JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 1 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 AIKA keskiviikkona 25.10.2017 klo 16.30 PAIKKA Kuokkalan kirkko, kirkkotori, Syöttäjänkatu 4 Kokouksen avaus ja alkuhartaus Sivu 176 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus... 3 177 Työjärjestyksen hyväksyminen... 3 178 Pöytäkirjan tarkastajat... 3 179 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen... 3 180 Kuokkalan kerho- ja kokoontumistilahanke... 4 181 Aseman Pysäkin toiminnan loppuraportti... 5 182 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen... 7 183 Oikaisuvaatimus kirkkoneuvoston päätökseen koskien raamatunkäännöstyön nimikkosopimusta... 10 184 Carolina Leppisaaren ero luottamustehtävästä ja Keskustan alueneuvoston varajäsenen valitseminen... 11 185 Sijoitussuunnitelman hyväksyminen... 12 186 Talousarvion toteutuminen 30.9.2017... 12 187 Metsästysvuokrasopimus Honkasalon tilalle... 13 188 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 30.9.2017... 14 189 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen... 14 190 Kirkkohallituksen yleiskirjeet... 15 191 Tuomiokapitulin päätöksiä... 15 192 Ilmoitusasiat... 15 193 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus... 15 Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 2 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 OSALLISTUJALUETTELO AIKA keskiviikkona 25.10.2017 klo 16.30 PAIKKA Kuokkalan kirkko, kirkkotori, Syöttäjänkatu 4 JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Viitala Arto, puh.joht. Sompa Mauri, varapj. Ruotsalainen Susanna Alenius-Taipalus Anu Harjula Eeva Hintikka Pauli Kalenius Tapani Illman Hilkka Lahtinen Aarno Jegoroff Mikko Latvala Esko Pekkarinen Raija Korhonen Marketta Puhalainen Erkki Vilpunaho Pentti Sipinen Raija Göös Riitta-Liisa Suonperä Juha Venäläinen Juha Taivassalo Maria Pekkarinen Pertti Tuunanen Inkeri Puolimatka Mia Väliniemi Tuulikki Karvinen Vesa VIRAN PUOLESTA Tynkkynen Heikki KV:n puh.joht. Lajunen Anu hallintojohtaja Laitinen Markku talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Palola Tuomas vt. yhteisen srk-palvelun johtaja Rönnkvist Marjo viestintäpäällikkö Sirpa Koivisto tiedottaja Huttunen Hannu aluekappalaisten edustaja Risto Vallipuro aluekappalaisten varaedustaja Väätäinen Osmo aluekappalaisten edustaja KOKOUKSEEN KUTSUTTUINA Maritta Lukkarinen Seppo Wuolio Antti Laitinen kiinteistöpäällikkö 180 ajan aluekappalainen 181 ajan diakoniatyöntekijä 181 ajan Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 3 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Kokouksen avaus ja alkuhartaus. 176 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kirkkoneuvoston ohjesäännön 5 :n 1 momentin mukaan kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen lähetetään jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kokouskutsu esityslistoineen on postitettu 19.10.2017. KL 7:4,1 mukaan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös 177 Työjärjestyksen hyväksyminen Esitys Hyväksytään kirkkoneuvoston jäsenille postitettu esityslista tämän kokouksen työjärjestykseksi. Päätös 178 Pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirja tarkastetaan hallintopalveluissa yleensä kokousviikon perjantaina. Pöytäkirja pidetään nähtävänä kirkkoherranvirastossa oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan (14/30 pv), tavallisesti seuraavan viikon tiistaista lähtien. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä ilmoitetaan kirkkoherranviraston ilmoitustaululla kokouskutsun/esityslistan lähettämisestä alkaen. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kirkkoneuvosto kokouksessaan. Pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Osallistujalistan mukaan vuorossa ovat Inkeri Tuunanen ja Anu Alenius-Taipalus Päätös 179 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Esitys Läsnäolo- ja puheoikeus myönnetään osallistujalistan mukaisesti. Päätös Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 4 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 180 Kuokkalan kerho- ja kokoontumistilahanke (Valmistelija Markku Laitinen, puh. 040 545 8750) (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta 28.8.2017/ 94: Polttolinja 37, peruskorjauksen valmistelu (Esittelijä Maritta Lukkarinen, puh. 0400 635 001) Polttolinja 37 sijaitsee seurakunnan kerhotila, laajuudeltaan 278 m², 318 m², 1224 rm³. Hanketta on valmisteltu jo pari vuotta sitten olettaen kevyen pintaremontin riittävän. Tilat ovat olleet kylmät ja osin epäkäytännölliset. Tarkempien selvitysten ja kuntotutkimusten jälkeen on käynyt ilmi, että kohteessa on taloyhtiön vastuulle kuuluvia rakenteellisia sekä ilmanvaihdon puutteita. Neuvottelut taloyhtiön osallistumisesta rakenteellisten puutteiden korjauskustannuksiin ovat kesken. Uuden ilmanvaihtokoneen kustannukset kaikkineen kuuluvat seurakunnan itsensä maksettavaksi, koska seurakunnan kerhotila koostuu useasta pienestä liiketilasta ja kun käyttötarkoitus on muutettu alkuperäisestä, taloyhtiö ei osallistu kustannusten jakoon. Ongelmaksi muodostui, ettei 100 hengelle mitoitettujen kokoontumistilojen uusi ilmanvaihtokone mahdu kerhotiloihin, vaan on sijoitettava toisaalle. Taloyhtiö on luopumassa vähällä käytöllä olevasta kylmiöstä ja neuvottelut on aloitettu josko seurakunnan tiloja palveleva ilmanvaihtokone voitaisiin sijoittaa käytöstä poistumassa olevaan entiseen kylmiöön. Puhtaiden tilojen jäteilma puhallettaisiin molemmissa vaihtoehdoissa viereisen erillisen autohalliyhtiön hallinnoimaan autohalliin. Molemmilta yhtiöiltä tarvitaan lupa menettelyyn ja varsinaisen rakennusluvan hakijana toimii taloyhtiö. Kustannustaso peruskorjauksella on noussut merkittävästi ollen vaihtoehdolla konehuone kylmiössä 653.000. Esitys: Hankkeen valmistelua jatketaan ja kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle tarvittavan 350.000 lisämäärärahan varaamisen kiinteistötoimen käyttötalouden v. 2018 talousarvioon. Päätös: Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää kirkkoneuvostolle, että ensisijaisesti selvitettäisiin tilan ostamista uudisrakennuksesta Kuokkalan alueelta. Toissijaisena vaihtoehtona hankkeen valmistelua jatketaan ja kiinteistö- ja hautaustoimenjohtokunta esittää kirkkoneuvostolle tarvittavan 350.000 lisämäärärahan varaamisen kiinteistötoimen käyttötalouden v. 2018 talousarvioon. ----- Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 5 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan esitys kokoontumistilahankkeen toteutuksesta ensisijaisesti ostamalla tila uudisrakennuksesta Kuokkalan alueelta on uusi toteutusmalli. Seurakunnan omien, Polttolinja 37:ssä sijaitsevien entisten tilojen peruskorjaamista on valmisteltu ja suunniteltu teknisesti ja toiminnallisesti useita vuosia. Teknisessä suunnittelussa on selvinnyt, että useista huoneistoista yhdistetyssä tilassa erityisesti ilmastointi on ollut puutteellinen eikä enää vastaa nykyisiä määräyksiä. Korjauksen kustannusten arvioidaan nousevan noin 650.000 euron tasolle. Kuluvan vuoden talousarviossa hankkeeseen on varattu 300.000 euron korjausmääräraha. Polttolinja 37:n sijainti on erinomainen suhteessa Kuokkalan kirkkoon. Vaihtoehtoisista uudisrakennuskohteista, niiden toteutusaikataulusta, sijainnista ja kustannuksista ei ole tietoa. Esitys Kirkkoneuvosto päättää palauttaa asian Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnalle lisävalmisteluun vaihtoehtoisten tilavaihtoehtojen sijainnin, toteutusaikataulun ja kustannusten selvittämistä varten. Uudiskohteen hankintaan tai nykyisten tilojen korjaamiseen tarvittavat määrärahat budjetoidaan lisäselvitysten pohjalta tehtävän toteutuspäätöksen yhteydessä. Päätös 181 Aseman Pysäkin toiminnan loppuraportti (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoneuvosto 25.11.2015/ 220: 4) päättää edellyttää, että kirkkoneuvostolle tuodaan väliraportti Aseman Pysäkin toiminnasta ja siihen liittyvästä kehittämistoiminnasta marraskuun loppuun 2016 mennessä ja loppuvaiheen raportti syyskuun loppuun 2017 mennessä. Keskustan alueneuvosto 4.10.2017/ 47: Kirkkoneuvosto päätti 25.11.2015, 220, että Aseman Pysäkin toimintaa kehitetään siten, että Aseman Pysäkin avoimen diakoniatyön jatkoa koskevissa valmisteluissa keskitytään toiminnan järjestämiseen ensisijaisesti osana Keskustan alueseurakunnan diakoniatyötä, ja että toiminnan jatkaminen järjestetään määräaikaisena, kahden vuoden mittaisena projektina, jonka tarkoituksena on avoimen diakoniatoiminnan kehittäminen osana muuta avoimen diakonian toimintaa etenkin keskusta-alueella. Kehittämistyössä tulee ottaa huomioon etenkin vapaaehtoistyön mahdollisuudet. Lisäksi päätettiin, että Aseman Pysäkkiä varten varataan määrärahat työntekijän palkkaamiseksi määräajaksi 2016-2017. Kirkkoneuvosto myös päätti edellyttää, että kirkkoneuvostolle tuodaan väliraportti Aseman Pysäkin toiminnasta ja siihen liittyvästä kehittämistoiminnasta marraskuun loppuun 2016 mennessä ja loppuvaiheen raportti syyskuun loppuun 2017 mennessä. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 6 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Projektin väliraportti esiteltiin kirkkoneuvoston kokouksessa 14.12.2016, 223. Kirkkoherran päätöksellä projekti sai rahoituksen myös vuodelle 2017. Tässä kokouksessa on esillä Aseman Pysäkin toiminnanohjaaja Antti Laitisen laatima loppuraportti, jonka johtopäätökset ovat vahvasti sen suuntaisia, että Pysäkin toiminta on kasvanut hyvin osaksi Keskustan alueseurakunnan elämää ja toimintaa. Sen soisi tavalla tai toisella jatkuvan. Raportin lopussa esitetään johtopäätöksiä ja erilaisia vaihtoehtoja toiminnan järjestämiseksi jatkossa. Antti Laitinen on kokouksessa esittelemässä raporttia. Esitys: Alueneuvosto päättää esittää kirkkoneuvostolle, että Aseman pysäkin toimintaa jatketaan Keskustan alueseurakunnan yhteydessä jollakin raportissa esitetyllä tavalla Päätös: Päätettiin esittää kirkkoneuvostolle, että Aseman pysäkin toimintaa jatketaan Keskustan alueseurakunnan yhteydessä Antti Laitisen laatiman ja esittelemän raportin (Liite 1) esittämällä tavalla. --- Alueneuvoston päätöksen liitteenä olevan Aseman Pysäkin toimintaa koskevan raportin nojalla voidaan tiivistettynä arviona ensinnäkin todeta, että kirkkoneuvoston aikanaan tekemä päätös Aseman Pysäkin vastuun siirtämisestä Keskustan alueseurakunnalle on ollut onnistunut. Aseman Pysäkin toiminta näyttää integroituneen erittäin hyvin alueseurakunnan muuhun toimintaan ja myöskin yhä myös yhteisen seurakuntapalvelun toimintaan (mm. kansainvälinen diakonia ja oppilaitostyö). Aseman Pysäkin toiminta on toisaalta myös säilyttänyt uudessakin tilanteessa omaa vanhaa identiteettiään kaikille avoimena kohtaamispaikkana, jonka toiminta perustuu paljolti vapaaehtoistyön varaan. Aiempien vuosien toiminta Aseman Pysäkillä antoi hyvän lähtökohdan projektille ja tämän perinnön varassa Aseman Pysäkki on kyennyt uudistumaan monin tavoin. Projektin tuloksena on virinnyt myös muutamia alullaan olevia toimintamahdollisuuksia, joita on syytä ottaa jatkossa tarkemman harkinnan kohteeksi. Aseman Pysäkin kaksivuotinen projektijakso 2015-2017 on osunut tilanteeseen, jolloin turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien asema on erittäin ajankotainen. Raportista voi päätellä, että Aseman Pysäkki on osaltaan vastannut hyvin maahanmuuttajatyön haasteisiin. Kaksivuotisen projektin kulussa on projektityöntekijän ohjauksessa ja alueseurakunnan ja myös yhteisen seurakuntapalvelun vastuunkantajien saatu aikaan erittäin hyviä tuloksia yksistään toiminnan määrään, osallistujien määrän ja vapaaehtoisten määrän perusteella arvioiden. Kokonaisuutena, raportin ja alueneuvoston päätöksessä ilmenevien seikkojen nojalla arvioiden, projekti on siis onnistunut erinomaisesti. Olennainen ja raportissakin pohdittu kysymys on tietenkin nyt, kuinka Aseman Pysäkin toiminta jatkuu projektin päätyttyä. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 7 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Aseman Pysäkki -käsite sisältää muutamia eri ulottuvuuksia. Aseman Pysäkki on toisaalta seurakunnan toimitila, jonka rooli on korostunut ja korostumassa myös sen vuoksi, että keskustan alueella on niukasti seurakunnan kokoontumistiloja. Tilana Aseman Pysäkki on varmasti käytössä myös vuoden 2018 alkaessa. Myöhemmin keskustan alueen toimitilakysymysten ratkettua (pappila, Reimari, krypta) on tietenkin aihetta pohtia myös Aseman Pysäkin tarvetta ja roolia. Torin siirtyessä asemaaukiolle Aseman Pysäkin sijainti jopa paranee nykyisinkin hyvästä tilanteesta. Toisaalta Aseman Pysäkki on ytimeltään vapaaehtoistyön varaan rakentuva, avointen kokoontumisten, nykyisin kolmena päivässä viikossa, toimintamuoto. Laaja vapaaehtoistoiminta tarvitsee välttämättä myös työntekijän ohjaava panosta. Kuinka tämä voitaisiin ensisijaisesti osana Keskustan alueseurakunnan toimintaa turvata jatkossakin? Tähän kysymykseen voidaan ottaa lähemmin kantaa siinä vaiheessa, kun käynnissä oleva henkilöstösuunnittelu saadaan valmiiksi. Henkilöstösuunnitelmaa koskevassa lausunnossaan Keskustan alueneuvosto on maininnut Aseman Pysäkin ja vapaaehtoistyön koordinoinnin yhdeksi tarpeeksi, joka mahdollisesti voitaisiin ottaa huomioon Keskustan ja toisen alueseurakunnan saaman henkilöstökiintiön puitteissa. Raportissa ei lähemmin esitellä Aseman Pysäkin taloutta, jota varten on ollut erillinen projektimääräraha. Projektimäärärahasta pääosa on ollut varattuna työntekijän palkkauskuluihin. Jatkossa pohdittavaksi tietenkin nousee, voidaanko Aseman Pysäkin toiminnan jatkuessa tarvittavat toimintamäärärahat turvata alueseurakunnan toimintamäärärahojen raamin sisällä. Esitys Kirkkoneuvosto 1) merkitsee Keskustan alueneuvoston päätöksen ja siihen liittyvän Aseman Pysäkin toimintaa koskevan raportin tiedoksi ja toteaa, että projekti antaa hyvät lähtökohdat kehittää Aseman Pysäkin toimintaa myös jatkossa osana Keskustan alueseurakunnan toimintaa; 2) toteaa, että tässä tilanteessa vastuu Aseman Pysäkin jatkoa koskevista konkreettisista ehdotuksista esimerkiksi henkilöstösuunnitteluun liittyen ja toimintasuunnitelmien osalta - kuuluu ensisijaisesti Keskustan alueseurakunnalle ja alueneuvostolle, ja kirkkoneuvosto ottaa tarvittaessa myöhemmin kantaa asiaan alueneuvoston ehdotusten pohjalta. Päätös 182 Henkilöstösuunnitelman päivittäminen (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 8 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.11.2016, 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Kirkkoneuvosto käsitteli työryhmän ensimmäisen raportin kokouksessaan 22.3.2017 (57 ) ja hyväksyi työryhmän raportin henkilöstösuunnittelun yksityiskohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi. Keskeinen tuolloin hyväksytty periaate jatkovalmisteluun oli se, että alueseurakuntien henkilöstöresurssin kiintiö määritellään yhteistoiminta-alueittain. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan 17.6.2017, 117, tiedoksi työryhmän väliraportin. Siinä todettiin alueseurakuntakohtaisista jäsen- ja asukasmääristä aiempaa tuoreemmat ja tarkemmat tilastot sekä tuotiin alustavasti esiin jatkovalmistelussa huomioon otettavia näkökohtia. Tällaisiksi aiheiksi mainittiin: - toimintastrategian antama suunta henkilöstösuunnittelulle - toimintakulttuurin kehittäminen - kirkon tulevaisuustyöskentelyn henkilöstösuunnittelua koskevat linjaukset - kysymys alueseurakuntarakenteen kehittämisestä ja jopa alueseurakuntien määrän vähentämisestä - työkierto ja osaamisen kehittäminen - johtaminen ja esimiestyö Työryhmä esitteli väliraportissa lisäksi myös alustavia näkemyksiä eri vaihtoehdoista esimiestyön organisointiin. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään 2017 asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara-Perendi. Kirkkoneuvosto aikataulutti henkilöstösuunnitteluprosessin 22.3.2017, 57, siten, että loppuraportti tuotaisiin lokakuun 2017 kokoukseen; ja että työryhmän tulee jatkovalmistelussa kuulla eri työyksiköitä niin työntekijöiltä kuin alueneuvostoilta ja johtokunnilta lausunnot pyytäen, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi. Tähtäyspisteenä on ollut henkilöstösuunnitelman vieminen kirkkovaltuuston joulukuun 2017 kokoukseen. Työryhmässä on jouduttu kuitenkin toteamaan em. valmisteluaikataulu liian haasteelliseksi, etenkin jos olisi pitänyt saada nivellettyä työryhmän työskentely alueneuvostojen ja johtokuntien kokousaikatauluihin. Tämän vuoksi työryhmä pyytää lisäaikaa valmistelulle siten, että varsinainen loppuraportti voitaisiin tuoda kirkkoneuvoston marraskuun kokoukseen. Tällöinkin asia on mahdollista saada alkuperäisen aikataulun mukaisesti kirkkovaltuuston käsiteltäväksi. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 9 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Työryhmä pyysi alueneuvostoja antamaan 5.10.2017 mennessä lausunnon useasta alueseurakuntien henkilöstöjärjestelyjä koskevasta teemasta. Varsinaisen lausuntopyynnön ohessa työryhmä jätti alueneuvostoille tiedoksi kirkkoneuvoston kesäkuussa 2017 käsittelemän väliraportin sekä eräitä siihen tehtyjä tarkennuksia ja myös muutamia työryhmässä käsiteltyjä lisälukuja väliraporttiin. Lausuntoa alueneuvostolle valmistelleita/esitelleitä aluekappalaisia pyydettiin kuulemaan lausuntoa varten myös työyhteisön näkemyksiä asiasta. Viime vaiheessa aluekappalaisille jätettiin myös tieto Huhtasuo-Vaajakoski yhteistoiminta-alueen ns. viitelukuun tehdystä tarkennuksesta lausuntopyynnön aineistoihin. Kaikki yhdeksän alueneuvostoa antoivat määräajassa lausunnon ja työryhmä käsitteli lausunnot 6.10.2017 kokouksessaan (lausunnot yhteen asiakirjaan koottuna, liite a). Lausunnot käsiteltyään ja otettuaan huomioon muun valmistelunsa työryhmä teki 6.10.2017 kokouksessaan ehdotuksia eräistä periaatelinjauksista jatkovalmistelua varten. Työryhmä saattaa tässä vaiheessa nämä jatkovalmisteluun olennaisella tavalla suuntaa antavat periaatelinjaukset kirkkoneuvoston käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. Työryhmän ehdottamat linjaukset käyvät yksityiskohtien osalta ilmi liitteenä olevan raportin (liite b) lopussa. Tiivistetysti ne ovat seuraavat: 1) Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toteutetaan nykyistä käytäntöä joiltain osin muuttaen siten, että yhteistoiminta-alueita ovat: o Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat o Keltinmäen, Korpilahden ja Säynästalon alueseurakunnat o Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat o Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat 2) Varhaiskasvatuksen työalalla (lapsi- ja perhetyö) siirrytään kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen johtamisjärjestelyyn, jossa yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin sijoitetuilla lastenohjaajilla on yhteinen johtava työntekijä (lapsityönohjaaja), mutta lastenohjaajien ylempänä esimiehenä toimii oman alueseurakunnan aluekappalainen. 3) Suntiotyössä otetaan tarkemman selvitystyön kohteeksi, mutta myöhemmin ratkaistavaksi, samantapainen järjestely kuin em. varhaiskasvatuksen järjestelyssä. Nykyään kiinteistöpalveluiden yksikköön kuuluvat suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) siirtyisivät alueseurakuntien työyhteisöihin ja aluekappalainen olisi heille ylempi esimies, mutta lähiesimiehenä toimisi - kuten nykyisinkin - yhteistoiminta-aluekohtainen tiimivastaava. 4) Nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille ei luoda samankaltaista lähijohtamisen järjestelyä kuin varhaiskasvatukseen vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Tätä johtamista tuetaan siten, että jokaisella yhteistoiminta-alueella on em. työaloja varten tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Nykyinen alueseurakuntakohtainen tiimiyhdyshenkilöjärjes- Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 10 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 telmä lakkautetaan. Edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuuhenkilöjärjestelyä. 5) Aluesihteereistä ja ainakin osasta yhteisten työalojen toimistosihteereitä muodostetaan uusi kokoseurakunnallinen tiimi, jolla on yhteinen johtava työntekijä. Aluesihteereiden työpisteitä sijoitetaan yhä myös alueseurakuntiin. Työryhmän on tarkoitus kirkkoneuvostolta linjauksia jatkovalmistelua varten saatuaan jatkaa työskentelyä siten, että marraskuussa 2017 on loppuraportissa esitettävänä myös useita konkreettisia, tehtäväkohtaisia henkilöstöjärjestelyjä. Nämä liittyvät ennen muuta tällä hetkellä avoimiin, sijaistyövoimalla hoidettuihin tehtäviin. Joiltain osin voi olla tarpeen myös olemassa olevan vakituisen henkilöstön siirtyminen tehtävästä/yksiköstä toiseen. Valmistelun loppuvaiheessa työryhmän on tarkoitus lisäksi valmistella ehdotus henkilöstösuunnitelman päivittämisestä yhteisten toiminnallisten työalojen (yhteinen seurakuntapalvelu, Taulumäen yksikkö, viestintä) osalta. Tavoitteena on saada lausuntopyyntö yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnalle ja johtokunnan lausunto asiasta seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen mennessä. Niin ikään myös tukipalvelujen, kirkkoherranviraston sekä yhteisjohtokuntien alaisuudessa toimivien perheasiain neuvottelukeskuksen ja sairaalasielunhoidon yksikön henkilöstöjärjestelyt tulee ottaa huomioon. Mitä ilmeisimmin joidenkin viimeksi mainittujen yhteisten yksiköiden osalta on loppuraportissakin tyydyttävä alustaviin, lisäselvitystä edellyttäviin kirjauksiin. Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee työryhmän raportin tiedoksi ja hyväksyy siihen sisältyvät ja edellä olevassa esittelyssä tiivistetysti mainitut periaatelinjaukset jatkovalmistelun pohjaksi sekä antaa työryhmälle lisäaikaa loppuraportin valmisteluun siten, että se tuodaan kirkkoneuvoston käsiteltäväksi marraskuussa 2017. Päätös 183 Oikaisuvaatimus kirkkoneuvoston päätökseen koskien raamatunkäännöstyön nimikkosopimusta (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Esitys Pirkko Markkanen on 13.9.2017 jättänyt oikaisuvaatimuksen kirkkoneuvoston 23.8.2017 (136 ) tekemään päätökseen koskien raamattukäännöstyön nimikkopimusta (liite). Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa. Esittely ja esitys täydennetään kirkkoneuvoston kokouksessa. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 11 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Päätös 184 Carolina Leppisaaren ero luottamustehtävästä ja Keskustan alueneuvoston varajäsenen valitseminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Keskustan alueneuvoston varajäsen Carolina Leppisaari on 19.9.2017 lähettämällään sähköpostilla pyytänyt eroa Keskustan alueneuvoston varajäsenyydestä seurakunnasta poismuuton vuoksi 1.1.2018 alkaen. Kirkkolain 23 luku 7 Luottamustoimen hoitaminen: Jos seurakuntavaaleilla, hiippakuntavaltuuston jäsenten vaaleilla tai kirkolliskokousedustajien vaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa, hänelle myönnetään ero tai hänet pidätetään taikka erotetaan luottamustoimesta, hänen tilalleen kutsutaan varajäsen tai varaedustaja. Muuhun luottamustoimeen on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi luottamushenkilö. Kirkkolain 23 luvun 2.1 Vaalikelpoisuus: Vaalikelpoinen seurakunnan ja seurakuntayhtymän luottamustoimeen on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen. Vaalikelpoisuusiän on täytyttävä vaalipäivänä. Kirkkolain 23 luvun 4.2 Vaalikelpoisuuden menettäminen ja ero luottamustoimesta: Luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Kirkkolain 23 luvun 8 Naisten ja miesten edustus toimielimissä: Jollei erityisestä syystä muuta johdu, tulee kirkollisessa toimielimessä olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia lukuun ottamatta kirkolliskokousta, hiippakuntavaltuustoa, tuomiokapitulia, kirkkovaltuustoa, yhteistä kirkkovaltuustoa ja seurakuntaneuvostoa. Edellä todetun säännön tulee toteutua sekä varsinaisten että varajäsenten osalta erikseen. Alueneuvoston johtosäännön 3 mukaan kirkkovaltuusto valitsee toimikaudekseen kirkkoneuvoston alaiseen alueneuvostoon puheenjohtajan ja seitsemän alueseurakunnan alueella asuvaa seurakuntavaaleissa vaalikelpoista jäsentä. Keskustan alueneuvoston kokoonpano toimikaudella 2015-2018: Varsinainen jäsen: Pipsa Wilhelms, pj. Eero Räty, vpj. Marketta Korhonen Juha Lappalainen Antti Kakkuri Henkilökohtainen varajäsen: Veera Ylimaunu Marko Tolonen Sari Koskinen Jukka Juusela Arto Mikkola Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 12 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Pirjo-Liisa Junttila Erkki Lampinen Ilona Vehmas Vili Pasanen Arja-Liisa Mäenpää Carolina Leppisaari Esitys Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto 1) myöntää eron Carolina Leppisaarelle Keskustan alueneuvoston varajäsenyydestä 1.1.2018 alkaen; 2) valitsee hänen tilalleen Keskustan alueneuvostoon Ilona Vehmaksen henkilökohtaisen varajäsenen 1.1.2018 alkaen vuoden 2018 loppuun jatkuvaksi toimikaudeksi. Päätös 185 Sijoitussuunnitelman hyväksyminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Jyväskylän seurakunnan, hautainhoitorahaston ja erilaisten toimeksiantojen varat sekä muut kassavarat on sijoitettu kirkkoneuvoston 18.9.2012 hyväksymän sijoitussuunnitelman mukaisesti raha- ja sijoitusmarkkinoille kohtuullisen tuoton saamiseksi. Seurakunnan sijoitustoiminnassa on pyritty noudattamaan vastuullisuuden periaatteita. Käytössä on useita eri rahoitusinstrumentteja ja varojen sijoitukset on pyritty hajauttamaan hyvin. Suorien osake- ja asuntosijoitusten lisäksi sijoitukset ovat jakautuneet yhdeksälle varainhoitajalle tai rahastoyhtiölle. Kahdella varainhoitajalla on hoidossa ns. täyden valtakirjan sijoitussalkut ja muiden seitsemän osalta sijoitukset jakautuvat yhteensä 22 erilaisen sijoitusrahaston osuuksiin. Liitteenä seurakunnan sijoitusten allokaatio (jakautuma) 31.5.2017. Liitteenä päivitetty sijoitussuunnitelma, jossa sijoitusten allokaatiota on pyritty aikaisempaa selkeämmin määrittelemään eri pääomaluokkien kesken niin, että sitä voidaan joustavasti säädellä erilaisissa markkinatilanteissa. Esitys Kirkkoneuvosto hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman. Päätös 186 Talousarvion toteutuminen 30.9.2017 (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Sisäisen valvonnan ohjeen mukaan talousarvion toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kirkkoneuvostolle, alueneuvostoille ja johtokunnille neljä kertaa vuodessa. Raporttiin sisäl- Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 13 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 lytetään talousarvion toteutumisvertailu, arvio tulos- ja rahoituslaskelman toteutumasta sekä selvitys tavoitteiden toteutumasta. Toteutumavertailun merkittävistä poikkeamista on osavuosikatsauksessa esitettävä selvitys. Taloushallinto laatii neljännesvuosittain kirkkoneuvostolle katsauksen taloudellisesta kehityksestä. Liitteenä pääluokka- ja tuloslaskelmatasolla raportti talousarvion toteutumisesta 30.9.2017 (liite) sekä selvitys verotulojen kertymisestä 30.9.2017 (liite). Tuloslaskelman toimintatuottoihin (muut toimintatuotot) sisältyy poikkeuksellisina ja kertaluontoisina erinä seurakunnallisen toiminnan muihin toimintatuottoihin sisältyvä diakonian lahjoitusvarojen osakehuoneiston myyntivoitto ja kiinteistötoimen muihin toimintatuottoihin sisältyvä kiinteistökaupan myyntivoitto. Esitys Kirkkoneuvosto tutustuu talousarvion toteutumistilanteeseen ja merkitsee sen tiedoksi. Päätös 187 Metsästysvuokrasopimus Honkasalon tilalle (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Kuikan Erä ry esittää seurakunnan hyväksyttäväksi Tikkamannilassa sijaitsevan Honkasalon tilaa (179-411-5-187) koskevan hirvieläinten ja petoeläinten metsästystä koskevan metsästysvuokrasopimuksen ajalle 1.11.2017 31.10.2022. Seura esittää metsästysoikeuden vuosivastikkeeksi 56,40. Liitteenä sopimusluonnos ja kartta alueen sijainnista. Jyväskylän maaseurakunta on aikaisemmin vuokrannut seuralle hirvieläinten ja petoeläinten metsästysoikeuden n. 5 vuoden ajalle 150 euron vuokrakausivastiketta vastaan. Kirkkoneuvoston ohjesääntö 3 luvun 10:2 : Kirkkoneuvosto päättää lisäksi seuraavista kirkkovaltuustolle muutoin kuuluvista asioista, jollei päätösvaltaa ole ohje- tai johtosäännöllä annettu seurakunnan muulle viranomaiselle: - - - - - 6) kiinteää omaisuutta koskevasta vuokrasopimuksesta, jos sitä ei ole alistettava, sekä muusta vuokra- ja käyttösopimuksesta, mikäli toimivallan siirrosta ei ole jäljempänä toisin määrätty; - - - - - Esitys Kirkkoneuvosto 1) päättää vuokrata vuokrasopimuksessa (liite) tarkemmin määriteltävillä ehdoilla Kuikan Erä ry:lle sen anoman hirvieläinten ja petoeläinten metsästysoikeuden ajalle 1.11.2017-31.10.2022; 2) määrää metsästysoikeudesta perittäväksi vuosivastikkeeksi 56,40 ; Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 14 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Päätös 3) valtuuttaa kiinteistöpäällikkö Maritta Lukkarisen allekirjoittamaan yllä mainitun vuokrasopimuksen. 188 Kirkkoon liittyneet ja kirkosta eronneet 30.9.2017 (Esittelijä Arto Viitala, puh. 0400 540 490) Kirkkoon liittyneitä ja kirkosta eronneita koskevat tilastot on koostettu ajalta 1.7.- 30.9.2017 (liite). Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee asian tiedoksi. Päätös 189 Kirkkovaltuuston päätösten laillisuuden toteaminen (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston 10.10.2017 kokouksen pöytäkirja on nähtävillä 17.10.2017 -.16.11.2017. KL:n 10 luvun 6 :n mukaan kirkkoneuvosto suorittaa kirkkovaltuuston päätösten laillisuusvalvonnan. 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Työjärjestyksen hyväksyminen 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 II kappalaisen (Korpilahden aluekappalainen) viran vaali 5 Jyväskylän seurakunnan edustajien valinta Keski-Suomen yhteistyöalueen Jyväskylän IT-aluekeskuksen yhteisjohtokuntaan toimintakaudelle 2018 2019 sekä yhteisjohtokunnan puheenjohtajan nimeäminen 6 Teemu Parantaisen eroanomus luottamustehtävistä ja Keltinmäen alueneuvoston varajäsenen valitseminen 7 Aki-Matti Itkosen eroaminen luottamustehtävästä ja Huhtasuon alueneuvoston jäsenen valitseminen. 8 Kati Tuovisen ero luottamustehtävästä ja Keskustan alueneuvoston jäsenen valitseminen 9 Ari Ahlgrenin ero luottamustehtävästä ja Palokan alueneuvoston jäsenen valitseminen 10 Vuoden 2017 talousarvion muuttaminen 11 Kirkollisveroprosentin vahvistaminen vuodelle 2018 12 Aloitteet 13 Ilmoitusasiat 14 Kirkkoherran ja hallintojohtajan katsaus vuoden 2018 2020 toiminta- ja taloussuunnitelmiin 15 Valitusosoitus Esitys Kirkkoneuvosto toteaa kirkkovaltuuston päätökset laillisiksi. Tarkastajien nimikirjaimet

