Käyttöasetuksen (403/2008) soveltamisohjeita. Koneyhdistelmien tekniset turvallisuusvaatimukset

Koulutusaineistoa 15.10.2009 Käyttöasetuksen (403/2008) soveltamisohjeita Koneyhdistelmien tekniset turvallisuusvaatimukset Konelinjat, robottisolut, prosessien koneyhdistelmät Tapio Siirilä, Matti Sundquist www.turvataso.fi Helsinki 2009

2 ESIPUHE Valtioneuvoston asetus (403/2008) työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (käyttöasetus) on korvannut vuoden 2009 alusta lähtien aikaisemman valtioneuvoston päätöksen (856/1998) työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (käyttöpäätös) ja kaikki siihen myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset. Käyttöasetus on annettu työturvallisuuslain (738/2002) nojalla ja sen velvoitteet koskevat lähinnä työpaikan työnantajaa. Tässä julkaisussa esitetään käyttöasetuksen säännösten soveltamisohjeita. Käyttöasetuksessa esitettävät tekniset vaatimukset ovat hyvin yleisluontoisia. Siten työnantajalla on paljon harkinnanvaltaa siitä, mitkä turvallisuusratkaisut ovat riittäviä eri sovelluksille ja tilanteille. Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa työnantajaa käytössä olevien koneiden turvallistamisessa ja esittää siihen tarvittavia tietolähteitä. Matti Sundquist matti.sundquist@sundcon.fi Tapio Siirilä tapio.siirila@nbl.fi

3 Sisällys [Lisää viittaus liitteisiin]käyttöasetuksen soveltaminen koneisiin... 4 Käyttöasetuksen soveltaminen koneisiin... 4 Uudet koneet... 4 Käytössä olevat koneet... 4 Kunnossapito ja muutokset... 6 Koneyhdistelmien tekniset vaatimukset ja soveltamisohjeet... 7 2 Työvälineen valitseminen ja sijoittaminen... 8 3 Työvälineen käyttöohjeet... 11 4 Vaaran arviointi ja poistaminen... 12 5 Työvälineen toimintakunnon varmistaminen... 17 6 Suojusten ja turvalaitteiden ominaisuudet... 19 7 Varoituslaitteet ja merkinnät... 25 8 Hallintalaitteet ja ohjausjärjestelmät... 27 10 Työvälineen pysäyttäminen ja hätäpysäytys... 37 11 Energialähteestä erottaminen... 40 Viitteet... 42 Säädöksiä... 42 Standardeja... 42 Yleisiä standardeja... 42 Turvaetäisyydet ja turvavälit... 42 Hallintaelimet, merkinnät, varoitukset... 43 Ohjausjärjestelmä ja turvalaitteet... 43 Ergonomia (mm. työasennot ja työliikkeet)... 43 Kulkutiet... 44 Eri energiamuodot... 44 Melu... 44 Koneyhdistelmiin liittyviä standardeja... 44 Kirjallisuutta... Error! Bookmark not defined. LIITE 1... 45 Käytössä olevan koneen modernisoinnin turvallisuusselvitys... 45 LIITE 2... 46 Esimerkkejä automaatiotapaturmista... 46

4 Käyttöasetuksen soveltaminen koneisiin Uudet koneet Uusi konedirektiivi (2006/42/EY) tulee pakottavana voimaan 29.12.2009. Suomessa sitä vastaa valtioneuvoston asetus (400/2008) koneiden turvallisuudesta (koneasetus). Koneasetuksen soveltamisalaan kuuluvaa konetta voivat koskea muutkin direktiivit ja niitä vastaavat kansalliset määräykset. Koneita koskee tavallisesti koneasetuksen lisäksi esimerkiksi pienjännitedirektiivin (2006/95/EY) mukaiset kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset ja asetukset sekä sähkömagneettista yhteensopivuutta (EMC) koskevaa direktiiviä (2004/108/EY) vastaava asetus (VnA.1466/2007). Konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus koskevat koneen valmistajaa. Koneen valmistaja vastaa siitä, että se täyttää kaikki konedirektiivin ja muiden sitä koskevien direktiivien vaatimukset, kun se otetaan käyttöön tai saatetaan markkinoille Euroopan talousalueella (ETA). Koneen valmistajalla on velvollisuus osoittaa koneen vaatimustenmukaisuus muun muassa toimittamalla koneen mukana vaatimustenmukaisuusvakuutus ja varustamalla kone CE-merkinnällä. Erilaisiin koneyhdistelmiin voi kuulua koneasetuksessa määriteltyjä valmiita koneita sekä osittain valmiita koneita. Kaikissa tapauksissa koneyhdistelmän turvallisuudesta vastaa sen valmistaja (kokoonpanija). Käytössä olevat koneet Käyttöasetuksen (403/2008) säännökset koskevat ensisijaisesti työpaikan työnantajaa. Turvallisuusvaatimuksia sovelletaan työpaikalla käytössä oleviin koneisiin ja muihin työvälineisiin ottaen huomioon työpaikan olosuhteet.

5 Koneturvallisuussäädökset Valmistaja Työnantaja KONELAKI 1016/2004 TYÖTURVALLISUUSLAKI 738/2002 KONEDIREKTIIVI 2006/42/EY KONEASETUS VnA 400/2008 Artiklat Turvallisuusvaatimukset KÄYTTÖASETUS VnA 403/2008 Yleiset vaatimukset Työvälineiden perusvaatimukset SITOVAT SÄÄNNÖKSET 8.9.2009 YHDENMUKAISTETUT EN-STANDARDIT OHJEET, SUOSITUKSET matti.sundquist@sundcon.fi 1 Kuva 1. Koneita koskevat säädökset. Käyttöasetus koskee paitsi koneita myös kaikkia muita työssä käytettäviä työvälineitä. Tässä soveltamisohjeessa esitetään ohjeita käytössä olevien koneyhdistelmien (konelinjat, robottisolut, prosessien koneyhdistelmät) saattamisesta käyttöasetuksen edellyttämälle riittävälle turvallisuustasolle. Koneita hankittaessa ja valittaessa on varmistettava, että kone on sitä koskevien säädösten mukainen ja riittävän turvallinen. Uudessa koneessa on oltava CE-merkki ja sen mukana on toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus sekä suomenkieliset ja tarvittaessa ruotsinkieliset käyttöohjeet. Työnantajan on varmistettava omalta osaltaan ennen koneen käyttöön ottoa, että kone on riittävän turvallinen eli kone on vaatimusten mukainen, oikein asennettu ja varustettu tarpeellisilla suojuksilla, turvalaitteilla ja turvatoiminnoilla.

