) 1998 268 550 1999 74 745 2000 96 325 2001 73 925 2002 49 155 2003 93 240 Yhteensä 655 940 Tarkkailutulosten perusteella läjitysten vesialuetta samentava vaikutus on korkeintaan paikallinen ja alueellisesti rajallinen. Luode Consulting Oy:n 4.8.2003 laatiman yksittäisen läjityskuorman vaikutuksia Airiston läjitysalueen veden laatuun koskevan selvityksen mukaan läjitystoiminnalla on vaikutusta veden laatuun ainoastaan rajatulle alueelle ja sielläkin hyvin lyhytaikaisesti. Hankkeen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 -verkostoon kuuluva Ruissalon saari. Hakemuksen mukaiset täyttökohteet sijaitsevat 200-400 metrin etäisyydellä Ruissalon saaresta. Alueella sijaitsee Ruissalon lehdot niminen Natura 2000-alue. Alueella on 12 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä, joista viisi on priorisoituja, kolme luontodirektiivin liitteen II lajia ja kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lajia. Suomen Luontotieto Oy:n 21.5.2004 laatiman selvityksen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä välittömiä tai välillisiä Ruissalon Natura alueen luontotyyppejä tai eliöstöä heikentäviä vaikutuksia.
9 Vaikutus vesistön käyttöön LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Muistutukset ja vaatimukset Rakentaminen toteutetaan telakkatoimintaan käytetyllä tai käytettävällä, yleisöltä suljetulla teollisuusalueella. Ruopattavilla ja täytettävillä alueilla ei siten harjoiteta kalastusta tai muuta virkistystoimintaa. Satama-alueella tehtävillä rakennustöillä ei ole katsottu olevan haitallisia vaikutuksia Ruissalon puolella mahdollisesti harjoitettavalle virkistyskalastukselle tai kalojen kudulle. Turun Sataman ruoppausmassojen kalatalousvaikutusten tarkkailutulosten perusteella on katsottu, että Rajakarin alueella suoritettavan läjitystoiminnan vaikutukset kalastukselle tai kalojen lisääntymiselle ovat korkeintaan paikallisia ja alueellisesti rajallisia. Toimenpiteistä ei ole haittaa myöskään vesiliikenteelle, koska ruopattavat alueet sijaitsevat varsinaisten väylien ulkopuolella rannan tuntumassa. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Turun ja Naantalin kaupungeissa sekä Rymättylän kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 18.6. 19.7.2004. 1) Lounais-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hakemusasiakirjoissa esitetyllä tavalla toteutettuna kyseessä on ympäristöministeriön ohjeen vastainen likaantuneiden massojen läjitys suoraan mereen, sillä pengerrysalue on auki koko työn kestoajan eli kolme neljä kuukautta. Ympäristöministeriössä 19.5.2004 laaditun sedimenttien ruoppausja läjitysohjeen mukaan ruoppausmassa luokitellaan suoraan pilaantuneeksi ja pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomaksi, kun haitta-aineen normalisoitu pitoisuus näytteessä ylittää tason 2. Ruopattavasta massasta joudutaan rajaamaan ne osat, joissa tason 2 ylittäviä pitoisuuksia todennäköisesti esiintyy. Rajaaminen tapahtuu alkuperäisten näytteiden ja lisänäytteiden tulosten perusteella. Pilaantunut massa on pyrittävä erottamaan valikoivalla ruoppauksella muusta ruoppausmassasta. Pilaantuneen massan mereen sijoittaminen edellyttää massan puhdistamista tai eristämistä. Hakija on tutkituttanut kohteen 1 pohjasedimenteistä 8 lisänäytettä, 4 näytesyvyyttä kustakin. Golder Associates Oy on toimittanut
10 ympäristökeskukselle 8. 9.6.2004 ottamiensa lisänäytteiden analyysitulokset. Niiden perusteella ympäristökeskus on rajannut lausunnossa olevaan karttaan em. työalueesta sen osan, joka sisältää ympäristöministeriön ohjeen mukaisen tason 2 ylittäviä ruoppausmassoja, jotka tulee sijoittaa merestä eristetylle alueelle. Tämän osan pinta-ala on noin 7 500 m 2. Ympäristökeskuksen ja Turun sataman edustajien 18.6.2004 pitämässä neuvottelussa on sovittu, että kohteen 1 pengerrysalueen sisään, sen kaakkoisnurkkaan pengerretään muusta työkohteesta ja meriympäristöstä eristetty alue haitallisia aineita sisältävien ruoppausmassojen läjitysalueeksi. Ruoppaustyöt aloitetaan tulevan penkereen itäreunasta. Sen osalta pehmeät pintasedimentit, jotka em. tutkimusten perusteella eivät sisällä haitta-aineita haitallisessa määrin, ruopataan ja sijoitetaan kohteen 