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 9/2017 15 19.10.2017 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 25.10.2017 Päätös 190 Kirkkohallituksen yleiskirjeet (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Yleiskirjeet ovat nähtävillä kokouksessa ja haettavissa Internet-osoitteesta www.evl.fi Yleiskirje 13/2017: Yleiskirje 14/2017 Yleiskirje 15/2017 Yleiskirje 16/2017 Vuoden 2018 talousarvion valmistelun perusteita Viranomaisverkon virve-puhelimet käyttöön kirkossa Vuoden 2018 kirkkokolehdit Suomen itsenäisyyden juhlavuoden itsenäisyyspäivä Esitys Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi yleiskirjeet. Päätös 191 Tuomiokapitulin päätöksiä (Esittelijä Anu Lajunen, puh. 050 340 9888) Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli on tehnyt Jyväskylän seurakuntaa koskevia päätöksiä, jotka haettavissa Internet-osoitteesta www.lapuanhiippakunta.fi: 20.9.2017: - Tuomas Palola on määrätty kappalaisen virkaan 1.9.2017 30.4.2018. - Ulla Palola on määrätty seurakuntapastorin virkaan 18.9.2017 30.4.2018. Esitys Merkitään tiedoksi. Päätös 192 Ilmoitusasiat 1) Esitys Merkitään ilmoitusasiat tiedoksi. Päätös 193 Oikaisuvaatimus ja valitusosoitus Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä Kirkkolain 24 luvun mukaisesti. Tarkastajien nimikirjaimet

Liite asiaan nro: 181 Antti Laitinen Liite 1 toiminnanohjaaja Aseman Pysäkki 2017 Loppuraportti ja toimintakertomus Aseman Pysäkin toiminta ja kehittäminen ovat jatkuneet vuoden 2016 toiminnan ja sen arvioinnin pohjalta. Keskeistä on ollut niin sisäisen yhteistyön (maahanmuuttajatyö, jumalanpalveluselämä) kehittäminen kuin ulkoisen yhteistyön (verkostokumppanit) jatkaminen ja kehittäminen. 1. KÄVIJÖISSÄ KANTAVÄESTÖÄ JA MAAHANMUUTTAJIA Kävijämäärät ovat kasvaneet aukiolopäivien lisäämisen myötä; kävijöitä on ollut keskimäärin 840/kuukausi (tammikuu-elokuu). Miesten osuus on edelleen hiukan suurempi. Vakiokävijöiden osuus on säilynyt merkittävänä. Pysäkin aukiolo vakiinnutettiin kolmeen päivään viikossa (maanantai, tiistai ja torstai). Maahanmuuttajakävijöiden osuutta ei ole vertailukelpoisesti tilastoitu. Useat heistä käyvät esimerkiksi tapaamassa maahanmuuttajatyöntekijää tai vaihtorin asiakkaina, eivätkä kirjaudu varsinaisiksi kävijöiksi päivätoimintaan. Pysäkillä vierailee kuitenkin eri taustoista ja syistä Suomeen tulleita yhteensä 15-20 viikossa, ja mm. lapsiperheet ovat säännöllisesti edustettuina, toisin kuin kantaväestön osalta. Päivittäinen toiminta Aseman Pysäkillä on toteutunut yhä vahvistuneena yhteistyönä Keskustan alueseurakunnan diakoniatyön ja Yhteisen seurakuntapalvelun maahanmuuttajatyön kesken. Työmuodot ovat integroituneet niin, että tarkka työnjako arjessa eri kävijäryhmien osalta on käynyt tarpeettomaksi. 2. VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖIDEN MÄÄRÄSSÄ TASAANTUVAA KASVUA; MAAHANMUUTTAJIEN OSUUS VAPAAEHTOISISSA LISÄÄNTYNYT MERKITTÄVÄSTI Uusia vapaaehtoisia on rekrytoitu edelleen. Tarve siihen on ollut vähäisempi, koska vuoden 2016 aikana lisäystä oli 25. Tällä hetkellä vapaaehtoisia on n. 75. Heistä 4-5 on kerrallaan vuorossa. Kolmella aukiolopäivällä tämä merkitsee 12-15 henkilötyöpäivää viikossa. Maahanmuuttajien osuus vapaaehtoisista on kasvanut merkittävästi; heitä on nyt lähes jokaisessa työvuorossa keittiö- ja asiakaspalvelutehtävissä. Eri kansallisuuksia on edustettuina 8 (tilanne syyskuussa 2017), vahvimpina Afganistan ja Sudan. Myös ns. muuttoapuringissä on mukana maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia on ollut lisäksi Aseman pysäkillä kotoutumiskoulutuksen harjoittelun puitteissa seurakunnan kansainvälisen työn kautta. Kävijöiden ja vapaaehtoistyöntekijöiden rajan häivyttämistä on jatkettu. 2-3 kävijää on ohjattu toimimaan vapaaehtoisina keittiö- ja tarjoiluavustustehtävissä, 3 miespuolista kävijää ovimiehen/tervetulleeksi toivottajan tehtävässä. Aseman Pysäkiltä käsin on jatkettu muuttoapuringin organisointia. Muuttoihin lähdetään avustamaan keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa, 2-3 vapaaehtoisen voimin. Toimintaan on ilmoittautunut viime aikoina runsaasti halukkaita (n. 30) Vapaahtoistyo.fi sivuston kautta. Kyseessä on tällä hetkellä eniten kiinnostusta herättänyt vapaaehtoistyön muoto Jyväskylän seurakunnassa. Maahanmuuttajatyön ylläpitämä vaihtori/kirpputori on osoittanut tarpeellisuutensa ja vakiinnuttanut toimintansa. Se palvelee kaikkia kävijöitä ja tarjoaa vapaaehtoistehtäviä niin maahanmuuttaja- kuin muillekin vapaaehtoisille.

