Rakennustekniikka Sirpa Laakso 1

Samankaltaiset tiedostot
KIVIAINES. Kiviaines. Betontekniikka / RA10S. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy /

Kalliokiviaineksen käyttö betonissa. Kiviainekset kiertotaloudessa Tuomo Haara

Betonin valmistajan näkökulma. By 43. Mika Autio, Kehityspäällikkö

Betonilaborantin ja betonimylläri pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI

by 43 Betonin kiviainekset 2018 Betonin kiviainesten valmistajan näkökulma Tero Virtanen Laatupäällikkö Rudus Oy

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Kim Johansson. Kim Johansson. Erityisasiantuntija, DI. Suomen Betoniyhdistys ry

BETONIN SUHTEITUS : Esimerkki

Kivi- ja maa-aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin. Pirjo Kuula-Väisänen TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin ns. K-lujuus).

Johanna Tikkanen, TkT

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Asfalttinormit 2017 julkaistiin marraskuussa Ensimmäisen painoksen paperiversio myytiin loppuun ja kesäkuussa 2018 julkaistiin toinen painos

Johanna Tikkanen, TkT

Betonimatematiikkaa

Betonimatematiikkaa

Kiviainekset ja niiden CE-merkintä

Ensimmäiseen 2017 vuonna julkaistuun painokseen että 2018 julkaistuun toiseen painokseen tehdyt korjaukset

Kunnossapitoyksikön päällikkö

Kiviainesten FI-merkintä täydentää CE-merkintää

Korkealujuusbetonin suhteitus, suhteituksen erikoistapauksia. Harjoitus 6

Alkalikiviainesreaktio Etelä-Suomen silloissa

Harjoitus 5. Mineraaliset seosaineet, Käyttö ja huomioonottaminen suhteituksessa

BETONIN SUHTEITUS eli Betonin koostumuksen määrittely

Kiviaineksen petrografinen määritys & Alkalikiviainesreaktiot. by 43 Betonin kiviainekset 2018 Jarkko Klami VTT Expert Services Oy

Betonirakenteiden suunnittelussa käytettävää betonin lujuutta kutsutaan suunnittelu- eli nimellislujuudeksi f ck (aiemmin K-lujuus).

Kiviaineksen laatuvaatimukset Asfalttinormit Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

VESI-SEMENTTISUHDE, VAATIMUKSET JA MÄÄRITTÄMINEN

Testimenetelmät: SFS-EN ja

Katri Väänänen BETONIKIVIAINEKSEN TUOTANTO SUOMESSA

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Kiviainesten CE merkintä. Infra alan laatupäivä Tuuli Kunnas

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

Hydrataatiotuotteiden tilavuusjakauma ja sementtikiven koostumus. Betonin lisäaineet ja notkistetun betonin suhteitus

Fysikaaliset ja mekaaniset menetelmät kiinteille biopolttoaineille

Harjoitus 7. Kovettuvan betonin lämmönkehityksen arvioiminen, kuumabetonin suhteitus, betonirakenteen kuivuminen ja päällystettävyys

2232 Rakennuksen täytöt

ALKALIKIVIAINESREAKTIO - MEILLÄ JA MUUALLA

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

SORAMURSKEEN 0/16 KÄYTTÖ VALMISBE- TONITUOTANNOSSA

Conbit. Älä sekoita laastia kerralla enempää kuin ehdit käyttämään 45 minuutissa. Hävitä kovettumaan alkanut laasti.

Johanna Tikkanen, TkT

BETONIN OPTISET TUTKIMUSMENETELMÄT

2. Betoni, rakenne ja ominaisuudet.

Ruiskubetonin määrittely. Lauri Uotinen

Kaivetut maa-ainekset - jäteluonne ja käsittely

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Vertailukokeet ja standardimuutokset

NRO : HS0113. Sitoutumattomia kiviaineksia käytetään maanrakennuksessa ja talonrakennuksessa.