6 Taulukko 1. Työnantajaa koskevat yleiset vaatimukset käyttöasetuksessa. Työnantajan on valittava työntekijän käyttöön kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopiva ja turvallinen kone. Työnantajan on huolehdittava, että koneen asennuksessa, käytössä, kunnossapidossa, tarkastuksessa ja muussa siihen liittyvässä toiminnassa otetaan huomioon valmistajan antamat ohjeet. Jos valmistajan ohjeet eivät ole riittävät tai niitä ei ole saatavilla, niitä tulee täydentää tai laatia tarvittaessa uudet ohjeet. Kone on pidettävä säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla turvallisena sen käyttöiän ajan. Vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara tai haitta tulee poistaa. Ohjausjärjestelmän ja turvalaitteiden tulee toimia virheettömästi. Koneen oikea asennus ja turvallinen toimintakunto tulee erityisesti selvittää ennen käyttöönottoa ja turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen. Työnantajan on jatkuvasti seurattava koneen toimintakuntoa tarkastuksilla, testauksilla, mittauksilla ja muilla sopivilla keinoilla. Koneen toimintakunnon varmistamiseksi tehtävän tarkastuksen ja testauksen saa tehdä työvälineen rakenteeseen ja käyttöön perehtynyt pätevä henkilö. Tarvittaessa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Tiettyjen nostavien koneiden tarkastuksen saa tehdä vain päteväksi todettu asiantuntija tai asiantuntijayhteisö (katso käyttöasetuksen liite). Kunnossapito ja muutokset Uusien koneiden valmistajaa koskevassa koneasetuksen (konedirektiivin) liitteessä I esitetään yksityiskohtaisia koneiden rakennetta ja turvallisuusominaisuuksia koskevia turvallisuusvaatimuksia. Käyttöasetuksessa on työnantajaa velvoittavia yleisluontoisia turvallisuusvaatimuksia, jotka koskevat kaikkia koneita ja myös muita työvälineitä. Käyttöasetuksen vaatimusten soveltaminen perustuu jatkuvaan työolojen tarkkailuun ja riskin arviointiin, jolloin arvioinnissa on otettava huomioon työpaikan olosuhteet ja muut siihen vaikuttavat seikat. Arvioinnin apuna voidaan käyttää koneiden riskin arvioinnin avuksi laadittua standardia SFS-EN ISO 14121 ja siinä esitettyjä menetelmiä. Käytössä olevien koneiden kunnossapito ja niihin tehtävät muutokset ovat työnantajan vastuulla. Käyttöasetus edellyttää työnantajalta jatkuvaa riskin arviointia. Riskin arvioinnin perusteella työantajan on pienennettävä riskit riittävän alhaiselle tasolle. Koneiden turvallisuuden varmistaminen edellyttää usein käytössä olevien koneiden rakenteen muuttamista turvallisemmiksi. Tekniset suojaustoimenpiteet ovat ensisijaisia. Teknisiä suojaustoimenpiteitä ovat mm. suojukset, turvalaitteet ja ohjausjärjestelmän turvatoiminnot. Jäljelle jääviä jäännösriskejä pienennetään käyttämällä muita turvallisuustoimenpiteitä kuten henkilönsuojaimia, altistusajan lyhentämistä, turvallisuusohjeita, työnopastusta ja varoituksia. Riskin suuruuden ja merkityksen tarkka arviointi ei ole tarpeen, jos työnantaja soveltaa suoraan uusia koneita koskevia turvallisuusstandardeja. Joka tapauksessa turvallisuustoimenpiteiden suunnittelu standardien avulla on helpompaa. Tätä varten tässä soveltamisohjeessa viitataan eurooppalaisiin EN-standardeihin. Vertaamalla käytössä olevien koneiden riskejä ajan tasalla olevien standardien vaatimuksiin työnantaja voi arvioida ja suunnitella riskien pienentämisen toimenpiteet siten, että tämä ero ei ole liian suuri.

7 Työpaikalla käytössä oleviin koneisiin voidaan tehdä muutoksia, esimerkiksi sen rakennetta tai ominaisuuksia (nopeus, teho, paine jne.) saatetaan muuttaa. Kun koneisiin tehdään muutoksia, koneen turvallisuustaso ei saa alentua. Yleensä turvallisuuden olisi parannuttava, kun tekniikan kehittyminen tekee sen mahdolliseksi. Käytössä olevien koneiden muutoksista vastaa työpaikan työnantaja. Usein työnantaja tilaa koneiden muutostyön tai modernisoinnin ulkopuoliselta yritykseltä. Tähän ei kuulu mitään vaatimustenmukaisuuden osoittamisen menettelyä, joka koneasetuksen soveltamisalan mukaan koskee vain uuden koneen valmistajaa (ks. edellä kohta uudet koneet ). Sen sijaan muutostyön tai modernisoinnin toteuttaja voi antaa ns. turvallisuusselvityksen (ks. liite 1), jolla hän vakuuttaa toimituksensa täyttävän käyttöasetuksen vaatimukset ja viittaa käytettyihin standardeihin. Koneeseen on saattanut sitä käytettäessä tulla kulumisia tai vaurioita. Koneen turvallisuuden ylläpitäminen koko sen elinkaaren aikana edellyttää koneen kunnon jatkuvaa seurantaa ja tarvittaessa turvallisuuden parantamistoimenpiteitä. Työnantajan velvollisuus on varmistaa, että kone pidetään sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää käyttöasetuksen vaatimukset. Toisin sanoen käytössä olevan koneen turvallisuustaso ei saa olla alempi kuin mitä se oli, kun se otettiin käyttöön olettaen, että se tuolloin täytti kaikki sen hetkiset turvallisuusvaatimukset. Työturvallisuuslain (738/2002) 8 edellyttää, että työnantaja parantaa ja kehittää jatkuvasti työoloja. Siten ei riitä, että kone edelleenkin sitä aikoinaan koskeneiden vaatimusten mukainen, vaan turvallisuutta on parannettava sitä mukaa kun käytettävissä olevat menetelmät ja tekniikan kehitys tekevät sen mahdolliseksi. Tekniikan kehityksen mukana on voinut tulla uusia vaatimuksia, joita on sovellettava käytössä oleviin koneisiin ja myös uusia turvallisuusratkaisuja, jotka tekevät mahdolliseksi aikaisempaa korkeamman turvallisuustason. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tunnettava oman alansa turvallisuusvaatimukset ja seurattava teknistä kehitystä. Standardeista saa tietoja käytettävissä olevasta turvallisuustasosta ("the state of art") ja suojausteknisistä ratkaisuista. Työpaikan erityisolosuhteista voi riskin arvioinnin perusteella johtua korkeampikin turvallisuustaso, kuin mikä esitetään koneasetuksessa uusille koneille. Esimerkiksi yleisöturvallisuuden vuoksi joiltakin koneilta voidaan edellyttää korkeampaa turvallisuustasoa kuin ammattilaisten käytössä oleville koneille. Vastuu koneen varustamisesta lisänä olevilla suojausteknisillä toimenpiteillä tai muilla varotoimenpiteillä kuuluu työnantajalle. SFS-EN ISO 14121-1 Riskien arviointi ISO/TR 14121-2 Opastusta riskien arvioinnin suorittamiseksi.

8 Koneyhdistelmien tekniset vaatimukset ja soveltamisohjeet Käyttöasetuksen vaatimukset käsitellään tässä samassa järjestyksessä kuin ne on esitetty asetuksessa. Käyttöasetuksen pykälistä esitetään vain pelkästään koneyhdistelmien teknisiin kysymyksiin liittyvät kohdat. Standardiviittauksissa ja muissa viitedokumenteissa esitetään käyttökelpoisia ohjeita ja lisätietoja, mutta ne eivät ole normatiivisia vaatimuksia. Taulukko 2. Koneyhdistelmiä koskevat käyttöasetuksen tekniset vaatimukset. Ohjausjärjestelmät Hallintalaitteet Käynnistäminen Pysäyttäminen Hätäpysäytyslaite Turvalaitteet Vakavoittaminen Rikkoutumisvaara Liikkuvien osien suojaaminen Valaistus Suojaaminen kylmältä ja kuumalta Varoituslaitteet Huoltotyöt Energianlähteestä erottaminen Merkinnät Turvallinen pääsy Palo- ja vuotovaara Räjähdysvaara Sähkökosketuksen vaara 2 Työvälineen valitseminen ja sijoittaminen --------- Työvälinettä käytettäessä on otettava huomioon sitä käyttävän työntekijän työskentelypaikka ja työasento sekä ergonomiset periaatteet. Työväline on sijoitettava siten, että sitä voidaan käyttää turvallisesti. Erityisesti on otettava huomioon, että työvälineen käyttämiseen on riittävästi tilaa ja että työvälineen käyttämä tai tuottama energia tai aine voidaan siirtää turvallisesti. --------- Työvälinettä käytettäessä on otettava huomioon sitä käyttävän työntekijän työskentelypaikka ja työasento sekä ergonomiset periaatteet.