3. KAUPUNGINKIRKKO, KESKUSTAN ALUESEURAKUNNAN JUMALANPALVELUSELÄMÄ JA ASEMAN PYSÄKKI Torstain viikkomessu Kaupunginkirkossa on nimetty osaksi myös Aseman Pysäkin säännöllistä viikkotoimintaa. Messun aiheista on jatkettu keskustelua papin tunnilla Pysäkillä. Reformaation merkkivuoden nimissä Papin tunneilla on lisäksi käsitelty Katekismusta: uskontunnustusta kymmentä käskyä ja Isä Meidän rukousta. Kehittämishankkeen alusta lähtien nähtiin tärkeäksi luoda yhteyksiä Aseman Pysäkin ja Kaupunginkirkon välille. Tämä on toteutunut torstain viikkomessun myötä siten, että messun jälkeen osallistujat on kutsuttu Aseman Pysäkille kirkkokahveille ja Papin tunnille. Tämä onkin toteutunut hyvin, kuin myös se, että Pysäkin vakiokävijöistä jotkut ovat löytäneet tiensä seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Näin kirkon liturgia ja ihmisten diakoninen kohtaaminen on saanut näkyvän muodon ja yhteyden. Lisäksi Aseman Pysäkin toiminnanohjaaja on osallistunut Kaupunginkirkon perjantaisin Hiljaisuuden hetken toimintaan päivystävänä diakonina. Myös Pysäkin vapaaehtoisia on ollut päivystäjinä. 4. ILTATOIMINTAA JA HILJAISUUDEN VILJELYÄ Aseman Pysäkin toimintaa on kokeiluluonteisesti laajennettu päivätoiminnan lisäksi ns. Ihmisten iltoina. Toimintaa on toteutettu valittuina perjantai-iltoina yhdessä eri puolelta kaupunkia tulevien nuorten aikuisten kanssa. Hiljaisuuden viljelyä ryhdytään vuoden 2017 syksyllä pienimuotoisesti kokeilemaan ja toteuttamaan Aseman Pysäkillä. Toimintaa ideoidaan mm. Vanhassa pappilassa saatujen kokemusten pohjalta (Hiljaisuuden talo). Aukioloaikaa jatketaan valittuna päivänä yhden tunnin ajaksi, vapaaehtoisten päivystäessä. 5. ULKOISTA YHTEISTYÖTÄ JA VERKOSTOJA Jyväskylän kaupungin Hannikaisenkadun sosiaaliaseman kanssa on käynnistetty yhteistyö. Sosiaali- ja terveystoimen ns. Etsivä lähityö jalkautuu joka toinen tiistai tunnin ajaksi Aseman pysäkille tarjoamaan yleisneuvontaa ja mm. asumisneuvontaa kävijöille. Aseman Pysäkki on mukana syksyllä 2017 käynnistyneessä suunnittelussa koskien Hannikaisenkadun sosiaaliaseman ns. olohuonetoimintaa. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana mm. RISE, Katulähetys sekä ViaDia. Yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan osalta on jatkettu. Kaupungin sosiaalitoimen kanssa on sovittu yhteistyökäytännöistä syksyn 2017 osalta. Ihmisten ilta toimintaan liittyen (ks. kohta 4) on sovittu yhteistyöstä Jyväskylän Taidemuseon yleisötyöhön kuuluvan perjantai-iltatoiminnan kanssa. Suunnittelu käynnistetään syksyllä 2017 ja toiminnan on määrä alkaa keväällä 2018 taidemuseon nuorten teemanäyttelyn myötä. Yhteistyötä on kehitetty ja jatkettu lisäksi seuraavien tahojen kanssa: Jyväskylän lukiot (vierailut pysäkillä oppilaitosdiakonin kautta) Leijonaklubi LC Vaajakoski EWE (vapaaehtoistyöntekijöitä)

Jyväskylän Vaparin vapaaehtoistoimijoiden verkosto (mm. Vapaaehtoistyön messut) Katulähetys / Ruokapankki (elintarvikkeita) Diakonia-ammattikorkekoulu (opiskelijoita, Yhteisöpajatoimintaa) Kahvila Wilhelmiina (elintarvikkeita) Monikulttuurikeskus Gloria (pysäkin vapaaehtoisille järjestetty kevättapahtuma, monikulttuurisuuskoulutuksen suunnittelu) 6. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ: TOIMINNAN ORGANISOINTI 2018 LÄHTIEN Aseman Pysäkin toiminnan toivotaan tavalla tai toisella jatkuvan myös vuoden 2018 alkaessa. Pysäkki on päättyvän kaksivuotisen kokeilun aikana löytänyt luontevan paikan kaupungin keskellä osana Keskustan alueseurakunnan elämää ja toimintaa. Avoimen diakoniatyön kohtaamisen paikkana se nähdään tärkeäksi tavaksi kulkea ihmisten rinnalla, jotka eivät välttämättä muuten ole kokeneet seurakuntaa ja kirkkoa läheiseksi. Sijainniltaan Pysäkki on erinomainen, niin asiakkaille kuin työntekijöillekin. Keskustan työyhteisö on nähnyt sen erinomaiseksi kokouspaikaksi, ja lähivuosina sen merkitys myös erilaisten ryhmien kokoontumistilana tullee kasvamaan. Vuonna 2016 Aseman Pysäkki siirtyi Yhteiseltä seurakuntapalvelulta Keskustan alueseurakunnan toiminnaksi, määräaikaisella projektirahoituksella, joka päättyy vuoden 2017 lopussa. Tämänhetkisen tiedon (syyskuu 2017) mukaan nykyisellä yhden työntekijän mallilla ei vuodesta 2018 alkaen jatketa, vaan toimintaa on jatkettava seuraavin toimenpitein / niiden yhdistelmänä (lähtökohtana laskennallinen 1/2 työntekijää vastaava resurssi): 1. Keskustan alueseurakunnan diakoniatyöntekijä/t ovat sovittavalla tavalla paikalla omiin tehtäviinsä liittyen 2. Diakoniapäivystyksen ja mahdollisesti työtilojen siirtämisestä Aseman Pysäkille on keskusteltu, tässä tosin haasteena tilojen riittävyys ja soveltuvuus (mm. turvallisuuden osalta) 3. Yhdyshenkilö-/koordinaatiotehtävä kirjataan yhden diakoniatyöntekijän tehtäväkuvaan 4. Diakoniapapin työtilojen sijoittaminen (osin) Aseman Pysäkille 5. Kehitetään edelleen seurakunnan maahanmuuttajatyön päivystyksen ja pysäkin päivätoiminnan yhteyttä. Yhteistyötä Yhteisen seurakuntapalvelun kanssa voidaan muiltakin osin kehittää. 6. Aseman pysäkin työntekijäresurssia tarkastellaan liittyen uuteen vapaaehtoistoiminnan koordinaatiotehtävään, yhdessä Kuokkalan alueseurakunnan kanssa liittyy mahdolliseen resurssilisäykseen Jyväskylän seurakunnan henkilöstösuunnitelmassa 7. Osalle vapaaehtoisista tarjotaan nykyistä laajempaa mahdollisuutta osallistua toiminnan organisointiin ( vastuuvapaaehtoiset ), mm. koulutuksen kautta. Monikulttuurikeskus Glorian kanssa on sovittu alustavasti koulutuksesta monikulttuurisuuteen. Lisäksi mm. hartauskoulutus.

1 Liite asiaan nro. 182/a Alueseurakuntien alueneuvostojen lausunnot henkilöstösuunnitelman valmisteluun. Palokan alueneuvosto 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Suurehko Palokan alueseurakunta (jäsenmäärältään kolmanneksi suurin alueseurakunta) kärsii ehdotetussa henkilöstöresurssien uudessa jakotavassa siitä, että yt-aluekumppanina on pieni Tikkakosken alueseurakunta. Palokan alue on kasvava alue ja myös kaupunki on kannanotoissaan myöntänyt, että tulevaisuuden väkimäärän laskelmat eivät ole realistisia Palokan alueella. Vanhemman väestön tilalle vanhoille omakotialueille muuttaa nuoria lapsiperheitä. Opiskelijoitakin on muuttanut entistä enemmän Palokan alueelle Saarijärventielle. Huomioitava on myös se, että Tikkakosken alueelta Puuppolasta osa lapsista ja nuorista käy Palokan kouluissa ja sen myötä myös tulevat Palokan aluesrk:n toimintaan ja rippikouluihin. Ei tule myöskään unohtaa sitä, että Tikkakoskella on kirkkoon kuluvien jäsenmäärä suhteessa asukkaiden määrään korkea, ja se heijastuu suoraan muun muassa varhaiskasvatuksen toiminnan monipuolisuuteen ja sen mukanaan tuomaan henkilöstöresurssihaasteeseen. Jäsenmäärä on suhteellisen korkea myös Palokassa, ja se tuo omat haasteensa myös Palokassa niin kastetoimitusten, lapsityön sekä rippikoulutyön henkilöstöresurssien tarpeeseen. Jäsenmäärää ei ole otettu lainkaan huomioon kasvatuksen henkilöstötarpeen laskennassa. Muiden kuin kasvatuksen työntekijöiden osalta jäsenmäärällä on merkitystä viiteluvun laskentaan. Esitämme, että jäsenmäärälle annettaisiin viitelukua laskettaessa keskiarvoa suurempi painoarvo, sillä todellisuus osoittaa, että kirkkoon kuuluvat todellakin käyttävät enemmän seurakunnan palveluita kuin kirkkoon kuulumattomat. Se on todistettavasti osoitettavasti sekä papiston työpaineissa niin kirkollisten toimitusten kuin rippikoulun osalta, että päiväkerho- ja perhekerhotyössä lastenohjaajien työpanoksen tarpeessa yt-alueellamme. 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Palokan näkökulmasta katsottuna ei ole tarvetta yhteistoiminta-alueen rajojen muutoksiin. Yhteistoiminta on luontevinta jatkossakin Tikkakosken kanssa. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueella välimatkat ovat pitkät. Se asettaa haasteita konkreettiseen toimintojen yhdistämiseen. Rajapinnalla sijiatsevan Puuppolan osalta väestö tosin itse valitsee, mihin suuntautuu osallistuessaan toimintaa, oli kyse varhaiskasvatuksesta, kouluikäisten toiminnasta, rippikoulusta tai aikuisten toiminnasta. Varhaiskasvatuksen saralla on huomattava, että Puuppolan alueella on paljon lapsia kotihoidossa, mikä näkyy selvästi päiväkerholasten suhteellisesti suuressa määrässä.

2 Kouluikäisille suunnatussa toiminnassa toteutetaan nykyisellään yhteistyötä retkityössä. Diakoniassa ei ole ollut tarvetta yhteistyön lisäämiselle, eikä yhteistyö asiakastyössä ole käytännössä yksinkertaista ilman erillissopimuksia. Musiikkityössä ja papiston työnjaossa toimitusvuorojen osalta toimitaan yhdessä. Nuorisotyössä ei olla tehty juurikaan yhteistyötä. Kun yhteistoiminta-alueina on suuri ja pieni alueseurakunta, on esimerkiksi nuorisotyössä haasteellista suuremman saada apua pienemmältä, jossa on vähemmän resursseja, eikä myöskään tilojen puitteissa ole mahdollista yhdistää toimintaa, kun jo nykyisellään esimerkiksi isoskoulutuksessa sekä nuorten illoissa Palokan omatkin tilat ovat jo ylikuormitetut. 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä). Emme pidä tätä mielekkäänä vaihtoehtona. Nykyinen alueseurakuntajako on hyvä ja toimiva. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Tämä on varsin mahdollista ja suositeltavaa. Tämä on Pka-Tki yt-alueella suunniteltu tulevaisuuden malli. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Nykyinen malli on toimiva. Aluekappalaisen työmäärää ei tule lisätä tältä osin, etenkin kun on kyse erityisalasta. Sijaisten hankkiminen ja erityisasiantuntijuus toimivat nykyisellä mallilla hyvin. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Tasapuoliset sihteeripalvelut olisi syytä taata samoin kuin sujuvien sijaistuksien järjestelyjen onnistuminen. Siinä mielessä aluesihteerit voisi olla syytä irrottaa yt-alueiden kiintiöstä ja tämän jälkeen jakaa tasaisesti eri yt-alueiden kesken. Mitä tämä konkreettisesti vaikuttaisi henkilöstöresurssien laskentaan, ei selviä tästä laskelmasta. Jos se kuitenkin edelleen vähentäisi muun henkilöstön resurssiamme, niin kuin ilmeisesti kävisi, koska yhteistyöalueellamme ei nykyisellään ole kuin 1 yhteinen aluesihteeri, se ei

3 olisi työtämme ja toimintaamme tukeva ehdotus. Emme siis yksinkertaisella laskutavalla voi kannattaa tätä ehdotusta, mutta siinä tapauksessa, että se ei vaikuttaisi muun henkilöstön laskennalliseen prosentuaaliseen määrään, voisimme olla tämän esityksen takana. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Jos on valittava esitetyistä vaihtoehdoista joku malli, kannatamme tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana. Se toimii hyvin musiikkityön saralla yhteistyöalueen puitteissa. Pka- Tki yt-alueen puitteissa esimiesvastuun jakamista ei kuitenkaan koeta tarpeellisena etenkään nuorisotyön saralla, (ehkä ei etenkään Tikkakoskella, jossa aluekappalaisella ei ole nykyiselläänkään liikaa alaisia ottaen myös huomioon sen, että varhaiskasvatuksen saralla on jatkossakin lapsityönohjaaja, joten suoria alaisia siellä jää aluekappalaisille vain 4.) Palokassa puolestaan niitä tulee olemaan yhteinen aluesihteeri ja lapsityönohjaaja mukaan lukien edelleen 12 13. Tiimivastaavaa tarvittaisiin siis mahdollisesti vain Palokan alueseurakunnan sisällä ja erityisemmin ehkä vain nuorisotyön tiimissä, jossa työntekijöitä on 4. Silloin toimiva malli olisi siis tiimiyhdyshenkilön rooli koordinoijana maksimissaan kahden vuoden mittaisella nimityksellä. Jos aluekappalaisen esimiestyölle vapautuisi enemmän aikaa muusta työstä, ei työaikakokeilun tuoma lisätyö muodostuisi muilta osin ongelmaksi. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueen kasvatuksen työntekijöiden määräksi on määritelty 14 ja muiden työntekijöiden määräksi 12,1 eli yhteensä 26,1. Kasvatuksen työntekijöiden määrä on korkea suhteessa muiden työntekijöiden määrään johtuen alle 15 vuotiaiden lasten ja nuorten korkeasta suhteellisesta osuudesta väestöstä. Suunnitelmissamme on sovittu vähennettäväksi toinen yhteistyöalueen lapsityönojaajan viroista eläköitymisen myötä, joten jäljelle jäisi tämän vähennyksen jälkeen juuri tuo suositeltu määrä kasvatuksen työntekijöitä eli 14 ja se koostuisi 6 nuorisotyöntekijän virasta (4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella), 7 lastenohjaajan toimesta (4 Palokassa ja 4 Tikkakoskella) ja 1 lapsityönohjaajan virasta. Emme tämän mukaan voisi vähentää kasvatuksen saralta työntekijäresurssia. Muita työntekijöitä on tavoitteeseen määritelty 12,1. Nykyisellään muita kuin kasvatuksen työntekijöitä on 12,5 eli 3 kanttoria (2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella), 5,5 pappia (3,5 Palokassa ja 2 Tikkakoskella), 3 diakonia (2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella) ja 1 yhteinen aluesihteeri. Vielä suunnittelematta olevan työntekijävähennyksen (0,4 työntekijää) tulisi kohdistua uusien tavoitelukujen mukaan tähän työntekijäryhmään. Pappistyövoiman vähennysmahdollisuudet: Yhteistyöalueellamme on ollut sijoitettuna seurakunnan perustamisesta alkaen 6 pappisvirkaa, mutta vuonna 2014 määrä on pienentynyt nykyiseen 5,5, kun yksi Palokkaan sijoitetuista viroista on puolitettu. Luovummeko tästä yhdestä Palokkaan sijoitetusta papin virasta kokonaan, niin että Palokkaan jäisi vain 3 papin virkaa ja Tikkakoskelle 2? Pappistyövoimasta luopuminen tarkoittaisi sitä, että yt-alueen toimituksista joutuisivat käytännössä entistä enemmän ottamaan vastuuta myös muiden yt-alueiden papit. Samoin kahden vuosittaisen

4 rippikoulun pitämiseen tarvitsisimme toisten alueiden papiston työpanoksen. Tämä ei koskisi vain kesää, sillä tapaamisia on jo ennen itse leirijaksoa. Perusperiaate seurakunnassa on ollut, että rippikoulutyöstä vastuussa oleva pappi vastaa kahdesta rippikouluryhmästä ja muut papit pitävät yhden rippikoulun vuodessa. Tämä tavoite ei ole toteutunut nykyiselläkään pappisresurssilla Palokassa, sillä sekä rippikoulupappi että diakoniapappi ovat huolehtineet kahdesta rippikouluryhmästä. Tulevana kesänä pyrimme saamaan yhden rippikoulun vastuupapin yt-alueen ulkopuolelta. Lisäksi voidaan todeta, että Palokan alueseurakunnan rippikouluryhmistä neljä on suurryhmää, joissa on oltava 5 yli 18-v työntekijää. Papiston määrän vähennys tuntuu todella haasteelliselta myös toimitusten osalta, sillä jo nykyisellään Palokan alueseurakunnan papistolle suuntautuu laskennallisesti enemmän toimituspainetta kuin muiden alueseurakuntien papistolle. Katsomme siis, että lisävähennyksiä papiston osalta ei voi enää tehdä, sillä jo ennenaikaiseti tehty 50 % vähennys on vaikeuttanut suoriutumista tasapainoisella työtahdilla kaikista työn haasteista. Pikemminkin olisi syytä pyrkiä pohtimaan realistisia vaihtoehtoja, kuinka voisimme palauttaa pappisvirkojen määrän entiselleen 6 pappisvirkaan. Kanttorin virkojen vähennys: Nykyinen kolmen kanttorin määrä on välttämätön kanttorien työvuorojärjestelyjen sujumiseksi yhteistoiminta-alueella. Emme ole harkinneet vähennyksen kohdistamista kanttorityövoimaan. Kanttorityövoima on nykyisellään juuri ja juuri riittävä. Toisaalta kanttorit työskentelevät kirkollisissa toimituksissa (vihkimiset ja hautaan siunaamisest) nykyisellään joustavasti yli alueseurakuntarajojen, ja tätä joustavuutta voisi toki ulottaa myös jumalanpalvelusten hoitamiseen. Mutta kanttoreilla on myös muuta viikkotoimintaa, kuten kuorotoiminta ja erilaisia hartaushetkiä yms., ja tämä alueille sidottu toiminta kärsisi kanttorityövoiman siirrosta muille yt-alueille. Diakonian virkojen vähennys: Nykyisellään Tikkakoskella on 1 diakonian virka ja Palokassa 2. Diakoniatyö on nykyisellään vaativaa ja haastavaa, emmekä näe realistisia mahdollisuuksia vähentää henkilöstöä diakoniatyön saralta. Yhteistyötä voi toki laajentaa, mutta diakoniatyö on luonteeltaan paikallista ja alueisiin sidottua, joten työntekijämäärän vähentäminen ei tule kyseeseen. Aluesihteerin työpanoksen vähentäminen: Yhteistyöalueellamme jakautuu aluesihteerin työpanos siten, että laskennallisesti 0,6 siitä suuntautuu Palokkaan ja 0,4 Tikkakoskelle. Vaikka työntekijät ottavat entistä enemmän vastuuta sähköisten järjestelmien kautta aiemmista aluesihtereille kuuluvista tehtävistä aluesihteerin työpanoksen vähentäminen nykyisestään saattaisi tulla haasteelliseksi erityisesti alueneuvoston kokousten valmistelun alla. Kasvatuksen työntekijöiden vähentäminen: Lapsityönohjaajan virka vähennetään suunnitellusti eläköitymisen myötä vuoteen 2020 mennessä siten, että yhteistoiminta-alueella tulee olemaan yhteinen lapsityönohjaajan virka. Tämän jälkeen kasvatuksen työntekijöitä on siis tavoitteeksi asetettu 14 työntekijää. Kun papiston lukumäärä on sijoitettu kokonaisuudessaan muihin kuin kasvatuksen työntekijöihin, syntyy vaikutelma kuin papit eivät osallistuisi lainkaan kasvatuksen työhön. Kuitenkin papiston kesken on tehty työnjako eri työalojen kesken siten, että rippikoulutyön pappi osallistuu konkreettiseen kasvatustyöhön huomattavalla osuudella viikkotyöajastaan. Samoin lapsityön pappi antaa työpanostaan varhaiskasvatuksen viikkotyöhön, kuten myös tarvittaessa muutkin papit. Rippikoulutyö on merkittävä osa papiston työtä, jonka kautta kaikki papit ovat mukana kasvatustyössä. Olisi syytä voida määritellä vähintäänkin sekä lapsi- ja perhetyön että rippikoulutyön papin työajasta osa osaksi kasvatuksen työntekijäjoukkoa. Tuo osuus voisi olla 0,5 1 työntekijän verran yhteistoimintaalueellamme, jossa 5,5 papista 2,5 on kasvatuksen papin tehtävissä. Tällöin tuo todellinen kasvatuksen työntekijöiden määrä olisi lapsityönohjaajan tulevan vähennyksen jälkeen ytalueellamme 15. Tämä tarkoittaisi sitä, että kasvatuksen työntekijöiden määrä olisi yliresurssoitu ja siihen olisi mahdollista suunnata vähennystä. Tikkakoski olisi ilmeisesti valmis suuntaamaan yhden lastenohjaajan työpanosta ulkopuolelle, joten tässä tapauksessa yt-alueen lisäys jo suunniteltuun

