TEKESIN KATSAUS 325/2016 Painettu äly kehityspolku Jukka Teräs
Jukka Teräs Painettu äly kehityspolku Katsaus Tekesin katsaus 325/2016
Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen luomista. Kannustamme edelläkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja julkisten palvelujen tarjoajat. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 550 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN 1797-7339 ISBN 978-952-457-609-3 Kannen kuva: VTT:n ensimmäinen rullalta-rullalle painokone PICO. Se hankittiin vuonna 2003 liittyen Metson kanssa tehtyyn yhteistyöprojektiin. Kone soveltuu erikoisesti kuumapuristukseen, laminointiin ja syväpainoon. Kuva: VTT Taitto: 2nd Opinion
4
Esipuhe Tekes on käynnistänyt joukon selvityksiä, joissa kuvataan jonkin tietyn avainteknologian tai tieteellisen perushavainnon kehityspolku liiketoiminnaksi. Selvityksissä tarkastellaan sellaisia liiketoimintansa jo käynnistäneitä kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia. Tekes on ollut vahvasti mukana kohteeksi valittujen alojen kehityksessä. Kansainväliseen menestykseen johtaneet kilpailukykytekijät ovat muodostuneet pitkän innovaatioprosessin aikana. Vankan kilpailuaseman saavuttaminen on vienyt aikaa muutamista vuosista kymmeniin vuosiin. Se on vaatinut pitkäjänteistä työtä ja uskoa asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Joskus sattumakin on osaltaan vaikuttanut kaupallisen läpimurron syntyyn. Kansainvälisessä menestyksessä myös verkostoilla on ollut keskeinen vaikutus. Tekes on valinnut selvityksen kirjoittajaksi asiantuntijan, joka on pitkään seurannut kyseisen kehityspolun eri vaiheita. Kehityspolku kuvataan sellaisena kuin mukana olleet henkilöt ovat sen itse alan sisältä nähneet. Kuvaukseen on valikoitu olennaisimmat havainnot. Ensimmäiset kehityspolkukatsaukset julkaistiin 2009. Tarkasteltaviksi on valittu jo liiketoiminnan käynnistymiseen johtaneita kohteita, joilla on kansainvälisillä markkinoilla merkittävää liiketoimintapotentiaalia tai niillä on ollut merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Useita yrityksiä koskettavana nämä tarkastelut poikkeavat olennaisesti yksittäisten yritysten historiikeista. Tämä selvitys painetun älyn kehityspolusta ja kilpailukyvyn avaintekijöistä perustuu Jukka Teräksen pitkäaikaiseen kokemukseen ja painetun älyn teknologiakehityksen sekä markkinoiden seurantaan. Innovaatiopolitiikan tavoitteet toteutuvat, kun liiketoimintojen kasvu perustuu seuraaviin asioihin: asiakastarpeiden tunnistamiseen, onnistuneisiin strategiavalintoihin, riskirahoitukseen, innovatiivisuuteen sekä sopivaan osaamiseen niin yksilötasolla kuin yhteistyöverkostoissakin. Tekes esittää parhaat kiitokset Jukka Teräkselle. Elokuussa 2017 Tekes 5
Kuva 1. Lähde: Fotolia 6
Painetusta elektroniikasta painettuun älyyn Tekesin rahoittamissa tutkimusprojekteissa on tutkittu ja kehitetty painettavan älyn valmistusteknologioita ja lopputuotteissa tarvittavia teknologioita. Elmo-teknologiaohjelma 2002 2005 Ensimmäiset panostukset tutkimukseen tehtiin elektroniikan miniatyrisointiin, integrointiin ja kustannustehokkuuteen keskittyneessä Elmo-teknologiaohjelmassa, jossa rakennettiin laaja-alaisesti sovellettavissa olevaa ja elektroniikka-alan ydinosaamiseen keskittyvää osaamispohjaa tuleville vuosille. Ohjelman laajuus oli 128 M, josta yritysprojektien osuus oli 85 M. Tutkimus on jatkunut näihin päiviin asti ja jatkuu yhä, mutta painopiste on siirtynyt yritysten tekemiseen. Rahoitetun tutkimuksen avulla osaaminen painettavan elektroniikan valmistusteknologioiden, materiaalien ja loppusovellusten alueella on kasvanut. Toiminnalliset materiaalit -ohjelma 2007 2013 Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelma vahvisti suomalaisen teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä hyödyntämällä edistyksellistä materiaaliteknologiaa. Ohjelman projektien keskeisinä aiheina olivat materiaalien ja niiden ominaisuuksien ymmärtäminen, hallinta ja toiminnallisuuksien räätälöinti, valmistettavuus, sovellutukset sekä materiaalien elinkaari ja sen hallinta. Ohjelman laajuus oli 150 M, josta yritysprojektien osuus oli 100 m. Tekesin osuus yritysten innovaatiorahoituksesta oli 42 M, josta meni pk-yrityksille 56 prosenttia. Kansallisten materiaaleihin perehtyneiden tutkimusorganisaatioiden ja niiden kansainvälisten verkostojen toiminta vahvistaa liiketoimintaekosysteemin kokonaisuutta. Viimeisten 20 30 vuoden aikana materiaalitoimittajat ja loppukäyttäjät ovat luoneet vallankumouksellisia uusia ratkaisuja, joissa materiaalitietämyksen lisääntyminen on ollut ratkaisevaa. Piihin ankkuroituva osaaminen, uudet pinnoitteet, liitosteknologia, jauhemetallurgia, pitkälle kehittyneet keramiikan materiaalit, komposiitit, polymeerit ja muut aktiiviset aineet ovat luoneet läpimurtoja. On ilmestynyt kulutusta kestäviä ratkaisuja. Innovaatiot laskevat tuotteiden elinkaarikustannuksia. Painettavan elektroniikan kaksi suuntausta Painettavassa elektroniikassa on nähtävissä kaksi erilaista suuntausta. Toinen suuntaus on OLED-näyttöjen painaminen televisioiden tai puhelimien näytöiksi ja siihen liittyvä liiketoiminta. Liiketoimintana se vaatii erittäin suuria investointeja. Toinen suuntaus on yksinkertaisten painettavien ratkaisujen painaminen erilaisiin valaistus-, info- tai analysointisovelluksiin. Suomessa on valittu kehittämiskohteeksi yksinkertaiset painettavat ratkaisut, koska sieltä on löydettävissä kapeita erikoissovelluksia, joiden kansainvälinen markkinapotentiaali on kuitenkin suuri. Tekes rahoittaa tulevaisuuden onnistumisia Tekes on rahoittanut uusia yrityksiä painetun älyn alueella ja toimivien yritysten laajentumista alueelle. Start-up yrityksiä tarvitaan teknologian kaupallistamiseksi. Suuret teknologiaa hyödyntävät yritykset kiinnostuvat, kun joku pystyy tarjoamaan teknologian ja tuotannon. Tällä hetkellä useampi yritys on mukana kaupallisessa toiminnassa. Onnistuessaan uudet ratkaisut leviävät laajalle ja synnyttävät merkittävää liiketoimintaa. Marko J. Heikkinen Tekes 7
Termejä Painettu elektroniikka: Valmistusmenetelmä, jolla pystytään valmistamaan uudenlaisia, innovatiivisia elektroniikkatuotteita. Painettu elektroniikka on sähkömagneettisesti, optisesti ja elektromekaanisesti toiminnallisten rakenteiden muodostamista painoteknisillä menetelmillä. Painettu äly: Painetun älyn perusideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toiminnallisuutta suuria määriä riittävällä nopeudella ja sellaisella kustannustasolla, että painettua elektroniikkaa voidaan liittää massatuotteisiin. Painokone: Painokoneella on perinteisesti ymmärretty lehtien, kirjojen, esitteiden ja pakkausten painamiseen käytettävää laitetta. Perinteisten painomenetelmien rinnalle ovat painotekniikan muutoksessa tulleet erilaiset digipainomenetelmät, joilla painoaihio tulostetaan suoraan paperille. Ohutkalvotekniikka: Varsinkin elektroniikassa käytettäviin äärimmäisen ohuisiin kalvoihin liittyvä tekniikka. Rullalta rullalle (R2R): Elektroniikan painatus- ja prosessointiteknologia (Roll-to-roll). Vuorovaikutteinen älypaperi: Paperi, jolle voidaan painaa näyttöjä tai transistoreita, jotka voivat sisältää monenlaista informaatiota. RFID: Radiotaajuinen etätunnistus (Radio Frequency Identification). Nanofotoniikka: Nanofotoniikka tutkii valon käyttäytymistä nanorakenteilla. Sitä voidaan pitää perinteisen optiikan laajennuksena. Fotodiodi: Valolle herkkä diodi, joka muuntaa valon sähköiseksi signaaliksi. Hologrammi: Kolmiulotteinen kuva, joka on luotu lasertekniikan avulla. Moniteknologisuus: Toimintapa, jossa hyödynnetään kerrytettyä osaamista laajamittaisesti useilta teknologia-alueilta. 8
Sisältö Esipuhe...5 Painetusta elektroniikasta painettuun älyyn...7 Termejä...8 Tiivistelmä...10 1 Johdanto...12 2 Mitä on painettu äly?...13 3 Painettu äly Suomessa: yliopistot ja tutkimuslaitokset...16 4 Painetun älyn yritystoiminta Suomessa...18 5 Painetun älyn kehityspolku Suomessa 1997-2014...25 6 Kilpailukykytekijät Suomessa...31 7 Kaupallistumisen haasteita Suomessa...33 8 Tulevaisuus ja loppusanat...34 Tekijästä...36 Yritysinfoboxit...37 Lähteet...42 Liitteet 1 PRINSE 14 osallistujaluettelo...43 Tekesin julkaisuja...44 9
Tiivistelmä Painetun älyn perusideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toiminnallisuutta suuria määriä riittävällä nopeudella ja kilpailukykyisellä kustannustasolla. Esimerkkejä sovelluskohteista ovat muun muassa kotidiagnostiikka, hajautettu energiantuotanto, elektroniikkatuotteet sekä älykkäät pakkaukset ja ympäristöt. Markkinatutkimuslaitos IdTechEx arvioi, että vuonna 2013 painetun elektroniikan kokonaismarkkinat olivat 16 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Painetun älyn pk-yritysten liikevaihto ylitti Suomessa 50 miljoonaa euroa vuonna 2014. Yhteisliikevaihto on moninkertainen, jos lasketaan mukaan suurten yritysten painetun älyn tuotteiden osuus sekä lopputuotteiden ja järjestelmien myynti, missä painettua älyä on hyödynnetty. Kuitenkaan sitä ei tilastoida kokonaisuudessaan painetun älyn tuotteiden ja palvelujen ryhmään. Suomessa painetun älyn kehityspolun voidaan katsoa alkaneen 1990-luvulla. Painetun älyn tutkimus käynnistyi 1990-luvulla ja keskittyi etenkin materiaaleihin. Systemaattisempi tutkimus- ja tuotekehitys alkoi 2000-luvun alussa, jolloin erityisesti VTT alkoi panostaa määrätietoisesti painetun elektroniikan soveltavaan tutkimukseen. Tekesin toteuttama painettavan elektroniikan ja optiikan PRINTO-projekti 2002 2004 oli tärkeä alkuunpanija painetun älyn kotimaisessa kehityksessä. Suomessa painetun älyn kehityskulkua vauhditti kiinnostus löytää uusia liiketoimintoja paperille. Erityisenä tutkimuskohteena oli, miten saada paperille optiikkaa ja elektroniikkaa. Suuryritykset, etenkin metsäteollisuusyritykset, lähtivät painetun älyn tutkimus- ja kehityshankkeisiin mukaan 2000-luvun alussa, ja ensimmäisiä painetun elektroniikan yrityksiä syntyi Suomeen. Esimerkiksi Nokian, Metson ja Hansaprintin yhteisyritys Avantone ryhtyi kaupallistamaan painettuja älytuotteita. Ensimmäiset kotimaiset suuryritykset, kuten Orion Diagnostica, alkoivat tuoda painetun älyn tuotteita markkinoille. Pk-yritystoiminnassa useat kotimaiset yritykset kiinnostuivat sen hyödyntämisen mahdollisuuksista. Etenkin VTT:n aktiivisuuden ja pitkäjänteisen työn ansiosta Suomen painetun älyn soveltavan tutkimuksen osaaminen alkoi 2000-luvun alussa kiinnostaa ulkomaisia toimijoita, myös isoja kansainvälisiä alan yrityksiä. Vuonna 2009 perustettu PrintoCent -innovaatiokeskus, jonka käynnistämisessä VTT:llä oli merkittävä rooli, on vaikuttanut merkittävästi painetun älyn kaupallistamiseen Suomessa. PrintoCent siirtää painetun älyn tutkimustuloksia laboratorioista teolliseen tuotantoon ja tuotteiksi yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa. Printocent Industry Cluster -ryhmittymään on liittynyt kansallisten painettavan älyn yritysten lisäksi joukko alan merkittäviä kansainvälisiä toimijoita. Vuonna 2015 ryhmittymässä oli yhteensä 43 yritysjäsentä. 10