1 pohjoisreunassa sijaitsevalle alueelle. Puhtaammat ruoppausmassat kuljetetaan Rajakarin pohjoispuolen läjitysalueelle. Samanaikaisesti ruopatulle alueelle sijoitetaan louhittu pengermateriaali päätypengerryksenä. Näin voidaan jatkaa karttaan merkityn pilaantuneen alueen reunaan asti. Pilaantuneen alueen raja voidaan määrittää näytepisteiden koordinaattien perusteella. Pilaantuneen alueen rajalta louhepenkan rakentamista jatketaan pohjoiseen. Eristyspengertä rakennetaan niin pitkälle, että sen yläpäähän jätetään vain proomun mentävä, noin 20 metriä leveä aukko. Asiaa koskeva periaatepiirros on esitetty lausunnossa. Näin eristetylle alueelle sijoitetaan mereen läjityskelvottomat ruoppausmassat. Hankkeeseen sisältyvän kohteen 2 täyttöpenkereen tekemisen osalta työmenetelmä on sama kuin kohteessa 1. Penkereen alle jäävät pehmeät massat ruopataan pois. Likaantuneet pintasedimentit kuljetetaan ja läjitetään kohteen 1 pohjoisreunassa olevalle alueelle ja puhtaammat massat kuljetetaan Rajakarin läjitysalueelle. Jos kohteen 2 ruoppausmassojen haitta-ainemäärät eivät ylitä ympäristöministeriön ohjeen tasoa 2, voidaan ne tässä tapauksessa läjittää hakemusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti mereen. Ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa, jos pilaantuneiden massojen läjittäminen tehdään edellä esitetyllä tavalla muusta meriympäristöstä eristetylle alueelle. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ruoppausmassat sijoitetaan tällöin ympäristöministeriön ohjeen tarkoittamalla tavalla. Lupapäätökseen ympäristökeskus on esittänyt sisällytettäväksi seuraavat määräykset: - Hakijan on ilmoitettava töiden aloittamisesta ja valmistumisesta kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. - Hakijan on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin, vähintään kuukausi ennen töiden
11 aloittamista yksityiskohtainen suunnitelma siitä, kuinka toteutetaan kohteen 1 pengerrysalueen sisään tehtävä, mereen läjityskelvottomien ruoppausmassojen läjitykseen käytettävä, eristetty pengeralue. - Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kuukautta ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös työnaikainen seuranta. Ympäristökeskus on myös katsonut, että em. määräysten mukaisesti toteutettuna hankkeelle voidaan myöntää töidenaloittamislupa. 2) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimisto on pitänyt erittäin tärkeänä ja kannatettavana, että satama-alueen ruoppaushankkeessa syntyviä pilaantuneita massoja sijoitetaan ja käsitellään eristämällä ne muusta meriympäristöstä. Ympäristönsuojelutoimisto on todennut, että työtapaselostuksen perusteella pohjasedimentissä olevia pilaantuneita massoja joudutaan täyttöalueella 1 läjittämään aikana, jolloin penger ei ole kokonaan suljettu tai on vasta osittain rakennettu. Tällöin on mahdollista, että aallokko tai virtaukset aiheuttavat täyttöalueelle läjitetyn pilaantuneen sedimentin joutumisen ympäröivään vesimassaan. Täyttöalueen läjittäminen tuleekin tapahtua esimerkiksi siten, että osalle täyttöalueesta rakennetaan penger tai muu vastaava rakennelma, jonka taakse massoja voidaan ruoppaus- ja täyttötyön alkuvaiheessa sijoittaa siten, etteivät läjitetyt ruoppausmassat ja niiden sisältämät haitalliset aineet joudu aallokon tai virtausten vuoksi uudestaan mereen. Osassa tutkimuspisteissä ruopattavaksi aiottujen massojen haittaainepitoisuudet ylittivät tehtyjen analyysien mukaan ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa asettaman tason 2. Massat, joiden pitoisuudet ovat yli tason 2, tulee sijoittaa penkereen taakse ja stabiloida. Ruoppausalueelta on otettu lisänäytteitä pilaantuneen sedimenttialueen tarkemmaksi rajaamiseksi, mutta ympäristönsuojelutoimistolla ei ollut muistutusta annettaessa käytössä lisätutkimusten tuloksia. Niiden perusteella penkereen taakse läjitettäväksi ja stabiloitavaksi aiotun massan määrä voi vielä muuttua hakemuksessa arvioidusta. Anomukseen aloittaa työt muutoksenhausta huolimatta ei ympäristönsuojelutoimistolla ollut huomautettavaa. Hakijan selitys Hakija on 29.7.2004 toimittanut ympäristölupavirastolle selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta.