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Valmisbetoni

Asfalttimassan vertailukoe PANK-menetelmäpäivä Maria Vähätalo

Testausmenetelmien muutoksista

Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Tuoteryhmäjohtaja Rudus Oy

HIENORAKEISEN ASFALTTIMASSAN KIVIAINEKSEN KULUTUSKESTÄVYYS. Kandidaatintyö Matti Kauppi

Betonilaborantti- ja myllärikurssi, Helsinki Risto Mannonen/Kim Johansson

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Sideaineet eri käyttökohteisiin

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA

Kivianekset Kiertotaloudessa Metso Minerals Oy Esa Berg

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: TIE 402

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

BETONIN ALKALIKIVIAINESREAKTION KORJAAMINEN TAMPEREEN UINTIKESKUKSEN ALTAISSA

Betonituotteiden massan valmistus. Mika Tulimaa TkL Laatu- ja kehitysjohtaja Rudus Oy

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa Viitteet Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Asfalttinormit 2011 Materiaalit ja niiden CE-merkintä

31 Kivipäällystäminen. 315 Kantava kerros Sitomattomat kantavat kerrokset. MaaRYL Uusiminen 315 Kantava kerros TK

Vertailukoe Massa-analyysi, maksimitiheys, kappaletiheys, asfalttipäällysteen paksuus

Selvitys P-lukubetonien korkeista ilmamääristä silloissa Siltatekniikan päivät

KALLION KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET MURSKATTUNA

Rasitusluokat. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja

Sideaineet (UUMA) SFS-EN tai SFS-EN SFS-EN tai SFS-EN suunnitelman mukainen. suunnitelman mukainen suunnitelman mukainen

Kiviainesten CE-merkintä suunnittelijan ja hankintojen näkökulmasta. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

14. kerta PANK MENETELMÄPÄIVÄ. PANK Laboratoriotoimikunta

Betoni materiaalina. Rudus Betoniakatemia. Hannu Timonen-Nissi

Jätteenpolton pohjakuonien tekninen ja ympäristökelpoisuus maarakentamisessa ja betonituotteissa Kuntatekniikan päivät, Jyväskylä Annika

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

VALMISBETONITEHTAAN BETONITYÖNJOHTAJA Valmisbetonityönjohtajan pätevyyteen valmentava kurssi: Betonitekniikkaa 5 op

Betonilattiapäivä Messukeskus

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

ASFALTTIMASSOJEN LASKENNALLINEN SUH- TEITUS LEMMINKÄINEN INFRA OY:LLE MIKKE- LIIN

Betoninormit BY65: Vaatimukset ja vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen muun kuin lujuuden suhteen. Johanna Tikkanen, Suomen Betoniyhdistys

21210 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalit. Kuva 21210:K1. Jakavan kerroksen leveys tierakenteessa.

Syyt lisäaineiden käyttöön voivat olla

Betonin pakkasenkestävyyden osoittaminen pätevöitymiskurssi Helsinki Kim Johansson

21310 Sitomattomat kantavat kerrokset

Betonirakenteiden kemialliset vauriot

Arseenin vaikutus kiviaineksen ottamiseen

Nurmeksessa on kalliokiviaineksen ottoa ampumaradan pohjoispuolella sekä Nurmeksen ja Lieksan välisen tien läheisyydessä.

Purkutyömaalla murskatun betonimurskeen laadunvalvonta maarakennuskohteessa

14. HIEKAT. Tulostettu / 23

Purkubetonin hyödyntäminen Helsingin infrarakentamisessa

Keraamit ja komposiitit

Pienrakentajan kiviainekset

Ruiskubetonin vaatimuksenmukaisuus. Lauri Uotinen

Robust Air tutkimuksen tuloksia Betonitutkimusseminaari

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

Kalliokiviainesselvitys Jyväskylän, Keuruun, Leivonmäen, Sumiaisten ja Äänekosken alueilla

Transkriptio:

KIVIAINES Betontekniikka / RA10S Betoni.com 2008 Sirpa Laakso 1

Määräyksiä ja ohjeita Betoninormit By 50 2012 > Betoninormit 2016 by 65 SFS-EN 12620 Betonikiviainekset SFS 7003 Betonin kiviainekset By 43 Kiviaineksien geometriset, mekaaniset, fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja niiden testaus. Kiviaineksien valmistus, varastointi, kuormaus ja kuljetuskalusto https://www.rakennustietokauppa.fi/by 65 betoninormit 2016 /113478/dp?nosto=recommended Sirpa Laakso 2

Betoninormit By 50 s.99 By 43 ohjeen vaatimukset täyttävä tuote täyttää CE - merkin asettamat vaatimukset Sirpa Laakso 3