Katsauksessa tunnistettiin seuraavat keskeiset kaupallistamisen kilpailukykytekijät Suomessa: VTT on pitkäjänteisesti ja systemaattisesti investoinut painetun älyn osaamiseen ja infrastruktuuriin Suomessa sekä verkottunut alan johtavien kansallisten ja kansainvälisten osaajien kanssa. Suomen suurteollisuudella on ollut tärkeä rooli painettavan älykkyyden jalkauttamisessa Suomeen. Aluksi keskeisessä asemassa olivat metsä- ja konepajateollisuus sekä myöhemmin muun muassa diagnostiikka-ala. Suomen pk-yrityssektorin valmiudet ja kiinnostus ottaa painettava äly enenevässä määrin osaksi liiketoimintaansa ovat viime vuosina lisääntyneet. Pk-yrityksillä on lisääntyvää kykyä ja halua painetun älyn kasvuyritysten luomiseen. Tekes on tukenut painetun älyn yritystoiminnan kehittymistä lukuisten yrityskohtaisten rahoitusten lisäksi sparraamalla ja kannustamalla. Suomessa on kyetty pitkäjänteisen toiminnan pohjalta luomaan painetun älyn ekosysteemi, joka herättää osaamistasollaan ja modernilla laiteinfrastruktuurillaan ulkomaistakin kiinnostusta. Painettu äly on toimiala, jonka tutkimuksessa, verkostoitumisessa ja rahoituksessa julkisella sektorilla on suuri merkitys nyt ja jatkossa. Onnistuneella yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä painetun älyn kaupallistaminen on saatu lupaavaan alkuun Suomessa. 11
1 Johdanto Painetun älyn perusideana on valmistaa tuotteessa tarvittavaa toiminnallisuutta suuria määriä riittävällä nopeudella ja sellaisella kustannustasolla, että painettua elektroniikkaa voidaan liittää massatuotteisiin. Elektroniikkaa halutaan sijoittaa paikkoihin, joihin sitä aiemmin ei ole voitu sijoittaa, ja joustavissa muodoissa, joita ei aiemmin ole voitu käyttää. Painetun älyn kaupallistamiseen on kohdistunut 1990- luvulta lähtien suuria toiveita. Painetun älyn teknologian on arvioitu mahdollistavan uusia sovelluskohteita muun muassa älykkäissä pakkauksissa, elektroniikkatuotteissa ja diagnostiikassa. Kuva 2. Lähde: Hanke-esimerkit, 17.8.2015, Tekes PRINTO-projekti 2002 2004 Suomessa on tehty painettuun älyyn liittyvää tutkimusta jo useiden vuosikymmenien ajan. Alan kotimaista tutkimusta käynnistettiin 1990-luvulla etenkin materiaalien osalta, mutta systemaattisempi tutkimus- ja tuotekehitys alkoi 2000-luvun alussa, jolloin erityisesti VTT alkoi panostaa määrätietoisesti painetun elektroniikan soveltavaan tutkimukseen. Vuosina 2002 2004 toteutettiin painettavan elektroniikan ja optiikan projekti PRINTO, joka antoi tärkeän alkusysäyksen painetun älyn kotimaiselle kehitykselle. PRINTO oli osa Tekesin ELMO Elektroniikan miniatyrisointi -teknologiaohjelmaa. Tähtäimessä läpimurto Suurten yritysten tuotekehitystyö sekä pk-yritysten ja muiden uusien yritysten perustaminen on synnyttänyt Suomeen uusia painetun älyn tuotteita ja palveluja, mutta kansainvälisiin suurempiin läpimurtotuotteisiin ja -palveluihin johtavat innovaatiot ovat vielä syntymättä tai ainakin kaupallistamatta. Sovellusaloista muun muassa diagnostiikka on ollut esillä yhtenä kansallisena painetun älyn panostusalueena. Tähän kehityspolkuraporttiin on koottu tiiviissä esitysmuodossa painetun älyn kehityspolku Suomessa 1990-luvulta nykypäivään. Raportti keskittyy kuvaamaan keskeisiä kilpailukykytekijöitä. Raportissa tuodaan esille myös painetun älyn kaupallistamisen haasteita. 12
2 Mitä on painettu äly? Painettu elektroniikka Painettu elektroniikka, englanniksi Printed Electronics tai Printable Electronics, on valmistusmenetelmä, jolla pystytään valmistamaan uudenlaisia innovatiivisia elektroniikkatuotteita. Se tarkoittaa sähkömagneettisesti, optisesti ja elektromekaanisesti toiminnallisten rakenteiden muodostamista painoteknisillä menetelmillä, joiden avulla painolevy tai painolevyssä oleva mustemateriaali koskettaa ja tarttuu alustaan. Painetun elektroniikan odotetaan muuttavan elektroniikkatuotteen suunnittelu-, valmistus- ja arvoketjua, mikä johtuu valmistusprosessien erilaisuudesta verrattuna perinteisiin elektroniikan valmistusprosesseihin. Painettu elektroniikka laajentaa painotuotteiden käyttötarkoitusta ja mahdollistaa ratkaisuja, jotka täyttävät kuilua perinteisten painotuotteiden ja elektroniikkateollisuuden välillä. Painettu elektroniikka yhdistää laaja-alaisesti osaamista usealta liiketoiminta-alueelta, kuten kemian teollisuudesta, mikroelektroniikasta ja painoalan teollisuudesta. Painettu äly Vuonna 2006 VTT otti laajemmin toiminnassaan ja viestinnässään käyttöön termin painettu äly. Tavoitteena oli laajentaa painettavan elektroniikan käsitettä etenkin, koska pelkästään painettuun elektroniikkaan rajattu termi koettiin vaikeana kaupallistaa. VTT halusi lisäksi kuvata painettu äly -termillä alan moniteknisyyttä ja monitieteellisyyttä. Painettu äly, englanniksi Printed Intelligence, voidaan nähdä laajempana kokonaisuutena, joka sisältää myös painettavan elektroniikan. Se laajentaa painettavan elektroniikan käsitettä kattamaan myös muun muassa biosensorien kaltaiset komponentit, jotka eivät liity elektroniikkaan. Esimerkiksi biomolekyylien painaminen lisää tuotteen toiminnallisuutta. Painetun älyn odotetaan mahdollistavan kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen valmistuksen sekä suurille tuotantomäärille että nichetuotteille, jotka hyödyntävät painetun älyn erityisominaisuuksia. Ennen ja nyt Elektroniikan ja painotekniikan yhdentymisen ensimmäisiä askeleita otettiin yrityksissä jo 1950-luvulla, esimerkiksi japanilainen Dai Nippon Printing painotalossa (Iida, Prinse 2012). Laajempaa kiinnostusta painettu elektroniikka alkoi herättää teollisessa mielessä 1980- ja -90-luvuilla. Tämän vuosituhannen puolella siirryttiin Printegrated Products -aikakauteen, jolloin vaativia tuotteita on kyetty valmistamaan kilpailukykyisesti myös teollisessa mittakaavassa. Painotekniikan avulla voidaan nykyisin valmistaa muun muassa: sensoreita, yksinkertaisia elektronisia komponentteja ja piirejä laajoilla pinta-aloilla, laajan pinta-alan toiminnallisia paperin kaltaisia tuotteita, pakkauksia, kooditeknologioita, painettuja orgaanisia valoa emittoivia diodeja (OLED) ja orgaanisia aurinkokennoja. Esimerkkejä sovelluskohteista ovat: kotidiagnostiikka, hajautettu energiantuotanto, elektroniikkatuotteet, älykkäät pakkaukset sekä ympäristöt. (VTT Impulssi 2012) 13
Kuva 3. Lähde: Fotolia Tutkimusta meillä ja muualla Painetun älyn kansainvälinen tutkimus on hajaantunut useisiin eri maihin ja maanosiin. Yhtä selkeää, johtavaa tutkimuskeskittymää ei ole. Alan eurooppalaisissa kärkimaissa merkittävän osan tutkimuksesta ja tuotekehityksestä tekevät johtavat tutkimuslaitokset, esimerkkeinä Fraunhofer Saksassa, TNO/Holst Center Hollannissa, sekä Englannissa The Centre for Process Innovation, Middlesbrough ja Cambridgen yliopisto. Suomessa johtava tutkimuslaitos on VTT. Pohjoismaissa painettua elektroniikkaa tutkitaan ja kehitetään Suomen lisäksi Ruotsin Norrköpingissä, jossa toimii Linköpingin yliopiston Printed Electronics Arena -ohjelma. Painetun älyn tutkimus ja tuotekehitys on lisäksi vahvaa Japanissa, Etelä-Koreassa ja muualla Kaukoidässä sekä Yhdysvalloissa. Maanosien ja maiden välillä löytyy erilaisia painopistealueita. Markkinat Markkinatutkimuslaitos IdTechEx arvioi, että vuonna 2013 painetun elektroniikan kokonaismarkkinat olivat 16 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Tutkimuslaitoksen mukaan 98 prosenttia painetun elektroniikan kokonaismarkkinoista koostuu OLED-näytöistä, e-lukulaitteiden näytöistä, johtavista musteista ja painettavista aurinkokennojen kalvoista (idtech Ex 2012, 2013). Markkinatutkimuksissa avaintuotteina pidetään antureita, muisteja, aurinkopaneeleita, näyttöjä, valaistussovelluksia, akkuja ja tunnistusteknologioita kuten RFID-radiotaajuustunnistamista. IdTechEx:n arvion mukaan maailmassa on yli 3000 organisaatiota, jotka kehittävät painettua, orgaanista ja joustavaa elektroniikkaa. Mukana on niin painoalan yrityksiä kuin elektroniikka-, materiaali- ja pakkausalan yrityksiäkin. 14
Painettu elektroniikka ulottuu IdTechExin mukaan tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen nykyisin huomattavasti laajemmin kuin useimmat ajattelevat muun muassa akkuihin ja superkondensaattoreihin, sensoreihin, joustavaan elektroniikkaan, teolliseen internetiin, älykkäisiin pakkauksiin, bioelektroniikkaan, energiankeräykseen ja kosketusnäyttöihin. Loppukäyttäjien kiinnostus painettuun elektroniikkaan lisääntyy koko ajan (IdTechEx 2014). Kaupallistamisen haasteita Epäjatkuvuus teknologioiden tarjoajien ja loppukäyttäjien välillä on hidastanut kaupallistamista, samoin se, että teknologian tarjoajat ovat vain harvoin kyenneet tuomaan painetun elektroniikan tuotteita ja palveluja loppukäyttäjille kilpailukykyiseen hintaan. Merkittävä osa alan toimijoista myös keskittyy tiettyyn osa-alueeseen, kuten esimerkiksi materiaaleihin tai johonkin erilliseen komponenttiin. Haasteena on, ettei materiaalin tai komponentin suorituskyky riitä korvaamaan esimerkiksi perinteisen elektroniikkateollisuuden materiaaleja tai komponentteja. On myös keskitytty miettimään yksittäisten komponenttien volyymituotantoa painomenetelmin sen sijaan, että olisi selvitetty esimerkiksi komponenttien integrointia ja suurempien kokonaisuuksien valmistamista. Taustalla on pitkään ollut ajatus siitä, että painomenetelmin tuotettu komponentti korvaa perinteisen elektroniikan komponentin monella alueella. Tämä on haasteiden myötä muuttunut ja painotekniikalla tehdyille komponenteille on alettu miettiä ihan uusia käyttökohteita. Kaupallistamisen tulokset ovat tyypillisiä technology push -kehittämiselle. Varsinaisia läpimurtotuotteita painetun elektroniikan kaupallistamisessa on syntynyt toistaiseksi vähän. Vaikka painettuun elektroniikkaan on kohdistunut runsaasti sijoittajien mielenkiintoa, tähän asti useat pääomasijoittajat ovat joutuneet pettymään painetun elektroniikan sijoituksiin (Fyfe 2012). Suomalaiset yritykset ovat kuitenkin nykyään huomattavan kiinnostuneita painetusta älystä, mistä yhtenä osoituksena on painetun älyn PRINSE-seminaarien suosio. Vuonna 2014 PRINSE-seminaariin osallistui yli 140 kotimaista yritystä (ks. liite 1, PRINSE 2014 osallistujaluettelo). 15
3 Painettu äly Suomessa: yliopistot ja tutkimuslaitokset Painetun älyn tutkimus on Suomessa keskittynyt lähinnä Ouluun, Otaniemeen, Turkuun, Tampereelle ja Joensuuhun. Tutkimustyöllä on selkeitä alueellisia painotuksia. Painettavan älyn tutkimuksen ja tuotekehityksen henkilömäärältään suurin kansallinen keskittymä on Oulussa. Oulussa keskitytään valmistustekniikkaan (rullalta rullalle) ja integrointiin valmiiksi tuotteiksi. Oulun keskittymällä on ollut kansallisesti merkittävä rooli myös painetun älyn tutkimustulosten kaupallistamisessa. Otaniemessä painotus on orgaanisissa transistoreissa. Turku keskittyy älykkäiden painotuotteiden tutkimiseen, kun taas Tampereella painotuksena on erityisesti inkjet-tutkimus. Taulukossa 1 on esitetty painettuun älykkyyteen keskittyviä tutkimus- ja koulutuslaitoksia Suomessa. Taulukko 1. Painettu äly Suomessa tutkimus- ja koulutuslaitokset Yliopisto/tutkimuslaitos Osasto/yksikkö Painetun älykkyyden tutkimuksen painopistealueet VTT Mikroteknologiat ja anturit Painetun älyn materiaalien ja tuotantoprosessien kehitys Pilottituotantoympäristöt Aalto-yliopisto Sovellettu fysiikka Nanohiilet ja painettava elektroniikka Åbo Akademi Tampereen teknillinen yliopisto Itä-Suomen yliopisto/ Joensuu Oulun yliopisto Funktionaalisten materiaalien keskus Elektroniikan laitos Diffraktiivinen optiikka Optoelektroniikka ja mittaustekniikka Älykkäät painotuotteet mm. vuorovaikutteinen älypaperi Painetut aktiivikomponentit, painettu RFID, Inkjet, puettavat teknologiat Nanofotoniikka Painetun elektroniikan sensorit, komponenttitason luotettavuus Oulun ammattikorkeakoulu Painettu elektroniikka Prinlab painettujen antureiden kehityslaboratorio 16