12 Hakija on todennut, että molempien lausunnon antajien kanssa on käyty neuvotteluja hyvän yhteistyön merkeissä. Koska talvea vasten työskentelyaika tulee jäämään hyvin lyhyeksi, hakija on esittänyt, että Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ehdotukset lupamääräyksiksi muutetaan seuraaviksi: - Hakijan on ilmoitettava töiden aloittamisesta ja valmistumisesta kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. - Hakijan on saatava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyntä ennen töiden aloittamista yksityiskohtaiselle suunnitelmalle siitä, kuinka mereen läjityskelvottomien ruoppausmassojen sijoittaminen toteutetaan kohteen 1 pengerrysalueen sisällä. - Hakijan on seurattava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös työnaikainen seuranta. Viimeksi mainitulle on saatava Lounais-suomen ympäristökeskuksen hyväksyntä ennen työn aloittamista. Selityksen liitteenä oli Golder Associates Oy:n 10.7.2004 päivätty lisäselvitys sedimenttien haitta-ainepitoisuuksista. Sen mukaan ruoppausmassojen laatukriteeritaso 2 ylittyi kohteen 1 näytepisteissä seuraavien haitallisten aineiden osalta: Näytepiste 2 o 0-20 cm: o 20-40 cm: o 40-60 cm: Näytepiste 3 o 0-20 cm: Näytepiste A o 0-20 cm: Näytepiste C: o 0-20 cm: o 20-40 cm: o 40-60 cm: o 60-80 cm: Näytepiste D o 0-20 cm: o 20-40 cm: Näytepiste E o 40-60 cm: o 60-80 cm: Näytepiste F o 0-20 cm Näytepiste G o 0-20 cm: o 20-40 cm: TBT, PCB, Cr, Cu, Ni ja Pb TBT, PCB, TBT ja bentso(a)antraseeni TBT Cu PCB PCB TBT, PCB PCB TBT TBT PCB PCB TBT TBT TBT Edellä mainitut havaintopisteet sisältyvät Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon karttapiirrokseen, johon on rajattu 7 500 m 2 :n suuruinen alue, jossa ruoppausmassojen haitta-
Täydentävä kuuleminen 13 ainepitoisuudet ylittävät laatukriteerin 2. Näiden massojen määrä on noin 7 500 m 3. Ympäristölupavirasto on 14.9.2004 varannut vielä asiaosaisiksi katsotuille Ruissalon rantakiinteistöjen omistajille tai vuokralaisille tilaisuuden muistutusten, vaatimusten ja mielipiteiden esittämiseen ympäristölupavirastoon 21.10.2004 mennessä. 3) AA (Ruissalon huvilapalstan nro 60 vuokralainen) on todennut, että Pansion täyttöpenkereet aiotaan toteuttaa ennen kuin täyttöjen päälle tuleville laiturialueille on saatu laiturien rakentamisen mahdollistava asemakaava ja ennen kuin laiturien rakentamiseen on vesilain mukainen lupa. Koska täyttöpenkereet ovat tosiasiallisesti laiturialueiden toteuttamista, on kaikki luvat ja asemakaavapäätökset oltava kunnossa ennen työn aloittamista. Muistuttajan mukaan täyttöpenkereiden kohdalla tehtävä ruoppaustyö pilaa merkittävästi veden laatua Pohjoissalmessa ja massojen läjittäminen puolestaan Airistolla ja Ruissalon lounaisosissa. Jo nyt Airisto on kauttaaltaan saastunut pitkäaikaisen ruoppausmassojen läjittämisen tuloksena. Läjityksiä ei tule lisätä tarpeettomasti. Pansion laiturialueiden alueet voisi jättää kokonaan ruoppaamatta toisenlaisella suunnitteluratkaisulla eli täyttämällä aluetta perinteiseen tapaan suoraan pohjan päälle. Pansion ruoppauksessa saastuneita sedimenttejä arvioidaan löytyvän noin 35 000 m 3. Saastuneiden massojen käsittely ei ole hyväksyttävää. Ne on suunniteltu läjitettäväksi suoraan mereen, jolloin myrkyt leviävät Pohjoissalmeen. Myöskään läjitysalueen myöhempi käsittely stabiloimalla ei ole hyväksyttävää esitetyssä muodossa. Stabilointi tulee tehdä ennen läjitystä kuivalla maalla, kuten saastuneet maat yleensäkin käsitellään. Näin stabiloinnin laadunvalvonta voidaan varmistaa ja esim. liukoisuusrajoja noudattaa (käytettävä esim. hollantilaista liukoisuustestiä NEN 7345). Muistuttaja on huomauttanut, että suunnitelmissa vain saastuneen massan ylin 5 m korkea kerros esitetään stabiloitavaksi ja muu, noin 10 m:n korkea kerros sen alapuolella jää stabiloimatta. Tämä ei ole hyväksyttävää, koska saastuneen massan kautta tapahtuvassa suotovirtauksessa myrkkyjä kulkeutuu penkereen läpi mereen. Rambollin lausunnossa viitataan alustaviin stabilointikokeisiin, mutta tulokset puuttuvat. Raskasmetallien liukoisuus todetaan "vähäiseksi", mikä on erittäin tulkinnallinen ja epämääräinen tieto päätöksenteon pohjaksi. Liukoisuutta ei ole edes verrattu sallittuihin arvoihin. Kokeet ovat mitä ilmeisimmin laboratoriomittakaavaisia. Luotettava johtopäätösten tekeminen menetelmän turvallisuudesta edellyttää ehdottomasti täysmittakaavaisia kenttäkokeita todellisissa olosuhteissa. Tämänkin jälkeen on vielä ratkaistava yksi erittäin