Uusiutumaton käytetään 16 tn /vuosi/asukas > 80 milj. tn vuodessa Betonikiviaineksen osuus 10 % Kallion osuus nyt 50 % 15v.sitten 20% 1) Soravarantojen etäisyys 2) Lupa ehtojen kiristyminen soraalueille 3) Infra kohteissa laatu 4) Louhinta ja murskaustekniikan kehitys Betonikiviainekset valmistettiin 1970 luvun lopulle saakka soraharjusta seulomalla. Useiden kaupunkien ympäristössä karkeat kiviainekset valmistettiin 1980 luvulla soravarantojen riittävyyden varmistamiseksi sorakivistä murskaamalla. Sorapula paheni 1990 luvulla entisestään ja osassa Suomea karkeat kiviainekset valmistettiin kokonaan kalliosta murskaamalla. Kalliokiviainesten käyttö karkeissa kiviaineksissa lisääntyy jatkuvasti ja paine niiden käyttämiseksi hienoissa kiviaineksissa (0/4 0/8 mm) on kasvamassa. Kiviaineksen vaikutus betonin hintaan vaikuttaa betonireseptin taloudellisuuteen kolmella tavalla: 1) 2) 3) Sirpa Laakso 4

Kiviaineksen vaikutus betonin hintaan vaikuttaa betonireseptin taloudellisuuteen kolmella tavalla: 1) kiviaineksen hinta 2) kiviaineksen ominaisuuksien vaikutus betonireseptin vesi- ja sementtimäärään 3) kiviaineksen laatuvaihteluiden takia reseptissä oleva ylimääräinen varmuus. KIVIAINES Betonissa on 60-70 % runkoainesta (kiviaines, kevytsora, masuunikuona, betonimurske) By 43 Betonin kiviainekset; 2008 Laatuvaatimukset betoniin käytettävälle ka:lle Ohjeet laadunvalvonnalle Ohjeet tasalaatuisen tuotteen tuottamiselle määritelmä on rakentamisessa käytettävä rakeinen materiaali. voi olla luonnon kiviainesta keinokiviainesta (esim. masuunikuona) uusiokiviainesta (esim. betoni tai tiilimurske). Luonnon kiviaines Kalliomurske, sora, soramurske, hiekka, filleri(kiviaines) Lähde PKV_Maa ainesseminaari 060510:Kivi ja maa aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Pirjo Kuula Väisänen TTY/Maa ja pohjarakenteet Sirpa Laakso 5

Betoni kiviaineksen vaatimuksia Riittävän luja ja tiivis Ei vaikuta sementinreaktioon eikä huononna betonin säilyvyyttä Ei saa sisältää epäpuhtauksia Ei saa sisältää lunta, jäätä tai jäätyneitä kivipaakkuja Geometriset ominaisuudet ja vaatimukset Rakeisuus Raemuoto Hienoaines Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet Puhtaus Kiintotiheys Vedenimeytyminen Kuluminen - ja iskun kestävyys Pakkasenkestävyys Radioaktiivisuus alueilla, joissa maaperässä on todettu kohonnut radioaktiivisuus Iskunkestävyys ja nastarengaskulutuskestävyys vain sellaisissa käyttökohteissa, joissa esiintyy kyseistä rasitusta Sirpa Laakso 6

Sirpa Laakso 7

Sirpa Laakso 8

Rakeisuus Rakeisuudella tarkoitetaan kiviaineksen sisältäminen erisuuruisten rakeiden määrien painosuhteita. rakeiden koko / jakauma Raekokojakauma Lähde PKV_Maa ainesseminaari 060510:Kivi ja maa aineksen ominaisuuksien määrittäminen ja soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Pirjo Kuula Väisänen TTY/Maa ja pohjarakenteet Sirpa Laakso 9

Kuivaseulonta yli 0,125 mm Sirpa Laakso 10

Kivianestuotteet/lajitteet Rakeisuusvaatimukset Esim: 0/8 D/d = 0 dk = 0 D = 8 2D = 16 mm 1,4D = 11,2 mm D = 8 mm d=0 mm d/2 =0 mm Sirpa Laakso 11

Sallitut poikkeamat by 43 Sirpa Laakso 12

Rakeisuusvaatimus: 2D = 32 mm 100 % ; 1,4D=22,4mm 98 100; D/1,4 = 11,4mm 25 70% D= 16 85 99% d = 6 mm 0 20% ; d/2 = 3mm 0 5 % Sallitut poikkeamat: 0,125 mm +/ 2 % ; 0,25 mm +/ 3% ; d/2=3 mm +/ 5% ; d= 6mm +/ 10 % D/1,4 =11,4mm +/ 15 % ; D= 16 mm +/ 5% ; KaS 6/16 Tunnista SSr 0/1 SSr 0/8 KaM 8/16 KaS 16/32 Sirpa Laakso 13