5 henkilöstövähennykseen eli 0,4 kohdistuisi kasvatuksen resursseihin. Jos Tikkakoski luopuu 0,4 lastenohjaan toimesta eli yhden Tikkakoskelle sijoitetun lastenohjaajan viikkotyöpäivistä kaksi suuntautuu yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle, on tämä se ratkaisu, jolla saavutamme yt-alueellemme asetetun vähennystavoitteen. On kuitenkin huomattava, että henkilöstötyöryhmän esityksessä mainitaan, että papin viran puolituksen olisi syytä tapahtua yt-alueen sisällä. Olemme tästä samaa mieltä, mutta emme löydä tähän mielekästä ratkaisua muutoin kuin siten, että saisimme palautettua tuon viran puolikkaan takaisin Palokkaan eikä niin, että yhteistoiminta-alueen vähennys kohdistuisi edelleen pappistyövoimaan siten, että papiston kokonaismäärä vähenisi yhteensä viiteen ja tämä yksi virka jakautuisi yt-alueen kesken. Ajattelemme, että ainoa mahdollisuus saada papin viran puolitus toteutumaan yhteistoiminta-alueen sisällä toteutuisi siten, että yhteistoimintaalue luopuisi yhdestä kasvatuksen virasta kokonaan tai puolittaisi kahta kasvatuksen virkaa muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa. Vähennyspaineet kohdistuvat yhteistyöalueellamme Palokan aluseurakunnan työntekijäjoukkoon, vaikka laskennallisesti Palokan alueseurakunnassa voisi olla varhaiskasvatuksessakin yli puolet enemmän työntekijöitä kuin Tikkakoskella. Nuorisotyötä tekevien työntekijöiden määrä on Palokassa 3,5 ja Tikkakoskella 2, ja lapsityötä tekevien määrä Palokassa 4,5 ja Tikkakoskella 3 +1 (oppisopimus) lukuunottamatta lapsityönohjaajia. On siis huomattava, että Tikkakoski on väkilukuunsa nähden hyvin resurssoitu. On myös muistettava, että yksi Palokan nuorisotyönohjaajista on virassa, josta 50% suuntautuu nuorisotyöhön ja 50% varhaiskasvatustyöhön. Tikkakoski on esittänyt omassa lausunnossaan, että jos Palokan alueseurakunta toivoo lisäystä pappistyövoimaan, Palokka ratkaiskoon tämän oman henkiöstönsä puitteissa. Jos näin on, emme näe pappistyövoiman palauttamiseksi ennalleen 4 virkaan muuta vaihtoehtoa kuin henkilöstön vähentämisen Palokan kasvatuksen työntekijäjoukosta, mutta tämän 0,5 kasvatuksen virkoihin tai toimiin kohdistuvan mahdollisen vähennyksen jälkeen laskennallinen epäsuhta suhteessa Tikkakosken työntekijöihin kasvaa entisestään. Kuitenkin tämä on mahdollista siinä mielessä, että kyse on kasvatuksen papin virasta, joka voisi jatkossa suunnata entistä enemmän viikkotyöajastaan kasvatuksen tehtäviin. Kohdistuisiko papin viran täydentämiseksi tarvittava 0,5 työntekijävähennys nuorisotyöntekijöiden virkoihin vai lastenohjaajien toimiin? Tasapuolisuuden vuoksi esitämme, että yhteistoiminta-alueen lastenohjaajien määrä tasoitettaisiin siten, että lastenohjaajia olisi yhteensä 6, joista 4 sijoitettuna Palokkaan ja 2 Tikkakoskelle. Tämä tarkoittaisi 0,4 lastenohjaajiin kohdistuvan vähennyksen sijasta 1 kokonaista vähennystä, mutta samanaikaisesti saisimme varhaiskasvatuksen papin viran 100 % yt- alueellemme ja tämän viranhaltija osallistuisi sekä Palokan että Tikkakosken alueen varhaiskasvatuksen toimintaan tasapuolisesti. Samoin voisimme pyrkiä siihen, että sen nuorisotyönohjaajan viranhaltija, jonka toimenkuva on jaettu varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kesken, antaisi työpanostaan varhaiskasvatuksen osalta Tikkakoskelle. Lapsityönohjaajan virkojen yhdistämisen myötä yhteistyöalueemme lapsityöntiimi muodostuisi luontevasti yhdestä varhaiskasvatuksen ohjaajasta, yhdestä varhaiskasvatuksen papista sekä 50% varhaiskasvatuksen nuorisostyönohjaajasta sekä 6 lastenohjaajasta. Uskomme, että tällä joukolla varhaiskasvatus tulisi molemmissa alueseurakunnissa hoidetuksi joustavasti molempien alueseurakuntien tarpeet huomioon ottaen. Kuitenkin toteamme, että jos olisi mahdollista ottaa paremmin huomioon Palokan alueen tulevaisuusnäkymät väestönkasvun osalta, uskomme vakaasti, ettei olisi tarvetta suunnata Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnan henkilöstövähennyksiin tässä henkilöstösuunnittelun väliraportissa esitettyä laskennallista ylimääräistä 0,4 työntekijän vähennystä. Toteutamme jo suunnitellun lapsityönohjaajan viran vähennyksen ajallaan eläköitymisen myötä. Olemme toteuttaneet 0,5 vähennyksen pappisvirkoihin kohdistettuina ja jo tämä on osoittautunut haastavaksi. Toivomme hartaasti, että tätä jäljellä olevaa pientä vähennystä ei olisi tarvetta enää toteuttaa yhteistyöalueellamme.

6 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Palokan alueneuvosto hyväksyi lisäksi seuraavan ponnen: Alueneuvosto on huolissaan pappien työssäjaksamisesta jo tämänhetkisellä pappisvirkojen määrällä. Alueneuvosto pitää välttämättömänä, että Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueen pappisresurssia kasvatetaan kuuteen (6) pappisvirkaan. Tätä puoltaa erityisesti Palokan alueen voimakas väestönkasvu jo nyt ja tulevina vuosina. Tikkakosken alueneuvosto 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Kyllä ja ei. Alueseurakuntapohjainen laskentatapakin varmaan toimisi edelleen, mutta yhteistoiminta-alue -pohjainen on toki mahdollinen ja tulevaisuutta ajatellen parempikin, koska yhteistyö tämän YT-alueen sisällä on hivenen lisääntynyt, ja lisääntyy tulevaisuudessa resurssien vähentyessä. 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Tikkakosken näkökulmasta nykyinen jako on toimiva. Palokka on hyvä ja luonteva kumppani meille. Yllämainittujen YT-parien vaihtaminen käy meidän puolestamme. Se on lähinnä heidän keskinäinen asiansa. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Tätä toimintaa on jo nykyisin jonkin verran, ja joillain työaloilla, ei tosin paljon, YTalueemme sisällä, mutta varmaan se lisääntyy tulevaisuudessa. Alkuaanhan YT-alueet tehtiin lähinnä pappien ja kanttorien viikonloppu-työvuorojen vuoksi. Sen tarpeellisuus on alkanut ja ihan varmaan alkaa osoittautua käyttökelpoiseksi myös muilla työaloilla srk-työtä tehtäessä. 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä) Ei ole syytä harkita muutoksia aluesrk-jakoon. Vaikka yhteistyö lisääntyy, niin silti sen ei tarvitse merkitä yhdistämisiä. Alueseurakuntien omaleimaisuus tulee päästä esiin. Toiminta säilyy lähellä seurakuntalaisia. Hiippakunnassamme löytyy lukuisia seurakuntia, jotka ovat pienempiä kuin meidän pienin alueseurakunta Korpilahti. Näin toiminta säilyy jämäkästi alueseurakuntien kirkoilla, ja niissä on oma jumalanpalveluselämä. Yhdistäminen johtaisi väistämättä klo

10/11 jumalanpalvelusten keskittämiseen isompaan/isoimpaan alueseurakuntaan, ja kokonaisuudessaan jumalanpalveluksiin osallistujien määrä putoaisi, sillä jumalanpalveluselämä tulisi etäämmäksi seurakuntalaisille. Sama etääntyminen koskettaisi myös muita työmuotoja ennen pitkää. Eikö meidän aikanamme tulisi juuri päästä lähelle ihmisiä? 7 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Kyllä varmaan on mahdollista, ja siihen meidän YT-alueella tullaan siirtymään 2020. Ei esimies-kysymyskään tulisi käytännössä olemaan tuolloinkaan ongelma, vaikka yhteinen lapsityönohjaaja tulisi olemaan useamman alueseurakunnan työyhteisöön kuuluva, kuten hän tulee olemaan esim. meidän YT-alueellamme Palokan alueseurakuntaan kuuluva panoksella 0,6 ja Tikkakoskeen kuuluva panoksella 0,4. Juuri näillä vastaavilla luvuilla Palokka-Tikkakoski alueella on aluesihteeri toiminut meillä koko Jyväskylän seurakunnan olemassaolon ajan, eikä esimies-ongelmaa ole ollut, vaikka toki töitä on aluesihteerille riittänyt tällä menettelyllä. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Ei ole syytä tehdä muutoksia, sillä ainakin Tikkakosken osalta nykyinen systeemi toimii erittäin hyvin. Toki kuvatun lainen muutoskin voisi olla mahdollinen, mutta ehdottomasti pidämme nykyistä parempana. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Erittäin toivottavaa on, että aluesihteeri pystyy olemaan alueseurakunnan työpisteessään mahdollisimman paljon. Tikkakosken kokemuksella voi sanoa, että hänen ei tarvitse olla paikalla joka päivä, sähköpostit kulkevat ja puhelimet toimivat. Fyysinen läsnäolo on kuitenkin erittäin hyvä vaikkapa parina päivänä viikossa. Vielä tärkeämpää on se, että alueseurakunnan asioita hoitaa sama/samat henkilöt. Loma-ajat ovat sitten asia erikseen, mutta esim. kesäaikana väkeä on töissä muutenkin vähemmän, toiminta on vähäisempää, ja aluesihteerilläkin vähemmän kiireistä aikaa mm. laskujen suhteen. Toisaalta silloin juhannukselta elokuun puoliväliin aluesihteereillä olisi hyvä mahdollisuus viettää lomia sopivasti porrastaen. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen

tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? 8 Tikkakoskella on kanttoreita yksi ja diakoniatyöntekijöitä yksi, nuorisotyöntekijöitä on kaksi. Saman tyyppinen järjestely kuin musiikissa on tällä hetkellä olisi parempi vaihtoehto, eli siis koordinoijan rooli. Näillä työaloilla ei tarvitse lähteä kulkemaan lähiesimiessuuntaan. Toisaalta ainakin meillä Tikkakoskella nuorisotyöntiimi eli srk-pastori ja kaksi nuorisotyönohjaajaa toimii hyvin, eikä siinä tarvitse mennä aluesrk:n rajan yli. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Palokka-Tikkakoski alueella vähennys nykyiseen tilanteeseen eli 27,5 olisi yhden lapsityönohjaajan vähennyksen jälkeen 26,5. Vähennystavoite uusien laskelmien mukaan, huom. korjattu versio (Riku Bucht huomasi virheen) 26,1 (ei siis 25,9), olisi 0,4. Tämä vähennys kohdentuisi Tikkakosken osalle, koska Palokka on tehnyt jo ylimääräisen vähennyksen pappistyövoimassa 4:stä 3,5:een eli 0,5 jo ennen aikojaan. Jos Palokka haluaa ottaa 0,5 pappisresurssin uudelleen, niin se on heidän asiansa, miten sen järjestävät. Ehdotamme, että Tikkakoskella olisi 3 lastenohjaajaa, ja yksi mahdollisuus on, että me antaisimme Palokkaan 0,4 lastenohjaajan panosta eli kaksi työpäivää yhden lastenohjaajan osalta viikossa. Toki tuo työpanos voitaisiin antaa jonnekin muuallekin. Näin ollen meillä olisi laskennallisesti 2,6 lastenohjaajaa. Yksi mahdollisuus olisi se, että srk-pastorimme antaisi 0,2 työpanostaan mieluummin Palokkaan, joka toki edellyttäisi Palokassa ilmeisesti jonkun heidän työntekijänsä antavan panosta muualle myös 0,2, mutta vaihtoehtoisesti muuallekin. Ulos YT-alueelta annettu työpanos laskisi Palokka- Tikkakoski pappien määrää 5,3:een. Tuolloin Tikkakoskelta tarvitsisi antaa lastenohjaajalta vain yhden päivän työpanoksen viikossa muualle. Eräs vaihtoehto olisi se, että Palokasta vähennettäisiin 3,5 papinvirkaa 3:een ja meiltä annettaisiin Palokkaan tuolloin takaisin 0,5 papinvirkaa tai paremminkin muodostuisi yhteinen pappi, joka olisi esim. Tikkakoski 0,6 ja Palokka 0,4. Tämä malli olisi melko kuluttava papeille, koska 3 pappia toimitusvuoroon tulisi työllistämään pappeja, mutta tuolloin vähennys olisi siinä. Käytännössä pääsemme nykyisin vallitsevaan tilanteeseemme kenttätyön työpanoksen suhteen lapsi- ja perhetyössä jo silläkin, 2,6 lastenohjaajan työpanoksella, että kun lastenohjaaja Merja Suhosen nykyinen 0,2, työpanos lähetysvastaavana jää pois hänen eläköityessään, niin tuo työpanos siirretään pois lapsityöstä. Toisekseen siirretään 0,2 työpanos eli yksi päivä viikossa Outi Pirttimäen työpanoksesta varhaisnuorisotyöstä lapsi/perhetyöhön. Tuolloin olisimme nykyisessä 2,8 työpanoksessa lapsi/perhetyön-kenttätilanteessa. Tuolloin nuorisotyössä myös jouduttaisiin katsomaan työtehtäviä jossain määrin uudelleen. Tämän lisäksi me toivomme, että meillä Tikkakoskella säilyy tulevaisuudessa edelleen oppisopimusopiskelija, joka on tärkeä vilkkaassa lapsi- ja perhetyössämme. Toki yhteistyötä lapsi- ja perhetyössä Palokan kanssa voidaan tiivistää varmaan lastenohjaajien työpanosten suhteenkin, eikä vain yhteisellä lapsityönohjaajalla, joka muuten vähentää 0,4 Palokassa ja Tikkakoskella 0,6 lapsityön panosta, ja tulevaisuudessa eriteltynä siten, että lapsityönohjaaja olisi 2 päivää Tikkakoskella ja 3 päivää Palokassa. Tämä tuleva vähennys on ollut tiedossa ja suunniteltuna/hyväksyttynä jo vuosia sitten, kun piti suunnitella 10%:in vähennys 2020 mennessä. Muilla kuin edellä kuvatuilla tavoilla Tikkakoskella on melkoisen hankala toteuttaa vähennyksiä. Kaiken kaikkiaan henkilövähennys asiaa on tarkasteltava yhdessä Palokan kanssa, jota olemme jo osin tehneetkin, mutta emme mitenkään lopullisesti. 0,4, vähennys ei periaatteessa ole kovin paljon, mutta sen kohdistaminen ei ole aivan yksinkertaista.

9 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Luvuissa ja laskelmissa näyttäisi olevan epäselvyyksiä ja virheitä. Näin ollen, voiko niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin täysin luottaa. Tikkakosken ja Palokan YT-alueella on korkein kirkkoon kuulumis-prosentti koko seurakunnassa, Tikkakoskella alueseurakuntien korkein ja Palokalla peräti 74%:ia, vaikka se on väkimäärältään kolmanneksi suurin alueseurakunnista. Kysymme sen perään, että eikö viitelukulaskelmaa väkimäärien suhteen tulisi painottaa enemmän kunkin alueseurakunnan suhteen jäsenmäärää. Nyt kun viiteluku lasketaan alueseurakunnan jäsenmäärän ja väkiluvun puolivälistä, niin se tulisi laskea vähintään kaksikolmasosa jäsenmäärän suuntaan painottaen, mieluummin täysin jäsenmäärän mukaan. Eikö jäsenyydelle tule antaa painoarvoa tässä asiassa? Eräs mahdollisuus olisi myös, että lastenohjaajat erotettaisiin aluesrk:ien työntekijäkiintiöstä omaksi ryhmäkseen, ja heitä sijoitettaisiin sinne, missä on tarvetta, kuten Tikkakoskelle. Lastenohjaajilla on omanlaisensa työaikalaskenta muihin toiminnallisen työntekijöihin verrattuna. Alueseurakuntien erityispiirteet tulisi pystyä ottamaan huomioon. On muuten tosiasia sekin, että kannattaako 0,4 työpanoksen vähentämistä edes tehdä, vaan pitää alkuperäisestä suunnitelmasta työntekijäluvusta 26,5 vuonna 2020 kiinni edelleen Palokka-Tikkakoski YT-alueella. Keskustan alueneuvosto Keskustan alueneuvosto vastaa sille esitettyyn lausuntopyyntöön seuraavasti. 1. Koko seurakuntaa ajatellen henkilöstöresurssin jakaminen yhteistoiminta-alueiden tasolla on yksinkertainen, mutta se ei välttämättä helpota itsenäisesti toimivien alueseurakuntien työtä. Alueseurakunnalla on perusteltua olla omat työntekijänsä, minkä lisäksi yhteistoiminta-alueen alueseurakunnissa voisi olla yksittäisiä työntekijöitä, joiden tehtävä jakautuisi koko yt-alueelle. 2. Yhteistoiminta-alueena Keskusta Kuokkala on toiminut hyvin eri työmuodoissa, erityisesti kasvatuksen ja diakonian työmuodoissa. Pappien ja kanttorien osalta yhteistyö on ollut lähinnä kirkollisten toimitusten ja jonkin verran jumalanpalvelustehtävien koordinointia. Keskustan osalta on perusteltua olla mukana kauppakeskus Sepässä tehtävässä työssä, johtuen Kankaan, Lohikosken ja Tourulan läheisyydestä. Todetaan, että jatkossa yhteistoiminta-alueita pitäisi tarkastella kriittisesti kaupunkirakenteen muuttuessa. Tämä voi johtaa alueseurakuntarajojen ja/tai yhteistoiminta-alueiden tarkastelemiseen Huhtasuon suuntaan. 3. Yhteistyö on ollut toimivaa. Nykymalli mahdollistaa yhteistyön kehittämisen ja syventämisen eri työmuodoissa jatkossakin. 4. Keskustan näkökulmasta katsoen ei tässä vaiheessa ole tarpeellista muodostaa ytalueen kokoista alueseurakuntaa. Kirkossa, yhteiskunnassa ja Jyväskylän kaupunkirakenteessa tapahtuvien muutosten edessä asiaa voidaan tarkastella uudelleen.

10 5. Yksi lapsityönohjaaja yt-alueella on kannatettava ajatus. Keskustan työyhteisön suuren koon vuoksi lapsityönohjaajan tulisi toimia lähiesimiehenä lastenohjaajille. Suoraan aluekappalaisen alaisuudessa toimivien työntekijöiden määrää ei ole syytä lisätä. 6. Kiinteistötyöntekijät mielletään alueseurakunnan työyhteisön täysivaltaisiksi jäseniksi, mutta työn organisoinnin kannalta nykyinen lähiesimieskäytäntö on koettu toimivaksi myös se, että suntiot toimivat hallinnollisesti kiinteistöpalvelujen alaisuudessa. 7. Emme kannata aluesihteerin irrottamista alueseurakunnan työntekijäkiintiöstä. Aluesihteerillä on ensiarvoisen tärkeä rooli suuren alueseurakunnan työyhteisössä. Erityisesti tässä vaiheessa, kun työyhteisö työskentelee hajallaan eri toimipisteissä, aluesihteeri on erityisen tärkeä toimistotyön koordinaattori ja osaaja niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. 8. Työaikakokeilun toteuttamiseksi työalakohtainen lähiesimiesjärjestelmä on perusteltu, jos kokeilu tapahtuu yt-alueen tasolla. Jos se toteutetaan alueseurakuntatasolla, tiimiyhdyshenkilö voisi riittää. Suuressa työyhteisössä työaikasuunnittelu tuntuu ajankäytön kannalta vaikealta toteuttaa aluekappalaisen tehtäväkuvan puitteissa. 9. Keskusta-Kuokkala yhteistoiminta-alueelle ollaan laskelmien mukaan osoittamassa hieman lisää henkilöstöresurssia. Keskustan osalta ajankohtainen tarve on pohtia mahdollisuutta osoittaa sitä Aseman Pysäkille. Tämä tehtävä voisi olla osittain yt-alueen yhteinen esimerkiksi vapaaehtoistyön koordinaattorina. 10. YSP:n roolin ja tehtävien tarkastelun tulee tapahtua osana henkilöstösuunnittelua. Kuokkalan alueneuvosto Kuokkalan alueneuvosto antoi kokouksessaan 26.4.2017 22 lausunnon Jyväskylän seurakunnan uutta henkilöstösuunnitelmaa valmistelevan työryhmän raporttiin, joka oli hyväksytty kirkkovaltuuston kokouksessa 22.3.2017. Lausunto kuului: "Kuokkalan alueneuvosto arvioi, että nykyinen alueseurakuntamalli on toimiva pohja jatkosuunnittelulle. Yhteistoiminta-alueiden merkitys tulee lisääntymään ja tämä on tarpeellinen kehityssuunta, mutta henkilöstöresurssien määrittäminen pelkästään yhteistyöalueiden tasolla on ongelmallista. Kyseessä on kaksi toiminnallisesti itsenäistä aluetta, joilla on omat budjettinsa. Alueiden tasapuolinen kohtelu tulee olla selkeästi määriteltynä henkilöstösuunnitelmassa myös yhteistoiminta-alueiden sisällä. Kuokkalan alueneuvosto katsoo, että Keskustan alueseurakunta on jatkossakin luontevin yhteistoiminta-alue Kuokkalan alueseurakunnalle. Uuden väliraportin myötä työryhmän kysymykset ovat täsmentyneet. Kuokkalan alueneuvoston vastaus: 1. Yhteistoiminta-alueisiin perustuva henkilöresurssien laskentatapa on ongelmallinen, sillä kyseessä toiminnallisesti itsenäisesti toimivat alueseurakunnat, joilla myös itsenäiset budjetit. Alueneuvosto arvio, että nykyinen alueseurakuntamalli on toimiva pohja jatkosuunnittelulle.