9 Taulukko 3. Koneyhdistelmiin sovellettavia ergonomisia periaatteita Kaikki käyttäjä-kone -rajapinnan osat kuten hallintaelimet, merkinantolaitteet ja näyttöpäätteet suunnitellaan helposti ymmärrettäviksi ja ihmisten ominaisuuksiin sopiviksi. Hallintaelimien käyttö järjestetään yksiselitteiseksi ja loogiseksi (esim. koneen osa liikkuu siihen suuntaan, johon ohjausvipua siirretään). Koneen käytössä vältetään kuormittavia asentoja ja liikkeitä (ohjaamoiden ja työskentelypaikkojen säädettävyys) Melun, tärinän ja kylmyyden tai kuumuuden kohdistumista koneen käyttäjään vältetään. Käyttäjän työrytmin sitomista koneen automaattisiin toimintoihin vältetään Järjestetään koneelle kunnollinen kohdevalaistus. Koneiden ergonomiasta on useita standardeja (ks. lisätiedot). Myös Työterveyslaitos on julkaissut runsaasti ergonomiaa koskevaa aineistoa [www.tyoterveyslaitos.fi]. SFS-EN 547 Ihmisen mitat SFS-EN 614 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet SFS-EN 894 Merkinantolaitteiden ja ohjaimien suunnittelun ergonomiset vaatimukset SFS-EN ISO 9241 Ihmisen ja järjestelmän vuorovaikutuksen ergonomia SFS-EN ISO 12100-2 kohta 4.8 ergonomiset periaatteet SFS-EN 60073 Ihmisen ja koneen välisen rajapinnan perus- ja turvallisuusperiaatteet Työterveyslaitoksen ergonomiaopas Työväline on sijoitettava siten, että sitä voidaan käyttää turvallisesti. Erityisesti on otettava huomioon, että työvälineen käyttämiseen on riittävästi tilaa Koneyhdistelmä muodostaa monimutkaisen konejärjestelmän, ja jos turvallisuus on jäänyt kehityksestä jälkeen tai ei ole ollut alkujaankaan riittävä, sen turvallisuutta on usein vaikea jälkikäteen parantaa vaadittavalle turvallisuustasolle. Mekaanisten laitteiden ohella sähkö- ja automaatiojärjestelmiä on yleensä samalla modernisoitava. Muutosten suunnittelu edellyttää usein ulkopuolista asiantuntija-apua, jota voivat antaa muun muassa koneyhdistelmän tai siihen yhdistettyjen koneiden valmistajat. Kuitenkin lopullinen vastuu käytössä olevan koneyhdistelmän turvallisuudesta on työnantajalla.

10 Kuva 2. Tyypillinen robottijärjestelmä (SFS-EN ISO 11161). Yksittäiset robottisolut on yhdistetty toisiinsa kuljettimilla. Robottisolut on erotettu muista työtiloista aitauksilla ja turvalaitteilla. Koneet on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että siten ihmiset ja koneet käyttävät erillisiä kulkuteitä, esimerkiksi trukkiliikenne olisi erotettava muista työtiloista. Huolto- ja korjaustilanteissa tarvittaviin kohteisiin on päästävä vaivattomasti ja niissä on mahduttava työskentelemään. Jos koneiden sijoittelua koneyhdistelmässä muutetaan, on varmistettava turvallinen pääsy eri työskentelypaikkoihin. Varsinkin konelinjat ja kuljetinjärjestelmät edellyttävät huolellista suunnittelua, koska jälkikäteen voidaan yleensä tehdä vain korjausluontoisia ratkaisuja. Pitkä kiertomatka voi johtaa vaaralliseen oikaisuun kuljettimen yli. Tarvittaessa kulku on järjestettävä turvallisilla ja helppokäyttöisillä ali- tai Kuva 3. Pitkien konelinjojen ja kuljetinjärjestelmien suunnittelussa ja muutoksissa on pyrittävä ottamaan huomioon alusta alkaen luonteva pääsy työkohteisiin. Kulkuteiden ja työskentelyaukkojen ja muiden työkohteiden mitoituksessa on otettava huomioon ihmisten mitat. Niitä koskee esimerkiksi standardi SFS-EN 547. Jos kehon puristuminen konevoimalla liikkuvien osien väliin on mahdollista, vapaan tilan vähimmäismitan olisi oltava vähintään 500 mm. Suosituksena on kuitenkin yli 800 mm vapaa väli, jos tämä on suinkin mahdollista.

11 SFS-EN 349 turvavälit SFS-EN 547 ihmisten mitat sekä kulku- ja työaukot. Erityisesti on otettava huomioon, että työvälineen käyttämä tai tuottama energia tai aine voidaan siirtää turvallisesti. Eri energiamuotojen aiheuttamat riskit poikkeavat osistaan. Esimerkiksi sähkölaitteistot on sijoitettava, suojattava ja varustettava tarvittaessa suojalaitteilla siten, että niistä ei aiheudu sähköiskun, valokaaren tms. vaaraa. Paineenalaiset letkut on suojattava korkeapaineisen nestesuihkun estämiseksi tai irronneen letkun iskulta. a) b) Kuva 4. a) Letkujen suojasukkia korkeapaineisen nestesuihkun estämiseksi. b) Kiinnitysvälineitä irronneen letkun iskeytymisen estämiseksi. Eri energiamuotojen turvallisuusvaatimuksia esitetään niitä koskevissa standardeissa. SFS-EN 60204-1 koneiden sähkölaitteistot SFS-EN 982 hydrauliikka SFS-EN 983 pneumatiikka. 3 Työvälineen käyttöohjeet --------- Jos valmistajan ohjeet eivät ole riittävät tai niitä ei ole saatavilla, niitä tulee täydentää tai laatia tarvittaessa uudet ohjeet. Tarvittaessa ohjeiden laadinnassa on käytettävä ulkopuolista asiantuntijaa. Ohjeet on pidettävä ajan tasalla. ----------

12 Koneasetuksen mukaisesti koneen valmistajan on toimitettava koneen mukana käyttäjän tarvitsemat tiedot. Tämä tarkoittaa koneen käyttö- ja kunnossapito-ohjeita, vaatimustenmukaisuusvakuutusta sekä koneeseen tehtäviä merkintöjä (mm. konekilpi ja siihen tehtävä CE-merkintä). Koneasetuksessa ja konetta koskevissa standardeissa on luettelot tarvittavista tiedoista. Työnantajan on täydennettävä koneen käyttö- ja kunnossapitoohjeita ottamalla huomioon työpaikan olosuhteet ja pidettävä ohjeet ajan tasalla. Jos käytössä olevaan koneeseen kuuluvia ohjeita ei ole, ne on laadittava. Kun konejärjestelmään tehdään muutoksia, ohjeita on täydennettävä ja muutettava,. Ulkopuolista asiantuntemusta voidaan tarvita kunnossapitoa koskevia varten, esimerkiksi sähköisen, hydraulisen tai pneumaattisen järjestelmän dokumentointiin samoin kuin teräsrakenteiden lujuuden osoittamiseen tai ohjelmistokuvausten päivittämiseen. Jos koneen kunnossapito jää työnantajan hoidettavaksi, tarvitaan myös koneen teknisiä tietoja. 4 Vaaran arviointi ja poistaminen --------- Jos työvälineen käyttö aiheuttaa vaaraa tai haittaa, työnantajan on ryhdyttävä vaaran tai haitan poistamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin välittömästi. Ensisijaisesti vaara tulee poistaa työvälineen rakenteeseen tai sen ympäristöön liittyvillä teknisillä toimilla, kuten vaara-alueelle pääsyn estävillä tai vaarallisten osien liikkeen ennen vaara-aluetta pysäyttävillä laitteilla. ---------- Koneen mekaaninen turvallisuus voidaan varmistaa kahdella periaatteellisella tavalla (ks. käyttöasetuksen 4 ): 1. estämällä pääsy koneen vaarakohtiin, tai 2. varmistamalla koneen vaarallisten liikkeiden pysäyttäminen ennen vaaravyöhykkeelle menemistä. Pääsyn estäminen Koneyhdistelmissä turvallisuus voidaan varmistaa erottamalla kaikki vaaratekijät (tavallisesti koko koneyhdistelmä) muista työtiloista yhteisellä suojauksella (esimerkiksi aitauksilla). Vaaravyöhykkeille pääsy on mahdollista turvalaitteilla valvotuista aukoista. Turvalaite (esim. valopuomi, laserskanneri tai konejärjestelmän toimintaan kytketty avattava suojus) tunnistaa ihmisen, joka lähestyy vaarakohtaa ja ohjausjärjestelmä pysäyttää koneen vaaralliset liikkeet. Esimerkkejä on kuvassa 5. Suuren koneen tai konelinjan liikkuvien osien (ja muiden vaaratekijöiden) yhteisenä suojuksena voidaan käyttää koko vaaravyöhykkeen ympäröivää aitausta. Aitauksen korkeuden on oltava vähintään 2 metriä, jotta helppo yli kiipeäminen ei olisi mahdollista. Aidan alaosan ja lattian väliin ei saa jäädä ihmisen mentävää aukkoa (oltava alle 180 mm). Jos kokonaispysähtymisaika on pitkä, on käytettävä ovea tai luukkua, jossa on lukinta siten, että suojuksen saa auki vain liikkeiden ollessa pysähtyneenä.