14 vaikea laatuongelma eli stabiloinnin tasalaatuisuus koko täyttöpaksuuden osalta. Myös Suomen Luontotieto Oy:n lausunto 21.5.2004 edustaa samaa epämääräistä linjaa stabiloinnin osalta. Esiarvion mukaan olisi hyvä, että stabilointi inaktivoisi saastunutta sedimenttiä. Tämän perusteella ympäristövaikutusten arviointia ei tarvittaisi. Vaihtoehto, että stabilointi ei inaktivoi saastunutta sedimenttiä, on vähintään yhtä todennäköinen kuin suunnitelmassa esitetty toive saavuttaa riittävän alhainen liukoisuus. Jos kuitenkin päädytään esitettyyn stabilointimenettelyyn, on ehdottomasti estettävä suotoveden kuljettamien raskasmetallien ja muiden myrkkyjen siirtyminen Pohjoissalmeen. Tämä voidaan hoitaa vain vedenpitävällä patoseinällä, ns. pystyeristeellä, joka voidaan asentaa penkereeseen meren ja läjitysalueen välille. Suunnitelmissa esitetty harva kivipenger läpäisee kaikki vesiliukoiset ja pieninä hiukkasina esiintyvät stabiloidusta maamassasta irtaantuneet myrkyt. Toinen vaihtoehto ruoppausmassojen käsittelylle olisi muistuttajan mukaan siirtyä pysyvästi käyttämään sellaisia menetelmiä, joita esim. Hampurin kaupungin satama käyttää. Hampurissa kaikki ruoppausmassat käsitellään kuivalla maalla: puhtaat maa-ainekset otetaan maarakentamisen käyttöön ja saastuneet maat käsitellään ao. vaatimusten mukaisesti. Turun Sataman toiminta on luonteeltaan teollista, joka vaikuttaa laajalti ympäristöönsä. Sataman tulee viranomaisena tarkoin noudattaa lakia kaikissa toimissaan. Hakemus ei ole laadittu siten, että se täyttäisi teollisen toiminnan ympäristövastuuvaatimukset ja että siinä tarkoin noudatettaisiin kaikkia voimassaolevia lakeja. Edellä mainittujen syiden perusteella muistuttaja on esittänyt, ettei töiden aloittamiselle tule antaa lupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. 4) BB ja CC ovat vaatineet, ettei lupaa töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista tulisi antaa, koska alueelle ei suunnitella uusia laitureita tai toimintoja lähivuosina. Satamatoiminta alueella alkaisi hakijan Turussa 28.9.2004 järjestämässä informaatiotilaisuudessa esitetyn perusteella aikaisintaan vuonna 2015. Näin ollen tarvetta asian kiirehtimiselle ei ole. Kakolan kallion louhinta tulee jatkumaan kolme vuotta, joten kiviaineksen saanti myöhemminkin on mahdollista. Lisäksi hakijalla on mahdollisuus varastoida tarvittava kiviaines alueellaan. Täyttöalueet sijaitsevat alueella, joka nykyisessä kaavassa on osoitettu vesialueeksi. Varsinkin kohteen 2 toteuttaminen vaikeuttaisi valmisteilla olevan kaavan tekemistä ja vaihtoehtojen vertailua, koska ennallistaminen olisi käytännössä mahdotonta. Lisäksi muistuttajat ovat todenneet, että kohteen 2 täyttötyöt toisivat Pansion satama-alueen lähemmäksi Ruissalon saarella olevia luonnonsuojelu-, virkistys- ja asuinalueita. Leveydeltään 235 metrin suuruinen vesialue kaventuisi täytön
15 toteutuessa noin 40 metrillä ja myöhemmin rakennettavan laiturin vaikutuksesta vielä 10-20 metrillä. Siten täytöt ovat tosiasiallisesti satamalaitureita varten tarvittavia pengerryksiä, joilla käynnistetään sataman laajentaminen. Muistuttajat ovat huomauttaneet, että jo edelliset samalle alueelle luvatta rakennetut pengerrykset ja laiturit, joille jälkikäteen on haettu pysyttämisluvat, ovat aiheuttaneet huomattavia haittoja Ruissalon saarelle. Muistuttajien mielestä pitäisi arvioida, laukaiseeko kohteen 2 täyttö ympäristöluvan tarpeen. Täyttökohteelle 2 ei tulisi myöntää täyttölupaa. Alue on asemakaavassa merkitty vesialueeksi. Uusi asemakaava on valmisteilla ja täyttötyö vaikeuttaisi kaavan tekemistä. Lisäksi täyttöalue sijaitsee alueella, jonka toiminta jo nykyisellään aiheuttaa ympäristölupaehtoja ylittäviä haittoja, mm. meluohjearvojen ylityksiä vastarannalle. Paikka on sopimaton myös luonnonsuojelualueiden välittömän läheisyyden takia. Hankkeen meluvaikutuksia ja vaikutuksia luonnonsuojelualueeseen ei ole selvitetty riittävästi. Hankkeesta voi siten aiheutua kohtuutonta haittaa sijaintinsa takia sekä naapureille, virkistysalueille että luonnolle. Mahdollisten likaantuneiden massojen poistaminen alueelta ei toisaalta edellytä samanaikaista alueen täyttöä. Täyttö voidaan harkita erikseen sataman laajentamisen edellyttämän arvioinnin yhteydessä. Arviointi täyttötyön vaikutuksista tulee myös suorittaa