2. Nykyistä yhteistyötä on rakennettu jo vuosia (mm. yhteinen ystävyysseurakunta Debrecenissä sekä lapsityön. diakoniatyön ja isoistoiminnan yhteiset toiminnat), samoin maantieteellinen sijainti sekä esim. opiskelijoiden suuri määrä yhdistää Kuokkalaa ja keskustaa. Toimitusten erilaiset painotukset (keskustalla paljon hautaan siunaamisia, Kuokkalassa kasteita) jakaantuvat tasaisemmin vastavuoroisella pappistyöskentelyllä. 3. Nykyinen yhteistyö toimiva. Tätä mallia voidaan jatkossa syventää ja kehittää. 4. Alueseurakuntamallia eikä määrää tarvitse muuttaa. 5. Ehdotusta kannatetaan. 6. Nykyinen käytäntö koetaan hyvänä, mutta sitä on syytä tarkastella jatkossa laajempien ja tarkempien, koko henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen. 7. Aluesihteerin työtä on mahdollista arvioida uudestaan yllä mainitulla tavalla, koska työtehtäviä siirtynyt aluesihteereiltä työntekijöille viime vuosina. Tärkeää kuitenkin myös läsnäolo alueseurakunnassa, koska sisäisen tiedonkulun kannalta aluesihteerin rooli on ollut elintärkeä. Sitä ei voi sälyttää muiden työntekijöiden harteille. Jos aluesihteerityövoima irrotetaan alueseurakunnan resurssista, resurssilaskenta pitää tehdä uudestaan. 8. Uutta hallinnollista esimiesporrasta ei tarvitse luoda. Sen sijaan tulisi aluekappalaisen toimenkuvaan varata aikaa esimiestyöhön. Alueneuvosto ehdottaa, että alueelle lisätään työaikakokeilun ajaksi yhden papin työpanos niin, että se mahdollistaa aluekappalaisen hallinnollisen esimiestyöskentelyn. 11 Huhtasuon alueneuvosto Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Indeksilukua hyödyntävää laskentatapaa pidetään kannatettavana, mikäli se todella ottaa Huhtasuon alueseurakunnan kasvavat resurssitarpeet riittävässä määrin huomioon. 1. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin? Yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoja ja rajoja tulee tarkastella erityisesti Seppää huomioiden. Siitä näkökulmasta Huhtasuon aluesuerakunnan yt-alue voisi luontevasti olla Keskustan alueseurakunta. 2. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Työalasuunnitelmia tulisi tehdä yhdessä riittävän ajoissa, yhteistyötä tiivistäen ja uudistuksille avoimin mielin. 3. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? Neljän alueseurakunnan malli olisi mahdollinen ja kannatettava.

12 4. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Kyllä, kyseisen kaltainen esimiesjärjestely on perusteltu. On selkeä toimintamalli, että työntekijällä (lapsityönohjaaja) on yksi esimies, ja että hän on jonkin tietyn alueseurakunnan työyhteisön jäsen. 5. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä? Suntion työresurssin ja alueseurakunnan työtarpeen tehokkaan yhdistämisen takaamiseksi olisi erittäin kannatettavaa, että suntio työskentelisi suoraan alueseurakunnan (- kappalaisen) alaisuudessa. 6. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Aluesihteerien yhteistyötoimenkuvan laajentaminen henkilökohtaisia erityisosaamisalueita hankkimalla ja oman alueseurakunnan tai yt-alueen rajat ylittävien konsultaatiotehtävien muodossa koetaan kannatettaviksi. 7. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoiminta-alueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Koordinoijan tehtävä on kannatettava, kuitenkin sillä varauksella, että varsinainen työajan valvontavastuu ja arviointi kuuluu aluekappalaisen työnkuvaan. 8. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoiminta-alueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta.

13 Sepän toiminnan riittävä resursointi on otettava huomioon seurakunnan henkilöstömäärän tulevaisuudensuunnittelussa. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Henkilöstöresurssit on sovitettava toimintaa vastaavalle tasolle. Meillä tulisi jatkossakin olla aikaa kohdata heitä, joita varten työtämme teemme. Vaajakosken alueseurakunta 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Ei huomautettavaa 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Vaajakoski-Kuokkala; Huhtasuo-Keskusta olisi luontevaa ja myös järkevää muodostaa uudet yt-alueet ei pelkästään Sepän tuoman uuden tilanteen vuoksi. Kankaan alue on kasvava ja merkittävä. Huhtasuolla on perinteisesti ollut enemmän yhteistä toimintaa keskustaan kuin Vaajakoskeen. Jos meillä olisi rohkeutta vaihtaa yt-alueet Vaajakoski-Kuokkala / Huhtasuo Keskusta, niin kannattaisi miettiä myös rajat uudelleen Halssilan asuinalueen osalta. Halssilan asuinalue tuntuisi silloin luontevalta liittää uuteen Vaajakoski Kuokkala yt-alueeseen. Uudet yt-alueet antaisivat mahdollisuuden pohtia myös sitä, onko järkevää pitää esim. Lahjaharjua messu-paikkana sieltä siirtyvä työvoima voisi panostaa Sepän toimintaan. Vaajakosken näkökulmasta Seppä ja sinne suunniteltu toiminta on hyvin irrallinen saareke. Vaajakoski Kuokkalan musiikkityöllä on jo nyt jonku verran yhteistoimintaa. Monet Kuokkalan musiikkiryhmiin kuuluvat ihmiset tulevat Vaajakosken alueelta. Lisäksi uusi ytalue antaisi luontevan mahdollisuuden kehittää Väinölän ja Halssilan alueen toimintaa. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? YT-alueen rooli tulisi jatkossakin olla tarvittaessa tukea antava niin kuin se on tälläkin hetkellä. Alueseurakunnan roolia itsenäisenä toimijana tulisi vahvistaa ja antaa aluekappalaiselle tarvittavat resurssit toteuttaa esimiestyötä. Tämä tarkoittaisi sitä, että aluekappalaisen toimitusvuoroja kevennetään esim. samalle tasolle kuin ysp:in papeilla on, joka toinen viikonloppu vapaaksi. Näin aluekappalaisella olisi mahdollisuus sellaiseen esimiestyöskentelyyn mitä häneltä odotetaan ja mitä mahdollinen työaikaan siirtyminen vaatii. Musiikkityön osalta olisi mahdollista, että kaikki kanttorit olisivat yhteistoiminta-alueen kanttoreita. Silloin toki tarvittaisiin tiimivastaava/esimies. Tässä mallissa työt jakaantuisivat ehkä tasaisemmin kuin tällä hetkellä. (Esim kuorojaot. Yhdellä kanttorilla 5 kuoroa, toisella

14 ei yhtään, toimitusten määrät? ja messujen määrät) Tässä mallissa myös työntekijöiden vahvuuksia voitaisiin käyttää ehkä paremmin alueilla seurakuntalaisten iloksi. 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä) Tätä kysymystä on hyvin pohdittu mainitussa Mahdollisia lisälukuja - liitteessä. Vaakakupin plussalle tuntuu menevän taloudelliset seikat. Peruskysymys kuuluukin: kumpi kärki edellä mennään; talous vai toiminta. Nämä eivät ole toisille vastakkaisia asioita, vaan toinen mahdollistaa toisen, eli talous toiminnan. Suuria säästöjä ei tule siitä, että on vähemmän alueseurakuntia, vaan esim. siitä että kiinnitetään huomio kiinteistöjen määrään ja siihen miten käytettävissä olevia henkilöstöresursseja käytetään sekä niiden tasapuoliseen jakamiseen alueseurakuntien kesken. Toisaalta myös toiminnan tulisi taipua olemassa oleviin resursseihin. Tulisi vähentää ja jopa luopua sellaisesta perinteistä toiminnasta, joka on aikansa elänyt eikä enää palvele tätä aikaa. Alueseurakuntien roolia toimijana tulisi vahvistaa ja päätäntävaltaa luovuttaa alueneuvostoille / aluekappalaiselle. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Lähivuosina on jäämässä eläkkeelle Tikkakosken, sekä Säynätsalon, Keltinmäen ja Korpilahden yhteinen lapsityönohjaaja. Vaajakoskella ei lapsityönohjaajan virkaa ole täytetty. Yksi mahdollisuus olisi miettiä voiko lastenohjaaja olla esim. vastaava lastenohjaaja näillä alueilla. ( esim. Hämeenkyrössä näin tehtiin). Varhaiskasvatuksen työalasihteeri riittäisi hoitamaan yhteydet kaupunkiin ja muihin tärkeisiin yhteistyökumppaneihin. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Suntiot, seurakuntamestarit ja vahtimestari-siivoojat tulisi kuulua alueseurakuntaan aluekappalaisen alaisuuteen. Tulevaisuudessa tehtävät painottuvat yhä enemmän suntion/vahtimestarin työhön ja kiinteistönhoitotyö vähenee. Esim. siivouksia ulkoistetaan ja kiinteistötekninen valvonta on jo ulkoistettu. Aluekappalainen pystyy olemaan paremmin tukena suntioille, koska hän tuntee alueensa perinteet ja omaleimaisuuden paremmin kuin kiinteistöpalvelussa. Aluekappalainen on lisäksi tavoitettavissa helpommin. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti.

15 Ehdotus on hyvä sijaistuksen kannalta, kun ajatellaan loma-aikoja, sairauslomia jne. Toisaalta kyseinen ehdotus tuntuu työntekijän kannalta laajalta ja sekavalta. Ajatus, että sihteeri kulkee läppärin kanssa alueelta toiselle ei toimi. Sihteerin fyysinen sijainti tietyllä, yhdellä työpaikalla on tärkeää. Myös alueet ovat hyvin erilaiset, työkulttuuri ja toimintatavat vaihtelevat. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Monta esimiestä tuo sekavuutta. Alueseurakunnan roolia itsenäisenä toimijana tulisi vahvistaa, kuten edellä on jo todettu. Musiikkityössä yt-alueen tiimikanttori-mallia voisi kehittää. Kts. kysymys 3 vastausta. Tämä malli voisi toimia myös diakonia- ja nuorisotyössä. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Tavoitteet on jo saavutettu Vaajakosken osalta. Koko seurakunnallisesti tulisi rohkeasti tasata sieltä, missä näyttää olevan yliresurssointia ja antaa sinne mistä puuttuu. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Käytettävissä oleva aineisto oli riittävä ja antoi hyvä kuvan tämän hetken tilanteesta. Kuten edellä on tuotu esiin, alueneuvosto katsoo, että alueseurakunnan roolia tulisi entisestään vahvistaa. Samaan aikaan tulisi pohtia sitä, minkälaiseen toimintaan nykyiset resurssit riittävät. Olisiko aika luopua jostakin, mikä ei enää palvele tätä aikaa. Tulisiko toiminnassa huomioida entistä paremmin ne resurssit ja tieto taito, mikä seurakuntalaissa on ja antaa seurakuntalaiselle mahdollisuus toimia, olla toimija. --- Korpilahden alueneuvosto. 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Henkilöstön jakautumisen ja toiminnan mielekkään suunnittelun kannalta on tarkoituksenmukaista tarkastella henkilöstöresurssia yhteistoiminta-alueen laajuudessa. Yhteistoiminta-alue tarjoaa myös enemmän liikkumavaraa resurssien jakamiselle. Henkilöresurssien jakamisen perusteena käytettävät muuttujat (kasvatuksen tehtävät; ytalueen 0-14-vuotiaiden määrä, muu henkilöstöresurssi; seurakuntalaisten ja yt-alueen väestön keskiarvo) eivät huomioi erilaisia toimintaympäristöjä. Harvaan asutulla, maantieteellisesti laajalla alueella työn tekemiseen kuluu väistämättä enemmän aikaa kuin tiiviillä kaupunkialueella. Myös välimatka Korpilahden alueen ja seurakunnan hallinnollisen keskuksen välillä vie henkilöstön työaikaa. Keväällä suoritetussa kuukauden työaikaseurannassa Korpilahden papistolla työhön liittyviin matkoihin kului keskimäärin tunti jokaisena työpäivänä leirityöpäivät pois lukien.

16 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Yhteistoiminta-alueemme (Korpilahti-Keltinmäki-Säynätsalo) on toimiva, muita järkeviä vaihtoehtoja ei Korpilahden tilanteessa käytännössä ole. Muiden Jyväskylän seurakunnan alueseurakuntien osalta emme ota yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin kantaa. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Yhteistoiminta-alueen yhteistoiminnalle pitää löytyä mielekkäät perusteet. Yhteistyö ei saa muodostua itseisarvoksi. Mielekästä Korpilahden alueen näkökulmasta ovat esim. yhteistoimintaalueen yhteinen lapsityönohjaaja, nuoristyön yhteistyö isoskoulutusleirien osalta Säynätsalon kanssa, pappien liikkuminen toimituksiin alueseurakuntarajojen yli ja kanttoreiden työsuunnittelu yhteistoiminta-alueen puitteissa. Yhteisten tapahtumien järjestäminen taas nähdään haastavaksi pitkien välimatkojen vuoksi. Sitäkin tosin kokeillaan varhaiskasvatuksen osalta (yhteinen kerhon vanhempainilta yhteistoimintaalueella) 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa Riskinä on, että yhteistoiminta-alueiden muuttaminen alueseurakunniksi toisi vain yhden hallintoportaan lisää ja suuntaisi resursseja toiminnasta kokousmatkoihin. Korpilahden tapauksessa maantiede on työajankäytön kannalta jälleen haaste. Laajentaminen voisi lisätä henkilöstön liikkuvuutta koko yhteistoiminta-alueella. Se lisäisi työn vaihtelevuutta, mutta etäännyttäisi työntekijöitä seurakuntalaisista. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka on nyt käytössä Keltinmäen-Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Hyvä puoli tällaisessa esimiesjärjestelyssä on hallinnon tehokkuus. Saman tyyppiset asiat kuten työvuorosuunnittelu ja toiminnan suunnittelu yms. toistuvat kaikissa alueseurakunnissa. Tehokkuutta tulee myös, kun yhdellä esimiehellä on enemmän alaisia. Toiminnan suunnittelussa hyvät käytännöt on helppo jakaa koko yhteistoiminta-alueella. Haasteita mallissa on esimiehen ohkainen tuntuma käytännön työhön. Seurakuntalaisia ei juuri tapaa. Haasteena on myös löytää esimiehen aikaa jokaisen alueen yhteistyökumppaneille esim. päivähoidossa. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Jo tällä hetkellä yhteistoiminta-alueella toimii yksi suntio muiden lähiesimiehenä. Järjestely on toimiva. Mielipiteet ylemmästä esimiehestä vaihtelivat. Toisille ylimmällä esimiehellä ei ollut suurta merkitystä. Toiset pelkäsivät esimiehen siirtyessä alueseurakuntaan suntioiden pompottelun lisääntyvän. Asia voidaan nähdä myös siten, että suntioiden johtaminen tehostuu, kun ylempi esimies on lähempänä.

17 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Sihteerien yhteistoimintajärjestely on jo osittain toteutunut yt-alueellamme. Kannatamme sihteerien kokoamista yhdeksi tiimiksi koko seurakunnan alueella, mutta edellytämme että sihteereitä ei koota fyysisesti yhteen paikkaan, vaan heidän työpisteensä ovat edelleen hajautettuna alueille. Järjestely takaa sihteerien tuntuman säilymisen alueen toimintaan. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Lähiesimiesjärjestely tuo lisää byrokratiaa ja suuntaa resursseja pois toiminnasta. Kannatettavampaa on vahvistaa tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana tai kehittää musiikkityön mallia. Koordinoijan tehtävä olisi hyvä olla määräaikainen. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Koko yt-alueen henkilöstön vähennystarve on tämän hetken tilanteesta 1,2 henkilötyövuotta. Korpilahden henkilöstöltään pienessä alueseurakunnassa liikkumavaraa on vähän. Pappisresurssia voidaan suunnata Korpilahdelta tehokkaammin koko yhteistoiminta-alueen käyttöön. Myös yhteistoiminta-alueen näkökulmasta liikkumavaraa on vähän. Ratkaisuja olisi mahdollista hakea lähinnä henkilöstön sisäisillä siirroilla muille yt-alueille samalla yhteistoiminta-alueen toimintaa uudelleen organisoiden. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Korpilahden alueneuvosto esittää, että alueen pinta-ala otettaisiin henkilöstöresurssin laskentakaavassa huomioon. Säynätsalon alueneuvosto 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöresurssien jaolle kannatettava? Työntekijöiden ja alueneuvoston sekä yhteistoiminta-alueen aluekappalaisten kesken käydyissä neuvotteluissa on muodostunut yhdensuuntainen kanta, että yhteistoimintaalueisiin perustuva laskentatapa on kannatettava ja perusteltu. Aiemmassa vuoteen 2020 ulottuvassa suunnitelmassa tarkasteltiin vähennyksiä ja muutoksia vain alueseurakunnan näkökulmasta. Tässä laskentatavassa saattoi jäädä kokoseurakunnallinen resurssitarve vähemmälle huomiolle ja eri alueseurakunnat joutuivat tekemään yksipuolisia vähennyksiä. Työntekijäresurssien vähentyessä tarve tiiviimpään yhteistyöhön yhteistyöalueen sisällä on ilmeinen. Töiden tasapuolinen ja todellisiin tarpeisiin perustuva

18 uudelleen organisointi edellyttää hyvää työnjohdollista otetta sekä uudenlaista toimintakulttuurin omaksumista kaikilta työntekijäryhmiltä. 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin? Nykyinen yhteistyöalue Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti on maantieteellisesti haastava pitkien välimatkojen, viiden (5) kirkon ja kahden (2) hautausmaan vuoksi. Vastaavasti Keskusta-Kuokkala yt-alueella on vain kolme (3) kirkkoa, eikä lainkaan omaa hautausmaata. Käytännön yhteistyö sujuu omalla yhteistyöalueellamme kuitenkin hyvin ja yhteistyötä onkin jo tehty erityisesti nuoriso- ja diakoniatyön alueella. Emme näe tarvetta muutoksille omalla yt-alueellamme. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Alueseurakunnan tulee edelleen olla toiminnan perusyksikkö ja esimiehisyyden määrittyä sitä kautta. Samalla on opeteltava toimintakulttuurin muutosta, johon sisältyy mm. työn tekeminen yli alue- ja työalarajojen ja sen edellyttämä tiimityö. Samalla kun kukin työntekijä on ensisijaisesti vastuussa oman alueseurakuntansa työstä, tulisi työntekijöiden yhdessä ja työalatiimeinä kantaa vastuuta koko yhteistoiminta-alueen työstä antamalla työvoima-apua, järjestämällä yhteisiä toimintoja jne. Yksi työntekijä kustakin tiimistä olisi tiimivastaava, joka voisi tarvittaessa koota tiimin yhteen esim. vuotuisiin tarkastelu- / arviointitilanteisiin. Tiimivastaavat eivät kuitenkaan olisi esimiehiä ohi aluekappalaisten vaan olisivat hänen tukenaan oman työalueensa asioissa (ks. kohta 5 ja kohta 8) Säynätsalon alueseurakunnan työntekijöillä on tarvittaessa valmiuksia ja halukkuutta alueseurakuntien väliseen työnkiertoon ja yhteistyön lisäämiseen. 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? Lähtökohtaisesti kaikissa neuvotteluissa on oltu yhtä mieltä siitä, että nykyinen alueseurakuntajako on toimiva eikä sitä ole syytä muuttaa. Säynätsalon alueseurakunta on rajoiltaan epämääräinen, rajat Muuramen seurakunnan kanssa ovat häilyvät, eivätkä seurakuntalaiset aina välttämättä tiedä, minkä seurakunnan alueella he asuvat. Tiivis läheisyys ja naapuruus Muuramen seurakunnan kanssa voisi antaa mahdollisuuksia yhteistyöhön myös yli seurakuntarajojen. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka on käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajienlähi esimies, mutta lastenohjaajat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti yhteistoiminta-alueella yhden lapsityönohjaajan tehtävä on haasteellinen, mutta toimiva ratkaisu. Lapsityönohjaajan toimiessa lapsityöntekijöiden lähiesimiehenä helpottaa huomattavasti aluekappalaisen esimiestehtäviä. Vastuunjako aluekappalaisen ja lapsityönohjaajan kesken edellyttää tiivistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä. Säynätsalon alueneuvosto pitää esitettyä ratkaisua perusteltuna toimintamallina muillekin yhteistoiminta-alueille. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuna alueseurakuntiin,

mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. 19 Säynätsalon alueneuvosto esittää, että suntiotyöt voidaan toteuttaa lapsityön mallin mukaisesti. Aluekappalaisen esimiesrooli suhteessa suntioihin on tähän asti ollut väljästi tai epämääräisesti määritelty, mikä on saattanut aiheuttaa kitkaa työjärjestelyissä joissakin alueseurakunnissa. Säynätsalossa yhteistyö on sujunut ongelmitta. Varhaiskasvatuksen mukainen malli selkiyttäisi suntioitten roolia alueseurakunnan työntekijöinä sekä nostaisi heidän rooliaan selkeämmin hengellisen työn tekijöiksi. Järjestely mahdollistaisi myös tiiviimmän työyhteisön synnyn ja kiinteämmän yhteyden toimintaan. Työvuorosuunnittelu ja muut ammatilliset asiat on syytä pitää lähiesimiehen työhön kuuluvina tehtävinä. Uuden mallin mukainen järjestely helpottaisi myös kiinteistötoimiston alati kasvavaa työtaakkaa. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistyötoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Aluesihteereiden kesken käydyissä neuvotteluissa ehdotetun kaltainen järjestely saa kannatusta. Tällä hetkellä sihteerityövoima jakautuu alueseurakuntien kesken epätasaisesti. Keltinmäen-Säynätsalon alueella toimii nykyisin yksi aluesihteeri. Hänen työpanoksensa jakautuu siten, että hän on kaksi päivää Säynätsalossa ja kolme päivää Keltinmäessä. Aluettamme auttaa viestintään liittyvissä asioissa toinen aluesihteeri, jolla on lisäksi neljä muuta alueseurakuntaa osittain vastuullaan. Sekavuudesta huolimatta järjestely on toiminut hyvin. Kokemus on osoittanut, että yksi aluesihteeri voi hyvin hoitaa kahden, jopa kolmen alueen tehtäviä. Aluesihteerin tehtävä ei välttämättä vaadi fyysistä läsnäoloa alueella, mutta työyhteisön työn sujuvuuden kannalta on hyvä jos aluesihteeri asettuisi nykyiseen tapaan jollekin alueelle. Aluesihteerit ovat aluekappalaisen alaisuudessa, mutta esimies voi hyvin olla joku muukin. Uusi järjestely helpottaisi huomattavasti sijaisuuksien organisointia, erityisesti äkillisissä sairaustapauksissa, mutta myös lomien koordinoinnissa. Mikäli aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta alueen kiintiöstä, niin mikä sen vaikutus olisi vaadittuun 1,2 viran/toimen vähentämistarpeeseen? 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattoimien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Kirkon toiminnassa ollaan menossa yhä selvemmin kohti työalarajoja ylittävään toimintakulttuuriin. Kehitys, mikä johtaisi työalarajoja vahvistavaan suuntaan, ei ole kannatettavaa. Työaikakokeiluun siirryttäessä tällainen riski on olemassa. Ja sitä vahvistaisi työala kohtaiseen lähiesimies järjestelyyn siirtyminen. Tarkoituksenmukaisempaa olisi, että työaikakokeiluun siirryttäessä vahvistettaisiin työalakoordinaattorin tehtävää, ei kuitenkaan niin, että hänestä tulisi työalan lähiesimies. Työaikajärjestelyt voisivat olla koordinaattorin vastuulla, samaan tapaan kuin nyt musiikkityössä on tiimivastaavalla.

