Virtavedet kaupungissa - Näkökulmia maankäyttöön ja suojeluun Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry www.virtavesi.com Elävät virtavedet-seminaari 15.5.2012 @ Villa Elfvik, Espoo
Sisältö Espoon kaupunkipurot ja -vesistöt Erityispiirteet Pienten valuma-alueiden uomat Purokäytävät Maankäytön suunnittelu Hulevedet Kunnostus ja uomansiirrot Tiivistelmä 2
Espoon vesistöjen maankäyttö Espoon hulevesiohjelma / FCG 3
Etelä- ja Keski-Espoon vesistöalueet Espoon hulevesiohjelma / FCG 4
Tyypillinen espoolainen kaupunkipuro Alajuoksu savikolla, latvauomat karkeammilla maalajeilla Nykyisellään jokseenkin järvettömiä valumaalueita Lähdevaikutusta yleisesti vedenjakaja-alueilla Tyypillisesti jossain määrin savisamea, mutta latvaosissa myös humusväriä - vesi kirkastuu alivirtaamilla Lähteisyyden sivuvaikutuksena purouomissa yleisesti rautaa ruostesakkaumana 5
Espoolaiselle kaupunkipurolle tapahtunutta Rakennettu ja pinnoitettu alue on lisääntynyt Valuma-alueen uomaverkosto on tihentynyt ja kuivatusvaikutus kasvanut Uomien pituus on lyhentynyt ja gradientti näin ollen jyrkentynyt Hydrologia on äärevöitynyt luontaisesta Uomien (fyysinen) ekologinen tila on heikentynyt, vaellusesteitä muodostunut 6
Valuma-alueen koko mittarina? Valuma-alue km 2 Lambrobäcken (Espoonjoen va) 5,22 Muuralanpuro (Espoonjoen va) 1,82 Sänkbäck (Espoonjoen va) 4,14 Kirkkojärvenpuro (Espoonjoen va) 1,47 Vanhakartanonpuro (Espoonjoen va) 16,51 Finnoonoja 25,0 Gräsanoja 24,6 Monikonpuro 18,0 Mätäjoki 24,4 Haaganpuro 10,7 Näsinoja 7,16 Longinoja 12,24 Viikinoja 9,63 Mustapuro 6,56 Mellunkylänpuro 9,9 7
Kirkkojärvenpuro F= ~1,4 km 2 8
Muuralanpuro F= ~ 1,8 km 2 9
Mankkaanpuro F= ~ 2,5 km 2 10
Muillekin kuin vesieliöille Virtavesiin liittyy yleensä muitakin arvohabitaatteja : Tulva-alueet, niityt ja kosteikot Kosteat ja tuoreet lehdot, vanhat metsät Suot, etenkin luhdat ja korvet Lähteet Suuri kytkeytyneisyys ja sijainti lisää kohteiden merkittävyyttä! 11
Mankinjoki, Lasilaakso 12
Glimsinjoki, Jorvi 13
Glimsinjoki, Jorvi 14
Monikonpuro, Monikko 15
Miksi säästää ja vaalia? Luontaiset tulva-alueet kalliita ja vaikeita rakentaa sekä ylläpitää Pinta-alaan nähden kustannustehokasta lajirikasta säästömaata monta kärpästä yhdellä iskulla Nauhamainen ekologinen yhteys sirpaleista muodostuu laajempia kokonaisuuksia Kaupunkirakenteen luontaisia vihersormia todellista lähiluontoa! Visuaalinen elementti ja äänimaisema 16
Hulevesien vaikutus Uomaeroosio ja kiintoaineskuljetus sekä umpeenkasvu lisääntyneet Liikenteen ja katujen hajakuormitusta, jätevesipäästöjä Suurinta osaa kaupunkialueen uomista on siirretty tai muokattu jo joskus aiemmin Mutta alkuperäinenkin uoma voi kaupungissa olla puutteellinen muuttuneiden olosuhteiden vuoksi! 17
Sänkbäck, Kiltakallio 18
Uusi vanhaa parempi? Kunnostettuun tai uuteen uomaan on mahdollista saada luontaisempi rakenne, kuin olemassa olevassa (muokatussa) uomassa Kunnostus ensisijainen vaihtoehto siirto vain pakon edessä Siirto kuitenkin hävittää aina purokäytävän luontaisen kasvillisuuden ja tuhoaa vesieliöstöä Mahdollinen siirto tehtävä pala kerrallaan nopeuttaa lajiston elpymistä vedessä ja maalla! 19
Finnoonoja, Friisilä 20
Yhteenveto Pienikin kaupunkipuro voi olla arvokas, myös kausikuivilla osuuksilla on luontoarvoja Puronvarsien luonto on usein vedenalaistakin rikkaampaa Purokäytävät muodostavat nauhamaisia kokonaisuuksia kaupunkirakenteen sisällä Virtavesien ja tulva-alueiden säästäminen on kustannustehokasta kaavoitusta parhaimmillaan Hulevesien negatiivisia vaikutuksia voidaan lieventää kunnostamalla purouomia 21
Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? aki.janatuinen@virtavesi.com 22