Mistä Helsingille energiaa tulevaisuudessa? Tea Erätuuli, vanhempi asiantuntija Jussi Kukkonen, kehityspäällikkö Energiatoimintojen kehitys, Helsingin Energia 4.6.2013
Helsingin Energia
Helsingin Energia Tarjoamme sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpömme kattaa yli 90 prosenttia pääkaupungin lämmitystarpeesta. Kaukojäähdytyksen toimittajana olemme Euroopan kolmanneksi suurin. Tarjoamme palveluja energiantuotanto- ja jakelujärjestelmien suunnitteluun, projektointiin ja kunnossapitoon. Vastaamme myös Helsingin ulkovalaistuksesta. Helsingin Energia Helsingin Energia 3
Helen-konserni Helen-konsernin emoyritys Helsingin Energia on yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Helsingin Energian tytäryhtiöitä ovat Helen Sähköverkko Oy, sähkön siirto Helsingin alueella Mitox Oy, energianmittauspalveluja energia- ja kiinteistöalan yrityksille Oy Mankala Ab, vesivoimayhtiö Suomen Energia-Urakointi Oy, sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys Lisäksi Helsingin Energialla on osakkuusyhtiöitä ja se omistaa voimaosuuksia eri yhtiöissä. Helsingin Energia Helsingin Energia 4
Helen-konsernin avainluvut Helen-konserni 2012 2011 Liikevaihto, milj. euroa 897 876 Tulos ennen satunnaisia eriä ja tilinpäätössiirtoja, milj. euroa Taseen loppusumma, milj. euroa 222 271 1 756 1 720 Sijoitetun pääoman tuotto, % 15 19 Omavaraisuusaste, % 59 62 Helsingin Energia Helsingin Energia 5
Vastuullista energiantuotantoa Monipuoliset energianlähteet Tuotanto Suurin osa tuottamastamme energiasta on peräisin maakaasusta. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäksi tuotantorakenteeseemme kuuluu ydinvoimaa sekä tuuli- ja vesivoimaa. Selvitämme myös biopolttoaineiden käyttöä monissa eri hankkeissa. Tuotamme sähköä, lämpöä ja jäähdytystä pääasiassa omissa voimalaitoksissamme ja lämpökeskuksissamme eri puolilla Helsinkiä. Tuotamme sähköä ja kaukolämpöä ympäristön ja kustannusten kannalta tehokkaalla yhteistuotannolla sekä kolmoistuotannolla, jossa tuotetaan samassa prosessissa kaukojäähdytystä. Voimalaitokset Voimalaitoksiamme ovat Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitokset, vesivoimalaitos Vanhakaupunginkoskella, Sörnäisissä sijaitseva lämpöpumppulaitos, varavoimalaitos Kellosaaressa sekä lukuisat lämpökeskukset eri puolilla Helsinkiä. Helsingin Energia Helsingin Energia 6
Energiatehokasta yhteis- ja kolmoistuotantoa Yhteistuotannossa tuotetaan samassa prosessissa sähköä ja lämpöä. Kolmoistuotannossa samassa prosessissa tuotetaan lisäksi kaukojäähdytystä. Samasta määrästä polttoainetta saadaan enemmän energiaa käyttöön. Samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät. Helsingin Energian kaukolämpö ja -jäähdytys ovat moninkertaisesti palkittuja toiminnan systemaattisesta kehittämisestä ja ratkaisuista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Helsingin Energia Helsingin Energia 7