20 Tällä järjestelyllä vältettäisiin uuden esimiesportaan syntyminen. Erityisesti pienissä alueseurakunnissa, kuten Korpilahti ja Säynätsalo, työyhteisöt toimivat jo nyt paljolti työalat ylittävällä työotteella, mikä onkin oltava suunta koko kirkossa työvoimaresurssien vähetessä. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistyöalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Yksistään Säynätsalon kiintiöstä ei ole varaa vähentää yhtään virkaa tai tointa, koska yhteistoiminta-alue on voimakkaasti kasvava, kuten kohdassa 10 selvitetään. Ratkaisut on löydyttävä muulla tavoin. Yhteistoiminta-alueittain tapahtuva tarkastelukulma voi tuoda tähän ratkaisun. Miltä työaloilta on lähivuosina tulossa eläköitymisiä? Eläköitymisen myötä työnjakoa ja yhteistyötä yhteistyöalueella voitaisiin kehittää. On tehtävä myös laskelma, mikä vaikutus aluesihteerin siirtymisellä pois työntekijäkiintiöstä on 1,2 viran vähennysvaatimukseen? (ks. kohta 7.) 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Väliraportin pohjalta käy selvästi ilmi, että alueseurakunnat ja niistä muodostuvat yhteistoiminta-alueet ovat epätasaisesti ja osin epätarkoituksenmukaisesti resursoituja. Tarkastelukulma on tältä osin oikeudenmukainen ja perusteltu. Säynätsalon alueseurakunnassa vuoden 2011 henkilösuunnitelman mukaiset vähennykset on tehty ja jopa ylitettykin 0,7 viran/toimen osalta. Uusi henkilöstösuunnitelma edellyttää 1,2 viran/toimen vähennystä yhteistoiminta-alueelta. Kokonaisuutena tarkasteltuna Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti yhteistoiminta-alueella on jäsenmäärän/asukasluvun viitearvon mukaan työntekijää kohden 860 henkilöä, kun koko seurakunnan keskiarvo on 891 henkilöä eli yhteistoiminta-alueemme on tällä hetkellä hieman keskimääräistä paremmin resursoitu. Samanaikaisesti on Säynätsalossa kiinnitetty huomiota väliraportin tilastoon, mikä kertoo yksiselitteisesti alueen asukas- ja jäsenmäärän selkeästä kasvusta. Tämä sama kehityssuunta on nähtävissä myös ennusteissa, ei vain lähivuosina vaan myös pidemmällä aikaväillä tarkasteltuna. Tähän pyydetäänkin kiinnittämään henkilöstösuunnitelmissa erityistä huomiota. Esimerkiksi Keljonkankaalle nousevassa uudessa yhtenäiskoulussa on vuonna 2019 700 oppilaspaikkaa. Päiväkotipaikat ovat tällä hetkellä täynnä. Alueen väestörakenne on suuressa muutoksessa. Keljonkankaan alue, johon kuuluu Kaijanlampi ja Sääksvuori ovat lapsiperheiden suosimaa aluetta. Alue kasvaa voimakkaasti. Henkilöstösuunnitelmia tehtäessä on huomioitava koko kaupungin kasvu. Kaupunki ja seurakunta kulkevat käsikädessä ja siksi tarkasteluvälin on oltava tarpeeksi pitkä. Mitä tapahtuu vuoden 2020 jälkeen? Kaupunki panostaa nyt Jyväskylän eteläpäähän, Säynätsaloon, Keljonkankaalle ja Korpilahteen uusissa kaavoitussuunnitelmissaan. Sinne on myös nyt Jyväskylän seurakunnan panostettava! Keltinmäen alueneuvosto 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa on perusteltu. Aikaisemmassa, vuoteen 2020, ulottuvassa suunnitelmassa, kukin alueseurakunta velvoitettiin tekemään

21 vähennyksiä lähinnä oman alueseurakunnan näkökulmasta. Tämä on johtanut osin yksipuolisiin vähennyksiin, jossa seurakunnan tilanne kokonaisuutena on jäänyt ottamatta huomioon. Yhteistyöllä ja muullakin työn uudelleenjärjestelyllä resurssit riittävät myös yksittäisen alueseurakunnan tarpeeseen. Henkilöstössä esiintyy huolta siitä, että resurssit voivat alueseurakunnissa jäädä riittämättömiksi. 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Nykyinen yt-alue Keltinmäki-Säynätsalo-Korpilahti ei ole luonnollinen seurakuntatoiminnan alue. Kanttoreilla alue on tekninen työn suunnittelun taso. Käytännön yhteistyötä on mahdollista syventää retki- ja leiritoiminnassa. Tulevaisuudessa voisi pohtia, onko Korpilahden (ja Säynätsalon ilman Keljonkangasta?) luontaisempi yhteistyösuunta Muurame. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Keltinmäen alueseurakunnassa vuoden 2011 henkilöstösuunnitelman mukaiset vähennykset oli pääosin tehty. Uusi laskentatapa, jossa resurssit lasketaan yt-alueittain, toi lisävähennystarpeeksi nykyiseen tilanteeseen (2017) 1,2 virkaa/tehtävää. Kun tarkastellaan virkojen ja tehtävien jakautumista yt-alueen sisällä (virka/asukasmäärästä ja seurakunnan jäsenestä laskettu viiteluku), näyttää tilanne seuraavalta: Keltinmäki Säynätsalo Korpilahti Viiteluku 18229 7678 4372 Papit 8 4557 (4) 3839(2) 2186 (2) Kanttorit 4 9114 (2) 7678 (1) 4372 (1) Diakonit 6 6076 (3) 3839 (2) 4372 (1) Nuorisotyönohjaajat 6 6076 (3) 3839 (2) 4372 (1) Lapsityönohjaaja 1 Lastenohjaajat 10 3645 (5) 2559 (3) 2186 (2) Aluesihteerit 1,5,, Edellisestä voi päätellä, että etenkin diakoniassa ja osin nuorisotyössä Säynätsalo on hyvin resurssoitu. Näissä työmuodoissa tulisi lisätä Keltinmäen ja Säynätsalon yhteistyötä. Korpilahdella voisi joitakin toimintoja toteuttaa yt-aluepohjaisesti. Diakonian ja nuorisotyön retket ja leirit voisi toteuttaa yhdessä yt-alueella. Korpilahden papin osallistumista yhteisiin toimitusvuoroihin tulisi lisätä. Toiminallinen yhteistyö yt-alueella ei ole luontevaa pitkien alueen hajanaisen rakenteen ja pitkien välimatkojen vuoksi, 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä. Alueseurakunnista ainoastaan Korpilahti on ns. luonnollinen seurakunta, muut alueseurakunnat ovat rajoiltaan enemmän tai vähemmän mielivaltaisia. Seurakuntalaiset kokevat harvoin täysin omakseen omaa alueseurakuntaansa vaan liikkuvat koko Jyväskylän alueella. Neljän alueseurakunnan malli, jos ne muodostettaisiin nykyisistä ytalueista, olisi keinotekoinen ja vain hallintoa palveleva malli. Tässä vaiheessa ei ole syytä muuttaa aluejakoa. Resurssien tehokas käyttö voidaan saavuttaa alueseurakuntien

22 tiiviimmällä yhteistyöllä. Tulevaisuudessa seurakuntarakenne tarvinnee suurempaa muutosta, mutta silloin täytyy rakennetta tarkastella nykyistä Jyväskylää laajemmin. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt on käytössä Keltinmäen-Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Keltinmäen alueneuvosto pitää yt-alueen yhteistä lapsityönohjaajaa toimivana ratkaisuna ainakin omalla alueellaan. Siirtyminen yhteen lastenohjaajan/alue edellyttää uutta tapaa toimia. Lapsityönohjaajan tulee ymmärtää työnsä esimiestyöhön painottuvaksi, jolloin kriittinen kohta on kyky rajata työtä. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Suntiotyön säilyttäminen kiinteistötyön alaisuudessa voidaan perustella sillä, että yhteisen johdon alaisena suntiotyötä voitaisiin paremmin tasata eri toimipisteiden välillä tarpeen mukaan. Silloin yhteinen esimies esim. pääsuntio suunnittelisi kaikkien suntioiden työvuorot. Toisaalta suntioiden siirtyminen aluekappalaisen alaisuuteen kiinnittäisi suntiot lähemmäksi perustoimintaa ja suntiot koettaisiin puolin ja toisin kiinteästi alueseurakunnan henkilöstöön kuuluviksi. Tärkeintä on, että suntiot saavat esimiehen, joka on lähellä ja tuntee toiminnan. Työntekijöiden työvuorojen suunnittelu ja ammatilliset asiat on syytä hoitaa lähiesimiehen johdolla. Ns. tekniset suntiot parantavat kiinteistöjen teknistä osaamista ja vapauttavat suntioiden työvoimaa keskeisiin seurakunnan tehtäviin. Suntioiden aluekappalaisen alaisuuteen siirtymisen varjopuolena voi olla, että suntioiden liikkuvuus tarpeen mukaan vähenee entisestään. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalvelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Aluesihteerin palvelut ovat tällä hetkellä epätasaisesti jakautuneet: joillakin alueilla on yksi sihteeri/alue, joku sihteeri hoitaa osittain jopa viittä aluetta. Keltinmäen-Säynätsalon alueella toimii tällä hetkellä yksi aluesihteeri, joka hoitaa molempia alueita. Osan viikosta hän toimii joko Keltinmäessä tai Säynätsalossa. Lisäksi viestintään liittyviä asioita on hoitanut toinen sihteeri, jonka palveluita käyttää viisi aluetta. Nämä järjestelyt ovat toimineet hyvin. Aluesihteeri voi hyvin hoitaa 2-3 alueen tehtäviä. Sihteerityö voi olla alueen ulkopuolisen esimiehen johdossa. Sihteerityötä ei kuitenkaan pidä etäännyttää liian kauaksi alueesta. Työlle on eduksi, jos sihteerin työpaikka on jollakin alueella nykyisen toiminnan tapaan. Olennaisinta yhteisessä sihteeristössä olisi toisen sihteerin sijaisena toimiminen. Nykyinen järjestelmä on ollut haavoittuva esim. äkillisessä sairastilanteessa. Olisi hyvä tehdä laskelma siitä, pienentääkö yhteinen sihteerityö toiminnallisten työntekijöiden vähentämistarvetta. Jos sihteeri palvelisi kolmea alueseurakuntaa, sihteereitä tarvittaisiin vain kolme, kun heitä nykyisin on 6,5. Sihteerijoukossa on

23 lähivuosina eläkkeelle jäämisiä, joten siirtyminen uuteen tapaan toimia olisi kohtalaisen kivuton. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden alueella musiikkityön tiimivastaava-järjestely on ollut välttämätön töiden suunnittelua varten. Tiimivastaavalla ei ole esimiesasemaa, mutta kanttorit sitoutuvat yhdessä töiden järjestelyyn tiimivastaavan johdolla. Kunkin kanttorin esimies on oma aluekappalainen. Pienessä alueseurakunnassa, kuten Korpilahdella ja Säynätsalossa työyhteisö toimii luonnollisimmin yhdessä ilman työalajakoa. Keltinmäessä työn suunnitteluun liittyvää esimiestyötä tulisi aluekappalaiselle liian paljon. Vaihtoehtoina olisivat silloin yt-alueella olevat väliesimiehet tai koordinaattorit, joka johtaisivat työn suunnittelua työalalla. Jos työtä aletaan yt-alueella tehdä työaloittain, vaarana on että monialainen työ kärsii siitä. Toisaalta substanssiosaaminen on työalalla, ei aluekappalaisella. Työaloittainen tiimi, jossa on ns. tekninen koordinaattori, voisi sen sijaan lisätä ammatillista osaamista, tukea alueseurakunnan työtä, jossa työalalla on vain yksi työntekijä sekä lisätä muutenkin toiminnan suunnittelua yt-tasolla. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Kts. Kohta 3. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Nykyinen alueseurakuntamalli ei ole kiveenhakattu. Alueseurakuntien rajat murenevat kaupunkirakenteen muuttuessa ja sitä mukaa kun luovutaan kiinteistöistä. On syytä olla avoin uudenlaisille tavoille toimia.

24

1 Liite asiaan nro 182/b Henkilöstösuunnitelmaa päivittävän työryhmän raportti kirkkoneuvostolle 25.10.2017 Raportin alkuosan, sivut 1-9, muodostaa jokseenkin sama teksti, joka sisältyi väliraporttiin kirkkoneuvostolle 29.5.2017. Taulukoihin sivuilla 5 ja 6 on tehty eräitä pieniä tarkennuksia, jotka eivät olennaisesti vaikuta kokonaiskuvaan. Työryhmän jatkotyöskentelyä kuvaava lukua raportin alussa on hieman päivitetty. Sivulta 10 alkaen ( Lisäluvut ) on lisäystä aiempaan väliraporttiin. Toimeksianto ja työryhmän kokoonpano Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 23.11.2016, 155 perustaa työryhmän päivittämään henkilöstösuunnitelmia. Työryhmän ensisijaiseksi tehtäväksi annettiin tehdä helmikuun loppuun 2017 mennessä ehdotus kriteereistä alueseurakuntien väliselle resurssien jaolle sekä ehdotus vuotta 2017 koskevista henkilöstörakennetta koskevista muutoksista. Toiseksi työryhmän tuli raportoida kirkkoneuvostolle laajemman henkilöstösuunnittelun teemoista ja ehdotus tämän laajemman henkilöstö-suunnittelun jatkoprosessista tavoitteineen ja aikatauluineen. Kirkkoneuvoston käsitteli työryhmän raportin kokouksessaan 22.3.2017 (57 ) ja hyväksyi työryhmän raportin henkilöstösuunnittelun yksityiskohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi. Työryhmä keskittyi ensivaiheen raportissaan toimeksiantonsa mukaisesti etenkin alueseurakuntien välisen henkilöstöresurssin jaon kysymyksiin ja muutamiin vuoden 2017 henkilöstöratkaisuihin. Työryhmä kuitenkin kartoitti alustavasti myös laajempia henkilöstösuunnittelun teemoja. Kirkkoneuvosto päätti jatkaa työryhmän työskentelyaikaa siten, että sen on tuotava jatkovalmistelusta väliraportti kirkkoneuvostolle kesäkuun 2017 kokoukseen sekä loppuraportti lokakuun 2017 kokoukseen; ja että työryhmän tulee jatkovalmistelussa kuulla eri työyksiköitä niin työntekijöiltä kuin alueneuvostoilta ja johtokunnilta lausunnot pyytäen, mukaan lukien lapsivaikutusten arviointi. Kirkkoneuvosto merkitsi kokouksessaan 17.6.2017, 117, tiedoksi työryhmän väliraportin. Siinä todettiin alueseurakuntakohtaisista jäsen- ja asukasmääristä aiempaa tuoreemmat ja tarkemmat tilastot sekä tuotiin alustavasti esiin jatkovalmistelussa huomioon otettavia näkökohtia. Työryhmä esitteli väliraportissa lisäksi myös alustavia näkemyksiä eri vaihtoehdoista esimiestyön organisointiin. Työryhmään ovat kuuluneet kirkkoherra Arto Viitala (pj.), hallintojohtaja Anu Lajunen, aluekappalainen Eivor Pitkänen, hautaustoimenpäällikkö, työsuojelupäällikkö Antti Pekuri, yhteisen seurakuntapalvelun vs. johtaja Tuomas Palola (sihteeri, alkuvaiheessa Jukka Helin) ja yhteistyötoimikunnan nimeämänä työntekijöiden edustajana työalasihteeri, työsuojeluvaltuutettu Ulla Klemettinen (kesään asti toimistosihteeri Arja Wirzenius) sekä luottamushenkilöedustajina Erkki Puhalainen, Inkeri Tuunanen ja Arja Ylhävaara-Perendi.

2 Työryhmän jatkotyöskentelyn sisällöstä Työryhmän työskentelyn lähtökohtana on ollut maaliskuun raporttiin sisältynyt ja kirkkoneuvoston alustavasti hyväksymä linjaus siitä, että alueseurakuntakohtaisten kriteerien sijaan henkilöstöresurssien jaon lähtökohdaksi otetaan alueseurakuntien muodostamat yhteistoiminta-alueet. Jo aiemmin on muutamissa yhteyksissä, mm. kanttorien ja pappien työvuorojen suunnittelussa, tukeuduttu neljään yhteistoiminta-alueeseen, joita ovat a) Huhtasuon ja Vaajakosken alueseurakunnat, b) Keltinmäen, Korpilahden ja Säynätsalon alueseurakunnat, c) Keskustan ja Kuokkalan alueseurakunnat sekä d) Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat. Työryhmän ehdotuksessa jonka kirkkoneuvosto siis hyväksyi jatkovalmistelun pohjaksi - nykyinen alueseurakuntiin sijoitettu henkilöstömäärä tulee jakaa yhteistoiminta-alueille kahden kriteerin nojalla: - nykyinen kasvatuksen tehtävien määrä 65 jaetaan (laskennallisesti) yhteistoiminta-alueille 0-14-vuotiaiden määrän perusteella - muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi (66,9 tehtävää) jaetaan jäsenmäärään ja asukasmäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. Jatkotyöskentelyssä on niin ikään tukeuduttu siihen maaliskuun raportin linjaukseen, että että suunnittelussa pitäydytään vähennysten määrässä aiemman henkilöstösuunnitelman mukaiseen vuoden 2020 tasoon. Työryhmässä on tosin todettu, että viime kädessä henkilöstömäärien ohella suunnittelussa on katsottava myös kunkin viran aiheuttamiin kustannuksiin eli jos suunnittelu johtaisi rakenteen muuttumiseen enemmän kustannuksia aiheuttavaan suuntaan, olisi määrä aihetta ottaa uuteen tarkasteluun. Mahdollinen ostopalveluiden käyttö osana henkilöstöresurssia on myös otettava kokonaiskustannusten tarkastelussa huomioon. Kesäkuun väliraportissa ja käsillä olevassa lokakuun raportissa ei kaikilta osin kerrata aiemman maaliskuun raportin sisältöä, joten sitä on syytä tarvittavilta osin lukea nyt laaditun raportin rinnalla (raportti löytyy Jyväskylän seurakunnan verkkosivuilta kirkkoneuvoston 22.3.2017 pidetyn kokouksen pöytäkirjasta http://www.jyvaskylanseurakunta.fi/kirkkoneuvoston-poytakirjat). Lausuntopyyntöjä työryhmä ei vielä kesäkuun väliraportin edellä jättänyt. Elo-syyskuun vaihteessa alueneuvostoille työryhmä pyysi lausunnot alueneuvostoilta ja aluekappalaisia pyydettiin alueneuvoston lausunnon valmistelun yhteydessä kuulemaan myös työyhteisöä. Aluekappalaisilta kirkkoherra pyysi alustavaa palautetta lähinnä väliraportin pohjalta jo elokuussa. Työryhmä on käynnistänyt myös yhteisiin työmuotoihin liittyvät selvitykset, mutta käsillä olevassa raportissakaan ei lähemmin vielä paneuduta yhteisten työmuotojen ja tukipalvelujen henkilösuunnitteluun. Myöskään lausuntoja johtokunnilta ei ole vielä pyydetty.