VTT VTT:llä työskentelee noin 100 painetun älyn asiantuntijaa, joista noin 70 henkilöä Oulun yksikössä. VTT:n keskittymisen kohteita ovat painettu toiminnallisuus, rullalta rullalle valmistus ja pilottituotantoympäristöt, optoelektroniset ja elektroniset komponentit sekä niiden integrointi ja pakkaus, biosensorit ja diagnostiikka, taipuisa ja hybridielektroniikka ja 3D-muoviintegrointi, sekä kaupallistaminen ja yritysyhteistyö. Aalto-yliopisto Aalto-yliopistossa tutkitaan muun muassa ohutkalvotransistorien ja integroitujen piirien valmistamista muovikalvolle. Aalto-yliopistossa kehitettyä hiilinanoputkiin perustuvaa teknologiaa on kaupallistanut Canatu Oy. Saman yliopiston tutkimukseen nojaa myös muun muassa Enfucell Oy Vantaalla, joka valmistaa joustavia pehmoparistoja. Åbo Akademi Turun Åbo Akademissa toimii funktionaalisten materiaalien Center for Functional Materials (FunMat) tutkimusryhmä, jossa kehitetään uusia ja älykkäitä luonnonkuitupohjaisia materiaaliyhdistelmiä niin kutsutun paperielektroniikan sovelluksiin. Niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuden paperi- ja pakkaustuotteissa. Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopistossa on painetun älyn osaamista etenkin nanofotoniikan alueella. Esimerkkinä Itä-Suomen yliopiston yritysyhteistyökumppaneista voidaan mainita optisia elektroniikkakomponentteja valmistava Nanocomp Oy Joensuussa. Oulun yliopisto Oulun yliopiston optoelektroniikan ja mittaustekniikan yksikössä on valmistuslinja, jossa voidaan tutkia ja valmistaa painettavalla tekniikalla muun muassa valotransistoreita, aurinkokennoja ja antureita joustaville, läpinäkyville alustoille. Yksikössä tutkitaan lisäksi painettavan elektroniikan materiaalien sekä komponenttien uusia karakterisointi- ja testausmenetelmiä. Oulun ammattikorkeakoulu Oulun ammattikorkeakoulun painettujen antureiden PrinLablaboratoriossa tutkitaan, testataan ja kehitetään painetun älyn painotekniikoita ja sovelluksia. PrinLab toimii läheisessä yhteistyössä muun muassa Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa. Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillisen yliopiston elektroniikan laitoksella painetun älyn tutkimus on keskittynyt painettuihin aktiivikomponentteihin. TTY:n Kankaanpään yksikössä tutkitaan puettavia teknologioita, jotka mahdollistavat elektroniikan liittämisen tekstiilituotteisiin. 17
4 Painetun älyn yritystoiminta Suomessa Painetun älyn yrityksiä toimii Suomessa etenkin seuraavilla tuotealueilla: diagnostiikka, monitorointi, älykkäät pakkaukset, alhaisen kustannustason elektroniikka, joustava elektroniikka sekä energiasovellukset. (Heino 2012) Useimmissa kotimaisissa sovelluksissa on mukana runsaasti VTT:n ja kotimaisten yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä, joka käynnistetään monissa tapauksissa yritysten ja loppukäyttäjien tarpeiden pohjalta. Painetun älyn Suomen yritystoiminnan kokonaisvolyymiä on haasteellista arvioida tarkasti etenkin siksi, että painettu äly on upotettuna lopputuotteisiin. Ottamalla arvioon mukaan pelkästään kotimaisia merkittävimpiä painetun älyn pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kuten Elcoflex, Nanocomp, Picosun, Beneq sekä noin 20 muuta yritystä, painetun älyn tuotteiden yhteisliikevaihto pk-sektorilla nousi vuonna 2014 runsaaseen 50 miljoonaan euroon. Painetun älyn liikevaihto kohoaa kuitenkin moninkertaiseksi, jos mukaan lasketaan suurten yritysten painetun älyn tuotteiden osuus sekä kaikkien sellaisten lopputuotteiden ja järjestelmien myynti, joissa painettua älyä on hyödynnetty, mutta joita ei tilastoida kokonaisuudessaan painetun älyn tuotteiden ja palvelujen ryhmään. Kuva 4. Lähde: Fotolia 18
Päätoimijat Suomessa Kuvassa 5 on esitetty painetun älyn ekosysteemin kansalliset päätoimijat. Tuoteyritysten lisäksi ekosysteemiin kuuluu painetun älyn konsultointi- ja palveluyrityksiä. Yritykset valmistavat painettua älyä sisältäviä tuotteita laajalle kotimaiselle ja ulkomaiselle kohdemarkkinalle. Tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi ekosysteemiin liittyy myös rahoitus, kuten Tekes ja pääomasijoittajat. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto kotimaisista painetun älyn yritystoimijoista, joiden toiminta on käynnistynyt ennen vuotta 2013. Painettu äly on yksi osa yritysten liiketoimintaa, ja useimmat yrityksistä hyödyntävät painettua älyä vain osassa tuotteitaan. Kuva 5. Painetun älyn ekosysteemin kansalliset toimijat Kohdemarkkinat: teollisuus, energia, kauppa, palvelut, terveydenhuolto, muut Älykkäät pakkaukset Anturit ja valvonta Diagnostiikka Puettava äly Laajan pinta-alan elektroniikka Joustavat näytöt Energiasovellukset Konsultointi- ja palveluyritykset Komponenttivalmistajat Rahoitus: Tekes, pääomasijoittajat, muut rahoittajat Tutkimus ja koulutus: VTT, yliopistot, ammattikorkeakoulut 19
Taulukko 2. Kotimaisia painetun älyn yritystoimijoita Yritys Diagnostiikka & pikatestit Orion Diagnostica Medix Biomedica Ginolis Spektikor Anturointi & valvonta Nokia Polar Okmetic Metso Screentec Älykkäät pakkaukset Stora Enso UPM Huhtamäki Iscent Selmic Laajan pinta-alan elektroniikka Nanocomp Picodeon Elcoflex Picosun Joustavat näytöt Canatu Beneq Hella Tactotek Energia Savo Solar Enfucell Rautaruukki Puettava äly Suunto Clothing+ Muut Nicanti Offcode Suomen Optomekaniikka Specim Ynvisible Optitune TekniSeri Finlayson Glowway Painetun älyn avaintuotteet Orion Clean Card PRO testi Pikadiagnostiikkatestit Pikadiagnostiikkalinjat ja ratkaisut EKG-ilmaisin Wide area sensing technologies Taipuisat materiaalit Piikiekkotuotteet ja sovellukset Mittalaitteet, laadunvarmistus Vaativien olosuhteiden käyttöliittymät Älykäs lääkepakkaus Älykkäät pakkaukset Älykkäät pakkaukset Hologrammityyppiset ratkaisut Elektroniikkatuotepakkaukset Nanokomponentit mm. näyttöjen valaisuun Ohutkalvopinnoitteet Elektroniset komponentit Rullalta-rullalle pinnoituslaitteisto Johtavat kalvot Tarkkuuspinnoituslaitteistot Ajoneuvojen valaisintuotteet Optiset kosketusnäytöt Nanopinnoitetut aurinkokeräimet Pehmoparistot Rakentamisen energiatehokkuus Puettava elektroniikka Puettava teknologia, tekstiilielektroniikka Sähköisen koodin teknologiatuotteet Prosessin rekisteröinti Tarkkuusmekaniikkatuotteet Spektraalikuvantaminen Painettu äly painotuotteissa Nanopinnoitteet Vaativa painotoiminta Valokalvo Turvaopasteet 20
Taulukko 3. Painetun älyn startup-yrityksiä Yritys (päätoimipaikka) Leia Media, Espoo Spektikor, Oulu FocalSpec, Oulu FlexBright, Kangasala KeepLoop, Espoo Qlu, Oulu Neficon, Oulu Posterfy, Espoo Goodwiller, Oulu Movesole, Oulu NWD Technologies, Kemi Tuotteet/palvelut Uutismedian digitalisoitu jakeluratkaisu EKG-ilmaisin Optinen instrumentointi Joustavat valaistusratkaisut Mobiilimikroskooppi Kuuloratkaisut Kehityspalvelut Interaktiiviset näytöt Sylkinäyte Terveydenhuoltoratkaisut Vesivuotohälytin Start-up yrityksiä Suomessa on 2010-luvulla perustettu painettua älyä toiminnassaan merkittävästi hyödyntäviä startup-yrityksiä, joista esimerkkejä taulukossa 3. Kuva 6. Movesolen ratkaisu perustuu antureilla varustettuihin kengänpohjallisiin, jotka tarkkailevat askellusta. Vastinkappaleena on älypuhelimessa toimiva sovellus, joka kerää tiedon langattomasti ja tarjoilee sen sekä potilaan että lääkäreiden analysoitavaksi. Lähde: Movesole Tekes arvioi, että painetun älyn liiketoimintaekosysteemiin kuuluu Suomessa noin 50 pk-ydinyritystä (alle 500 henkilöä). Niiden liikevaihto on kokonaisuudessaan 1,1 miljardia euroa, henkilömäärä 3800 ja henkilöstökulut 170 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena yritysten liiketoimintaan sisältyy usein muutakin kuin painetun älyn sovellukset. Pk-yritysten tavaraviennin sekä EU-maihin suuntautuvan palveluviennin kokonaisarvo on 500 miljoonaa euroa. Myös yritysten sisäiset ja ulkoiset liiketoimintajärjestelyt vaikuttavat vientitoiminnan tilastoihin. Edellä mainittujen pkyritysten joukkoon kuuluu suurten yritysten omistamia, Suomessa toimivia yrityksiä. 21
Toimijoita lähikuvassa Seuraavassa on esitelty yksityiskohtaisemmin muutamia painetun älyn kotimaisia yrityksiä sekä niiden tuotteita ja palveluja. Orion Diagnostica/CleanCard Orion Diagnostica on osa terveydenhoitoalan tuotteisiin erikoistunutta Orion-konsernia. Orion Diagnostican erikoisalaan kuuluvat diagnostiset testit ja lähitestaukseen soveltuvat testijärjestelmät, joita käyttävät pääasiallisesti sairaaloiden, terveyskeskusten ja lääkäriasemien laboratoriot sekä lääkäreiden yksityisvastaanotot. Orion Diagnostican ja VTT:n yhteistyönä on kehitetty Orion Clean Card PRO, joka on painamalla valmistettu, uudenlainen pintojen puhtauden arviointiin ja seurantaan tarkoitettu kemiallinen testi. VTT:n ja Orionin yhteistyöprojekti käynnistyi vuonna 2004, jolloin Orionin tuotekehityksen tavoitteeksi asetettiin uudenlainen, painoteknologiaan perustuva hygieniatesti. Elektroniikkapainamiseen erikoistuneelta VTT:ltä löytyi vankkaa tietämystä materiaalitekniikasta. Myös VTT:n syväpainokoneille haluttiin uusia käyttökohteita, joten VTT:n ja Orion Diagnostican tarpeet kohtasivat. Orion Clean Card PRO päätyi markkinoille vuonna 2010. Tuotteella on laajat hyödyntämismahdollisuudet esimerkiksi elintarviketeollisuudessa ja terveydenhuollossa (Orion 2010). Beneq Beneq Oy perustettiin vuonna 2005, jolloin se ryhtyi kehittämään ja tarjoamaan markkinoille nanoteknologiaan perustuvia tarkkuuspinnoitusmenetelmiä ja -koneita sekä niihin liittyvää palvelua. Noin 140 henkilöä työllistävän Beneqin teknologialla voidaan valmistaa kestäviä, sähköä hyvin johtavia sekä kaasuja ja nesteitä läpäisemättömiä pinnoitteita. Pinnoitteita käytetään muun muassa erityyppisiin aurinkokennoihin sekä OLEDnäyttöihin ja -valaisimiin. Beneq on kehittänyt ainutlaatuisen jatkuvatoimisen ALD-laitteiston. Uudella menetelmällä ohuet suojapinnoitteet voidaan valmistaa kustannus- ja energiate- Kuva 7. Pilkington Automotive Finlandin kehittämän uudenlaisen näyttölasin myötä kuljettajan tarvitsema informaatio voidaan lukea ajoneuvon tuulilasista. Lähde: Pilkington/Tekniikka & Talous 22