Sähkön hankinta tukkumyyntiin 2012 Yhteensä 7 254 GWh (Helsingin voimalaitokset, voimaosuudet ja ostot) Sähköstä tuotettiin Helsingin voimalaitoksilla 72 %. Yhteistuotannon osuus Helsingin voimalaitoksilla oli 99 %. Helsingin Energia Helsingin Energia 8
Kaukolämmön hankinta 2012 Yhteensä 7 354 GWh Yhteistuotannon osuus Helsingin voimalaitoksilla oli 88 %. Helsingin Energia Helsingin Energia 9
Lämmöntarve 8 TWh/v. Kaukolämmöllä yli 90 % Vuosaari Hanasaari Salmisaari
Hanasaari B -voimalaitos Käyttöön: 1974, 1977 Sähköteho: 228 MW Lämpöteho: 420 MW Hyötysuhde: 85 % Polttoaine: Kivihiili Helsingin Energia Helsingin Energia 11
Salmisaaren voimalaitokset Salmisaari A Käyttöön: 1953 (1986) Sähköteho: - Lämpöteho: 180 MW Hyötysuhde: 92 % Polttoaine: Kivihiili Salmisaari B Käyttöön: 1984 Sähköteho: 160 MW Lämpöteho: 300 MW Hyötysuhde: 88 % Polttoaine: Kivihiili Helsingin Energia Helsingin Energia 12
Kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 2050 Energiatehokkuus Biopolttoaineet Vesivoima Tuulivoima Aurinkolämpö ja aurinkosähkö Älykkäät verkkoratkaisut Hiilidioksidin talteenotto 17.1.2013 Helsingin Energia
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 400 Yhteistuotanto Kolmoistuotanto 300 g CO 2 / kwh 200 Jätevesilämpö Tuulivoima Merituuli Metsäbiopolttoaineet Monipolttoainelaitos Uudet teknologiat 100 Aurinko CO 2 talteenotto 0 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 17.1.2013 Helsingin Energia
Kehitysohjelman toteutus Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymä Helsingin Energian kehitysohjelma tähtää hiilineutraaliin tulevaisuuteen. Kehitysohjelman näkökulmina ovat ilmastotavoitteet, uusiutuvan energian lisääminen sekä ilmanlaatu- ja tilakysymykset. Vuonna 2014 Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksissa aloitetaan seospoltto, jossa kivihiilestä korvataan 5 10 prosenttia biopolttoaineilla. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää vuonna 2015 kahdesta vaihtoehdosta Vuosaareen rakennetaan uusi monipolttoainevoimalaitos. Biopolttoaineiden osuutta lisätään 40 prosenttiin Hanasaaren ja Salmisaaren B-voimalaitoksissa. Helsingin Energia 16
Tavoite vuoteen 2020 mennessä Uusiutuvan osuus energian tuotannosta ja hankinnasta 20 % (nyt n. 5 %) Kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 1990 verrattuna - 20 % Lisäksi EU:n komission hyväksymän teollisuuspäästöjen direktiivin (IED) mukaiset kiristyvät rikkidioksidin, typenoksidien ja hiukkasten päästörajatavoitteet. 14.5.2013 Helsingin Energia 17
Helsingin Energian kehitysohjelma Toteutusvaiheet 2012-2015 Biomassan seospoltto, Hanasaari ja Salmisaari Biomassa kivihiilen joukkoon 2014 alkaen 5 10 % puupellettiä (n. 100 000 t/a) Teollisuuspäästödirektiivin (IED) mukaiset ilmansuojeluinvestoinnit, Hanasaari ja Salmisaari Vuoden 2015 päätösten valmistelu 2015 Vuonna 2015 päätös ohjelman toteutuksen jatkosta VuC-voimalaitos tai biomassan seospoltto 40 % Hanasaaressa ja Salmisaaressa yli 1 milj. kiinto-m 3 /a Helsingin Energia 18
