Oulun rooli kansallisessa innovaatiopolitiikassa Leena Mörttinen 26.2.2013
Oulu - Suomen innovaatiopolitiikan kovaa ydintä Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin, terveet kotimarkkinat ja tehokkaan julkisen sektorin Niukka työvoima, pääoma ja raaka-aineet tosiasia Suomi voi menestyä vain osaamisen, korkean tason perustutkimuksen ja innovoinnin kautta Meillä ei ole varaa alueelliseen mustasukkaisuuteen tarvitaan tervettä kilpailua ja alueellista yhteistyötä nostamaan Suomi kartalle 2
Suomen talous on ollut tiukasti sidottu EU:n talouskehitykseen - meidän on laajennettava horisonttiamme Puolet Suomen viennistä suuntautuu EU-alueelle, jossa talous hädin tuskin kasvaa
Suomen ongelma Niukka työvoima ja pääoma
Suomi kasvaa vain osaamisesta Oulun yliopisto näyttää tietä Lähde: Oulun yliopisto
Tekes-rahoituksella mitattuna Pohjois-Pohjanmaalla on keskeinen rooli Suomen innovaatiojärjestelmässä 100 250 M 90 80 70 60 50 Tekes-rahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 40 30 Tekes-rahoitus yrityksille 20 10 0 20.2.2013 JK
Kasvuyritykset jakaantuvat melko tasaisesti ympäri Suomen Uusimaa 5,57 Pirkanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa 4,78 4,55 4,52 4,28 Kaakkois-Suomi Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Varsinais-Suomi Häme Etelä-Pohjanmaa Kainuu Pohjanmaa Lappi Ahvenanmaa 1,82 3,88 3,84 3,7 3,6 3,45 3,3 3,3 3,16 2,99 2,55 Kasvuyritysten osuus kaikista yrityksistä ELYalueittain, % 20.2.2013 JK 0 1 2 3 4 5 6 Lähde: TEM Kasvuyrityskatsaus 2012
Kansallinen aluekehittäminen järjestykseen? Nykyinen aluekehittämisjärjestelmä aivan liian sekava Kehittämisorganisaatioita liikaa: maakuntien liitot, ELY-keskukset, kunnat, kuntien kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, uusyrityskeskukset, yrityshautomot jne. Strategiadokumentit paperinmakuisia ja niitäkin liikaa: valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet, ministeriöiden aluevaikutukset, maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat, maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmat, ELY:jen strategia-asiakirjat, alueelliset rakennerahasto-ohjelmat, kaupunkien kasvusopimukset jne. Resurssien hukkaamisesta yhteistoimintaan Yksi 1-2 vuoden suunnitelma, johon kaikki sitoutuvat ja toteuttavat omalla tontillaan Rakennerahastovarojen käytössä alueiden myös löydettävä toisensa Ei maakuntasarjan innovaatiopolitiikkaa kansainvälisesti houkuttelevia innovaatioita löytyy ympäri Suomen (ei välttämättä tutkimuslähtöisiä innovaatioita) 20.2.2013 JK
Mihin Suomessa ja alueellisesti tulisi valmistautua? Fokusoituminen, kansalliset ja EU:n strategiat huomioon resurssien käytön tehostamista yhteisiä tavoitteita varten 2014 -> uusi rakennerahastokausi, Horizon2020, Innovatiiviset kaupungit (INKA), kaupunkien kasvusopimukset Viimeiset hetket sopia kauaskantoisista päätöksistä Positioituminen kansallisesti ja kansainvälisesti ETLA:n teesit globaaleista arvoverkostoista: Tehdään sitä mistä syntyy eniten arvoa, työvoimakustannuksilla emme voi kilpailla Erottaudutaan brändillä, tehokkailla toimintatavoilla tai huippulaadulla T&k toiminnan säilyminen ja uuden houkuttelu keskeistä Paikallisille (tai kansallisille) kokeiluille tarjottava alustoja ja ensimarkkinoita Esim. mobiiliratkaisut tai cleantech kaupunkiympäristössä Kaupungit ja kunnat rohkeasti mukaan, mm. INKA-ohjelman kautta Korkeakoulujen yhteyteen opiskelijat, tutkijat, start-upit ja suuremmat yritykset yhdistäviä innovaatioalustoja 20.2.2013 JK
Hallituskauden puolivälitarkastelu EK:n näkemys toimenpiteistä Joustavat työmarkkinat Hyvin toimivat pääomamarkkinat ja monipuolinen yritysrahoitus Palkkamaltti ja kustannuskuri välttämättömiä Työehtoihin lisää yrityskohtaisuutta, työaika pidemmäksi Eläkeikää nostettava ainakin 65 vuoteen Työn verotusta alennettava Työvoiman rekrytointia helpotettava Osaavan henkilöstön saatavuus varmistettava Yhteisöveroa alennettava 15 prosenttiin Varmistettava terveet julkisen yritysrahoituksen periaatteet Turvattava Finnveran rahoitusmahdollisuudet ja viennin rahoituksen kilpailukyky Pörssin houkuttelevuutta lisättävä Tuottavia investointeja energiaan ja infrastruktuuriin Menestystuotteiden syntymistä vauhdittava innovaatio- ja koulutusjärjestelmä Luotava suotuisat edellytykset energiainvestoinneille Liikenneyhteydet sujuviksi ja tehokkaiksi Energia- ja logistiikkakustannukset pienemmiksi Investointien lupajärjestelmät yksinkertaistettava Lisää tontti- ja asuntotarjontaa Innovaatiotulojen verokannuste voimaan pikaisesti Julkista tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta lisättävä vähintään 10 prosenttia Yliopistojen uudistamista jatkettava, tutkimuslaitosten päällekkäisyydet poistettava Tehokkaasti hyödynnetty ICT Sähköisten julkisten palvelujen tarjonta kattavaksi Uutta liiketoimintaa julkisia tietovarantoja hyödyntämällä Investointeja nopeaan laajakaistaan vauhditettava Avoimet markkinat ja toimiva kilpailu Julkisten hankintojen edistettävä uusia toimintatapoja Yksityiselle ja julkiselle elinkeinotoiminnalle tasavertaiset kilpailuedellytykset Parannettava yritysten mahdollisuuksia hyödyntää aineettomia oikeuksia Hyvä sääntely edellyttää aina yritysvaikutusten arviointia 10
11 Lopuksi: Pohdittavaa koko Suomelle koko globaalin maailman perspektiivi saattaa olla muuttumassa
Keskeiset mahdolliset merikuljetusreitit 12 TL 18.4.2012