hokkaalla tavalla rullalta rullalle. Menetelmä tuo merkittäviä etuja paitsi aurinkokennoihin, myös joustavaan elektroniikkaan ja OLEDeihin (Beneq 2013). Beneq on hankkinut useita pääomasijoituksia: vuonna 2011 Teollisuussijoitus, Via Venture Partners ja yksityiset sijoittajat tekivät 9 miljoonan euron pääomasijoituksen yhtiöön, ja vuonna 2012 Rusnano sijoitti yhtiöön 25 miljoonaa euroa. Beneqin tuoreimmista kehityshankkeista on esimerkkinä tuulilasinäytön kehittäminen VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa Pilkington Automotive -yhtiölle (Tekniikka & Talous 18.2.2016). Canatu Canatu on Teknillisessä Korkeakoulussa vuonna 2004 perustettu yritys, joka on kehittänyt kosketusnäyttöteknologiaa. Yhtiö valmistaa sähköä johtavia nanonuppukalvoja. Nanonuppukalvo on hiilinanoputken muunnos: nupuista muodostuu ohut, kirkas ja taipuisa kalvo, josta tulee taivuteltava kosketusnäyttö. Läpinäkyvän kalvon sovellusalueet ulottuvat kännyköistä autojen sisustukseen. Vuonna 2015 Canatulla oli 28 työntekijää, joista suurin osa Helsingin Konalassa. Canatu on hankkinut 10,5 miljoonan euron pääomasijoitukset. Yhtenä merkittävänä sijoittajana on venäläinen Troika Ventures pääomasijoitusrahasto. Tekesrahoitusta yhtiö on saanut vuosina 2010 2014 kaikkiaan 7 miljoonaa euroa. Canatun tuotantolinja käynnistettiin 2014. Ensimmäiset Canatun kalvoa käyttävät taulutietokoneet ja puettavat laitteet tulivat myyntiin vuoden 2015 aikana (HS 7.2.2015). Nanocomp Nanocomp on Joensuussa toimiva yritys, joka on tuottanut optisia elektroniikkakomponentteja rullalta rullalle vuodesta 2010 lähtien. Asiakkaana on muun muassa Bosch, jonka tuotteessa Nanocompin optinen komponentti hajottaa laservalon ristikoksi, jolloin tuotetta voidaan käyttää elektronisena vatupassina. Nanocompin liikevaihto on 6 miljoonaa euroa, joka kertyy pääasiassa Aasiasta. Nanocompin vähemmistöomistajaksi tuli vuonna 2015 Evonik Industries. Nanocomp odottaa toiminnan kasvua valaisusta, liikkeentunnistuksesta ja kemiallisista analyyseistä (Tekniikka&Talous 13.2.2015). Enfucell Enfucell on vuonna 2002 perustettu yritys, joka sijaitsee Vantaalla. Yhtiön osaamisen taustalla on pitkäaikainen tutkimustyö Teknillisen korkeakoulun automaatiotekniikan laboratoriossa. Yhtiön päätuote on SoftBattery-pehmoparisto. Tuotteen isä on kiinalainen bioteknologian tutkija, tohtori Xiachang Zhang, joka on asunut pitkään Suomessa. Pehmoparisto on ohut, joustava sekä kierrätettävä tuote, joka voidaan valmistaa rullalle. Käyttökohteina ovat muun muassa terveydenhuollon sovellukset, kuten kehon mittaamiseen ja monitorointiin soveltuvat tuotteet, RFID- ja sensorisovellukset, älypakkaukset sekä kosmetiikka- ja lääketeollisuus. Yrityksessä oli vuonna 2014 viisi työntekijää. Liiketoiminta perustuu prototyyppeihin ja lisenssimyyntiin. Yhtiöllä on lisenssikumppaneita muun muassa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Espanjassa. (www.enfucell.com, www. tekes.fi, Tekniikka&Talous 15.8.2014) Tactotek Tactotek on VTT:llä alkunsa saanut, vuonna 2011 perustettu yritys, joka kehittää kaarevia monikosketuspaneeleja ja muita kosketusnäyttöjä. Kosketuspaneelit perustuvat valmistusteknologiaan, jossa yhdistyvät sekä painettu että perinteinen elektroniikka ja ruiskuvalu siten, että elektroniikka upotetaan kokonaan muovielementin sisään. Kosketuspaneeli voi olla myös osa laitekuorta, jolloin elektroniikkaa ja toiminnallisuutta saadaan tarvittaessa kuorirakenteen sisään. Kaarevuus on etu esimerkiksi autojen näytöissä, joissa se vähentää heijastuksia. Ensimmäisiä markkinoille tulevia sovelluksia kaavaillaan matkapuhelimen kosketusnäyttöihin. Asiakaskunta koostuu mm. autoteollisuuden alihankkijoista, metsäkoneiden näyttövalmistajista ja tietokonealan valmistajista. Yhtiöön ovat tulleet sijoittajiksi VTT Venture ja pääomasijoitusyhtiö Conor Venture Partners (Kauppalehti 15.10.2012, Talouselämä 24.10.2012 ). Yhtiöllä oli 20 työntekijää vuonna 2013. 23
Kuva 8. Spektikorin EKG-ilmaisin; sykkeen seurantaa liikkeessä, pimeässä ja melussa. Lähde: Spektikor Iscent Iscent on vuonna 2011 perustettu yritys, jonka takana on pitkäaikainen painettavan älykkyyden tutkimustyö. Iscent Oy:n liikeideana on tuotteistaa uusi, korkealaatuinen efektikalvomateriaali. Iscent kuumapuristaa nanorakenteita muovikalvon tai painetun paperin pintaan. Yritys toimittaa kalvomateriaaleja sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille ja lisensioi teknologiaa kalvomateriaalien jatkojalostajille. Iscent on kaupallistanut VTT:n kehittämää hologrammiteknologiaa, jonka avulla muovi- ja kuitupohjaisiin pakkauksiin sekä muovituotteisiin saadaan dynaamista painopintaa ja koristeellisuutta edullisesti ja ekologisesti. Massatuotantoon soveltuvaa teknologiaa voidaan integroida suoraan olemassa oleviin painolinjoihin. Iscentin tuotantotilat ovat Vantaalla. Flexbright Spektikor Spektikor on vuonna 2010 perustettu oululainen elektroniikka-alan yritys, joka keskittyy kertakäyttöisiin lääkelaitteisiin. Spektikorin tavoitteena on säästää hoitoalan työntekijöiden aikaa kontrollointia ja seurantaa automatisoivilla laitteilla ja ratkaisuilla. Spektikorin sykeindikaattori ilmaisee potilaan sykkeen valolla. Potilaan pulssin muuttuessa turvallisen alueen ulkopuolelle laitteen led-valo vaihtaa väriä (Kuva 8). Spektikor sai vuonna 2012 lääkelaitehyväksynnän patentoimalleen kertakäyttöiselle EKG-ilmaisimelle, jossa hyödynnetään painettavaa älyä (Spektikor 2012). Toimitusjohtaja Kari Kivistön mukaan idea Spektikorin käynnistämiseen syntyi Oulussa järjestetyllä painetun elektroniikan kurssilla (Teknologiateollisuus 2013). Spektikor sai vuonna 2013 Nato Support Agencyn kautta toimitukset käyntiin Nato-sotilasliitolle (Spektikor 2013). Flexbright on vuonna 2013 perustettu LED-valaistusratkaisuihin keskittyvä yritys. Yrityksen toimitusjohtaja Pekka Makkonen on Kangasalla toimivan valaisinyritys NeonElektron hallituksen puheenjohtaja. Flexbright liittää muovikalvolle valmiiksi painettuun elektroniikkaan koteloimattomat, kustannustehokkaat ja nykyisiä huomattavasti pienemmät ledit, virtaohjaimet ja muut asiakkaan komponentit. Flexbright julkisti lokakuussa 2015 sopimuksen, jonka mukaan venäläinen Rusnano rahoittaa Flexbrightin painettavaan elektroniikkaan perustuvan ledikalvotuotannon Oulussa. Rusnanon pääomarahasto FIEP lähtee myös vähemmistösijoittajaksi Flexbrightiin. Toimitusjohtaja Makkosen mukaan ledikalvotuotanto sijoitetaan Ouluun, koska sieltä löytyy osaamista rullalta rullalle -painamisesta. (Kaleva 8.10.2015) Flexbrightin LED-valokalvoja hyödynnetään lisäksi Finlayson Oy:n pehmeän Kansanlampun kehitystyössä. Finlaysonin Kansanlamppu, joka esiteltiin tammikuussa 2016 Pariisin Maison&Objet -messuilla, on ensimmäinen tuote, jossa käytetäään LEDFOIL-valaistuskalvoteknologiaa. (Talouselämä 25.1.2016) 24
5 Painetun älyn kehityspolku Suomessa 1997 2014 Painetun elektroniikan kehityspolku Suomessa erityisesti alan kaupallistamisen näkökulmasta voidaan pääpiirteissään esittää kuvan 9 mukaisesti. 1990-luku: Tutkimusta ja tuotekehitystä Painettu elektroniikka kiinnosti 1990-luvulla etenkin yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kansallisesti taustalla oli halu löytää uusia liiketoimintoja paperille. Keskeisessä roolissa 1990-luvun lopulla oli Valmetin, myöhemmin Metso-yhtiön käynnistämä kehitysohjelma paperiliiketoiminnan tulevaisuuden arvioimiseksi ja erityisesti tutkimus siitä, miten optiikka ja elektroniikkaa voitaisiin saada paperille. Valmet Automationin silloinen tuotekehityspäällikkö Raimo Korhonen käynnisti pääjohtaja Matti Sundbergin aloitteesta tutkimuksen optiikan ja elektroniikan saamiseksi paperille. VTT:n ja aluksi Valmetin, myöhemmin Metso-yhtiön käynnistämässä tuotekehitysyhteistyössä Metso päätti 1999 panostaa 2 miljoonaa markkaa eli 330.000 euroa painettavan elektroniikan kehitysprojektiin. Metsosta tuli vuodesta 2000 eteenpäin VTT:n Oulun yksikön merkittävä asiakas. Vuonna 2000 Metsolle hankittiin painokone Protomec, jonka koeajot toteutettiin yhteistyössä VTT:n kanssa. Otollinen Oulun seutu Oulun seutu on ollut merkittävä keskittymä Suomen painetun älyn kaupallistamisessa. Oulun yliopiston perustaminen 1958, VTT:n elektroniikkalaboratorion perustaminen Ouluun 1974 ja Oulun tietotekniikka- ja elektroniikkaklusterin muodostuminen sekä etenkin Nokian ripeästi kasvava liiketoiminta tarjosi- vat otolliset lähtökohdat painettavan elektroniikan tutkimusja kehitystoimille erityisesti 1990-luvulla. Oulun yliopisto tarjosi painetun älyn tutkimuksen kannalta olennaista monitieteellistä tutkimusta ja koulutusta elektroniikan ja tietotekniikan lisäksi muun muassa fysiikassa ja kemiassa. VTT panosti painettavan elektroniikan infrastruktuuriin Oulussa erityisesti 2000-luvun alussa. Ensimmäinen rullalta rullalle -painokone PICO hankittiin Ouluun 2003. VTT lähti täysipainoisemmin mukaan EU-projekteihin vuonna 2004 ROLLED-hankkeella, jossa se kehitti yhteiseurooppalaisessa tutkimushankkeessa painokoneella valmistettavaa muovipohjaista, ohutta ja taipuisaa OLED-näyttöä. VTT:n johtamaan hankkeeseen osallistuivat UPM Kymmene Oyj, Hansaprint Oyj sekä saksalainen Leibniz-Institut fur Neue Materialien Gmbh ja sveitsiläiset Centre Suisse d Electronique et de Microtechnique SA ja CIBA Specialty Chemicals. (Cordis News 2008) Tekes tukijana Ensimmäisiä Tekes-ohjelmia painetun älyn vahvistamiseksi Suomessa oli elektroniikan miniatyrisointiin, integrointiin ja kustannustehokkuuteen tähtäävä ELMO-teknologiaohjelma, jossa toteutettiin muun muassa VTT:n tutkimushanke PRINTO vuosina 2002 2004. PRINTOn visiossa tulevaisuuden kuluttajapakkausten tietosisältöä ja toiminnallisuutta haluttiin lisätä integroimalla elektronisia, optisia ja optoelektronisia komponentteja yhä halvempiin tuotteisiin. (VTT 2007) PRINTOa pidetään tämän selvityksen haastattelujen perusteella Suomen painetun älyn kehittämisen ja kaupallistamisen näkökulmasta yhtenä tärkeimmistä ja onnistuneimmista projekteista. 25
Kuva 9. Suomen painetun älykkyyden kehitys 1990-luvulta nykypäivään TAPAHTUMAT Muut yliopistot PE-tutkimus mm. Turku, Oulu VTT: Laiteinfran rakentaminen käynnistyy Tekes Printo ohjelma 2002-2004 Uusia liiketoimintoja paperille, mm. Valmet Automation Avantone 2004 PRINTOCENT-kaupallistamisohjelma, ulkomaiset yritykset mukaan mm. BASF kansainvälinen yritysklusteri Venture Capital-sijoitukset mm. Beneq, Canatu, Tactotek Printed startup-ohjelmat / Oulu 1997 2000 2005 2010 2014 AVAIN- TUOTTEET Isojen yritysten T&K osastojen hankkeet, mm. uusia liiketoimintoja paperille Vähän varsinaisia Printed tuotteita Diagnostiikkatestit, älykkäät pakkaukset, pehmoparistot Diagnostiikkatuotteet, älykkäät pakkaukset, materiaalit, instrumentointi, palvelut Printed & ICT tuotteet/ startup-yritykset NÄKYVIMMÄT BRANDIT Metso Nokia Orion Diagnostica Avantone Suuret: Orion Diagnostica, Ruukki, Polar, Metso ym. Pk-yritykset: Beneq, Canatu ym. Startup-yritykset: Tactotek, Spektikor ym. PRINTOCENT INDUSTRY CLUSTER (39 yritystä 2014) 2000-luvun alkuvuodet: VTT veturina VTT ja Ciba yhteistyöhön VTT otti johtavan roolin painetun älyn teknologian kansallisessa kehittämisessä 2000-luvun alkupuolella. Se alkoi yhteistyössä yritysten kanssa rakentaa Suomeen rullalta rullalle -painokoneiden laiteinfrastruktuuria. VTT vahvisti edelleen painetun älyn osaamistaan ja resurssejaan VTT/CPI-ohjelmalla (Centre for Printed Intelligence) vuosina 2006 2009. Ohjelma keskittyi etenkin teknologisen suorituskyvyn kehittämiseen. CPI-ohjelman rinnalla VTT aloitti painetun älyn kaupallistamisen kehittämisen. Se otti vuonna 2006 laajemmin toiminnassaan ja viestinnässään käyttöön painettu äly -termin. Tavoitteena oli laajentaa painettavan elektroniikan käsitettä etenkin, koska pelkästään painettuun elektroniikkaan rajattu termi nähtiin kaupallistamisen kannalta vaikeana. VTT halusi lisäksi kuvata termillä alan moniteknisyyttä ja -tieteellisyyttä. CPI-ohjelman myötä VTT:lle muun muassa palkattiin kokopäiväinen liiketoiminnan kehityspäällikkö painettavan älyn kaupallistamiseen. Vuonna 2008 VTT julkisti painetun älyn yhteistyösopimuksen Ciban kanssa. VTT:n ja Ciban yhteistyötä ulotettiin koskemaan pakkauksiin painettavia uusia toiminnallisuuksia ja painettua diagnostiikkaa. Kehityksen tavoitteeksi asetettiin uudenlaiset massatuotetut toiminnalliset laitteet ja komponentit, kuten aurinkokennot, hologrammit, orgaaniset ledit, sensorit ja fotodiodit. Kaupallisten tuotteiden ja loppuratkaisujen avulla haluttiin vauhdittaa painetun älyn markkinoiden syntymistä muun muassa elektroniikka-, diagnostiikka- ja pakkausalalla. Yhteistyön myötä Ciban materiaaliosaaminen yhdistyi VTT:n painetun älyn asiantuntemukseen erityisesti rullalta rullalle -valmistustekniikassa. Tekesillä oli oma vaikutuksensa siihen, että VTT pääsi mukaan painetun älyn yhteistyöhön Ciban tyyppisten edelläkävijäyhtiöiden kanssa. VTT:n tutkimusprofessori Harri Kopola totesi 2008: Suhteemme Ciban kanssa painetun älyn saralla on rakentunut osin Tekes- ja EU-projektien puitteissa. (VTT 2008). 26