13 Koko koneyhdistelmän ympäröivä aitaus Robottiyksikön vyöhykkeet ja turvajärjestelyt Kuva 5. Koneyhdistelmän erottaminen muista työtiloista aitauksilla ja turvalaitteilla. Kiinteät suojukset Käytetään kiinteästi asennettuja suojuksia, jotka estävät ihmisen tai kehon osan pääsyn vaarakohtaan. Tällaisen suojuksen voi poistaa vain käyttämällä siihen tarkoitukseen sopivaa työkalua. Kiinteitä suojuksia käytetään kohteissa, joihin tarvitaan pääsyä vain harvoin kuten esimerkiksi voimansiirron liikkuvien osien suojaamisessa (katso kuva 6). Suojus on irrotettavissa vain työkalulla. Kiinnitysvälineiden (esim. ruuvit) on tarvittaessa jäätävä kiinni suojukseen tai koneen runkoon jotta ne eivät häviäisi. Kuva 6. Paikallisia vaarakohtia ja niiden suojaaminen kiinteällä suojuksella. Vaikka kaikki vaaravyöhykkeet olisi erotettu muista työtiloista yhteisellä turvajärjestelmällä, tarvitaan lisäksi paikallista tai osittaista suojausta asetus- ja kunnossapitotöitä varten (esimerkiksi paikoitusliikkeiden riskin pienentämiseksi käsiohjauksella). Suojuksissa sekä suojusten ja koneen rakenteiden välissä ei saa olla sellaisia aukkoja, joista voi ulottua vaarakohtaan.

14 Suojauksen on oltava niin kattava, että vaarakohtaan ei ole mahdollista ulottua tarkoituksellakaan kurottamalla (katso kuva 13). Liikkeiden pysäyttäminen Liikkeiden pysäyttämiseen ennen vaaravyöhykkeelle ehtimistä on käytettävissä useita erilaisia turvalaitteita. Erikseen saatavana olevat turvalaitteet (suojuksen aseman tunnistava kielityyppinen rajakytkin, valoverho, tuntomatto jne.) ovat koneasetuksen tarkoittamia turvakomponentteja. Niiden mukana valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus ja asennusohjeet siitä riippumatta, asennetaanko ne uuteen vai käytössä olevaan koneeseen. Jos koneeseen lisätään turvalaitteita, niiden luotettavuuden ja muiden turvallisuusominaisuuksien on oltava koneasetuksen vaatimusten mukaisia. Seuraavassa luetellaan tavallisimpia käytettävissä olevia turvalaitteita, joilla voidaan valvoa pääsyä liikkuvien osien muodostamille vaaravyöhykkeille vasta liikkeiden pysähdyttyä. Koneen toimintaan kytketty avattava suojus Tavallisin turvalaite on koneen toimintaan kytketty avattava suojus. Avattava suojus on tavallisesti saranoitu tai liukuva luukku, ovi, kansi tai joku vastaava rakenne. Kun suojus avataan, liikkeiden on pysähdyttävä ennen kuin vaarakohtaan on mahdollista ehtiä. Jos vaarakohta on heti suojuksen takana tai jos liikkeiden pysähtyminen kestää liian pitkään, suojuksessa on oltava lukinta siten, että suojuksen saa auki vain vaarallisten liikkeiden ollessa pysähtyneenä. Suojuksen avaaminen tunnistetaan siinä olevalla aseman tuntoelimellä (kuva 7). Suojuksen saranointiin kiinnitetty ohjauskappale Koodattu avain Kielityyppinen ohjauskappale Kuva 7. Suojusten asennon tunnistamiseen käytettäviä asemantuntoelimiä. Koskettamatta tunnistavat laitteet Koskettamatta tunnistavia turvalaitteita, jotka eivät muodosta fyysistä estettä vaarakohdan ja ympäristön välille, voidaan käyttää, jos koneessa ei synny ympäristöön leviäviä päästöjä (melua, säteilyä, pölyä tms.) eikä ole esineiden sinkoutumisvaaraa (särkyvä työkalu, robotin

15 tarttujasta irtoava kappale tms.). Kun turvalaite havaitsee havaitsemisvyöhykkeelle tulevan ihmisen tai kehon osan, se lähettää signaalin koneen ohjausjärjestelmään. Signaalin saatuaan ohjausjärjestelmä antaa koneelle pysähtymiskäskyn ja mahdollisesti valvoo pysähdystilaa. Tavallisimpia koskettamatta tunnistavia turvalaitteita ovat yksittäisistä valonsäteistä muodostettavat valopuomit, yhtenäisen havaitsemisvyöhykkeen muodostavat valoverhot, laserskannerit ja kameraan perustuvat turvalaitteet. Kuva 8. Laserskanneri. Kosketuksen tunnistavat laitteet Kosketuksen tunnistavat laitteet eivät myöskään muodosta fyysistä estettä vaarakohdan ja ympäristön välille. Tuntomattoa voidaan käyttää koneen liikkeiden pysäyttämiseen, mutta tavallisin käyttötarkoitus on odottamattoman käynnistymisen estäminen henkilön ollessa vaarakohdassa. Tuntoreunaa tai tuntopuskuria käytettäessä sallitaan liikkuvan vaarakohdan (koneen tai koneen osan) koskettaminen ihmiseen. Vahinko estetään nopean pysähtymisen ja lisäksi turvareunan tai puskurin kokoon puristumisen avulla. Kuva 9. Sähkömekaanisia tuntoreunoja. Kiinteä sallintalaite tai pakkokäyttöinen hallintaelin

16 Riittävän etäälle vaaravyöhykkeestä kiinteästi asennettu sallintalaite tai pakkokäyttöinen hallintaelin (jalalla taikka yhdellä tai kahdella kädellä käytettävä) pakottaa käyttäjän vaikuttamaan hallintaelimeen jatkuvasti ja siten pysymään poissa vaarakohdasta. Tällainen laite suojaa vain sitä käyttävän henkilön. Sallintalaite voi olla myös mukana kannettava käsiohjain (kuva 10). Koneen vaaravyöhykkeelle voidaan mennä portin kautta sallintalaitteen kanssa. Kone voi jatkaa toimintaansa vähennetyllä nopeudella niin kauan kuin sallintalaite on vaikutettuna. Kun toimenpide (vian etsintä, säätö, virheen korjaus tms.) on suoritettu, poistutaan vaaravyöhykkeeltä ja vasta portin sulkemisen jälkeen irrotetaan ote käyttökytkimestä. Kuva 10. Vaaravyöhykkeelle mentäessä mukaan otettava sallintalaite. Aukkojen suojaus Koneyhdistelmien suojaukseen on usein jätettävä aukkoja käsiteltävien tuotteiden tai kappaleiden siirtämistä varten. Jos aukot ovat niin suuria, että niistä mahtuu ihminenkin läpi, aukkoja on valvottava esimerkiksi passivoitavilla turvalaitteilla. Sellainen turvalaite sallii työkappaleen menemään aukon läpi, mutta jos ihmisen pyrkiessä aukosta vaaravyöhykkeelle, tämä tunnistetaan ja turvalaite ja ohjausjärjestelmä saavat aikaan koneen pysähtymisen. Eräs esimerkki on kuvassa 11.