käynnistyneen kaavoituksen yhteydessä. Muistuttajat ovat vaatineet, että ympäristölupavirasto suorittaa Ruissalossa ja suunniteluilla täyttöalueilla katselmuksen mm. siksi, että vaikutuksista ja täyttöalueiden etäisyydestä Ruissaloon on esitetty erilaisia näkemyksiä. Hakijan selitys Hakija on todennut, että hanke käsittää ruoppaustoimenpiteet ja niihin liittyen Kakolan jätevedenpuhdistamon louhinnasta syntyvän kiviaineksen läjittämisen merialueelle. Näihin liittyen suoritetaan myös likaantuneen pohjasedimentin hallittu läjitys suljetulle alueelle ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Hankkeessa ei ole kyse satamakäyttöön soveltuvien laiturien rakentamisesta tai vastaavasta, joten myöskään ympäristöluvan tarvetta ei ole. Hakija on liittänyt selitykseen Suomen Luontotieto Oy:n 1.10.2004 päivätyn luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion Pansion asemakaavan vaikutuksista Ruissalon lehdot nimiseen Naturaalueeseen. Aiemmin Natura-alueen täydennysarviossa päädyttiin siihen, että asemakaavan toteuttaminen mahdollistaa sellaisia toimenpiteitä, jotka todennäköisesti merkittävästi heikentävät kahta Ruissalon Natura-alueen luontotyyppiä eli kasvipeitteisiä silikaattikallioita ja Fennoskandian runsaslajisia kuivia niittyjä. Nyt tehdyssä uudessa arviossa on pienennetty em. toimenpiteistä aiheutuvan typpilaskeuman suuruutta, jolloin merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-arviossa esitetyille luontotyypeille ei todennäköisesti aiheutuisi.
16 Junalauttasataman ja öljysataman toiminnasta on erillinen lainvoimainen ympäristölupa, jonka korkein hallinto-oikeus on antanut 14.1.2004. Hakija on liittänyt selitykseen ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen 26.10.2004 706, josta ilmenee, että ympäristöviranomaiset ovat hyväksyneet toimenpiteet, joilla em. ympäristöluvan mukaiset meluarvot saavutetaan myös Ruissalon saaren alueella. AA:n muistutuksen osalta hakija on esittänyt, että hakemuksen mukaiset toimenpiteet suoritetaan alueen 1 osalta lähes kokonaisuudessaan ja alueen 2 osalta pääosin voimassa olevan asemakaavan mukaisella teollisuustontti- tai sataman liikennealueella. Lisäksi kaikki toimenpiteet suoritetaan valmisteilla olevan asemakaavan mukaisella sataman liikennealueella, joten toimenpiteet eivät miltään osin haittaa kaavoituksen toteutumista. Hakija on myös todennut, että ruopattavaksi tulevat massat on analysoitu tarkkaan ja likaantuneet massat on kartoitettu ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Rajakarin läjitysalueelle vietävät massat ovat siten puhtaita eivätkä poikkea miltään osin alueelle muutoin läjitettävistä ruoppausmassoista. Hakija on huomauttanut, että kaikki eri rakentamistoimenpiteet alueilla 1 ja 2 edellyttävät vähintäänkin jonkinasteisia ruoppaamistoimenpiteitä toisenlaisillakin teknisillä ratkaisuilla. Täten likaantuneet pintamassat tulee joka tapauksessa voida hoitaa asianmukaisesti. Hakija on aikaisemmin esittämäänsä viitaten todennut, että likaantuneiden massojen läjittäminen suoritetaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla niin, etteivät massat pääse huuhtoutumaan mereen. Lisäksi massat tullaan stabiloimaan ympäristöviranomaisten edellyttämällä tavalla. Koska teknisiä ratkaisuja edellä mainittuihin toimenpiteisiin on useampia, on hakijan näkemyksen mukaan perusteltua, että ympäristöviranomaiset, tässä tapauksessa Lounais-Suomen ympäristökeskus, hyväksyy lopullisesti toteutettavan ratkaisun. Hakija on todennut, ettei muistutuksissa ole esitetty mitään sellaista uutta, joka ei mahdollistaisi hankkeen hyväksymistä. Hakija on korostanut samalla, että hankkeella luodaan mahdollisuudet hallitusti käsitellä saastuneet pohjasedimentit niin, ettei niistä tulevaisuudessa ole uhkaa ympäristölle. Samalla on mahdollisuus hyödyntää Kakolan jätevedenpuhdistamosta tuleva kiviaines järkevällä tavalla mahdollisimman lähellä louhintapaikkaa, jolloin myös kiviaineksen kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Turun kaupungin asemakaavatoimiston lausunto Turun kaupungin asemakaavatoimisto on 15.12.2004 toimittanut ympäristölupaviraston pyynnöstä lausunnon hankkeesta.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 17 Lausunnossaan asemakaavatoimisto on todennut, että suunnitellut täyttötyöt sijoittuvat maakuntakaavan (YM vahv. 23.8.2004) satamaalueelle ja yleiskaava 2010:n (kv hyv. 5.6.1995, ei oikeusvaikutteinen) liikennealueelle. Voimassa olevissa asemakaavoissa (kaavatunnus A5/1968 vahv. 21.5.1970 ja kaavatunnus A20/1976 vahv. 17.11.1977) suunnitellut täytöt sijoittuvat pääosin tonteille Pansio-38.