Kaupalliset sovellutukset kiinnostavat 2000-luvun alussa suuryrityksiä ja etenkin metsäteollisuusyrityksiä alkoi lähteä mukaan painetun älyn T&K-hankkeisiin. Suomeen syntyi ensimmäisiä painetun elektroniikan yrityksiä. Esimerkiksi älypatteriyritys Enfucell sekä Nokian, Metson ja Hansaprintin yhteisyritys Avantone alkoivat kaupallistaa painettuja älytuotteita. Kiinnostus painetun elektroniikan kaupallisiin sovellutuksiin oli suurta. Optimistiset tulevaisuudenkuvat muun muassa älykkäistä pakkauksista, näyttöteknologiasta sekä diagnostiikan sovellutuksista saivat useiden suuryritysten liiketoiminnan kehitysyksiköt käynnistämään hankkeita ja selvityksiä painetun elektroniikan mahdollisuuksista. Osa yrityksistä vetäytyi kuitenkin hankkeista melko pian. Syynä oli muun muassa suuryritysten yleinen suuntaus oman Corporate Venturing -toiminnan supistamiseen. Esimerkiksi Metso myi päällystystoimintansa vuonna 2004 sveitsiläiselle yritykselle. Vuonna 2006 Metso vetäytyi yhteisyritys Avantonesta, jonka toiminta lopetettiin vuonna 2007. 2010-luku: PrintoCent kaupallistamisen jatkajana Into painetun älyn kaupallistamiseen oli alkanut osittain laantua, mutta vuodesta 2009 lähtien se alkoi taas saada uutta vauhtia eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Etenkin VTT:n aktiivisuuden ja pitkäjänteisen työn ansiosta Suomen painetun älyn soveltavan tutkimuksen osaaminen alkoi enenevässä määrin kiinnostaa ulkomaisia toimijoita, mukaan lukien isoja kansainvälisiä alan yrityksiä. Ensimmäiset kotimaiset suuryritykset, kuten Orion Diagnostica, alkoivat 2010-luvun alkaessa tuoda painetun älyn tuotteita markkinoille. Useat painettua älyä hyödyntävät kotimaiset pk-yritykset kasvoivat ripeästi ja kansainvälistyivät sekä hyödynsivät myös pääomasijoituksia toimintansa rahoittamiseksi. PrintoCent perustetaan Painettavan elektroniikan ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus PrintoCent on tuonut merkittävän lisäpanostuksen painetun älyn kaupallistamiseen Suomessa. PrintoCentin perustivat vuonna 2009 VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulu Innovation Oy. Yhteisön tavoitteena oli siirtää painetun älyn tutkimustuloksia laboratorioista teolliseen tuotantoon ja tuotteiksi yhdessä kotimaisten ja ulkomaisten yritysten kanssa. Yhtenä konkreettisena tavoitteena oli uusien yritysten luominen painettavan älykkyyden sovellusten kaupallistamiseksi. PrintoCentin painetun älyn kaupallistamisstrategia sisälsi kolme painopistettä vuosille 2013 2015: pilottivalmistus, teollisen painetun älyn ekosysteemin vahvistaminen sekä läpimurtosovellukset. Yhteisön perustamisvaiheen strategisia yrityskumppaneita olivat Bosch, AU Optronics Corporation (AUO), Orion Diagnostica ja BASF, joka osti Ciban vuonna 2009. PrintoCent on koonnut yhteen yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, jotka ovat mittavalla yhteisponnistuksella luoneet kansainvälisesti kilpailukykyistä painetun älyn toimintaa Oulun seudulle. Tämän Private-Public Partnership -yhteistyön tulosta ovat muun muassa PrintoCent Pilot Factory ja MAXIpainokoneinvestointi. PrintoCent Pilot Factoryyn eli VTT:n, Oulun yliopiston ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun painettavan älyn tiloihin ja laitteistoihin on investoitu noin 8 miljoonaa euroa. Rahoittajina ovat olleet yhteisön perustajajäsenten lisäksi Pohjois- Pohjanmaan liitto, Oulun kaupunki ja yritystahot. PrintoCent uusien yritysten tukena Vuosina 2010 2014 PrintoCent -yhteisössä käynnistettiin kaikkiaan 20 uutta painettavan älyn yritystä (PrintoCent 2013). Uusien yritysten nopeaan kasvuun varauduttiin käynnistämällä Painetusta älykkyydestä liiketoimintaa -yritysvalmennusohjelma. PÄLLI-ohjelmassa kokeneet yritysvalmentajat ovat auttaneet yrityksiä vauhdittamaan painettavan älyn tuoteideoiden pääsyä markkinoille. PÄLLI-valmennus on myös tehostanut painetun älyn liiketoimintamahdollisuuksien tiedostamista pääosin Nokia-taustaisten informaatiotekniikan osaajien keskuudessa. Vuoden 2014 alkuun mennessä painettavan älyn teknologia- ja kaupallistamiskoulutusta oli tarjottu viiden PÄLLI-valmennusohjelman kautta 125 osallistujalle. Lisäksi PrintoCent toteutti vuosina 2010, 2012 ja 2014 kansainvälisen PRINSEteollisuusseminaarin, jossa painetun älyn asiantuntijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat keskustelemaan painetun älyn kaupallistamisesta. Vuoden 2014 PRINSE-seminaari keräsi 240 osallistujaa, joista huomattava osa oli ulkomaisista yrityksistä ja alan johtavista tutkimuslaitoksista. Kotimaisia yrityksiä osallistui seminaariin yli 140. 27
PrintoCent ja kansainvälinen teollisuusklusteri PrintoCent-yritysverkosto alkoi vuonna 2013 koota painettavan älyn kansainvälisen teollisuusklusteria tavoitteenaan nopeuttaa painettavan älykkyyden kaupallistamista ja teollisten arvoketjujen rakentamista. PrintoCent Industry Cluster -ryhmittymään on kansallisten painettavan älyn yritysten lisäksi liittynyt joukko merkittäviä painettavan älyn kansainvälisiä toimijoita, kuten AsahiKasei, BASF, BOTEST-ASYS, Coatema, Corning Glass, DNP, Merck, Robert Bosch, Toyoink ja Murata. Vuoden 2015 alussa PrintoCent-yritysklusterissa oli 43 yritystä (kuva 10 PrintoCentyritysklusterin jäsenet vuonna 2015). PrintoCent-klusteriyhteistyön avulla perustettiin vuosiksi 2015 2017 yritysten ja tutkimuslaitosten yhteishanke, jossa kehitetään muun muassa pikadiagnostiikkaa ja tuotteiden massavalmistusta. Hankkeeseen kutsuttiin mukaan muun muassa Murata Electronics Oy. Kansainvälisten yritysten sijoittumispaikkaneuvotteluihin yritysklusteri yhdessä Pilot Factoryn VTT:n tilojen kanssa on vaikuttanut myönteisesti. Kuva 10. PrintoCent -yritysklusterin jäsenet vuonna 2015. Lähde: Printocent/Kaisto 28
PrintoCent ja VTT PrintoCent on mahdollistanut sen, että VTT:n MAXI-painokoneella käynnistettiin esituotantosarjojen tekeminen ja painetun älyn valmistuksen testaaminen aidossa teollisessa mittakaavassa. MAXIn jatkona olevalla liitäntälinjalla voidaan liittää komponentteja niin 100 mikrometrin kokoisiin puolijohdesiruihin kuin pattereihin ja isoihin, joustaviin aurinkokennoihinkin. PrintoCentin Pilot Factory vahvistaa VTT:n painokoneinfrastruktuuria entisestään tarjoten myös ruiskuvalukoneen, jonka avulla toiminnallinen kokoonpantu alusta voidaan ruiskuvaluprosessissa yhdistää osaksi 3D-muovituotteen rakennetta (VTT tiedote 2012). VTT on osallistunut vuosina 2009 2014 vahvasti eurooppalaisen painetun älyn tutkimus- ja verkostointityöhön. Vuonna 2009 VTT osallistui painetun älyn eurooppalaisen strategisen tutkimussuunnitelman eli SRA Strategic Research Agendan laadintaan. Vuosina 2011 2014 VTT koordinoi COLAE-hanketta (Commercializing Organic and Large Area Electronics), jossa 17 eurooppalaista partneria 12 eri maasta etsi toimintamalleja ja yhteistyömuotoja painettavan älyn kaupallistamiseen. EU:n 7. puiteohjelmaan sisältyneen COLAEhankkeen EU-rahoitusosuus oli 3,8 miljoonaa euroa. Kuvassa 11 näkyy tiivistelmä painetun älyn kehittymisestä Oulussa 1990-luvulta nykypäivään, erityisesti VTT:n ja yritysten yhteistyön kehittymisestä sekä PrintoCent-toiminnan käynnistymisestä. Kuva 11. Painetun älyn kehittyminen 1990-2015: VTT ja yritykset. Lähde: VTT/Kaisto 29
PrintoCent on ollut merkittävä keskittymä kansallisen painettavan älyn ekosysteemin kehittämisessä viime vuosina. PrintoCent-yritysklusterin kotimaisten jäsenten toiminta ulottuu materiaali- ja komponenttitoimituksista kaupallisten lopputuotteiden valmistukseen. PrintoCent-yritysklusterista on muodostunut painetun älyn liiketoimintaekosysteemin merkittävä ja monipuolinen ydin (kuva 12). Kuva 12. PrintoCent painetun älyn liiketoimintaekosysteemin ydin Suomessa. Lähde: PrintoCent/Kaisto 2015 30
6 Kilpailukykytekijät Suomessa Tähän mennessä vahvimpia kilpailukykytekijöitä Suomessa ovat olleet VTT:n pitkäjänteinen työ, suurteollisuuden vahva osaaminen, pk-sektorin lisääntyneet valmiudet sekä Tekesin tärkeä rooli rahoittajana ja sparraajana. 1. VTT:n pitkäjänteinen työ VTT on investoinut painetun älyn osaamiseen ja infrastruktuuriin Suomessa pitkäjänteisesti ja systemaattisesti sekä verkottunut alan johtavien kansallisten ja kansainvälisten osaajien kanssa. VTT:n työn tuloksena on syntynyt seuraavia kilpailukykytekijöitä: Laiteinfrastruktuuri: VTT:lle ja sen ympärille on rakennettu korkeatasoinen, kansainvälisiäkin toimijoita kiinnostava ja houkutteleva laite- ja testausympäristö, etenkin rullalta rullalle valmistuksessa. VTT:n painetun älyn laiteympäristö on saavuttanut laajaa kansainvälistä huomiota ja tunnustusta. Se on saanut muun muassa Best Technical Development Manufacturing Award -palkinnon (IdTechEx Printed Electronics USA 2012 Award Competition), joka myönnettiin laajan pinta-alan kokoonpano- ja muovi-integroidun elektroniikan pilot-valmistuslinjasta. Liiketoimintaosaaminen ja kaupallinen suuntautuminen yhdistettynä tutkimuslaitososaamiseen: VTT on pitkäjänteisesti työskennellyt painetun älyn asiakasrajapinnassa yhdessä teollisuuspartnerien kanssa ja hankkinut painetun älyn kaupallistamisen edellyttämää osaamista. Liiketoimintaosaaminen on kytketty VTT:llä riittävän lähelle soveltavan tutkimuksen osaajia, usein samaan taloon ja samalle käytävälle. Se on mahdollistanut aidon ja kiinteän vuorovaikutuksen soveltavan tutkimuksen ja liiketoimintakehityksen välillä. Kaupallinen suuntautuminen on lisäksi tuotteistettu liiketoimintapalveluina, esi- merkkeinä PrintoCent-toimintamalli ja yritysklusteri sekä painetun älyn startup-yritysvalmennus. Monitieteellisyys ja -teknologisuus: VTT:n osaajapohja ja tutkimuskokemus tarjoavat painetun älyn kehittämisen edellyttämän monitieteellisen ja -teknologisen alustan ja kriittisen massan. Verkostot ja kansainvälistyminen: VTT on kyennyt luomaan painetun älyn toiminnassaan alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vahvan yhteistyöverkoston sekä soveltavan tutkimuksen että liiketoimintaverkoston osalta. Hyvä esimerkki tuloksellisesta alueellisesta yhteistyöverkostosta on Oulun seutu, jossa VTT:n, yliopiston ja ammattikorkeakoulujen sekä alueellisten rahoittajien yhteistyö on osaltaan vauhdittanut toimivan infrastruktuurin luomista painetun älyn kehittämiselle. Aktiivisuus EUohjelmissa on osaltaan vahvistanut VTT:n kansainvälistä asemaa painetun älyn kehittämisessä. Kansainvälinen verkosto on ulotettu aidosti globaaliksi myös Euroopan ulkopuolelle, esimerkiksi Kaukoitään ja Yhdysvaltoihin. Oman erityisosaamisen vahvistaminen: Huolimatta monitieteellisestä ja -teknologisesta osaamisestaan VTT:llä on ollut myös kykyä ja rohkeutta keskittyä ydinosaamiseen, kuten rullalta rullalle -painokoneisiin. Avainhenkilöt: VTT:llä painetun älyn parissa on työskennellyt selkeitä avainhenkilöitä, kuten Harri Kopola ja Raimo Korhonen, joiden erityisosaaminen, johtamismalli ja pidemmän aikavälin näkemykset ovat muodostuneet selkeiksi kilpailukykytekijöiksi. 2. Suurteollisuuteen kerrytetty painettavan älyn osaaminen Suomen suurteollisuudella on ollut tärkeä rooli painettavan älykkyyden jalkauttamisessa Suomeen. Aluksi keskeisessä asemassa olivat metsä- ja konepajateollisuus sekä myöhemmin muun muassa diagnostiikka-ala. Suurteollisuus on löytänyt 31