17 Kuva 11. Aukon suojaus valoverholla ja kahdella ristikkäin olevalla passivointiin tarkoitetulla valopuomilla. SFS-EN ISO 13857 turvaetäisyydet SFS-EN 953 suojukset SFS-EN 999 turvalaitteiden mitoittaminen ja sijoittaminen SFS-EN 1088/A1 suojusten kytkentä koneen toimintaan SFS-käsikirja 630 henkilön havaitsevien turvalaitteiden käyttö Konekohtaiset C-tyypin standardit. 5 Työvälineen toimintakunnon varmistaminen ---------- Vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara ja haitta tulee poistaa. Ohjausjärjestelmän ja turvalaitteiden tulee toimia virheettömästi. ---------- Työvälineen oikea asennus ja turvallinen toimintakunto tulee erityisesti selvittää ennen käyttöönottoa ja turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen. ---------- Vikaantumisella tarkoitetaan tässä käytön aikana tulevaa vikaantumista (laitteiston satunnaisviat) erotuksena valmistajan vastuulla olevista koneen rakennevioista (systemaattiset virheet). Konejärjestelmien hankintasopimuksissa tulisi todeta, mitkä vikaantumiset ja millä ajanjaksolla kuuluvat valmistajan korjattaviin vikoihin tai virheisiin. Ohjausjärjestelmät tulisi suunnitella siten, että niiden keskimääräinen luotettavuus olisi riittävä vielä 20 vuoden käytön ajanjaksolla. Tämä tavoite edellyttää järjestelmän kunnossapitoa valmistajan ohjeiden mukaisesti.

18 Vikaantumisesta, vaurioitumisesta tai kulumisesta aiheutuva vaara tai haitta tulee poistaa. Koneyhdistelmien koneet ovat usein nopeita tai suuria, jolloin esimerkiksi vian aiheuttama odottamaton käynnistyminen voi aiheuttaa vakavan tapaturman. Koneeseen on tarvittaessa lisättävä sellaiset anturit, joilla vikaantuminen, vaurioituminen tai liiallinen kuluminen havaitaan ennen kuin niistä aiheutuu vaaraa. Anturin havainnosta voi tilanteesta riippuen olla seurauksena koneen pysähtyminen tai käyttäjälle tuleva ilmoitus tilanteesta. Koneen rikkoutumisesta aiheutuvia riskejä voidaan pyrkiä hallitsemaan paitsi noudattamalla kuormitusohjeita myös riittävällä ylimitoituksella ja kriittisiin kohtiin asennettavilla lujarakenteisilla suojuksilla. Ohjausjärjestelmän ja turvalaitteiden tulee toimia virheettömästi. Turvalaitteilla ja turvallisuuteen liittyvillä ohjausjärjestelmän osilla on merkittävä osuus riskien hallinnassa. Siksi niiden olisi toimittava virheettömästi. Käytännössä on kuitenkin varauduttava myös turvalaitteiden vikaantumiseen ja varmistettava riittävä turvallisuus vikatilanteessakin. Osaltaan ohjausjärjestelmän ja turvalaitteiden virheetön toiminta varmistetaan kunnossapidolla ja säännöllisillä tarkastuksilla ja mittauksilla. Tavallisesti ohjausjärjestelmän toimintojen luotettavuus ei ole todennettavissa ilman erityistoimenpiteitä ja ohjausjärjestelmän luotettavuuden arviointi edellyttää järjestelmän yksityiskohtaista analysointia. SFS-EN ISO 13849-1 Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. SFS-EN ISO 13849-2 Ohjausjärjestelmän turvallisuuden kelpuutus SFS-EN 60204-1 kohta 9 ohjauspiirit ja ohjaustoiminnot SFS-EN 62061 Toiminnallinen turvallisuus Työvälineen oikea asennus ja turvallinen toimintakunto tulee erityisesti selvittää ennen käyttöönottoa ja turvallisuuteen vaikuttavan muutoksen jälkeen. Varsinkin suurten ja monimutkaisten konelinjojen ja koneyhdistelmien asennuksessa tehdään helposti virheitä. Siksi asennusten oikeellisuus ja turvallinen toimintakunto on selvitettävä mittauksilla, koekäytöllä ja muilla sopivilla toimenpiteillä ennen koneyhdistelmän ottamista varsinaiseen tuotannolliseen käyttöön. Muutokset on suunniteltava ja niiden riskit analysoitava huolellisesti muutoksen suunnittelun yhteydessä, jotta alkuperäinen turvallisuustaso ei huonontuisi. Muutosten yhteydessä on pyrittävä turvallisuustason parantamiseen. Erityisesti ohjausjärjestelmän muutokset ovat turvallisuuden kannalta merkittäviä. Vaikka kone näyttää muutosten jälkeen samalta kuin ennenkin, sen turvallisuusominaisuudet voivat muuttua merkittävästi. Ohjausjärjestelmän muutosten mahdollisia seurauksia voivat olla esimerkiksi seuraavat: Vasteajat muuttuvat Pysäytysluokat muuttuvat

19 Pysäytysluokkien määrittely esitetään standardin SFS-EN 60204-1:2006 kohdassa 9.2.2. Nopeuden säätö muuttuu Odottamattoman käynnistymisen syyt ja todennäköisyys muuttuvat Vikaantumistavat ja vioista aiheutuvat vaaratilanteet muuttuvat Automaatioaste ja ihmisten tehtävät muuttuvat Alkuperäiset turvallisuusoletukset ja ratkaisut voivat muuttua. SFS-EN ISO 14122-1 riskien arviointi Ohjausjärjestelmästandardit VTT:n julkaisu turvallisuustietoisesta koneen modernisoinnista (tiedotteita 2359). 6 Suojusten ja turvalaitteiden ominaisuudet Työvälineen suojusten ja turvalaitteiden on luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suojattava siltä vaaralta tai niiltä vaaroilta, joita varten ne on asennettu. Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) ovat rakenteeltaan vankkoja; 2) eivät aiheuta lisävaaraa; 3) eivät ole helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi; 4) sijaitsevat riittävän kaukana vaara-alueesta; 5) eivät tarpeettomasti rajoita näkyvyyttä työvälineen toiminta-alueelle; sekä 6) sallivat 12 :ssä tarkoitetut toimenpiteet. Työvälineen suojusten ja turvalaitteiden on luotettavasti ja tarkoituksenmukaisesti suojattava siltä vaaralta tai niiltä vaaroilta, joita varten ne on asennettu. Koneissa voi olla useamman tyyppisiä vaaratekijöitä. Suojusten valinnassa ja suunnittelussa on pyrittävä siihen, että ne suojaavat mahdollisimman hyvin kaikilta vaaroilta. Seuraavassa taulukossa on joitakin esimerkkejä siitä, minkä tyyppisiä suojuksia tai turvalaitteita voidaan käyttää erilaisia vaaratekijöitä vastaan. Lisää ohjeita on mm. suojusstandardin SFS-EN 953 liitteissä ja SFS-käsikirjassa 630. Taulukko 4. Esimerkkejä suojusten ja turvalaitteiden valintaperusteista. Vaaratekijä tai koneen ominaisuus Sinkoutuvia osia, rikkoutumisvaara. Koneessa syntyy melua, säteilyä, pölyä, kaasua höyryä tai muita ympäristöön leviäviä päästöjä. Räjähdysvaara Pitkä pysähtymisaika tai pysähtymisaika vaihtelee tai pysähtyminen on mahdollista Millainen suojus tai turvalaite voi tulla kysymykseen Ympäröivä riittävän luja suojus. Suojuksen rakenteessa on otettava huomioon tarvittavan suojauksen laatu (esim. melun eristäminen tai ilman virtausten suunnat ja liittäminen kohdepoistoon tai räjähdyksen keventäminen). Lukinnalla varustettu koneen toimintaan kytketty avattava suojus.