3 Yhteistoiminta-alueiden luonne ja tarkennetut resurssien jakoon liittyvät laskelmat Alueseurakuntien välisen resurssien jaon laskennalliseksi lähtökohdaksi on siis päätetty ottaa neljä yhteistoiminta-aluetta. Tällä hetkellä nämä YT-alueet ovat lähinnä tiettyjä yhteistyön järjestyjä, eivät varsinaisia rakenteita toiminnalle tai hallinnolle. Yhteistyöalueiden merkitystä on kuitenkin viime vuosina eräissä yhteyksissä myös lisätty ja vuoden 2014 kehittämissuunnitelmassa kirjattiin yhdeksi tavoitteeksi niiden merkityksen vahvistaminen. Pappien ja kanttorien työvuoroja suunnitellaan yhteistoiminta-alueisiin tukeutuen. Kanttoreiden tiimiyhdyshenkilöt on valittu YT-alueittain. Kolmessa aluesihteerin virassa ja yhdessä lapsityönohjaajan virassa työpanos jakautuu YT-alueen puitteissa. Vaajakosken ja Huhtasuon kesken jaetaan pappien ja kanttorien työpanosta YT-alueen puitteissa. Kun nyt lähdetään yksityiskohtaisemmin jakamaan YT-alueelle kohdistettu resurssia asianomaisille alueseurakunnille, on tietenkin ratkaistava, jääkö YT-alueen merkitys vain laskennalliseksi vai syvennetäänkö tässä yhteydessä joiltain osin konkreettista yhteistoimintaa resurssien jaossa. Lähtökohtana voitaneen pitää, että jokaisella viralla on ensisijainen sijoittuminen johonkin alueseurakuntaan, mutta työpanosta voidaan kohdistaa sovitulla tavalla myös tämän ensisijaisen alueseurakunnan ulkopuolelle. Mahdollista on myös lisätä lähiesimiestoimintaa tiimeissä alueseurakuntien rajojen yli. Viimeksi mainittuun liittyy kysymys siitä, kuinka kaiken kaikkiaan voitaisiin toimintaa tai sen osia suunnitella alueseurakunnan ja koko seurakunnan ohella myös YT-alueiden puitteissa. Esimerkiksi leiri- ja retkityössä, mutta myös tavanomaisissa viikkotoiminnoissa, voisi olla etua voimien yhdistämisestä ja resurssien joustavasta käytöstä yli alueseurakuntien rajojen. Työryhmässä on todettu, että nyt olisi ns. yhdestoista hetki tehdä muutoksia yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoon, mikäli tällainen nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi. Lähinnä on pohdittu sitä, voisiko Keskustan alueseurakunta muodostaa YT-alueen Huhtasuon alueseurakunnan kanssa. Tämä tuntuisi jossain määrin mielekkäältä nyt, kun Huhtasuon painopistettä siirtyy toiminnan osalta uusiin toimitiloihin Seppään, Keskustan alueen tuntumaan. Jos em. muutos toteutuisi, olisi Kuokkalan ja Vaajakosken muodostettava YT-alue. Työryhmä pyysi alkusyksyn lausuntopyynnössä alueneuvostoilta kantaa myös yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoa koskevaan kysymykseen ja palautteeseen nojautuen esittää jäljempänä mainittuja muutoksia yhteistoiminta-alueisiin. Työryhmän maaliskuun raporttia varten ei ollut vielä käytettävissä riittävän täsmällisiä alueseurakuntakohtaisia jäsenmääriä. Kesäkuun väliraporttiin tällaiset tiedot on melko suurella tarkkuudella voitu Kirjuri-jäsentietojärjestelmästä saada. Etenkin kirkosta eroaminen on viime vuosina vähentänyt alueseurakuntien jäsenmääriä, mutta myös asukasmäärissä on havaittavissa tapahtuneen runsaassa vuodessa isohkoja muutoksia. Jäsenten osuus asukkaista on pudonnut useilla prosenttiyksiköillä lukuun ottamatta Tikkakosken alueseurakuntaa. Tikkakoskea koskevat asukasluvut ovat pienentyneet yllättävän paljon. Niihin voinee sisältyä myös jotakin laskennallista epävarmuutta. Jos kyse on Palokan ja Tikkakosken raja-alueen jaosta (Puuppola), ongelma ei ole tässä yhteydessä kovin merkittävä, koska ko. asukaat sisältyvät joka tapauksessa saman YT-

4 alueen lukuihin. Tikkakosken jäsenmäärän pieneneminen 2010 alkaen on verrattavissa muihin alueseurakuntiin, mutta vastaavana aikana asukasmäärä on pienentynyt niin merkittävästi, että seurakunnan jäsenten osuus asukkaista on jonkin verran kasvanut. Alueseurakuntakohtaiset jäsen-, asukas- ja viiteluvut: Aluesrk Hsuo Kmäki Kesk. Klahti Kuokk. Palokk Ssal o Tkos k Vkoski Jäseniä12/2 9948 15045 19953 4128 12119 12184 6247 5961 11292 010 Asukk12/20 14323 20135 28190 4941 16920 15068 7988 8098 14485 10 Viiteluku12/ 2010 12135 17590 24071 4535 14520 13626 7118 7029? 12888 Kirkonjäs. 2010 % 69.5 74.7 70.8 83.5 71.6 80.9 78.2 73.6 78.0 Jäseniä 9562 14628 19705 3855 11872 12653 6532 5687 10775 5/2017 Asukk 15413 21830 30478 4889 17742 16638 8824 7132 14661 2/2017 Viiteluku 2017 12488 18229 25092 4372 14807 14646 7678 6410 12718 Kirkonjäs. 2017 % 62 67 64,7 78,9 66,9 76 74 79,7 73,5 Alueseurakuntien henkilöstön jakautuminen yhteistoiminta-alueiden mukaan nykyään ja vuoden 2020 vanhan tavoitteen mukaisesti: YT-alue Hsuo Kmäki Keskusta Palokka Vkoski Klahti Kuokkala Tkoski Ssalo vanha tavoite2020 30,5 37,4 36.5 27 tilanne2017 30+1 36.7 38+1proj 27.75+1

5 Tarkennetut YT-aluekohtaiset jäsen-, asukas- ja viiteluvut (eli keskiarvo asukas- ja jäsenmääristä): YT_alue Hsuo Kmäki Keskusta Palokka Vkoski Klahti Kuokkala Tkoski Ssalo Asukk 2/2017 30074 35543 48220 23770 Jäseniä 20337 25015 31577 18340 Viiteluku (jäs/as) 25206 30279 39899 21055 Jako ammattialoittain YT-alueilla tällä hetkellä: YT-alue Hsuo Kmäki Keskusta Palokka Vkoski Klahti Kuokkala Tkoski Ssalo Papit 7 8 9 5.5 Kanttorit 3 4 5 3 Nuor.työnoh. 5 6 6 6 Lapsit.ohj. 2 1 2 2 Lastenohj. 7+1 10 7,5 7+1 Diak. viranh. 4 6 5.5 3 Aluesiht. 2 1.5 2 1 Muut 0.2 ls 1 proj Yhteensä 30+1 36.7 38+1 27.5+1

6 Aiemmin hyväksytyt kriteerit ja niiden mukainen laskelma nykyisten YT-alueiden välisestä resurssien jaosta: 1) Nykyinen kasvatuksen tehtävien määrä 65 jaetaan yhteistoiminta-alueille laskennallisen osuuden mukaan. Laskennallisen osuuden perusteena on osuus kaupungin kaikkien 0-14-vuotiaiden määrästä. 2) Henkilöstösuunnitelman tavoitteen mukainen alueseurakuntien muu kuin kasvatuksen työntekijäresurssi ( 66,9 kokonaismäärästa 131,4) jaetaan väestömäärään perustuvan viiteluvun mukaisessa suhteessa. YT-alue Hsuo-Vki Kmäki, Klahti, Ssalo Kesk- Kuokk. Palokka-Tki Viiteluku (as/jäs) (%) 25206 (21.6%) 30279 (26%) 39899 (34,3%) 21055 (18,1%) 0-15 v. % -osuus kaikista 0-14 v:sta (huom! kaupungin tilastoissa vain yht 99,2 %-yksikköä 0-15 v. määrään perustuva laskenn. osuus kasvatuksen työntekijöistä (tehtäviä yht 65, tässä kertyy 64,5) Viitelukuun perustuva osuus muista kuin kasvatuksen työntekijöistä (jaossa 66,4 + 0,5 tehtävää) Uusi tavoite työntek.määrä 2020 24,4 27,8 25,4 21,6 15,9 18,1 16,5 14 14,5 17,4 22,9 12,1 30,4 35,5 39,4 26,1 Nyk. tavoite 2020 30,5 37,4 36,5 27 Tilanne 6/2017 30+1 36,7 38+1 proj 27 Lisäys/vähennys -0,1-1,9 +2,9-0,9 (vanha/uusi tavoite)

7 Huom! Taulukoiden luvut ovat vielä lokakuun neuvostossa alustavia ja saattavat muuttua pohjatietojen tarkennusten jälkeen. Muita havaintoja resurssien jaosta: Alla on jäsenmäärän/asukasluvun viitearvon mukainen määrä työntekijää kohden nykyisillä YT-alueilla vuoden 2020 uuden tavoitteen mukaan. Nämä luvut lähenivät jonkin verran toisiaan maaliskuun laskelmaan verrattuna. - Huhtasuo, Vaajakoski 870 - Keltinmäki, Korpilahti, Säynätsalo 860 - Keskusta, Kuokkala 1023 - Palokka, Tikkakoski 813 Työryhmässä on nostettu esiin se mahdollisuus, että aluesihteerien työvoimaresurssi voitaisiin irrottaa alueseurakuntien kiintiöstä ja kohdistaa erikseen alueseurakuntiin nykyistä tasapuolisemman jaon perusteella. Tähän menettelyyn voitaisiin liittää selvitys siitä, kuinka toimistosihteeriresurssi tulisi kaiken kaikkiaan organisoida. Voisivatko aluesihteerit, yhteisen seurakuntapalvelun toimistosihteerit ja osa kirkkoherran viraston toimistosihteereistä muodostaa tiimin, joka sovitulla tavalla palvelisi kaikkia toiminnallisia yksiköitä? Työryhmässä on hyvin alustavasti ja esimerkinomaisesti tarkasteltu mahdollisuuksia, joita kullakin alueseurakunnalla/yt-alueella on esim. eläköitymisten tai tällä hetkellä avoinna olevien virkojen/tehtävien perusteella. Jatkovalmistelun aihepiirejä Työryhmässä on käynnistetty pohdintaa muutamista henkilöstösuunnitteluun liittyvistä tausta-aiheista tai myöhemmin linjattavaksi nousevista aiheista. Kesäkuun väliraportissa näitä teemoja todettiin olevan ainakin: - toimintastrategian antama suunta henkilöstösuunnittelulle - toimintakulttuurin kehittäminen - kirkon tulevaisuustyöskentelyn henkilöstösuunnittelua koskevat linjaukset - kysymys alueseurakuntarakenteen kehittämisestä ja jopa alueseurakuntien määrän vähentämisestä (työryhmässä vallitsee konsensus nykyisen perusmallin säilyttämisestä ainakin lähivuodet, mutta aihe on aiemmin noussut esiin eri yhteyksissä ja ansaitsee tässäkin yhteydessä riittävän laajan pohdinnan) - työkierto ja osaamisen kehittäminen - johtaminen ja esimiestyö Kesäkuun väliraportissa otettiin tarkemman pohdinnan kohteeksi vain viimeksi mainittu aihe. Useimpiin muihin palataan tässä lokakuun raportissa jäljempänä jaksossa Lisäluvut.

8 Johtaminen ja esimiestyö Kuten kirkon tulevaisuustyöskentelyssä on ollut esillä, on myös Jyväskylän seurakunnassa noussut esiin tarvetta kehittää johtamista ja esimiestyötä. Johtamisjärjestelmien kehittäminen on jatkuvakin tehtävä, mutta nyt meneillään olevassa henkilöstösuunnittelussakin aihetta on syytä tarkastella. Mahdolliset muutokset esimiesjärjestelyissä voivat heijastua myös resurssien jakamiseen yksiköiden välillä. Seuraavassa keskitytään pohtimaan johtamista lähinnä esimiestyön näkökulmasta, vaikka johtaminen on esimiestyötä laajempi käsite. Seurakunnassa johtamisvastuu on monien tahojen kesken jaettua johtajuutta. Luottamuselimet ja johtavat viranhaltijat johtavat seurakuntaa yhdessä kirkkolaista- ja järjestyksestä saadun sekä muissa asiakirjoissa todetun työnjaon mukaisesti. Seurakunta on osa kirkkoa, joten kirkon yhteiset päätökset ohjaavat seurakunnan toimintaa. Piispan ja tuomiokapitulin ja osaltaan myös lääninrovastin johtamisvastuu ulottuu seurakuntaan. Toisaalta johtavien viranhaltijoiden työssä johtaminen ei ole vain esimiestyötä, vaan siihen sisältyy ns. paimenjohtajuutta eli seurakuntalaisten ohjaamista. Useimpien työntekijöiden tehtäviin sisältyy, esimiesroolista riippumatta, myös oman työalan tai ryhmien johtamista. Viime kädessä jokaisella työntekijällä ja myös muilla vastuunkantajilla on vastuu itsensä johtamisesta seurakunnan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Esimiestyössä voi nähdä painottuvan palkatun työyhteisön johtamisen ja muun vuorovaikutuksen. Ensisijainen esimies on jokaiselle työntekijälle oma lähin esimies. Jyväskylän seurakunnassa on pyritty pitämään tämä lähiesimiehen rooli selkeänä: hän käy kehityskeskustelun ja ohjaa ja tukee muiltakin osin työntekijän työtä. Ylemmän esimiehen tulee kunnioittaa lähimmän esimiehen johtamista ja toisaalta työntekijän tulee pääsääntöisesti tukeutua työhön liittyvissä kysymyksissä omaan esimieheen. Tietenkin myös tarvittava joustavuus ja väljyys vuorovaikutuksessa työyhteisössä on tarpeen tiukasti tulkitun virkatien estämättä. Jyväskylän seurakunnassa on nykyisin melko selkeästi ns. linjaorganisaation kaltainen esimiesjärjestelmä. Jokaisella on selkeä yksi varsinainen esimies (lisäksi 1-2 ylempää esimiestä). Tämä malli on melko yksinkertainen ja vastuusuhteiltaan selkeä, toisaalta varsin hierarkkinen malli. Tarkasti ottaen Jyväskylän seurakunnassa linja-organisaatiota (esim. kirkkoherra aluekappalainen lapsityönohjaaja lastenohjaaja) täydentää eräänlainen esikuntaorganisaatio (esim. työalasihteerit tai tukipalveluyksiköt). Esikunnalla ei ole suoraan määräysvaltaa linjalla oleviin yksiköihin. Jyväskylän seurakunnan linjaorganisaatio ei ole siinäkään mielessä täysin yksioikoinen, että sitä täydennetään jatkuvasti myös erilaisilla kevytrakenteisilla pysyvillä tai määräaikaisilla työryhmillä. Toinen perusmalli organisointiin olisi ns. matriisiorganisaatio. Se perustuu ristikkäisohjaukseen, jolloin organisaation jäsen vastaa toiminnastaan kahdelle tai useammalle taholle. Yhdellä työntekijällä voi olla tällöin tavallaan kaksikin esimiestä ohjaamassa työskentelyä. Tällainen esimiesvastuun jakaminen edellyttää selkeää vastuunjakoa ja tarvittaessa yhteistyötä esimiesten kesken. Jyväskylän seurakunnassa matriisiorganisaation tiettyjä piirteitä on siinä, että yksi lapsityönohjaaja toimii kolmen alueseurakunnan lastenohjaajine esimiehenä. Tällöin osalla lastenohjaajia on oma

9 (ylempi) esimies eri henkilö kuin ko. lapsityönohjaan esimies. Toisaalta on myös muutamia järjestelyjä, joissa työn ohjaamisen vastuuta on muillakin esimiehillä kuin varsinaisella esimiehellä (aluekappalaiset suhteessa suntioihin, muutamat alueseurakuntien yhteiset virat ja yhteisen yksikön ja alueseurakunnan yhteiset virat, jolloin varsinainen esimies on yksi aluekappalaisista, mutta ohjaamisvastuuta jää toisenkin yksikön esimiehelle). Nykyinen esimiesjärjestelmä toiminnallisissa yksiköissä on sellainen, että papistolle keskittyy varsin paljon esimiesvastuutta (kirkkoherra, YSP:n johtaja, 9 aluekappalaista, johtava sairaalapappi). Alueseurakunnissa esimiesvastuuta on lisäksi vain lapsityönohjaajilla. Keltinmäen, Säynätsalon ja Korpilahden yhteisellä lapsityönohjaajalla alaisia on noin 10, muilla olennaisesti vähemmän (3-5). Aluekappalaisilla on nykysin alaisia suoraan vähimmillään noin 4,5 Korpilahdella ja enimmillään noin 17 Keskustassa, (Keltinmäki 13; Huhtasuo 10, Kuokkala 11, Palokka noin 13, Säynätsalo 6, Tikkakoski 6, Vaajakoski 12), suurimmat haasteet näiden lukujen valossa esimiestyölle ovat Keskustassa. Keskustassa taannoin kokeiltiinkin lyhyen aikaa sitä, että yksi muista papeista oli diakoniatyöntekijöiden esimies. Useimpien muidenkaan aluekappalisten tehtävässä ei kovin tiivis alaisten ohjaaminen ole mahdollista. Kysymys siitä, missä määrin tarvitaan työnjohdollista lähiesimiestä, on noussut esiin etenkin viime aikojen työaikakokeilua koskevissa keskusteluissa. Työajattomaan työkulttuuriin on perinteisesti kuulunut varsin itsenäinen työn ja työajan käytön suunnittelu. Muista seurakunnista saadun palauteen perusteella työaikakokeilu edellyttää huomion kiinnittämistä lähiesimiesjärjestelmään. Oman kysymyksensä muodostavat yhteisten työmuotojen esimiesjärjestelyt. Organisaatio on pyritty tietosiesti pitämään melko matalana. Osin tämän seurauksena kirkkoherralla on suoria alaisia tällä hetkellä 16. Yhteisen seurakuntapalvelun johtajan (10 alaista) lisäksi YSP:ssa on esimiesvastuuta työalasihteereillä (alaisia noin 3-5). Kirkkoherranviraston hallintosihteeri on esimies noin 10 työntekijälle. Tukipalvelujen esimiesjärjestelmän kehittämiskohteita on syytä myös tarkastella. Hyvin tyypillistä useimpien yksiköiden esimiesasemalle on, että työhön sisältyy esimiesvastuiden ohella merkittävä määrä vastuuta myös toiminnan toteuttamisesta. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista lähemmin paneutua mahdollisen työaikakokeilun sisältöön. Työnantajan ja työntekijöiden välisessä neuvottelussa on sovittu laajapohjaisen ohjausryhmän työskentelystä hankeen selvittämiseksi. Kokeilu alkaisi aikaisintaan helmikuussa 2018 ja mikäli valmistelussa edetään, tuodaan asia myös kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Mahdollinen työaikakokeilu osaltaan edellyttää sen pohtimista, tarvitaanko nykyistä esimiesjärjestelmää täydentävää lähiesimiesjärjestelyä. Mikäli lähiesimiesten määrää halutaan lisätä, on nähtävissä kaksi perusvaihtoehtoa. 1) Riittävän kokoisen tiimin ja sille lähiesimiehen määrittely alueseurakunnan sisällä, jolloin voitaisiin säilyttää em. linjaorganisaatio. Lähinnä keskusteluissa on ollut esillä, voisivatko kasvatuksen työntekijät muodostaa yhteisen tiimin. 2) Vaihtoehtoisesti voitaisiin tukeutua yhteistoiminta-alueisiin. Kuten edellä on mainittu, jo tällä hetkellä on lapsi- ja perhetyössä tällainen järjestely yhdellä yhteistoiminta-alueella ja kokemukset järjestelystä ovat ilmeisesti pääosin myönteisiä. Voitaisiinko lapsi- ja perhetyön lisäksi tällaista lähiesimies- tai tiimivastaavamallia soveltaa myös nuorisotyöhön ja mahdollisesti muihinkin työaloihin (diakonia, kirkkomusiikki)? Jos työaikakokeilussa edetään, olisi tietysti luontevaa myös lähiesimiesjärjestelyissä lähteä liikkeelle määräaikaisella kokeilulla.