useille painettavan älykkyyden kaupallistamissovellutuksille yhteistyökumppanin VTT:ltä. Nokialla on ollut tärkeä rooli painettavan älykkyyden kotimaisten teollisuussovellutusten lisääntymisessä. Nokian kansainvälinen osaaminen, kansainvälisen liiketoiminnan ymmärtäminen, verkostot ja skaalattavan teollisuuden osaaminen ovat merkittäviä kilpailukykytekijöitä, joita ilman Suomen edellytykset painettavan älykkyyden liiketoiminnan kasvattamiseen olisivat olennaisesti heikommat. 3. Pk-sektorin lisääntyneet valmiudet ottaa painettava äly osaksi toimintaansa Suomen pk-yrityssektorista löytyy kasvava joukko yrityksiä, joiden valmiudet ottaa painettava äly osaksi liiketoimintaansa ovat viime vuosina parantuneet. Painettavaa älyä kyetään hyödyntämään aiempaa enemmän pk-sektorilla muun muassa seuraavista syistä: Yritysten kyky ja halu yhdistää aiemmin kerrytetty teknologiaosaaminen painettavan älyn tarjoamiin mahdollisuuksiin on selvästi lisääntynyt viime vuosina. Yrityksillä on enenevässä määrin tietoutta ja kykyä hyödyntää tutkimuslaitosyhteistyötä esimerkiksi VTT:n kanssa. Yrityksillä on kykyä ja halukkuutta hyödyntää tarjolla olevia rahoitusmahdollisuuksia, kuten pääomasijoituksia ja Tekesin rahoitusta. Uudella pk-yrittäjäsukupolvella on riittävät tiedot ja taidot sekä rohkeutta perustaa painettavan älyn start-up yrityksiä, usein suoraan globaaleille markkinoille. Painetun älyn yritysvalmennusohjelmat, erityisesti PÄLLIohjelma, tarjoavat uuden väylän yrittäjyyteen painetun älyn yritystoiminnasta kiinnostuneille. Muun muassa Nokia-taustaisia osaajia on osallistunut ohjelmiin. 4. Tekesin rooli ja toiminta Tekesin rooli ja toiminta on Suomen painetulle älykkyydelle merkityksellinen, aivan ydinjuttuja. (Yrityshaastattelut, tekijänä Jukka Teräs) Tekes on ollut merkittävässä asemassa painetun älyn kansallisessa kehittämisessä. Se on tukenut painetun älyn yritystoiminnan kehittymistä lukuisten yrityskohtaisten rahoitusten lisäksi sparraamalla ja kannustamalla. Esimerkiksi Tekesin Oiva Knuuttila rohkaisi jo 2000-luvun alussa Suomen elektroniikkateollisuutta hyödyntämään painetun elektroniikan tyyppisiä uusia kasvualueita. Ensimmäisiä Tekes-ohjelmia painetun älyn kehittämiseksi Suomessa oli ELMO-teknologiaohjelma. Sen puitteissa toteutettiin muun muassa VTT:n tutkimushanke PRINTO vuosina 2002 2004. Tekes on panostanut painettuun älyyn myös muun muassa Toiminnalliset materiaalit 2007 2013-ohjelman myötä. Tekesin alueellisesti merkittäviin painetun älyn hankkeisiin kuuluu esimerkiksi PrinDemo-hanke vuosina 2009 2011. Oulun yliopiston toteuttamassa hankkeessa kehitettiin sovelluskohtaisia demonstraattoreita painettavaan elektroniikkaan ja optiseen mittaustekniikkaan. Hanke oli osa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Pohjois-Suomi-ohjelmaa. PrinDemo myötävaikutti useiden painetun älyn kaupallistamishankkeiden valmisteluun. Lisäksi Tekes on rahoittanut muun muassa Painettavan Paalutus -yritysryhmähankkeita vuosina 2013 2014. Hankkeiden aikana tuoteyritykset yhdessä tutkimuslaitosten kanssa selvittivät painetun älyn soveltuvuutta omiin tuotteisiinsa. Hanketta koordinoi Oulun seudun AMK. Tekes on ollut ja on yhä tärkeässä roolissa painettavan älyn kilpailukyvyn kehittämisessä Suomessa. Siihen on vähintään neljä syytä: 1. Tekesiin on pitkän ajan kuluessa kertynyt liiketoimintamallien ja niiden kehityksen sekä muutostekijöiden syvää ymmärrystä. 2. Tekesillä on aktiivinen ja pitkäaikainen rooli alan systemaattisessa kehittämisessä ja keskeisten toimijoiden saattamisessa yhteen muun muassa PRINTO-, ELMO- ja Toiminnalliset materiaalit -ohjelmien avulla. 3. Suora Tekes-yritysrahoitus tarjoaa konkreettista apua uusille painetun älyn startup-yrityksille. 4. Tekes tuo omalta osaltaan tarvittavaa pitkäjänteisyyttä painetun älyn toimialalle Suomeen. 32
7 Kaupallistamisen haasteita Suomessa Liiketoiminta on kasvanut painetun älyn ekosysteemissä Suomessa suhteellisen hitaasti. Siihen on tämän selvityksen myötä löytynyt muun muassa seuraavia syitä: Suomessa on selkeästi painotettu tutkimus- ja teknologialähtöistä toimintatapaa, kun taas markkinalähtöinen toimintatapa on jäänyt liian vähälle huomiolle. Olisi paneuduttava enemmän siihen, mitä asiakas todella haluaa ja mistä asiakas hyötyy. Merkittävä haaste on saada mukaan isot kansainväliset loppukäyttäjät, sekä kuluttajat että suuret kulutustavaraja elintarvikeyritykset kuin lähialatkin, jotta painetun älyn sovellutukset tulisivat käyttöön todellisilla massamarkkinoilla. Painetun älyn yhä laajenevat sovellusmahdollisuudet tuovat mukanaan myös valinnan vaikeutta: Mitkä painetun älyn sovellutukset myyvät parhaiten heti ja jatkossa? Uskalletaanko tehdä valintoja, joilla keskitytään nopeasti kassavirtaa kasvattaviin sovelluksiin? Tuleeko esimerkiksi lähivuosina painottaa diagnostiikkasovellutuksia? Painokoneala ei joidenkin arvioiden mukaan kehity tarpeeksi nopeasti painetun älykkyyden tarpeisiin. Kotimaisten isojen teollisuusyritysten T&K-yksikköjen saaminen mukaan painetun älyn kehityshankkeisiin on haasteellista ensimmäisten pettymyksiäkin sisältäneiden kehitysponnistusten jälkeen. Painetun älyn startup-yrityksiä on perustettu viime vuosina useita etenkin Nokia-osaamisen pohjalta, mutta alan kehittymiseen ja rahoittajien mahdollisuuksiin vaikuttaa selkeästi se, tuleeko riittävästi onnistumisia. Painettu älykkyys toimialana tarvitsee lisää yritystason läpimurtoonnistumisia, sekä kansainvälisesti että Suomessa. Suomeen tarvitaan painetun älyn edelläkävijäyrityksiä ja sitä kautta lisää tutkimustulosten kaupallistamisen mahdollisuuksia sekä uutta, kasvavaa ja skaalautuvaa kansainvälistä liiketoimintaa. Suomeen tarvitaan riittävän kilpailukykyinen painettavan älyn kaupallistamisen ja teollistamisen ekosysteemi. VTT:n ja muiden keskeisten toimijoiden mahdollisuudet jatkossakin edistää painettavan älykkyyden toimialan kaupallistamista vaikuttavat merkittävästi alan menestykseen Suomessa. Kuva 13. Lähde: Fotolia 33
8 Tulevaisuus ja loppusanat Painettu äly on laajentunut viimeisten 15 vuoden aikana liiketoimintaekosysteemiksi, joka tuottaa sovellutuksia eri elinkeinoelämän aloille. IdTechEx arvioi, että painetun elektroniikan kokonaismarkkinat kasvavat vuoteen 2023 mennessä lähes 77 miljardiin Yhdysvaltojen dollariin. Valtaosa siitä koostuu OLED-sovellutuksista ja eri sovellutuksiin tarkoitetuista johtavista musteista (IdTech Ex 2013). Realistisen kehityksen aika Painetun älyn kehityspolku on läpikäynyt sekä kansainvälisesti että Suomessa niin sanotun Hype Cycle -kehityksen. Alkuinnostusta on seurannut osittainen pettymysten jakso, jolloin osa toimijoista on vetäytynyt. Viime vuosina on kuitenkin jatkettu realistisen kasvun, kehityksen ja tulevaisuuden odotusten vaihetta. Olennaista yritystoiminnassa on tunnistaa tuotteet ja kehityshankkeet, joista syntyy riittävän nopeasti riittävä tulovirta varmistamaan yritysten pitkäaikaisen kehittymisen. Suomessa on pitkäjänteisen toiminnan pohjalta kyetty luomaan painetun älyn ekosysteemi, joka herättää osaamisellaan ja modernilla laiteinfrastruktuurillaan ulkomaistakin kiinnostusta. Oulun seudun painettavan älyn ekosysteemin kehitys on hyvä esimerkki tuloksellisista alueellisista panostuksista. Viime vuosina painetun älyn kehittymistä ovat Suomessa vauhdittaneet painetun älyn mahdollisuuksia hyödyntävien uusien yritysten käyntiin saattaminen sekä etenkin pk-yritysten onnistumiset, mikä on herättänyt muun muassa pääomasijoitusyhtiöiden kiinnostuksen. Tekes ja julkinen sektori avainasemassa Painettu äly on kehittynyt liiketoimintaekosysteemiksi, jossa yritykset, tutkimustoiminta, julkinen sektori ja rahoittajat ovat verkottuneet kansallisesti ja kansainvälisesti keskenään. Julkisen sektorin toimenpiteet muun muassa tutkimuksessa, soveltavassa tutkimuksessa, kansallisessa ja kansainvälisessä verkostoitumisessa sekä rahoituksessa ovat tulevaisuudessa yhtä merkityksellisiä kuin tähänkin asti. Onnistuneella yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä on Suomessa saatu painetun älyn kaupallistaminen lupaavaan alkuun. Painettua älyä pidetään Suomessa merkittävänä potentiaalisena tulevaisuuden alana. Aalto-yliopiston professori Raimo Sepponen totesi vuonna 2012: Se (painettu elektroniikka) on lupaava alue. On kuitenkin vaikea sanoa, milloin se alkaa konkretisoitua tuotteina, meneekö siihen kaksi vai kaksitoista vuotta. (Tekniikka&Talous 2012). Tekesin toivotaan jatkossakin osaltaan luovan lisäedellytyksiä painettavan älyn tuotteistamiseen Suomessa. Yleisemmin voidaan todeta Suomen keskeisten teknologia- ja innovaatiotoimijoiden haaste: Millaisilla ohjelmilla ja millaisilla rahoitusinstrumenteilla vahvistetaan painettavan älyn kotimaista yritystoimintaa ja otetaan Suomelle mahdollisimman suuri osuus painetun älyn liiketoiminnasta kovassa kansainvälisessä kilpailussa? 34
Näkemyksiä tulevaisuuden kehitysaskelista Painetun elektroniikan kehityspolulla tulevaisuuden mahdollisuudet saattavat löytyä esineiden internetistä (IoT, Internet of Things). On arvioitu, että vuoteen 2021 mennessä maailmassa olisi 200 miljardia laitetta kytkettynä internettiin. Nämä laitteet vaihtavat tietoa ja keskustelevat sulavasti keskenään verkon ylitse mahdollistaen uudenlaisia palveluja mm. terveydenhuollon, älykkään rakentamisen ja asumisen, teollisuusautomaation ja ympäristön seurannan alueille. Esineiden internetin kasvun myötä näiden laitteiden määrä tulee kasvamaan eksponentiaalisesti. Ennustettu kehitys edellyttää luopumista nykyisen kaltaisista jäykän piirilevyn päälle rakennetuista elektroniikkalaitteista. IoT -laitteiden tulee olla edullisia, ohuita, joustavia ja ympäristöön sulautuvia. Nykyisenkaltainen akkuihin ja paristoihin perustuva energianlähde ei ole kestävä ratkaisu ympäristön kannalta. Laitteiden tuleekin kerätä itse tarvitsemansa energia ympäristöstään hyödyntämällä kestävän kehitykseen ja kierrätykseen soveltuvia materiaaleja. Energian keruussa hyödynnetään useita eri lähteitä kuten valoa, radioaaltoja ja liikettä. Energia varastoidaan superkondensaattoreihin, jotka on valmistettu ympäristöystävällisistä ja kierrätettävistä materiaaleista toisin kuin paristot. Uudenlaisten komponenttien valmistamisessa sovelletaan paino- ja ohutkalvoteknologioita, jotka mahdollistavat uuden sukupolven pienitehoiset ja nopeat piirit, tiedon tallentamisen ja prosessoinnin sekä langattoman kommunikoinnin. Markku Lämsä Tekes Kuva 14. Lähde: Fotolia 35
Tekijästä Katsauksen on laatinut tekniikan tohtori, MBA Jukka Teräs. Hänellä on pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus teknologiapohjaisten yritysten ja toimialojen analysoinnista ja kehittämisestä. Teräs on myös tutkinut ja arvioinut huipputekniikan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vaikutuksia alueiden menestymiseen Suomessa ja ulkomailla. 36
Yritysinfoboxit Picosun Oy Nanoteknologiaan perustuvat pinnoitteet suojaavat älykästä elektroniikkaa Picosunin rullalta rullalle -pinnoituslaitteissa voidaan kasvattaa ALD-kalvoja (Atomic Layer Deposition eli atomikerroskasvatus) jatkuvatoimisesti joustaville materiaaleille. Näillä atomikerroksiin perustuvilla kalvoilla voidaan suojata painettua älykästä elektroniikkaa kosteudelta tai muokata joustavaa materiaalia ja sen pinnan ominaisuuksia, kuten sähkönjohtavuutta tai veden hylkivyyttä. Tästä hyötyvät muun muassa anturi-, akku- ja näyttöteknologiat. ALD-teknologian avulla voidaan esimerkiksi toteuttaa turvallisia ja tehokkaita lääketieteellisiä laiteratkaisuja ihmiskehon sisälle tai räjähdysvaarattomia sähköautojen akkuja. Voi vain kuvitella millaisia vaikutuksia tällä on tulevaisuudessa ihmisten elämään ja globaaliin teollisuuteen, sanoo toimitusjohtaja Juhana Kostamo. Picosunin tämänhetkinen liikevaihto on reilut 10 miljoonaa euroa ja yritys työllistää kumppanuusverkostojensa kautta yli sata ammattilaista. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 95 prosenttia. Vanhenevan väestön alati lisääntyvä terveysteknologian tarve sekä pyrkimys pienempään ja tehokkaampaan elektroniikkaan ja ympäristöystävälliseen energiantuotantoon ja varastointiin on vaikuttanut suuresti ALDteknologian kysyntään. Picosunin visiona on olla mukana kehittämässä näihin megatrendeihin liittyviin haasteisiin soveltuvia ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko ihmiskuntaa asiakkaiden lisäksi. Picosunin hallituksen jäsenen TkT Tuomo Suntolan Suomessa vuonna 1974 kehittämä ALD on jo nyt keskeinen teknologia erityisesti mikroprosessoreiden, muistipiirien, kovalevyjen ja ledien tuotannossa. ALD:tä käytetään myös aurinkokennojen valmistukseen sekä monenlaisten kolmiulotteisten kappaleiden ja rakenteiden, kuten kolikoiden ja korujen, suojaamiseen. Tulevaisuudessa ALD on osana lukemattomia uusia ja tehokkaampia tuotteita, myös kokonaan uusilla teollisuudenaloilla. Tämän takaamiseksi Picosun kehittää jatkuvasti ratkaisuja, jotka mahdollistavat nopean ja puhtaan tuotannon monien erityyppisten asiakkaiden tuotantolaitoksilla. Isoina erinä esimerkiksi piikiekkojen tai lasien päälle, rullalta rullalle tai pulverirakeiden ympärille. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Kilpa vain kiihtyy, mutta suomalainen korkealaatuinen teknologia ja osaaminen yhdistettynä asiakkaiden kuunteluun ja palvelujen kehittämiseen takaavat Picosunin pärjäämisen maailmanmarkkinoilla. Tekes on rahoittanut useita Picosunin tuotekehitysprojekteja ja yritys on osallistunut moniin eurooppalaisiin elektroniikan ja nanoteknologia-alan yhteistyöohjelmiin. 37