20 vain tietyssä työkierron vaiheessa. Väärään aikaan tapahtuva pysähtyminen aiheuttaa tuotteen pilalle menon tai tilan, josta jatkaminen on hankalaa. Liikkuvista osista aiheutuva tapaturman vaara. Odottamaton käynnistyminen henkilön tai kehon osan ollessa vaaravyöhykkeellä. Käyttäjän ja vaaravyöhykkeen erottaminen toisistaan. Kiinteä suojus, kun vaarakohtaan tarvitsee päästä vain harvoin (esim. harvemmin kuin kerran kuukaudessa). Lähestymispysäytin, joka tunnistaa ihmisen tai kehon osan lähestymisen ja saa aikaan liikkeiden pysähtymisen ennen vaarakohtaan ehtimistä. Esimerkiksi o koneen toimintaan kytketty avattava suojus o valopuomi tai valoverho. Lähestymispysäyttimet ja kuittaus Läsnäolon jatkuvasti tunnistavat turvalaitteet (esim. laserskanneri tai tuntomatto) Riittävän etäällä vaarakohdasta oleva kiinteästi asennettu pakkokäytön hallintaelin tai sallintalaite. SFS-käsikirja 630 turvalaitteiden valinta ja liittäminen koneeseen SFS-EN 953 suojukset SFS-EN 1088/A1 Suojusten kytkentä koneen toimintaan Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 1) ovat rakenteeltaan vankkoja; Suojusten ja suojalaitteiden on kestettävä suojauskohteessa esiintyvät koneen ja työn aiheuttamat rasitukset. Niiden lujuuden tulee vastata suojaustarkoitustaan siten, että suojus kestää vahingoittumatta esimerkiksi henkilön koko painon aiheuttaman kuormituksen, jos sen päälle voi nousta tai sitä vasten voi horjahtaa. Tällaisen rasituksen osalta mitoitusarvona käytetään yleensä 1 200 N. Suojaustilanteessa suojus ei saa liikkua kiinnityksissään tai joustaa siten, että se ottaa kiinni suojattavaan kohteeseen tai että suojuksen ohi ulottuu vaarakohtaan. SFS-EN 953 suojukset Konekohtaisia standardeja. Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 2) eivät aiheuta lisävaaraa; Konevoimalla, painovoimalla, jousella tai käsivoimin sulkeutuvat luukut, veräjät yms. eivät saa liike-energiansa tai painonsa vuoksi aiheuttaa vaaraa henkilöille. Näissä suojuksissa voidaan käyttää kevennyksiä, esim. painejousia.

21 Konetoimisten suojusten aiheuttama riski voi esiintyä suojuksen ja kiinteän rakenteen välisessä puristus- tai leikkauskohdassa. Riskiä voidaan pienentää rajoittamalla voimaa ja liikenopeutta tai varustamalla etureuna kosketuksesta toimivalla turvalaitteella (turvareuna). Katso kuva 12. Kuva 12. Konetoimisen suojuksen vaara voidaan poistaa turvareunalla. Suuria suojuksia (aitoja) suunniteltaessa on otettava huomioon, että työtilasta poistumiseen on riittävän monta hätäpoistumistietä. Jos ovissa on toimintaan kytkennän lisäksi lukinta, ovissa on oltava hätäavausmahdollisuus myös sisäpuolelta. SFS-EN 953 kohta 5.2.5.2 konevoimalla suljettavien suojusten suurimmat sallitut voimat. pr EN ISO/DIS 14119 Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 3) eivät ole helposti poistettavissa tai tehtävissä toimimattomiksi; Suojuksien on pysyttävä luotettavasti paikoillaan suojausasennossa. Suojukset voivat olla kiinteitä, työkalulla kiinnitettäviä, aseteltavia tai avattavia suojuksia. Kiinnittimien, kuten ruuvien tai muttereiden, on tarvittaessa oltava sellaisia, että ne pysyvät kiinni suojuksessa tai koneessa suojuksen ollessa avattunakin. Uudessa konedirektiivissä vaaditaan tarvittaessa kiinnittimien pysyminen koneessa tai suojuksessa kiinni, jotta ne eivät häviäisi. Koneen toimintaan kytketyn avattavan suojuksen asemantuntoelimen on tunnistettava luotettavasti suojuksen avaaminen. Sähkömekaanista rajakytkintä käytettäessä suojuksen avaamisen on vaikutettava sen koskettimiin pakkotoimisesti (jouset tarkoitettu vain palautustoimintaan). Muun tyyppisten asemantuntoelimien on oltava turvallisuustarkoituksiin suunniteltuja ja kyseiseen sovellukseen riittävän luotettavia. Asemantuntoelimien turvatoiminto ei saa olla helposti mitätöitävissä joko käsin tai käyttäen helposti saatavilla olevaa esinettä. Suojuksia koskevissa standardeissa on lisävaatimuksia ja esimerkkejä suojusten toimintaankytkennän estämiseksi (mm. rajakytkimien sijoitus ja suojaus, rajakytkimien valvonta, koodatut magneettikytkimet, digitaalisesti valvotut kytkimet (laiteväylät).

22 Suojalaitteet (turvalaitteet) on suunniteltava, valittava ja kytkettävä koneen ohjausjärjestelmään siten, että turvalaitteen ohittaminen tai poistaminen estää koneen käyttämisen. Turvalaitteita koskevissa standardeissa on vaatimuksia ja ohjeita ohittamisen estämiseksi. SFS-EN 1088 ja erityisesti lisäys A1 koneen toimintaan kytketyistä suojuksista SFS-EN ISO 12100-2 kohta 5.3.1 suojusten ja turvalaitteiden yleisistä vaatimuksista. Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: sijaitsevat riittävän kaukana vaara-alueesta; Suojusten tulee sijaita siten, että suojattavaksi tarkoitettu henkilö ei ulotu vaarakohtaan suojuksessa tai muussa rakenteessa olevien aukkojen läpi tai suojuksen sivuitse tai yli tai alta. Suojusten etäisyyden riittävyys voidaan arvioida turvaetäisyysstandardin SFS-EN ISO 13857 mukaisesti. Kuva 13. Vaarakohtaan ei saa olla mahdollista ulottua tarkoituksellisestikaan. Tällä suojalaitteella vaatimus ei täyty. Kun turvalaitteena käytetään koneen toimintaan kytkettyä avattavaa suojusta tai muuta turvalaitetta, jonka tehtävänä on vaaraa aiheuttavien liikkeiden pysäyttäminen, henkilö tai kehon osa ei saa ehtiä vaarakohtaan ennen kuin vaaralliset liikkeet ovat pysähtyneet. Kaksinkäsinhallintalaitteiden, valoverhojen, valopuomien, laserskannerien ja tuntomattojen etäisyys lasketaan standardin SFS-EN 999 kaavojen mukaan. Samoja kaavoja voi soveltuvin osin käyttää myös kiinteiden yhdellä kädellä käytettävien pakkokäyttöisten hallintalaitteiden tai sallintalaitteiden sekä toimintaan kytkettyjen avattavien suojusten vaadittavan vähimmäisetäisyyden määrittämiseen. Taulukko 5. Vähimmäisetäisyydet.