-3 ja 7, jotka ovat yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV) ja Öljysataman satama-alueelle (LS). Suunnitellut täytöt sijoittuvat osittain voimassa olevan kaavan (5/1968) mukaiselle vesialueelle ja osittain asemakaavoittamattomille alueille (kiinteistöt Turunvesi 488:4:3 ja Artukaisten kylän satama-alue 403:1:8). Alueille, joille täyttöjä on suunniteltu, on vireillä asemakaavan muuttaminen. Pansion satamaa koskevassa asemakaavassa ja asemakaavanmuutoksessa (58/2001) ko. alueet on osoitettu satama-alueeksi. Kaavaehdotus on lausuntovaiheessa, eli kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot mm. hallintokunnilta, viranomaisilta, sataman toimijoilta, lähialueen yrityksiltä sekä kansalaisjärjestöiltä ja yhdistyksiltä. Asemakaavatoimisto on todennut, että suunnitellut täyttötyöt sijoittuvat pääosin voimassa olevien kaavojen mukaisille teollisuusja varastotoiminnan korttelialueille. Suunnitellut täyttötyöt eivät haittaa voimassa olevan kaavan toteutumista eivätkä valmisteilla olevan asemakaavan ja asemakaavanmuutoksen laadintaa. Poikkeama on vähäinen eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristötai muita vaikutuksia. Hanke ei tuota haittaa kaavoitukselle, kaavoituksen toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan ruoppaus- ja täyttötöiden suorittamiseen Pansion Sataman alueella ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Rajakarin alueelle Turun kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja hakemuksen liitteenä olevien piirustusten sekä jäljempänä lupamääräyksissä edellytettyjen tarkennusten mukaisesti. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Luvan saajan on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista yksityiskohtainen rakennesuunnitelma ja asemapiirros kohteen 1 pengerrysalueen sisään rakennettavasta lisäpenkereestä pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamista varten. Lisäpenger, jota koskeva periaatteellisen piirroskartta on tämän päätöksen liitteenä
18 1, on suunniteltava siten, että alueen pohjoispäähän jää töiden ajaksi mahdollisimman pieni, enintään 20 m leveä aukko ruoppausmassojen kuljetusta varten. Lisäksi luvan saajan on toimitettava hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi pilaantuneiden ruoppausmassojen kuorimista, käsittelyä ja sijoittamista taikka massojen muuta käsittelyä koskeva suunnitelma. Em. pilaantuneet ruoppausmassat sijaitsevat tämän päätöksen liitteenä 1 olevaan karttapiirrokseen rajatulla, noin 7 500 m 2 :n suuruisella alueella. 2) Kohteiden 1 ja 2 ruoppaus- ja täyttötyöt on tehtävä lupamääräyksessä 1) mainitut muutokset huomioon ottaen hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Ruopattavien massojen kokonaismäärä saa olla noin 250 000 m 3 ktr. Täyttöalueiden 1 ja 2 korkeudet saavat olla enintään +2,0 m keskivedenkorkeudesta mitattuna. Ruoppaus- ja pengerrystyöt on ensiksi toteutettava kohteen 1 itäreunalla alueella, jossa ruoppausmassojen haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä ympäristöministeriön 19.5.2004 päivätyn ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaista tasoa 2. Sen jälkeen on rakennettava lupamääräyksessä 1 tarkoitettu lisäpenger. Molempien täyttöalueiden ne ruoppausmassat, joiden haittaainepitoisuudet ylittävät tason 1 mutta eivät tasoa 2, voidaan läjittää kohteen 1 pengerrysalueen sisäpuolelle sen pohjoisosaan. Ne ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaisen tason 2, on läjitettävä lupamääräyksessä 1 tarkoitetun, ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti eristettävälle pengeralueelle. Kohteiden 1 ja 2 puhtaat ruoppausmassat saadaan läjittää Rajakarin läjitysalueelle noudattaen jäljempänä olevia sekä vesiylioikeuden 17.5.1999 antamalla päätöksellä nro 43/1999 osittain muutetun Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen 19.3.1998 nro 17/1998/4 määräyksiä. 3) Ruoppaus-, täyttö- ja muut rakennustyöt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle, ja käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Kuormauksen jälkeen ennen kuljetusta proomun kansi on huuhdeltava Ruoppaus-, täyttö- ja muut rakennustyöt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti.