Medix Biochemica Ab Älykkäitä pikatestejä terveydenhoitoon Vuonna 1985 perustettu Medix Biochemica kehittää, valmistaa ja markkinoi muun muassa diagnostisia pikatestejä erityisesti naisten terveydenhoitoon. Testeillä voi esimerkiksi määrittää onko synnytys alkamassa ennenaikaisesti ja aloittaa hoitotoimenpiteet välittömästi. Medix Biochemican Actim-pikatestituotteet ovat vasta-aineisiin perustuvan tunnistuksen ansiosta herkempiä ja spesifisempiä kuin monet kliinisesti käytössä olevat kemialliset pikatestit. Monissa pikatesteissämme on hyödynnetty suomalaisia innovaatioita, joita olemme kaupallistaneet ja tuotteet ovat markkinoille tullessaan olleet alansa ensimmäisiä. Näytteenoton ja testin suorittamisen helppous sekä tulosten luotettavuus ovat tehneet testeistämme erityisesti raskauden monitoroinnissa kansainvälisiä markkinajohtajia, kertoo Medix Biochemican tuotekehityspäällikkö Juuso Juhila. Yritys työllistää yli 90 henkeä ja vuonna 2016 yhtiön liikevaihto oli noin 17 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia siitä tulee viennistä. Merkittävä osa (15 20 prosenttia) liikevaihdosta menee tuotekehitykseen. Tärkeimmät markkinat ovat Eurooppa, Aasia ja Pohjois-Amerikka. Kasvua yritys odottaa erityisesti Yhdysvalloissa sekä Kiinassa, jossa bioteollisuuden kasvu on ollut nopeaa. Lähellä potilasta tapahtuva vieritestaus, eli niin sanottu point-of-care-diagnostiikka sekä digitaalisuuden lisääntyminen ovat kasvavia megatrendejä diagnostiikassa. Actim1ngeni-lukulaitteemme analysoi pikatestiemme tulokset automaattisesti sekä dokumentoi ja tallentaa tulokset helposti jäljitettävään muotoon erilaisiin järjestelmiin. Pienikokoinen laite tekee mahdolliseksi diagnoosin ja hoitopäätöksen tekemisen paikan päällä. Voimakkaasti kasvava diagnostinen megatrendi on myös kotona tehtävä diagnostiikka tai terveydentilan monitorointi. Se edellyttää diagnostisten testien lisäksi mobiiliteknologiaan liittyviä ratkaisuja sekä yhteiskunnallista pohdintaa kotidiagnostiikan hyödyllisyydestä ja sen oikeanlaisesta suorittamisesta. Medix Biochemica keskittyy tällä hetkellä erityisesti terveydenhoidon ammattilaisten suorittamien testien edistämiseen esimerkiksi kotisairaanhoidossa. Tekesin osittain rahoittamana Medix Biochemica rakentaa lisäksi ensimmäisenä Suomessa lääketeollisuuden ja diagnostiikka yritysten yhteistyöverkostoa. Tavoite on tuottaa diagnostisia testejä ohjaamaan oikeaa lääkitystä oikealle potilaalle oikeaan aikaan, joka samalla voi nopeuttaa lääkekehityksen kulkua. Kuva 15. Lähde: Medix Biochemica 38
Beneq Oy Korkean teknologian suojapinnoitteita ja näyttöjä moniin eri tarkoituksiin Beneq valmistaa laitteita, joilla tehdään nanoteknologiaan perustuvia pinnoitteita esimerkiksi suojaamaan joustavaa ja orgaanista elektroniikkaa ympäristövaikutuksilta. ALD-teknologia (Atomic Layer Deposition), jonka toimittaja me olemme, on muuttunut yhä enemmän tutkimusaiheesta teolliseksi teknologiaksi. Sillä pystytään parantamaan kaupallisten tuotteiden ominaisuuksia massatuotannossa. Uudet teknologiat pitää nykyään myös saada entistä nopeammin tuottamaan. Olemme hyödyntäneet ALD-tehtaamme ainutlaatuista konekantaa ja kapasiteettia tuomalla markkinoille kokonaan uuden tavan ostaa pinnoitteita palveluna ilman laiteinvestointeja. Se on tällä hetkellä nopein tapa saada uusi ohutkalvoratkaisu markkinoille, kertoo Beneqin viestintä- ja markkinointijohtaja Matias Impivaara. Globaalin kilpailun koveneminen ja paine lyhentää tuotekehitysaikoja ajaa asiakasyritykset etsimään nopeampia tapoja saada kilpailuetua ja uusia tuotteita markkinoille. Tarvitaan nopeita ja ketteriä tutkimusprojekteja ja joustavaa tuotantoa, joiden riskiä on helppo hallita ja kulut helppo arvioida. Siksi uskomme pinnoituspalvelujemme kasvun jatkuvan. Yrityksen elektroluminesenssinäytöt kestävät äärimmäisiä olosuhteita, kuten kuumuutta, kylmyyttä ja tärinää. Näyttöjä käytetään muun muassa metallisulattamoissa, kaivoksissa ja öljynporauksessa. Beneq kehittää lisäksi läpinäkyviä näyttöjä, joita voi käyttää esimerkiksi kodinkoneissa tai työkoneen ikkunoissa. Kuljettajan ei tarvitse ottaa katsetta pois työstään, vaan relevantti tieto näytetään ikkunassa ja virheen mahdollisuus pienenee oleellisesti. Beneqin toiminta liittyy moniin yhteiskunnan suuriin haasteisiin ja maailman teollisuuden megatrendeihin. Ultraohuet pinnoitteet auttavat säästämään arvokkaita raaka-aineita ja niiden avulla asiakkaiden lopputuotteet kestävät pidempään. Nanopinnoitteita käytetään myös osana monia uusia energiaa säästäviä tuotteita, kuten aurinkokennoja ja uudenlaisia moottori- ja akkuratkaisuja. Hyvä esimerkki on joustava elektroniikka, jonka yleistymisen yhtenä esteenä on ollut se, että kosteussuojaus taipuisilla pinnoilla on ollut vaikea toteuttaa perinteisillä menetelmillä. Beneqin ALD-pinnoitteet tarjoavat ratkaisun muun muassa siihen. Tekesin rahoitus on auttanut useissa tuotekehitysprojekteissa sekä Yhdysvaltojen ja Kiinan markkinoiden liiketoimintapotentiaalin selvittämisessä. 39
Orion Diagnostica Oy Korkean teknologian testejä moniin eri tarkoituksiin Orion Diagnostica Oy kehittää, valmistaa ja markkinoi diagnostisia testejä ja testijärjestelmiä esimerkiksi terveydenhoitoon, ravitsemusalalle ja teollisuuteen. Yrityksen erikoisosaamista ovat lähitestauksen kliiniseen diagnostiikkaan ja hygienian seurantaan tarkoitetut testit. Yli 40 vuotta toimineen Orion Diagnostican asiakkaita ovat muun muassa lääkärit, terveyskeskukset ja työterveyshuolto, hoivakodit, sairaalat ja klinikat sekä kliinisen kemian ja mikrobiologian laboratoriot. Yrityksen valmistamat hygieniatestit auttavat pintapuhtauden ylläpidossa, kuten terveydenhoitoympäristöjen infektioiden hallinnassa. Ruoanvalmistus- ja ravitsemuspalvelualoille suunnatuilla testeillä varmistetaan ruokaketjun turvallisuus. Orion-konserniin kuuluvan Orion Diagnostican vuoden 2015 liikevaihto oli 58 miljoonaa ja liikevoitto 8,5 miljoonaa euroa. Sekä liikevaihto että -voitto kasvoivat edellisvuodesta. Yrityksen tuotteita myydään yli 60 maassa, ja ulkomaan toiminnan osuus liikevaihdosta on yli 80 prosenttia. Orion Diagnosticalla on työntekijöitä Suomessa ja ulkomailla noin 300. Painetun älyn osaamista edustaa Orion Clean Card PRO, painoteknologiaan perustuva pintapuhtaustesti, joka on tarkoitettu puhdistuksen tehon testaamiseen ja seurantaan. Testi mittaa pinnoilta proteiinijäämiä, joiden löytyminen viittaa riittämättömään puhdistukseen. Testissä yhdistyvät painoteknologiaosaaminen sekä mikrobiologia, kemia, materiaalitieteet ja tuotesuunnittelu. Käytetty reagenssi, joka havaitsee proteiinin tähteitä, on painettu testin kudoksen alla olevaan rei itettyyn osaan. Testin etuja ovat nopeasti valmistuvat ja tarkat tulokset, helppokäyttöisyys ja kustannustehokkuus. Väestön ikääntyminen, krooniset sairaudet ja terveydenhuollon kustannusten nousu edellyttävät entistä enemmän terveyden ylläpitämistä, sairauksien ennaltaehkäisyä ja ennakoivaa toteamista sekä ratkaisuja, jotka mahdollistavat räätälöidyn, yksilöllistetyn diagnostiikan ja hoidon. Diagnostiset testit ovat tärkeä osa terveydenhuollon kokonaisuutta. Arvioiden mukaan noin 70 prosenttia terveydenhuollon päätöksenteosta perustuu diagnostisten testien antamaan informaatioon, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Tarkkanen. Terveydenhuollossa tarvitaan uusia, nopeita, luotettavia ja helppokäyttöisiä diagnostisia testejä ja menetelmiä muun muassa infektiotautien ja antimikrobiresistenssin toteamiseen sekä syöpädiagnostiikkaan. Myös uusille käyttäjäystävällisille ratkaisuille kroonisten tautien diagnostiikassa on kysyntää. Potilaskäynnin aikana tehtävät nopeat vieritestit ovat diagnostiikka-alan kasvun moottoreita ja digitalisaatio uudistaa terveydenhuollon prosesseja. Teollisuusprosessien mikrobikontaminaation kontrollointikin on kasvamassa. Orion Diagnostica on ollut keskeinen toimija Älykäs monitorointi -tutkimusohjelmassa, jota Terveyden ja hyvinvoinnin strategisen huippuosaamisen keskittymä, SalWe Oy, koordinoi. Orion Diagnostican teollinen tutkimus on kohdistunut helppokäyttöisten pikatestaukseen soveltuvien analyyttien, biologisten reagenssien, mittausteknologioiden, valmistustekniikan ja käytettävyyden kehittämiseen. 40
41
Lähteet Beneq (2013): Beneq developed new R&D ALD OLED encapsulation system. Press release 17.4.2013 CORDIS News (2008): ROLLED project makes flexible light sources a reality. Press release 2008-12-11. http://cordis.europa.eu/news/rcn/30239_en.html Das R & Harrop P (2012): Printed, Organic & Flexible Electronics Forecasts, Players & Opportunities 2012-2022. Retrieved from www.idtechex.com. Das R (2014): Printed Electronics: Markets, Technologies and Commercialisation. IdTechEx presentation at PRINSE14, 5.2.2014 Oulu. Fyfe D (2012): Making a Business from Printed Intelligence. Presentation at PRINSE12, 14.3.2012 Oulu Heino M (2012): Functional Materials Programme From Science to New Business. Presentation at Tekes Functional Materials Kick-off Day, Helsinki 7.3.2012 Helsingin Sanomat (2015): Kosketusnäytöistä töitä Suomeen. Helsingin Sanomat 7.2.2015 s. B10. IDTech Ex (2012): Printed electronics USA 2012 Award winners. From: www.idtechex.com. IDTechEx (2013): Printed organic and flexible electronics forecasts: players and opportunities 2013-2023. From: www.idtechex.com/research/reports/printed-organic-and-flexible-electronics-forecasts-players-andopportunities-2013-2023.000350.asp. Iida (2012): Connecting Printed and Electronic Worlds: DNP (Dai Nippon Printing Company) Way. Presentation at PRINSE 12, 14.3.2012, Oulu. Kaisto I (2014): PrintoCent: Towards Industrialization and scale-up cases. VTT Presentation at Prinse 14, Oulu 5.2.2014 Kaleva (2015): Venäjä rahoittaa ledikalvotuotantoa. 8.10.2015 s. 12 Kauppalehti (2012): Painokone laittaa muoviin älyä.15.10.2012 s. B6. Orion (2010): Kemianteollisuuden innovaatiopalkinto Orion Diagnostican pintapuhtaustestille. Lehdistötiedote 28.4.2010. Spektikor (2012): Spektikorin EKG-ilmaisimelle lääkelaitehyväksyntä. Lehdistötiedote 27.11.2012. Talouselämä (2012): Muotoiltava kosketusnäyttö kestää kovaa käyttöä. 24.10.2012 Talouselämä (2016): Uusi keksintö Finlaysonilta: Pehmeä lamppu, joka ei mene rikki. 25.2.2016 Tekes (2009): Vallankumouksellinen RFID. Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla. Katsaus 249/2009. Heikki Seppä. Tekes (2015): In Vitro Diagnostics a Finnish Success Story. Katsaus 316/2015. Paul Mundill. Tekniikka&Talous (2012): Ylpeys kuihdutti elektroniikkaviennin. Tekniikka&Talous 39/2012 s. 2 Tekniikka&Talous (2015): Halpa elektroniikka syntyy painokoneessa. Tekniikka & Talous 13.2.2015 s.14-16 Tekniikka & Talous (2016): Näyttö voidaan upottaa tuulilasiin katse pysyy tiessä. Tekniikkka & Talous 18.2.2016. Teknologiateollisuus (2012): Startup-yritys tarvitsee laaja-alaista osaamista ja verkostoja. Uutiskirje 4/2012. Vinnova (2011): Ready for an early take-off. International evaluation of the Vinnväxt initiatives in earlystages. VTT (2007): Printable Optics and Electronics: a Short Summary from the Printo-project 2002-2004. In: VTT Research & Development activities in Printed Intelligence 2006. VTT (2008): VTT ja sveitsiläisyritys Ciba kehittävät uusia painetun älyn ratkaisuja. VTT tiedote 3.6.2008 VTT (2012): Painetun älyn teollistamisyksikkö laajenee Oulussa. VTT tiedote 10.9.2012. VTT (2012): www-sivu, sovelluskohteet VTT Impulssi (2012): Painetaan älyä Suomi kohoaa painetun elektroniikan nousevien markkinoiden kärkeen. VTT Impulssi 1/2012. Yleisradio (2013): Yleisradio/uutiset 10.7.2013: Oululainen Spektikor sai Nato-sopimuksen. www-sivuja: www.tekes.fi, www.colae.eu, www.printocent.fi, www.iscent.fi, www.enfucell.com, www.spektikor.com, www.flexbright.fi, www.nanocomp.fi, www.tactotek.com, www.canatu.com 42