23 Turvalaiteen vähimmäisetäisyyden laskeminen Vaadittava vähimmäisetäisyys S lasketaan kaavasta S = K x T + C, jossa K on nopeus (mm/s), jolla vaarakohtaa lähestytään. Kävelylle käytetään yleensä nopeutta 1 600 mm/s ja käden liikkeelle 2 000 mm/s. Jos turvalaite on liikkuvassa koneessa (esim. laserskanneri vihivaunussa), kaavassa käytettävä nopeus on koneen rakenteellisen maksiminopeuden ja kävelynopeuden summa. T on pysähtymiseen kuluva kokonaisaika (s) C on mitta (mm), joka kertoo miten pitkälle vaarakohdan suuntaan käsi voi olla menossa ennen lähestymisen havaituksi tulemista. Tiheäsäteiselle valoverholle (havaitsemiskyky 14 mm) C on nolla ja kiinteästi asennetulle pakkokäyttöiselle hallintaelimelle C on 2 000 mm. Muut tapaukset ovat tältä väliltä (tarkemmin standardissa SFS-EN 999). Jos pysähtyminen kestää pitkään, on käytettävä lukinnalla varustettua koneen toimintaan kytkettyä avattavaa suojusta, jolloin suojuksen saa auki vain koneen liikkeiden ollessa pysähtyneenä. SFS-käsikirja 630 turvalaitteiden ominaisuuksista, valinnasta ja koneeseen liittämisestä SFS-EN 953 suojukset SFS-EN 999 turvalaitteiden etäisyys vaarakohdasta SFS-EN 1088 + A1 suojusten kytkentä koneen toimintaan SFS-EN ISO 13857 turvaetäisyydet SFS-EN 60047-5-3 turvallisuustarkoituksiin suunnitellut lähestymiskytkimet Turvalaitteita koskevat standardit (esim. SFS-EN 574 kaksinkäsinhallintalaitteista, SFS-EN 1760 sarja kosketuksen tunnistavista turvalaitteista, SFS-EN 61496 sarja koskettamatta tunnistavista turvalaitteista). Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 5) eivät tarpeettomasti rajoita näkyvyyttä työvälineen toiminta-alueelle; Koneen ohjaus- ja valvontapaikoilta on oltava mahdollisimman esteetön näkyvyys koneen toiminta-alueelle. Suojuksina voidaan käyttää esimerkiksi lujuudeltaan riittävää polykarbonaattimuovisia ikkunoita tai teräsverkkoja. Tarvittaessa voidaan käyttää myös näkyvyyttä parantavia peilejä ja kameravalvontaa. Tarkkailtavat koneen osat voidaan erottaa muista osista eri väreillä. Verkkosuojuksen tai verkkoaidan läpi näkyy parhaiten, kun se on väriltään mahdollisimman tumma. Silmäkoko vaikuttaa myös näkyvyyteen. Aidan verkon silmäkoon olisi kuitenkin oltava enintään 40 mm. Silloin turvaetäisyydeksi vaarakohtaan aukkojen läpi riittää 200 mm) ja yli kiipeäminen on vaikeaa.

24 Jos näkyvyyden vuoksi halutaan käyttää alle 2 metrin korkuisia aitoja, yli kiipeämistä on valvottava turvalaitteella, esimerkiksi yhdistetyllä hätäpysäytys- ja tuntoköydellä (katso kuva 14). Tuntoköyden asemesta voidaan käyttää tuntoreunaa tai Kuva 14. Tarvittaessa matala aitaus varustetaan tuntoköydellä, joka siihen vaikutettaessa pysäyttää suojattavan koneen vaaralliset liikkeet. SFS-EN 953 kohdat 5.10 näkyvyys koneeseen, 5.11 läpinäkyvyys ja 7.5 värit SFS-EN 1760-3 tuntoköydet SFS-EN 60947-5-5 köysihätäpysäyttimet. Suojusten ja turvalaitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset: 6) sallivat 12 :ssä tarkoitetut toimenpiteet. Asetuksen tekstissä mainittavat 12 :n toimenpiteet koskevat huollon ja kunnossapitotöiden turvallisuuden varmistamista. Huoltotilanteissa saattaa olla tarpeen käyttää konetta asetus-, säätö- ja vianetsintätehtävissä ja siksi konetta ei aina voida kokonaan erottaa tehonsyötöistä. Niissä tilanteissa suojusten ja turvalaitteiden olisi oltava mahdollisuuksien mukaan paikoillaan ja toiminnassa. Jos suojuksia joudutaan irrottamaan tai normaalin tuotantokäytön aikana käytössä olevia turvatoimintoja tilapäisesti keskeyttämään (esim. sallimaan koneen käynti toimintaan kytketyn suojuksen avoinna ollessa tai käden ollessa valoverhon havaitsemisvyöhykkeellä), koneessa on oltava tätä varten erityinen käyttötapa, jolla riskit saadaan riittävän pieneksi näissäkin tilanteissa. Käyttötavan valintaa varten on oltava avain, salasana tai vastaava varmistus. Käyttötavan aikana riittävä turvallisuus varmistetaan tavallisimmin pakkokäytön ja hitaiden liikkeiden tai nykäyskäytön avulla. Konekohtaisissa standardeissa on yksityiskohtaisempia ohjeita riittävän turvallisuuden varmistamiseksi. Lähtökohtana voidaan käyttää 10 mm/s hitaalle liikkeelle ja 6 mm nykäyksen pituudelle. Kaasun ja nesteiden paineen ja virtauksen katkaiseminen Koneessa on oltava käsikäyttöinen luotettava sulkuventtiili, joka voidaan lukita KIINNIasentoon. Suljettaessa venttiili sen on tavallisesti samalla purettava paine. Jos tämä ei ole mahdollista, koneessa on oltava erillinen paineenpurkuventtiili tai muu laite, jolla paine saadaan purettua ennen kunnossapitotyön aloittamista. Sähköjännitteen katkaisu

25 Koneessa on oltava käsikäyttöinen luotettava syötönerotuskytkin, joka voidaan lukita EROTETTU -asentoon. Koko koneyhdistelmän erottavan pääkytkimen lisäksi tarvitaan tavallisesti myös pienempiä osakokonaisuuksia erottavia syötönerotuskytkimiä ( turvakytkimiä ). Korjattavien koneiden käynnistymisen estäminen Korjattavien koneiden käynnistyminen on estettävä luotettavalla tavalla korjaustyön aikana työntekijän ollessa vaara-alueella Koneiden erottaminen kaikista energiansyötöistä luotettavilla erotuslaitteilla estää koneiden käynnistymisen, vaikka niitä esimerkiksi väärinkäsityksen vuoksi yritettäisiin käynnistää. Työnantajan on valvottava, että koneissa olevia syötönerotuslaitteita käytetään ja että vaaravyöhykkeelle menevät työntekijät lukitsevat laitteet omilla lukoillaan. Suurissa konelinjoissa ja koneyhdistelmissä on koko kokonaisuuden energiansyötön katkaisevien laitteiden lisäksi yksittäisiin koneisiin (esimerkiksi kuljettimiin tai pumppuihin) tai tiettyihin osakokonaisuuksiin vaikuttavia syötönerotuskytkimiä ( turvakytkimiä ) ja sulkuventtiilejä. Jos huolto- tai kunnossapitotyö kohdistuu osaan suurempaa kokonaisuutta, ennen työn aloittamista, on selvitettävä miten laajalta alueelta energiansyötöt on katkaistava turvallisuuden varmistamiseksi. SFS-EN 692 mekaaniset puristimet (erityinen käyttötapa) SFS-EN 1010 painokoneet (erityinen käyttötapa) SFS-EN 12415 automaattisorvit (erityinen käyttötapa) SFS-EN ISO 12100-2 kohta 4.11.1 turvallisuusvyöhykkeet ja kohta 4.11.9 Asetusta, opettamalla ohjelmointia, prosessin muuttamista, vianetsintää, puhdistusta tai kunnossapitoa varten oleva ohjaustapa SFS-EN 60204-1 kohta 5.3 laitteet tehon syötöstä erottamista varten. 7 Varoituslaitteet ja merkinnät Työvälineessä on oltava työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset varoituslaitteet sekä varoitukset ja merkinnät. Varoitusten ja merkintöjen on oltava yksiselitteisiä, helposti havaittavia ja ymmärrettäviä. Työvälineessä on oltava työntekijöiden turvallisuuden varmistamiseksi tarpeelliset varoituslaitteet sekä varoitukset ja merkinnät. Edellä käsiteltävän 4 :n mukaan koneiden riskejä on hallittava ensisijaisesti teknisillä toimenpiteillä. Siitä huolimatta jäännösriskien pienentämiseksi tarvitaan myös ihmisten toimenpiteitä. Sellaisia ovat esimerkiksi valosähköisen turvalaitteen säätäminen oikealla tavalla käsiteltävien kappaleiden koon muuttuessa tai koneen erottaminen energiansyötöistä kunnossapitotöihin ryhdyttäessä. Koneissa on oltava tarpeen mukaan merkintöjä, varoituksia