19 4) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia meriympäristöön Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais- Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava ympäristökeskukselle ja TE-keskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös työnaikainen seuranta. 5) Tarkkailujen tulokset on toimitettava Lounais-Suomen ympäristökeskukselle sekä Turun ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille ja lisäksi kalataloudellisen tarkkailun tulokset Lounais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle tarkkailuohjelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisille nähtäväksi. 6) Tässä päätöksessä tarkoitetut ruoppaus- ja läjitystyöt on otettava samalla tavalla huomioon kuin Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä 19.3.1998 nro 17/1998/4 mainitut työt, kun sovelletaan vesiylioikeuden päätöksessä 17.5.1999 nro 43/1999 muutetun em. vesioikeuden päätöksen lupamääräyksen 8) kalatalousmaksun maksuperustetta eri vuosina. 7) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta päästä sopimukseen, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun niin vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston ratkaistavaksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. 8) Työt on aloitettava kolmen vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. Työt on saatettava olennaisilta osiltaan loppuun viimeistään 17.5.2009 uhalla, että lupa raukeaa. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Saaristomeren merenkulkupiirille sekä Turun ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Lounais-Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Saaristomeren merenkulkupiirille sekä Turun ja Naantalin kaupunkien ja Rymättylän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, kun otetaan huomioon lupamääräyksen 6) sisältö.
Perustelut 20 Sovellettu lainsäädäntö Luvan myöntämisen perustelut Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä ovat toimenpiteet, joista voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1 a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Hanke on tarpeen rakennettavan Kakolan jätevedenpuhdistamon rakentamisesta saatavan kalliomurskeen sijoittamiseksi ympäristölle mahdollisimman haitattomalla tavalla, satama-alueen pilaantuneiden pohjasedimenttien poistamiseksi ja ympäristölle haitattomaksi tekemiseksi, Pansion sataman kenttäalueen laajentamiseksi ja satamatoiminnan kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi. Kakolan jätevedenpuhdistamon rakentamishankkeen yhteydessä on todettu, että louhintamassojen sijoittaminen Pansion satama-alueelle vesialueen täyttömassoiksi on tutkituista toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista ympäristön ja taloudellisten tekijöiden kannalta paras vaihtoehto. Kakolan jätevedenpuhdistamon louhintatyöt ovat jo meneillään ja louheelle tarvitaan tarkoituksenmukainen sijoituspaikka. Täyttöalue 1 sijaitsee asemakaavan mukaisella teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella ja osin asemakaavoittamattomalla vesialueella. Täyttöalue 2 sijaitsee osin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueella ja osin alueella, joka nykyisessä asemakaavassa on osoitettu vesialueeksi. Kaavaehdotuksen mukaan täyttöalueet sijaitsevat satama-alueella ja sataman osassa, jolle saa rakentaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisia vesirajalaitteita. Käytännössä alueet sijaitsevat tällä hetkellä kuitenkin täyttämättömällä vesialueella. Saadun selvityksen perusteella ympäristölupavirasto katsoo, että toimenpiteet eivät merkittävästi vaikeuta kaavan laatimista eivätkä ole vastoin voimassa olevaa asemakaavaa. Osa sataman täyttöalueen ruoppausmassoista on laadultaan sellaisia, että niiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön 19.5.2004 päivätyn ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaisen tason 2. Nämä massat on määrätty käsiteltäviksi ja sijoitettaviksi Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että vesilaissa tarkoitettuja esteitä näiden massojen sijoittamiselle täyttöalueen rakenteisiin ei ole, mikäli Lounais- Suomen ympäristökeskus hyväksyy esitettävän suunnitelman.
21 Puhtaita ruoppausmassoja voidaan läjittää mereen Rajakarin pohjoispuoliselle vesialueelle. Ne eivät sisällä sellaisia aineita, jotka aiheuttaisivat merialueen pilaantumista. Satama-alueella tehtävät rakennustyöt kaventavat Pansion satamaalueen ja Ruissalon saaren välistä 235 metrin levyistä vesialuetta noin 40 metrillä. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta vesialueen virtausoloihin. Hankkeen vaikutukset vedenlaatuun ovat vähäisiä ja rajoittuvat pääosin vain ruoppausalueen lähiympäristöön. Turun Sataman eräiden muiden hankkeiden ruoppausmassoista Rajakarin pohjoispuolella olevan läjitysalueen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on otettu huomioon vesiylioikeuden päätöksellään nro 43/1999 osittain muuttamassa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä nro 17/1998/4 (Turun sataman väylien ja satamaaltaiden ruoppaaminen, ruoppausmassojen läjittäminen sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista). Voimassa olevan päätöksen mukaan luvan saaja on määrätty maksamaan kalatalousmaksua 50 000 mk eli 8 409 euroa vuodessa niinä vuosina, joina päätöksen mukaisia töitä tehdään, ja kahden vuoden ajan sen jälkeen Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseen hankkeen vaikutusalueella. Ympäristölupavirasto on määrännyt lupamääräyksessä 6), että kalatalousmaksun maksuperusteena on otettava huomioon myös tässä päätöksessä tarkoitetut ruoppaus- ja läjitystyöt. Tällä vesialueen täyttöhankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Ruissalon saarella oleviin luonnonsuojelu-, virkistys- ja asuinalueisiin. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava myös yleiseltä kannalta katsottuna. Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti ja 4 luvun 6 :n 1 momentti sekä ympäristönsuojelulain 3 luvun 1 :n 1 momentti. Töidenaloittamislupa Ympäristölupavirasto myöntää Turun Satamalle luvan aloittaa työt ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa, koska meneillään olevista Kakolan jätevedenpuhdistamon louhintatöistä saatavat kiviainekset jouduttaisiin välivarastoimaan, mikäli niitä ei voida heti sijoittaa Pansion Sataman täyttöalueelle. Välivarastoinnista aiheutuisi kohtuutonta taloudellista ja ympäristöön kohdistuvaa haittaa. Töiden aloittaminen voi tapahtua aiheuttamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan.
Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 22 Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ohjeen laatukriteeritason 2, on määränsä puolesta mahdollista puhdistaa ympäristölle haitattomaan muotoon, jos lupa evätään. Ympäristölupavirasto on ottanut Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ja Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston ympäristönsuojelutoimiston muistutukset huomioon yllä lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. AA:n vaatimuksesta, joka koskee lupien ja asemakaavapäätösten voimassaoloa ennen työn aloittamista, ympäristölupavirasto viittaa päätöksen perusteluihin. Hankkeen pilaavia vaikutuksia Airiston ja Pohjoissalmen veden laatuun koskevalta muistutuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että ruoppaustyö samentaa Pohjoissalmen vesialuetta vain väliaikaisesti ja että puhtaat massat läjitetään voimassa olevan vesioikeudellisen päätöksen mukaisesti Airistolle. Pilaantuneet massat puolestaan sijoitetaan pengerrakenteisiin myöhemmin Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tarkemmin hyväksymän suunnitelman mukaisesti siten, ettei niistä pääse vesialueelle haitallisia aineita. Tältä osin alkuperäinen suunnitelma, jonka perusteella muistutus on laadittu, on muuttunut. Merkittävää haittaa ruoppauksesta ja massojen läjityksestä ei siten aiheudu. Ruoppaustyön tarpeellisuuden osalta ympäristölupavirasto toteaa, että pilaantuneista massoista aiheutuva haitta minimoituu, kun massat poistetaan ja sijoitetaan hallitusti lupamääräysten mukaisesti eristettävälle ja pengerrettävälle alueelle. Mikäli täyttö tehtäisiin ilman ruoppausta, pilaantuneista massoista todennäköisesti vapautuisi haitallisia aineita Pohjoissalmeen ja toisaalta vesirakenteen kestävyyden kannalta ruoppaus on tarpeen. Pilaantuneiden massojen stabilointia koskevasta vaatimuksesta ja massojen laatua ja raskasmetallien ja myrkkyjen kulkeutumista suotoveden mukana Pohjoissalmeen koskevista huomautuksista ympäristölupavirasto toteaa, että muistuttajan tarkoittamat massat eristetään täyttöalueelle 1 siten, ettei niistä aiheudu ympäristöhaittoja. Ruoppausmassojen käsittelyä kuivalla maalla koskevasta vaatimuksesta ympäristölupavirasto toteaa, että pilaantuneiden massojen käsittely luparatkaisussa esitetyllä tavalla on ympäristön kannalta hyväksyttävä menetelmä. Lisähaitat maalla tapahtuvaan
23 käsittelyyn verrattuna jäävät tässä tapauksessa marginaalisiksi. Maalla tapahtuva käsittely puolestaan lisäisi kustannuksia kohtuuttomasti. Hakemussuunnitelmaa koskevasta kritiikistä ympäristölupavirasto toteaa, että suunnitelma täyttää vesiasetuksessa esitetyt vaatimukset. BB:n ja CC:n töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista koskevalta muistutuksen osalta ympäristölupavirasto viittaa asiaa koskevan ratkaisun perusteluihin. Muistutusten ja vaatimusten osalta, jotka koskevat rakentamista kaavoituksessa vesialueeksi osoitetulle alueelle, valmisteilla olevan kaavan tekemisen vaikeuttamista ja hankkeen vaikutuksia Ruissalon luonnonsuojelu-, virkistys- ja asuinalueille, ympäristölupavirasto viittaa luparatkaisun perusteluihin. Ympäristöluvan tarpeesta kohteen 2 täytölle ympäristölupavirasto toteaa, että kyseessä on vesilain mukainen penkereen rakentaminen, joka ei edellytä ympäristölupaa. Täyttökohteen 2 lupaedellytyksistä ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Muistuttaja on oikeassa siinä, että mahdollisten likaantuneiden massojen poistaminen alueelta ei edellytä samanaikaista alueen täyttöä. Ympäristölupavirasto huomauttaa kuitenkin, että tässä hankkeessa on nimenomaan kyse myös Kakolan jätevedenpuhdistamon rakentamisessa muodostuvien louhemassojen sijoittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Sataman mahdollisia meluvaikutuksia ei tämän täyttöhankkeen yhteydessä tutkita. Suunnitelluilla täyttöalueilla ja Ruissalossa suoritettavaksi vaadittua katselmusta ympäristölupavirasto pitää tarpeettomana. KÄSITTELYMAKSU 5 197 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1238/2003). Maksua on korotettu 35 % päätöksen vaatiman työmäärän perusteella.
24 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusaika päättyy 27.1.2005 Valitusosoitus on liitteenä. Sinikka Laitakari Juha Helin Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Sinikka Laitakari, Juha Helin ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt ympäristöneuvos Juha Helin. JH/sl Liitteet 1. Pilaantuneiden sedimenttien ja rakennettavan eristyspenkereen sijainti 2. Valitusosoitus
LIITE 1