Liitteet Liite 1. PRINSE 14 osallistujaluettelo Abe Masayuki Asahi Kasei Corporation Agari Michaela BASF SE Ahopelto Timo Lifeline Ventures Alajoki Teemu VTT Alastalo Ari VTT Albers Martin BioNavis OY Allen Mark Nokia Corporation Anjala Jenni Gemalto Oy Backman Antti Delektre Oy Berg Antti Oulu University of Applied Sciences Brok Wouter Roth & Rau B.V. Brown David Canatu Carrabina Jordi Universitat Autonoma de Barcelona Das Raghu IDTechEx De Geest Jan TheraSolve NV De Geest Wim TheraSolve NV Debandi Paolo Saati Defranoux Christophe SEMILAB Dijk Hans Scienion AG Dion André Printability and Graphic Communication Institute Drago Guido Applied Enzyme Technology Ltd Ducellier Thomas National Research Council Eberhardt Matthias omtsys (M-U-T GmbH) Eerola Harri Ruukki Eiroma Kim VTT Enger Olivier BASF Schweiz AG Erho Tomi The Active Paper Company Eronen Matti Nanocomp Oy Ltd Eskola Jarkko Labmaster Ltd. Fabritius Tapio University of Oulu Farnsworth Stan NovaCentrix Forsman Johanna VTT Fröberg-Niemi Linda Turku Science Park Ltd Oy Glaser Nicolas CSEM Hadzic Admir Optitune Oy Hakalahti Leena VTT Halla Valtteri Leia Hannu Jari University of Oulu Hannu-Kuure Milja Optitune OY Happonen Tuomas University of Oulu Hast Jukka VTT Hecker-Denschlag Nancy omtsys (M-U-T GmbH) Heikkinen Mikko Tactotek Heino Markku Spinverse Ltd. Heinonen Jouni Enfucell Oy Hsiao Cc Polyera Corporation Huttunen Olli-Heikki VTT Huttunen Arttu VTT Häkkinen Juha University of Oulu Ihme Sami VTT Ikonen Kari Neficon Finland Ltd Ilola Terhi Labmaster Ltd. Jaakkola Heikki Clothing Plus Oy Jaatinen Jukka Polar Electro Oy Jalas Panu Janko Pavel Avery Dennison Jauzein Tristan SICPA sa Juhila Juuso Medix Biochemica Juusti Antti Neficon Finland Oy Juuti Mikko VTT Juuti Juha OAMK Järvitalo Henna Optitune Jääskeläinen Jaakko Walki Oy Kaikkonen Eero MInero oy Kaiser Andreas Lenzing Technik Mechatronics Kaisto Ilkka VTT Kaksonen Jouni JK Kalistaja Esa Pulse Finland Kapnopoulos Christos Aristotle University of Thessaloniki Karioja Pentti VTT Kauppinen Sakari Oulu university of applied sciences Kela Laura VTT Kemppainen Timo Mepromation Kemppainen Antti VTT Keränen Heimo FocalSpec Oy Keränen Mikko VTT Keränen Kimmo VTT Keskinen Jari VTT Kiihamäki Jyrki VTT Kivimäki Liisa VTT Koidis Christos ORGANIC ELECTRONIC TECHNOLOGIES P.C. Koivu Matti Global Innovation Network Oy Kolbusch Thomas Coatema Coating Machinery GmbH Kopola Harri VTT Korhonen Ari Sun Chemical Korhonen Perttu Tactotek Oy Korhonen Pasi Valopaa Ltd. Kostamo Juhana Picosun Oy Krakhin Dmitry Flexbright Oy Kuncova-Kallio Johana BioNavis Ltd Kurkinen Marika VTT Kusaka Yasuyuki National Institute of Advanced Industrial Science and Technology Kutilainen Terho IMAPS / Poltronic Kuusisto Jani-Mikael Ynvisible Kylmänen Markku Neficon Finland Oy Känsäkoski Markku MK Fluidics Oy Laitinen Mika Magnasense Technologies Oy Laitinen Jyrki Oulu University of Applied Sciences Lampela Juha Detemex Oy Lappalainen Kristian Gemalto Oy Laurikko Liisa Turku Science Park Lee Luke UC Berkeley Leppilampi Mari Takomo Liedert Ralph VTT - Technical Research Centre of Finland Lucignano Carmine SAATI Lundström Ilona Tekes Luotola Juhani Orion Corporation Orion Diagnostica Oy Luuk Tatu Lasimestarin Ikkuna Oy Maaninen Arto VTT Majumdar Himadri VTT Technical Research Centre of Finland Makita Akira DAI NIPPON PRINTING Makkonen Pekka Flexbright Oy 14 PARTICIPANT LIST www.printocent.com Malik Surama Nokia Marttila Asko VTT - marttilaconsulting Mattila Ari Valopaa Ltd. Mauer Ralf InnovationLab GmbH Meyer Nico Coatema Coating Machinery GmbH Moder Harald merconics GmbH & Co. KG Mustonen Tero BASF Myry Manu Clothing+ Mäkinen Jukka-Tapani VTT Mäkinen Seppo Taikon Advisor Oy Mäkinen Mikko MoniDrops Mäkiniemi Teemu Goodwiller Mäntylä Markku Metso Automation Oy Määttä Harri Oulu University of Applied Sciences Nakamura Kaori TOYO INK SC HOLDINGS CO.,LTD. Technology innovation HQ Niemelä Karri FocalSpec Niemi Seija Orion Diagnostica Nietvelt Steven Cartamundi Nikkilä Jarmo Gemalto Oy Nissinen Marja Oulu University of Applied Sciences Nomura Ken-Ichi National Institute of Advanced Industrial Science and Technology Nousiainen Eero OAMK Närhi Timo Meadville Aspocomp Int. Ltd. Occhipinti Luigi STMicroelectronics Paajanen Kimmo Oulu University of Applied Sciences Paakkolanvaara Mikko VTT Paavola Juho Elcoflex Oy Padinger Franz Botest Printed Sensors GmbH Pehkonen Johnny Optitune Peltonen Jouko Åbo Akademi University Peräsalo Mats Lab-dig Oy Pier Tanguy Cartamundi Pihkakoski Daniel Polar Electro Piila Turo Neficon Finland Oy Pinheiro Carlos Ynvisible Pykäri Lasse Nokia Rantala Juha Inkron Oy Rasi Simo Bio Option oy Raukola Jaakko Iscent Oy / KeepLoop Oy Remonen Tommi Arubedo AB Reponen Paula Oulu University of Applied Sciences Reynaert Philippe European Commission DG Connect Ribeiro Miguel CeNTITVC - VAT PT 507 682 734 Rikita Naoki MMC RYOTEC CORPORATION Rikkola Riku VTT Rintala Tommi Delektre Oy Rissanen Jaakko Orion Diagnostica Oy Ritvonen Tapio VTT Rodriguez Miguel Scienion AG Ronkainen Jukka MoniDrops Rousu Sanna VTT Rönkä Kari VTT Schedrov Sergey Flexbright Oy Scheiber Horst Durst DIT GmbH Schnieper Marc CSEM Muttenz Sesay Adama CEMIS-Oulu, KUC, Univeristy of Oulu Siitonen Simo Stora Enso Oyj Siitonen Samuli Nanocomp Oy Ltd Sliz Rafal University of Oulu Smolander Maria VTT Soininen Erkki Canatu Oy Solehmainen Kimmo VTT Stan Sorin VDL FLOW Stanton John Archipelago Technology Group Ltd Sundell Christian BusinessOulu Sunnari Antti VTT Svensson Magnus Acreo Swedish ICT AB Särkelä Petri Goodwiller Oy Söderlund Mikko Beneq Takaluoma Antti Offcode Takeda Toshihisa Murata Manufacturing Co., Ltd. Takkinen Kristiina VTT Talo Anja Enfucell Oy Tanaka Tsuneharu Asahi KASEI Tarvainen Timo Elcoflex Oy Tauriainen Antti Screentec Oy Tauriainen Markku Taurisol Oy Tervo Jyrki VTT Tiller Thomas SICPA SA Ting Yiping Polyera Corporation Toivakka Martti Åbo Akademi Tonziello Jacopo Eni Torniainen Niina Oulu University of Applied Scinences Torrent Poch Marc Cetemmsa Torvinen Veli Tekniseri Group Oy Tsuboi Tatsuya Dai Nippon Printing Co., Ltd. (DNP) Tuhkala Teija Oulu University of Applied Sciences, School of Engineering Tuomaala Tomi Oulu University of Applied Sciences Tuomikoski Markus VTT Vaari Anu VTT Vainio Timo OAMK Valencia Daniel Onyx Solar Valkonen Hannu Ultracom Walshe Peter Toyo Ink Europe Varis Anni Clothing Plus MBU Varjo Sami University of Oulu Varjos Ilkka Canatu Vatanen Ville JOT Automation Venäläinen Jorma JOT Automation Ltd. Wierzchowiec Piotr Merck Chemicals Vilkman Marja VTT Vilmi Toivo Valopaa Ltd. Wilson Richard Cambridge Display Technology Visser Peter BOM (Brabant regional development agency) Wolin David CSEM Brasil Wright Daniel Nilsen SINTEF ICT Wu Thomas Q Kinordia Med AB Vuorela Taina School of Business, Oulu Univerity of Applied Sciences Välimäki Marja VTT Technical Research Centre of Finland Yjänä Samuli VTT Yoshida Koji Murata Manufacturing Co., Ltd. Zicarelli Fernandez Fernando ASADA MESH Österbacka Ronald Åbo Akademi 14 PARTICIPANT LIST www.printocent.com 43
Tekesin julkaisuja Vaikuttavuusselvityksiä 249/2009 Vallankumouksellinen RFID - Etätunnistusteknologian kehitys meillä ja maailmalla 251/2009 Sääpalveluiden liiketoiminta Suomessa 258/2009 Ruoripotkurilaitteiden liiketoiminta Suomessa 273/2010 Ohjelmistoalan liiketoiminta Oulun seudulla 285/2011 Uusiutuvan dieselin kehityspolku 287/2012 Teollisuusentsyymeistä kansainvälisesti verkostoitunutta liiketoimintaa 303/2013 Peliteollisuus 304/2015 Puunkorjuun koneistuminen 316/2015 In Vitro Diagnostics - a Finnish Success Story 321/2016 Suomen kaupungistuminen - teollisen asuntorakentamisen kehityspolku 323/2016 Etäpalvelut - energia ja turvallisuuden tunne 325/2016 Painettu äly - kehityspolku 326/2016 Terveyden omaehtoinen edistäminen - kehityspolku Tekesin katsauksia 332/2016 Tulevaisuuden energia 2030.. 2050. Taustaraportti. Pia Salokoski. 37 s. 330/2016 How to Improve Global Competitiveness in Finnish Business and Industry? -Impact study. Alasdair Reid, Jelena Angelis, Elina Griniece, Kimmo Halme, David Regeczi, Julien Ravet and Vesa Salminen. 119 p. 329/2016 Innovation Ecosystems, Competencies and Leadership-Human Spare Parts and Venture Finance Ecosystems under Scrutiny. Markku Sotarauta, Tuomo Heinonen, Pasi Sorvisto & Jari Kolehmainen (eds.). 83 p. 328/2016 The Role of High-impact SM Es in Finland. Thommie Burström, Mikko Gronlund and Tuomas Ranti. 103 p. 327/2016 Opas lääkkeiden myyntilupavaatimuksista - Tuotekehitysnäkökulma Suomessaja EU:ssa. DRA Consulting Dy. 69 s. 326/2016 Terveyden omaehtoinen edistäminen - kehityspolku 325/2016 Painettu äly - kehityspolku 324/2015 Avustusta, lainaa vai molempia? -Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun. Mikko Valtakari. 29 s. 323/2016 Etapalvelut -Energia ja turvallisuuden tunne. Seppa Kalli, Virpi Martikainen ja Tommi Rissanen. 55 s. 322/2015 Patients, business and the state -Translating health information into sustainable benefits. Policy brief for engagement practices in Canada. Finland, Iceland, Spain, UK and the US. Aaro Tupasela, Karoliina Snell and Jose A Cariada. 51 p. 320/2015 Evaluation of Tekes Activities -Main Methods and Impacts. Jari Hyvärinen. 39 p. 319/2015 Teollisuusyrityksen digipolku -Katsaus digitalisaatioon teollisuusyritysten näkokulmasta. Harri Lakkala, Timo Rainie, Jari Jussila, Hannu Karkkainen, 0lli Pirttilä, Marko Seppanen ja Tero Peltola. 35 s. 318/2015 Impact of Tekes on Capabilities. Kimmo Halme, Katri Halla, Brian Barge, Margaret Dalziel, Tarmo Lemola and Antti Hautamäki. 157 p. 317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Stahle Ja Mika Pirttivaara (toim.). 316/2015 In Vitro Diagnostics -a Finnish Success Story. Dr Paul Mundill. 42 p Julkaisujen tilaukset Tekesistä: http://www.tekes.fi/tekes/julkaisut Takakannen kuva: Beneq 44
Porkkalankatu 1, Ruoholahti PL 69, 00101 Helsinki Vaihde: 029 50 55000 www.tekes.fi Ota yhteyttä Esko Virtanen 050 5577 833