Selvitettävät biopolttoaineet Hake Puupelletti Biohiili (paahdettu biomassa) Synteettinen biokaasu (SNG) 17.1.2013 Helsingin Energia
Tilantarve samalle energiamäärälle (1 m³ kivihiiltä = n. 7 MWh energiaa) Energiatiheys Kivihiili 1 1,2 2,5 8,5 Paahdettu biomassa Puupelletti Hake 17.1.2013
Hanasaaren pellettikoe 2012-2013 Kattilassa K3 on kokeiltu pelletin polttoa marraskuusta 2012 lähtien. Pelletti jauhetaan yhdessä kivihiilen kanssa hiilimyllyissä, ja jauhettu seos puhalletaan kattilaan poltettavaksi. Koepäiviä oli yli 30, joiden aikana poltettiin noin 1400 tonnia pellettiä. Pelletin osuus hiilimyllyssä vaihteli välillä 3-17 %. Kokeita todennäköisesti jatketaan 2013 syksyllä. 17.1.2013 Helsingin Energia
Biopolttoaineiden hankinta 2014 alkaen n. 100 000 t/a puupellettiä hankinnan rakenne toimittajat/sopimukset logistiikka/välivarastot kumipyörät (5-7 rekkaa/vrk/laitos) merikuljetus Valmistaudutaan biohankinnan kasvattamiseen vuoteen 2020 yli 1 milj. kiinto-m 3 /a; vastaa (vaihtoehtoisesti) n. 300 MW Bio-SNG (HELKA) yli 500 000 t/a (yli 0,8 milj. m 3 /a) puupellettiä yli 400 000 t/a (yli 0,5 milj. m 3 /a) torrefioitua pellettiä (TISCO) yli 900 000 t/a (yli 3 milj. m 3 /a) metsähaketta 14.5.2013 Helsingin Energia 22
23 14.5.2013
= Torrefioitua eli paahdettua biomassaa, joka usein vielä pelletöidään voi siis käyttää myös termiä paahtopelletti Mitä on biohiili? = Biopolttoaine, jolla korkea lämpöarvo ja hiilimäisiä ominaisuuksia = Lupaava seospolttoaine kivihiililaitoksiin Helsingin Energia
Biohiilen valmistusprosessi massa- ja energiataseet Kuvat: ECN Helsingin Energia
Yhdistetty torrefiointi ja pelletöinti Helsingin Energia
TISCO- Hanke Hanke perustiedot Kesto 24kk (09/2011-09/2013) Budjetti n. 2,3 milj. (Helen 400 k ) Tekes 35% Metso vetää hanketta Tiivis rinnakkaishanke Jokaisella oma projekti Tutkimuslaitospainotteinen Hankkeen johto Hankkeen ohjausryhmä Tekes Metso PVL Helsingin Energia UPM Jussi Kukkonen Helsingin Energia 29
TISCO- Hankkeen tavoitteet Raaka-aine Torrefaction Voimalaitos Hankkeessa käydään läpi koko biohiilen arvoketju Jussi Kukkonen Helsingin Energia 30
Synteesikaasun (SNG) valmistus SNG valmistus lähellä biomassaraaka-ainevaroja Monivaiheinen ja paljon tilaa vaativa teollinen prosessi: kaasutus, metanointi, puhdistus, paineistus ja jäähdytys Valmiin kaasun (SNG) syöttö maakaasuverkkoon Laitoksen investointikustannukset suuret Kaasun käyttö mahdollista Vuosaaren kaasukombivoimalaitoksilla Käyttö mahdollista myös suurilla seossuhteilla Tekniikka kehitysvaiheessa Bio-SNG kehityshanke (HELKA) (Helen, Gasum, Metsä Fibre) Helsingin Energia Helsingin Energia 31
HELKA- hanke Helsingin Energia, Gasum ja Metsä Fibre suunnittelevat biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamista Joutsenoon Biojalostamohankkeen taustalla on tavoite lisätä uusiutuvien energian käyttöä Laitoksen suunniteltu tuotantoteho olisi maksimissaan saan 200 MW Se tulisi kattamaan vuodessa noin 50 000 kotitalouden sähkön ja lämmön kulutuksen Biojalostamohanke on parhaillaan selvitysvaiheessa Hankkeen investointipäätös tehtäneen aikaisintaan vuonna 2014 Laitoksen rakentaminen kestäisi arviolta 2 3 vuotta