Filleri 0/8 16 /32 Rakeisuuskäyrä sijainti ja muoto kuvaavat kiviainesta. Tavoite: raejakauma sellainen että rakeet pakkautuvat hyvin toistensa lomaan ja syntyy tiivis ja hyvin koossapysyvä pakkaus, jojon ei jää paljon tyhjätilaa sementtiliimalle tai ilmalle täytettäväksi Rakeisuusluku H on läpäisyarvojen summa. Mitä suurempi H on, sitä suuri?/pieni? rakeisempaa kiviaines on. Sirpa Laakso 14

Lähde: Kalliokiviaineksen käyttö betonissa; Tuomo Haara ; 28.10.2015 Kiviainekset kiertotaloudessa Hienoaines Kiviaineksen hienoainesmäärä määritetään pesuseulonnalla standardin SFS-EN 933-1 mukaisesti Tuloksena ilmoitetaan 0,063 mm seulan läpäisevä kiviaineksen määrä Hienoaines Pesuseulonnalla määritellään alle 0,125 mm jääneestä aineksesta. 1. Kuivattu runkoainenäyte punnitaan alkupaino (a) ja kaadetaan pesuvatiin 2. Vatiin vettä muutama litra ja sekoitetaan 3. Samentunut vesi kaadetaan 1 ja 0,063 mm seulojen läpi pois 4. Näytteeseen lisätään vettä, sekoitetaan ja kaadetaan seulojen läpi pois kunnes vesi ei enää samennu Sirpa Laakso 15

Pesuseulonta alle 0,125 mm 5. Seuloille kertynyt aines pestään juoksuttamalla vettä läpi niin kauan, että läpivaluva vesi ei enää näytä samealta. 6. Pesuvadissa oleva karkea aines että seuloilla oleva aines yhdistetään ja kuivataan +105 asteessa 7. Kuivunut pesty näyte punnitaan (b). 8. Runkoaineen 0,063 mm seulan pesuseulonnassa läpäisevä osuus on (a-b)/a*100 Hienoaineksen enimmäismäärät / By 43 Sirpa Laakso 16

Kiviaineksen laadun vaihtelu vaikuttaa helposti betonin huokostukseen. Erityisesti hienoaineksen vaihtelu näkyy betonin huokostuksen ja huokosten pysyvyyden vaihteluna. Runkoaine on pakkasenkestävää, joten huokostus pastan takia > pastan määrä minimointi > suuri raekoko, raekoko jakauma hyvä Raemuoto Sirpa Laakso 17

Raemuoto muotoarvo (litteysluku) Murskatussa / osittain murskatussa huomioitava. Litteysluku määritellään standardin SFS-EN 933-3 Kuvaa litteiden rakeiden osuutta kiviaineksesta Mitataan nk. välppäseuloilla Tuloksena ilmoitetaan litteiden rakeiden osuus prosentteina näytteen massasta Korkealujuusbetoni, itsestään tiivistyvät Tavallinen betonituotanto Ei pumpata Toisarvoiset kohteet Raemuoto noppamainen, ei pitkulainen Hyvällä muodolla suuri vaikutus betonin käsiteltävyyteen sekä sementin menekkiin Huonomuotoisella kiviaineksella esim. betonin pumppaus on haastavampaa Lähde: Kalliokiviaineksen käyttö betonissa; Tuomo Haara ; 28.10.2015 Kiviainekset kiertotaloudessa Sirpa Laakso 18

Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet Puhtaus Kiintotiheys Vedenimeytyminen Kuluminen - ja iskun kestävyys Pakkasenkestävyys Puhtaus Ei saa olla: Humusaineita ( kasvi- ja eläin kunnan lahoamisjätteet) > estää betonin kovettumisen Klorideja > teräskorroosio Rautapitoisuus(rautasulfidi) > kellastuminen, ruosteläiskiä Sokeria > estää betonin kovettumisen Öljy > ilmaa Sulfaatti (happoliukoiset)> heikentää tuoreen betonin työstettävyyttä, sulfaattikorroosion vaara Humuspitoisuus määritellään humuskokeella ta säilytetään 3% lipeäliuoksessa (natriumhydroksidi) 24h > humus värjää liuoksen tummaksi ja tummuuden perusteella humuspitoisuus > suuntaa antava Standardi SFS-EN 1744-1 Sirpa Laakso 19

Kloridi SFS-EN 1744-1:1998 luku 7 vesiliukoisena kloridina oltava alle 0,02% Rautapitoisuus alle 0,5% Sulfaatti SFS-EN 1744-1:1998 luku 2 Kiintotiheys Kiintotiheys keskimäärin 2,68 Mg/m3 = 2680 kg /m3 Betonin kiviaineksen tiheytenä käytetään vedellä kyllästetyn ja pintakuivan kiviaineksen tiheyttä Standardi SFS 1097-6 Tiheys kasvaa lujuuden kasvaessa Huonoja ovat hauraat, huokoiset ja rapautuvat kiviainekset Kiintotiheys Sirpa Laakso 20