26 ja muistutuksia välttämättömistä tehtävistä ja niiden oikeasta suorittamisesta (esimerkki kuvassa 15). Kuva 15. Muistutus turvakytkimen käytöstä. Jos koneissa käsitellään kaasuja tai nesteitä tai muita aineita, joiden vuoto voi aiheuttaa vakavan vaaran myrkyllisyyden tai räjähdysvaaran vuoksi, tällaisia vuotoja on valvottava automaattisilla ilmaisimilla ja vuodon tullessa havaituksi siitä on varoitettava äänimerkeillä ja muilla sopivilla tavoilla. Varoitus saattaa olla tarpeen myös silloin, kun lähestytään vaarallista tilaa, mutta automaattisten turvalaitteiden ei vielä silloin tarvitse toimia. Esimerkiksi koskettamatta tunnistavissa turvalaitteissa (laserskannerissa tai kameraturvalaitteessa) voi olla ohjelmoitava varoitusvyöhyke. Kuva 16. Laserskannerilla valvottu vaara-alue. Laserskannerin valvomalle keltaiselle alueelle tuleminen varoittaa tulijaa ääni- ja valomerkillä. Punaisella merkitylle alueelle saapuminen pysäyttää koneen. Varoitusten ja merkintöjen on oltava yksiselitteisiä, helposti havaittavia ja ymmärrettäviä. Tärkeät ohjeet tai varoitukset on esitettävä sekä äänimerkillä että näköön perustuvalla merkinannolla (merkkivalo, teksti näyttöpäätteessä tms.), jotta ne varmasti tulevat havaituiksi.

27 Pelkkä summerin ääni tai vastaava merkki ei kerro vaaran laadusta tai tarvittavista toimenpiteistä sellaiselle, joka ei työskentele vakituisesti kyseisessä työympäristössä. Kuuloon perustuvien merkinantojen olisi oltava selväkielisiä kuulutuksia, jos taustamelu ei ole liian suuri. Tekstien ja kuulutusten on oltava kielellä (tai niillä kielillä), jota työpaikalla olevat työntekijät ymmärtävät. Symbolien on oltava mahdollisimman havainnollisia ja niitä koskevien standardien mukaisia (jos symboli on standardisoitu). Koneessa olevat ohje- ja varoitussymbolit samoin kuin hallintaelimien yhdessä olevat symbolit on selitettävä käyttöohjekirjan alussa. SFS-EN 842 Näköön perustuvat vaarasignaalit. SFS-EN 981 Kuuloon ja näköön perustuvat vaara- ja merkinantosignaalit SFS-EN ISO 7731 Kuuloon perustuvat vaarasignaalit. 8 Hallintalaitteet ja ohjausjärjestelmät Hallintalaitteiden on sijaittava vaara-alueiden ulkopuolella, lukuun ottamatta sellaisia hallintalaitteita, joiden käyttö vaara-alueella on välttämätöntä. Tällöin on muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, ettei niiden käyttö aiheuta vaaraa. Hallintalaitteet tulee suojata siten, ettei niiden tahaton käyttö ole mahdollista. Työvälineen turvallisuuteen vaikuttavien hallintalaitteiden on oltava selvästi nähtävissä ja tunnistettavissa ja niiden on oltava asianmukaisesti merkittyjä. Ohjausjärjestelmien on oltava luotettavia, ja ne on mahdollisuuksien mukaan varmistettava siten, ettei niiden vikaantuminen tai energiatilan muutos aiheuta vaaraa. Ne on valittava ottaen huomioon suunnitelluissa käyttöoloissa todennäköisesti ilmenevät puutteet, häiriöt ja rajoitukset. Hallintalaitteiden on sijaittava vaara-alueiden ulkopuolella, lukuun ottamatta sellaisia hallintalaitteita, joiden käyttö vaara-alueella on välttämätöntä. Tällöin on muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, ettei niiden käyttö aiheuta vaaraa. Käynnistyksen, nopeuden säätöön tms. käytettävien hallintaelimien on oltava sijoitettu vaaravyöhykkeen ulkopuolelle. Jos vaaravyöhykettä ei ole voitu kokonaan suojata, käynnistyksen on oltava varmistettu ja tarkoituksellinen toimenpide. Pakko-ohjaukseen käytettävät hallintalaitteet Jos koneen vaaroja ei voida kokonaan poistaa tai suojata, riskiä voidaan vähentää siten, että konetta ohjataan pakkokäyttöisellä (jatkuvaa vaikuttamista edellyttävällä) hallintaelimellä, joka on sijoitettu vaaravyöhykkeen ulkopuolelle siten, että liikkeet pysähtyvät otteen

28 irrottamisen jälkeen nopeammin kuin on mahdollista ehtiä vaarakohtaan. Näkyvyyden vaaravyöhykkeelle on oltava hyvä ja ohjattavien liikkeiden on oltava riittävän hitaita, jotta käyttäjä ehtii reagoimaan mahdolliseen vaaratilanteeseen. Pakkokäyttöisiä hallintaelimiä ovat esimerkiksi automaattisen konelinjan työaseman käsiohjauspainikkeet. Koneen pysäyttävät ja muut hallintaelimet Ohjausyksiköt niissä olevine hallintaelimineen, syötönerotuskytkimet ( turvakytkimet ) ja muut koneen käytössä tarvittavat hallintaelimet on sijoitettava siten, että kone saadaan pysäytettyä ja tarvittaessa erotettua energiansyötöistä vaara-alueen ulkopuolelta ennen vaaravyöhykkeelle menemistä. Vaaravyöhykkeellä olevat hallintaelimet Vaaravyöhykkeellä on oltava hätäpysäyttimiä. Sitä tarvitaan mm. käynnistymisen estämiseksi käynnistysvaroitusäänimerkin kuulumisen jälkeen tai se on varalla pakkokäyttöisen hallintaelimen vikaantuessa. Suurissa koneissa työkohteeseen tarvittavan näkyvyyden vuoksi on tarpeen ohjata toimintoja erityistilanteissa vaaravyöhykkeillä olevista hallintaelimistä. Tällaisia tarpeita on mm. materiaalin päänvientitilanteissa, robotin ohjelmoinnissa, asetusten tekemisessä tai vianetsinnässä. Tällaisia tilanteita varten koneiden käsiohjauksen hallintaelimiä on asennettu kiinteästi vaaravyöhykkeille tai niitä voidaan viedä sinne kaapelin avulla (esimerkiksi robotin käsiohjelmointilaite). Vaaravyöhykkeiltä käyttämistä varten koneessa on oltava erityinen käyttötapa, jolla riskit saadaan riittävän pieniksi näissäkin tilanteissa. Käyttötapaan tarvitaan lukitus asiattomilta avaimen tai salasanan avulla. Riittävä turvallisuus varmistetaan pakkokäytön ja siihen yhdistettyjen hitaiden liikkeiden tai nykäyskäytön avulla. Konekohtaisissa standardeissa on yksityiskohtaisempia ohjeita riittävän hitaan liikkeen nopeuksista ja nykäyksen pituudesta. SFS-EN ISO 12100-2 kohta 4.11.1 Turvallisuusvyöhykkeet, kohta 4.11.8.b Hallintaelimen pakkokäyttö ja kohta 4.11.9 Asetusta, opettamalla ohjelmointia, prosessin muuttamista, vianetsintää, puhdistusta tai kunnossapitoa varten oleva ohjaustapa. Hallintalaitteet tulee suojata siten, ettei niiden tahaton käyttö ole mahdollista. Hallintalaitteiden (erityisesti liikkeen käynnistävien) sijoituksen tai suojauksen on oltava sellainen, että estetään henkilön tahaton vaikuttamien hallintalaitteeseen tai painikkeen päälle putoavan esineen vaikutus. Esimerkkejä vaatimukset täyttävistä ratkaisuista ovat: kaksi samanaikaista toimenpidettä vaativat ohjauselimet (esim. kaksinkäsinhallintalaite tai sallintakytkimen ja käyttöpainikkeen yhdistelmä) (kuva 17a). kannella tai suojakauluksella suojattu käynnistyspainike (kuva 17b) varmistimen käyttäminen