Lisätietoa kehitysohjelmastamme: helen.fi Blogi: blogi.helen.fi YVA: helen.fi/bioyva 17.1.2013 Helsingin Energia
Tuulivoima Suomen Merituuli Oy Helsingin Energia ja EPV Energia Oy tasaosuuksin Hankealueet Siipyy ja Inkoo-Raasepori www.suomenmerituuli.fi 10/02/11 Helsingfors Helsingin EnergiEnergia martti.hyvonen@helen.fi Suomen Hyötytuuli Oy 8 Energiayhtiötä tasaosin Tuotantoa Porissa ja Raahessa www.suomenhyotytuuli.fi Helsingin Energia
Tuulivoimarakentamisen reunaehtoja Prosessi YVA-menettely Kaavoitus/toimenpideluvat Rakennusluvat (Ympäristölupa) Tekniset reunaehdot Tuulisuus Maanomistus Hyväksyttävyys Puolustusvoimat Siviili-ilmailu Verkkoliityntä Liikenne Investointipäätös Kannattavuus, rahoitus Ohjausmekanismit Teknologia Helsingin Energia
Suomen Merituulen tuulipuistohankkeet Kotimainen yhtiö, omistajina Helsingin Energia ja EPV Energia eli taustalla ovat kunnat ja kaupungit. Yhtiö on lähellä sähkön kuluttajia. Valmisteluissa kaksi merituulipuistoa merelle, joiden merialueet ovat valtion omistuksessa. Suomen Merituuli on ollut mukana Ajoksen ns. meriperustusprojektissa. Pyhtäällä yhtiöllä on meneillään tekninen ja ympäristöllinen esisuunnittelu. Helsingin Energia
Siipyy Suunniteltu merituulipuisto koostuu 80 tuulimyllystä. Tuulimyllyjen napakorkeus on n. 100 m ja teho 3 5 MW. Merituulipuiston kokonaiskapasiteetti on 240 400 MW, mikä vastaa jopa 600 000 kerrostalokaksion sähköntarvetta. Määrä on n. 17 kertaa suurempi kuin Kristiinankaupungin sähkön kulutus. Hanke tuottaa uusiutuvaa tuulienergia jopa noin 1200 GWh vuodessa. Asukaskyselyssä vastanneista 71 prosenttia suhtautui hankkeeseen myönteisesti ja 82 prosenttia arvioi hankkeen vaikutukset myönteisempänä kuin toteuttamatta jättämisen. Helsingin Energia 37
Inkoo-Raasepori Suunniteltu merituulipuisto koostuu 60 tuulimyllystä. Tuulimyllyjen napakorkeus on n. 100 m ja teho 3 5 MW. Merituulipuiston kokonaiskapasiteetti on 180 300 MW, mikä vastaa n. 400 000 kerrostalokaksion sähköntarvetta. Määrä on n. 13 kertaa suurempi kuin Inkoon kunnan sähkön kulutus. Vastaavasti se on noin 20 % Helsingin tai 40 % Espoon sähkön kulutuksesta. Hanke tuottaa uusiutuvaa tuulienergiaa jopa noin 900 GWh vuodessa. Merituulipuisto on toteutuessaan Inkoon- Raaseporin alueen historian suurin yksittäinen investointi, suuruudeltaan satoja miljoonia euroja. Helsingin Energia 38
Perustukset Jääkuormat Syvyyden vaikutus betonin määrään Perustuksen paino yli 2 000 tonnia Perustuksien kuljettaminen? Helsingin Energia 39
10/02/11 Helsingfors Energi Helsingin Energia
Ryhmätyöt Nykytilanne Biomassan polttaminen Tuulivoima Muut energiantuotantoideat +, -, uhat, mahdollisuudet, ideat Helsingin Energia