Vedenimu eli absorptio /Vedenimeytyminen SFS EN 1097 5 Absorboitunut vesi on vettä, joka on imeytynyt ka:n avoimiin pintahuokosiin rapautuneisuus lisää pintahuokoisuutta normaali rapautumaton ka:n vedenimukyky on noin 0.3 0,5 % Jonkin verran rapautunut 1 1,5 Sirpa Laakso 21

Esimerkki: Normaali kiviaines: vedenimeytyminen 0,3 % Jonkin verran rapautunut: kiviaines, vedenimukyky 1 % Betonissa kiviainesta 1750 kg/m 3 Saman työstettävyyden saavuttamiseksi kiviaines, jonka vedenimeytyminen on 1 % vaatii 12 l/m 3 enemmän vettä verrattuna kiviainekseen, jonka vedenimeytyminen on 0,3 0,3 % *1750 kg/m3= 5,25 l /m3 1 % *1750 kg/m3 = 17,50 l /m3 Kosteuspitoisuus Kiviaineksen kosteus määritettävä SFS-EN 1097-5 mukaisesti Sirpa Laakso 22

Pakkasenkestävyys Jos vedenimeytyminen alle 1% - Jäädytys-sulatus rasituksen kestävä Jos yli 1% määritetään jäädytyssulatuskestävyys standardin SFS-EN 1367-1:1999 liitteen B mukaisesti Alkalikiviainesreaktio Etelä-Suomen silloissa Jukka Lahdensivu, tekn. toht. David Husaini, tekn. kand. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakenteiden elinkaaritekniikka www.tut.fi/elinkaari Betonin alkalikiviainesreaktio Betonin rapautumista aiheuttavista tekijöistä alkalikiviainesreaktio (AKR) tunnetaan Suomessa varsin huonosti. Yleisesti uskotaan, että Suomessa ei alkalikiviainesreaktiota esiinny ja että kiviaines on fysikaalisesti, mekaanisesti ja kemiallisesti lujaa ja kestävää. Alkalikiviainesreaktio (AKR on kemiallinen reaktio, joka tapahtuu tiettyjen kiviaineksessa olevien mineraalien ja sementtikiven huokosveden sisältämien alkalien (Na+ and K+) ja hydroksyyliionien (-OH) välillä. Nämä reaktiot tapahtuvat yleensä tiettyjen amorfisten, heikosti kiteytyneiden tai epätasapainossa olevien kiteisten piidioksidin kanssa hyvin alkalipitoisessa liuoksessa. Sirpa Laakso 23

Päätelmiä Alkalikiviainesreaktio ei Suomessakaan ole enää täysin tuntematon ilmiö. Myös suomalainen kiviaines reagoi korkeassa kosteus- ja alkalipitoisuudessa rapauttaen betonia. Reaktion esiintymistä edesauttaa suomalaisen sementin varsin korkea alkalisuus sekä Portland-sementin suuri käyttö vanhoissa rakenteissa. Reaktiot ovat kuitenkin erittäin hitaita johtuen varsin kylmästä ilmastosta ja siitä, että betonirakenteet pääsevät välillä myös kuivumaan. Ilmaston muuttuessa tulevaisuudessa nykyistä sateisemmaksi voidaan ennustaa myös alkalikiviainesreaktiohavaintojen lisääntyvän samaan aikaan ikääntyvän siltakannan kanssa Iskunkestävyys ja nastarengaskulutuskestävyys vain sellaisissa käyttökohteissa, joissa esiintyy kyseistä rasitusta Kuulamyllyarvo Radioaktiivisuus http://stuk.fi/st uk/tiedotteet/2 003/fi_FI/news _300/ Sirpa Laakso 24

Radioaktiivisuus Tutkittava aina, yleinen ongelma Suomessa Raja-arvona aktiivisuusindeksi talonrakentamisessa I 1 < 1 Jos >1, kelpoisuus osoitettava laskelmin, laskelmat STU Lähde: Kalliokiviaineksen käyttö betonissa; Tuomo Haara ; 28.10.2015 Kiviainekset kiertotaloudessa Lajittuminen Likaantuminen Käsittely ja varastointi Jatkuva laadunvalvonta Vastaanottotarkastus Sirpa Laakso 25