10 Yhteistoiminta-alueiden puitteissa tehty järjestely voisi parhaimmillaan vahvistaa yhteistä suunnittelua ja toimintaa ja sujuvoittaisi työntekijäresurssien käyttöä yli alueseurakuntarajojen. Toisaalta olisi huolehdittava siitä, että tällainen matriisijärjestely ei koituisi esteeksi alueseurakunnan puitteissa tapahtuvalle hyvälle työalojen yhteistyölle ja lähiesimiehen/tiimivastaavan esimiesrooli olisi selkeästi määriteltävä niin, että se tukee aluekappalaisen johtamisvastuuta. Lisälukuja henkilöstösuunnitelmaa koskevaan raporttiin Toimintastrategia ja toimintakulttuurin kehittäminen Jyväskylän seurakunnan strategia Rohkeasti hengellinen, reilusti välittävä - vuoteen 2025 on sisällöltään ytimekäs perustehtävän, tavoitteen, suuntaviivojen ja arvojen määrittely. Strategiasta ei ole suoraan tehtävissä yksityiskohtaisia johtopäätöksiä henkilöstörakennetta koskien. Seurakunta on ennen muuta seurakuntalaisten yhteisö. Strategiassa painottuu seurakunnan yhteinen vastuu erittelemättä seurakuntalaisten ja työntekijöiden rooleja. Eväiden antaminen lasten ja nuorten turvalliseen kasvuun edellyttää tietenkin lasten ja nuorten parissa työskentelevää henkilöstöä ja tukea tarvitsevien auttaminen edellyttää henkilöstöresursseja diakoniatyöhön. Vaikka strategia ei anna suoria vastauksia henkilöstörakenteeseen, on se kuitenkin asiakirja, jonka tulee ohjata niin kaikkea toimintasuunnittelua kuin myös henkilöstösuunnittelua. Vuoden 2016 strategiaprosessin yhteydessä (mm. toiminta- ja taloussuunnitteluseminaareissa ja esimiespäivissä) käynnistyi myös ns. toimintakulttuurin kehittäminen. Toimintakulttuuria koskevista kysymyksistä esimerkiksi seuraavat liittyvät henkilösuunnitteluun: - Kuinka seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakunnan toiminnasta ja kuinka palkattujen työntekijöiden tehtävänkuva voi olla entistä enemmän seurakuntalaisten ohjaamisessa? - Kuinka vahvistetaan yleisesti yksiköiden välistä yhteistyötä? - Luottamushenkilöiden roolin kehittäminen päättäjinä ja toimijoina? - Kuinka toimintaa osattaisiin suunnata aiempaa enemmän ns. irrallisille ja avomielisille, uskollisten ja maltillisten ohella, ja mitä tämä tarkoittaisi esim. yhteistyölle yli yksikkörajojen? - Työntekijöiden siirtyminen työyhteisössä uusin tehtäviin? - Esimiesten johtamistaitojen kehittäminen? - Työntekijöiden osaamisen, työhyvinvoinnin ja työsuojelun kehittäminen - Missä tarvitaan palvelujen tuottamisen näkökulma (palvelupolut)? - Työntekijöiden työaikaa koskevat kehittämistoimet (hengellisten työntekijöiden mahdollinen työaikakokeilu ja etätyön tai ns. liikkuvan työn mahdollisuudet) - Mikä on leiri- ja retkityön tulevaisuus henkilöstöresurssien näkökulmastakin? - Yhteistyöhankkeet Keski-Suomen seurakuntien kanssa - Miten viestintäosaamista ja -resursseja kehitetään? - Tarvitaanko myös uudentyyppisiä virkoja tai tehtävänkuvia, esim. kampanjoiden ja tapahtumien tuottamiseen sekä markkinointiin? - Kuinka nuorten aikuisten ryhmä otetaan huomioon henkilöstössä? - Kuinka turvataan vastuunkantajien hyvä tavoitettavuus ja mahdollisuus riittävän nopeaan reagointiin?

11 - Kuinka hallinnollisia menettelyjä keventämällä voitaisiin vapauttaa voimavaroja toimintaan? - Kuinka talouden ja toiminnan näkökulmat liitetään riittävästi toisiinsa ja huolehditaan tähän liittyvästä vastuunkantajien osaamisesta ja yhteistyöstä? - Kuinka vahvistetaan seurakunnan monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää vastuunkantajien osaamista? - Ympäristötyöhön liittyvä osaaminen ja resurssit? - Toimitilojen ja niiden käytön kehittäminen henkilöstön näkökulmasta? Kirkon tulevaisuussuunnitelmat henkilöstösuunnittelun kannalta Kirkossa on parhaillaan käynnissä kirkolliskokouksen johdolla laaja tulevaisuuden suunnittelu, jossa lähtökohtana on tulevaisuuskomitean mietintö. Seuraavassa eräitä prosessissa esillä olleita henkilöstöönkin liittyviä näkökohtia: - tulisi kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että on nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään - kartoittaa ja purkaa vapaaehtoistyöhön ja seurakuntalaisten oma-aloitteiseen toimintaan liittyvät esteet - kehittää johtamista kirkossa niin, että johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen, vapaaehtoistyön johtamisen sekä palkatun ja vapaaehtoistoimijoiden hengellisen identiteetin tukemisen - selvitetään siirtymistä virkasuhteista työsopimussuhteisiin, johtamistehtävien määräaikaisuutta, työaikajärjestelyitä ja tehtäväkiertoa - parannetaan edellytyksiä työntekijöiden palkkaamiseen yli seurakuntarajojen - parannetaan seurakuntien sisällä toimivien jumalanpalvelusyhteisöiden toimintaedellytyksiä - kehitetään nuorten ja nuorten aikuisten osallisuutta kirkon hallinnon kaikilla tasoilla - työntekijöille on annettava riittävästi vapautta ja vastuuta, työrauha ja mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan sekä kokeilla asioita - työaikamalleja on selvitettävä (esim. vuosityöaika), mutta työajallista työtäkään ei tule johtaa tarkasti kontrolloimalla tai rajoittaen etätyötä vaan esimiestyötä on rakennettava yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen ja motivoinnin sekä luottamuksen ja työn vapauden lähtökohdista. - kuitenkin tarvitaan esimiestyön vahvistamista: työt on suunniteltava etukäteen yhdessä esimiehen ja muun työyhteisön kanssa, jolloin työtä voidaan priorisoida, kehittää ja jakaa tasapuolisesti Työkierto ja osaamisen kehittäminen Lähivuosien liikkumavara henkilöstösuunnitteluun syntyy ennen muuta lukuisista eläkkeelle jäämisistä. Toisaalta on tehtäviä tullut ja todennäköisesti tulee aika ajoin jatkossakin avoimeksi muiden työnantajien palvelukseen siirtymisen myötä. Näiden muutosten rinnalla on perusteltua hakea liikkumavaraa henkilöstösuunnitteluun myös työkierrosta eli työntekijöiden siirtymisestä oman seurakunnan sisällä uusiin tehtäviin. Pitkäaikaiseen sitoutumiseen yhteen tehtävään sisältyy paljon hyvää. Toisaalta jaksamisen ja työmotivaation kannalta myös työtehtävien ajoittaista uudistumista voidaan pitää kannatettavana. Työtehtävien muutos tarvittaessa ja osaamisen kehittäminen ovat siten tärkeä osa henkilöstösuunnittelua. Työkiertoon ja osallistumiseen sisäisiin hakuihin

12 olisi ensisijaisesti tarjottava mahdollisuuksia vapaaehtoispohjalta, mutta myös muihin välttämättömiin siirtoihin on tarpeen mukaan turvauduttava. Kysymys alueseurakuntien vähentämisestä Aiempi keskustelu yhteistoiminta-alueiden merkityksen vahvistamisesta on joissain yhteyksissä herättänyt kysymyksen siitä, pitäisikö saman tien yhdistää nykyisiä alueseurakuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi, esimerkiksi juuri yhteistoiminta-alueiden mukaisin rajoin. Kun 2014-2015 kirkossamme käsiteltiin ehdotusta rakenneuudistuksesta siten, että kaikkien seurakuntien olisi pakko kuulua seurakuntayhtymiin, todettiin alustavissa Lapuan hiippakunnan asettaman konsultin johtamissa keskusteluissa, että Jyväskylässä rakennemuutoksen toteuttamiselle yksi varteenotettava vaihtoehto olisi neljän itsenäisen, seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan muodostaminen. Alueseurakuntien lukumäärän vähentämisellä olisi tietenkin merkittäviä seurauksia henkilöstösuunnittelulle. Jyväskylän seurakunnan hallintomallin näin laaja uudistaminen edellyttäisi hyvin perusteellista työskentelyä ja mitä ilmeisimmin myös aikalisää nyt käsillä olevaan henkilöstösuunnitteluun. Näyttää selvältä, että kirkon ja sen seurakuntien tulee tulevaisuudessa uudistaa rakenteitaan niin taloudellisista kuin toiminnallista syistä. Kirkon jäsenyyteen sitoutuminen ja yleensäkin yhteisöllisyyteen sitoutuminen on muutoksessa. Digitalisaatio osaltaan muuttaa ihmisten liikkumisen ja osallistumisen tapoja. Yhteiskunnalliset rakenteet hallinnossa sekä sosiaali- ja terveyssektorilla uudistuvat ja jollakin tapaa muuttavat ihmisten suhdetta niin omaan lähialueeseen kuin laajemmin lähiseutuunsa. Seurakunnallisen lähiyhteisön roolille tällä voi olla eri suuntiin vievää vaikutusta. Kirkon rakenteen olennainen kysymys on toisaalta siinä, millaisiin lähiyhteisöihin ihmiset haluavat olla osallisina ja toisaalta siinä, millaiseen laajempaan yhteisöön ihmiset kokevat mielekkääksi kuulua. Teologisestikin ajateltuna kirkolla on erilaisia ulottuvuuksia, universaaleja ja ajattomia, mutta myös tiettyyn aikaan ja paikkaan liittyviä. Kirkko on yksi, pyhä, yhteinen, apostolinen (Nikean uskontunnustus) ja pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan (luterilainen Augsburgin tunnustus). Sekä kirkon laajoja kokonaisuuksia että lähiyhteisöjä (ytimeltään jumalanpalvelusyhteisöjä) tulee vaalia. Lähiyhteisö on osa suurempaa kokonaisuutta ja kokonaiskirkko ilmenee ja elää aina lähiyhteisöissä. Tämä perusjako tietenkin saa käytännössä hyvin moninaisia ilmenemismuotoja. Yleisesti ottaen maantieteellä on lähiyhteisöjen muodostumisessa ollut ja on yhä suuri merkitys. Toisaalta esimerkiksi Jyväskylän kaltaisilla kaupunkiseuduilla lähiyhteisöllisyyteen vaikuttaa muitakin tekijöitä kuin kiinnittyminen tiettyyn asuinalueeseen. Jyväskylän alueellakin on kuitenkin kiistämättä yhä paljon merkitystä ihmisten siteillä kotinsa lähialueeseen. Tämä on nähty seurakunnan työlle mahdollisuutena ja tämän varaan on alueseurakuntamallikin paljolti muodostunut. Toisaalta Jyväskylän seurakunnan organisaatiolle on ominaista, että myös koko Jyväskylän seurakunta ilmentää kirkkoa jumalanpalvelusyhteisön merkityksessä eikä ole vain hallinnon tai talouden yksikkö. Taulumäen kirkko kaikkien yhteisenä pääkirkkona on tärkeä symboli kokoseurakunnallisuudelle. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvat Jyväskylässä ovat Jyväskylän seurakunnan jäseniä. Alueseurakunta ei ole tässä merkityksessä jäsenyhteisö, vaikka tärkeä lähiyhteisö ja monille kotiseurakunta onkin.

13 Koko Jyväskylän seurakunnan puitteissa on luonteva paikkansa sille, että ihmiset löytävät paikkansa myös jossakin muussa alueseurakunnassa kuin asuinpaikkansa mukaan määräytyvässä. Ison seurakunnan sisällä on tilaa myös sellaiselle lähiyhteisöllisyydelle, jossa toteutuu ns. henkilöseurakunnan piirteitä, esimerkiksi herätysliikkeen tai kristillisen yhdistyksen toiminnalle ja jopa omille jumalanpalveluksille. Tärkeää on tietenkin, että näiden yhteisöjen sidettä kirkkoon ja paikalliseen seurakuntaan puolin ja toisin vaalitaan. Alueseurakuntarakenteen mahdollista muuttamista tulisi arvioida myös siitä näkökulmasta, turvattaisiinko uudistuksella toisaalta seurakunnan lähiyhteisöllisyyttä, mutta myös lähiyhteisöllisyyden tasapainoista suhdetta kokoseurakunnallisuuteen. Alueseurakuntien vähentämiseen tähtäävällä uudistuksella olisi tiettyjä etuja: - Alueseurakuntien kokoluokat saataisiin lähemmäksi toisiaan, jolloin resurssien tasapuolinen jakaminen olisi nykyistä helpompaa. - Johtamisjärjestelmää voitaisiin joiltain osin tehostaa (aluekappalaisten määrä vähenisi, jolloin ko. aluekappalaiset voisivat aiempaa selkeämmin keskittyä esimiestyöhön - Työalakohtaista lähiesimiestyötä varten syntyisi isoissa alueseurakunnissa pääosin riittävän kokoisia tiimejä, jolloin ei tarvitse luoda perusyksiköiden rajat ylittäviä lähiesimiesjärjestelyjä. - Luottamushenkilöhallintoa voitaisiin keventää. - Isommat yksiköt mahdollistaisivat päällekkäisten toimintojen vähentämisen esim. jumalanpalvelusaikoja porrastamalla tai keskittämällä jumalanpalveluksia isomman alueseurakunnan yhteen kirkkoon. - Syntyisi toimintakulujen säästöjä - Alueseurakuntien suurentaminen mahdollistaisi tarpeen vaatiessa toimitilojen määrään vähentämisen (näinhän on viime vuosina joiltain osin tapahtunut alueseurakuntien ns. kakkoskirkkojen kohdalla). Tällainen kehityskulku ei tietenkään ole toivottavaa, mutta mikäli talous merkittävästi tiukkenee, voi edessä olla tämän tapaisia säästöpaineita ja silloin nykyistä isommat alueseurakunnat loisivat mahdollisuuksia myös säästötoimille. Toisessa vaakakupissa voi nähdä monia perusteluja nykyisen kaltaiselle alueseurakuntarakenteelle. - Alueseurakunnat muodostavat maantieteellisesti pääosin varsin toimivia kokonaisuuksia ja useimmilla alueilla toteutuu yhä varsin vahvaa alueellista yhteisöllisyyttä, joka luo myös seurakunnalliselle toiminnalle hyvät lähtökohdat (koulut, teenkin alakoulut, päiväkodit, laitokset) - Nykyiset alueseurakunnat ovat aluerakenteeltaan kohtuullisen selväpiirteisiä ja pelkistettyjä (osaksi tosin ns. kaksinapaisia kuten Keltinmäki-Kortepohja), mutta alueseurakuntien laajentaminen toisi mukanaan moninapaisia alueellisia kokonaisuuksia (nykysillä YT-aluerajoilla esim. Keltinmäki, Kortepohja, Keljonkangas, Säynätsalo, Korpilahti), jolloin ei voida puhua enää ainakaan alueseurakunnan tasolla lähiyhteisöllisyydestä - Alueellinen seurakunnallinen yhteisöllisyys on monin alueseurakuntien osalta vuosikymmenten, jopa vuosisatojen (Korpilahti) aikana kehittynyttä ja sikäli hyvin syvään juurtunutta - Useimmat nykyiset alueseurakunnat ovat jäsenmäärältään sen kokoisia, että niissä on jopa ihanteelliset edellytykset vireälle seurakuntaelämälle ja niille on vielä ainakin lähivuodet mahdollista turvata riittävät työntekijämäärä (Korpilahden

14 pienuus on jossain määrin haaste riittävän työntekijämäärän turvaamisen kannalta ja Keskusta puolestaan jossain määrin jo nykyisessä kokoluokassaan haaste työyhteisön suuruuden vuoksi). - Korpilahden ominaispiirre on maantieteellinen laajuus, joten sen yhdistäminen muihin alueseurakuntiin loisi omat ongelmansa - Jyväskylän seurakunnassa yhden ison seurakunnan hallintomallin voi katsoa antavan seurakuntayhtymämallia paremmat edellytykset myös sille, että seurakunnassa on erikokoisia alueellisia rakenteita - Alueseurakuntien työyhteisöistä ja alueneuvostoista käsin tällä hetkellä näyttäisi välittyvän sellainen perusviesti, että alueseurakunnat koetaan toimiviksi ja läheisiksi yhteisöiksi (varsinaista tutkimustietoa asiasta ei tosin ole) - Yhteistoiminta-alueiden yhteistyön kehittämisellä näyttäisi olevan mahdollista saavuttaa merkittävä osa niistä eduista, joita suuremmat alueseurakunnat toisivat mukanaan - Myös nykyisten alueseurakuntien puitteissa ja YT-alueen yhteistyöhön tukeutuen on vielä liikkumavaraa talouden tiukkenemisen niin vaatiessa säästöihin niin kiinteistöjen kuin henkilökunnan osalta - Merkittävät rakenneuudistukset voivat parhaassa tapauksessa tukea henkilöstön jaksamista, mutta sekin on otettava huomioon, että prosessit aina myös vievät henkilöstöltä jopa vuosien ajan voimavaroja (2009 rakennemuutos mielessä pitäen) Pysytäänpä nykyisessä alueseurakuntamallissa tai uudistetaan alueellisia rakenteita, on olennaista kehittää hallintomalleja siten, että ne turvaavat mahdollisimman hyvin seurakuntalaisten osallisuuden yhteisössään. Vaihtoehtoinen laskelma henkilöstöresurssien jaosta Tässä taulukossa yhteistoiminta-alueita on uudistettu neljän alueseurakunnan kohdalla siten, että Huhtasuo ja Keskusta kuulusivat samaan YT-alueeseen ja vastaavasti Kuokkala ja Vaajakoski. Taulukossa on myös laskettu aluesihteereiden poisto alueseurakuntien kiintiöstä kahden eri laskentamallin mukaan.

15 YT-alue Hsuo-Kesk Kmäki, Klahti, Ssalo Kuokk.-Vki Palokka-Tki Viiteluku (as/jäs) (%) 37580 (32,3%) 30279 (26%) 27525 (23,6%) 21055 (18,1%) 0-15 v. % -osuus kaikista 0-15 v:sta (huom! kaupungin tilastoissa vain yht 99,2 %-yksikköä 0-15 v. määrään perustuva laskenn. osuus kasvatuksen työntekijöistä (tehtäviä yht 65, tässä kertyy 64,5) 24,2 27,8 25,6 21,6 15,7 18,1 16,6 14 Viitelukuun perustuva osuus muista kuin kasvatuksen työntekijöistä (jaossa 66,4 + 0,5 tehtävää)(ei 6,5 aluesihteeriä, jaossa 59,9 + 0,5 teht.) 21,6 (19,5) 17,4 (15,7) 15,8 (14,3) 12,1 (10,9) Uusi tavoite työntek.määrä 2020 (ei aluesihteereitä) (jos nykyinen aluesihteerimäärä vähennetty lasketusta kiintiöstä) 37,3 (35,2) 35,3 35,5 (33,8) 34 32,4 (30,9) 30,4 26,1 (24,9) 25,1 Nyk. tavoite 2020 --- 37,4 --- 27 Lisäys/vähennys --- -1,9 --- -0,9 Huom! Taulukon luvut ovat vielä lokakuun neuvostossa alustavia ja saattavat muuttua pohjatietojen tarkennusten jälkeen.

16 Lausuntopyyntö henkilöstösuunnittelusta alueneuvostoille Työryhmä pyysi alueneuvostoilta 29.8.2017 lausuntoa seuraavalla saatteella, alla mainituista aihepiireistä: Kirkkoneuvoston asettama, henkilöstösuunnitelmaa päivittävä työryhmä pyytää alueneuvostoja tutustumaan kesäkuussa kirkkoneuvostolle jätettyyn väliraporttiin (liite) sekä muuhun tässä lausuntopyynnössä mainittuun aineistoon ja antamaan lausunnossaan vastaukset alla oleviin kysymyksiin. Tässä vaiheessa valmistelun painopiste on alueseurakuntien välisessä henkilöstöresurssien jaossa. Tukipalvelut ja yhteiset toimintamuodot tulevat lähemmän tarkastelun kohteeksi myöhemmässä vaiheessa. Tarkoitus on nyt esillä oleviin väliraportin lukuihin täydentää myös osuus, jossa tarkastellaan yleisellä tasolla kirkon henkilöstötilanteen kehittymistä vuoteen 2025 mennessä sekä kartoitetaan Jyväskylän seurakunnan odotettavissa olevat eläkkeelle jäämiset vuoteen 2025 mennessä. Lausuntopyynnön sisältö hyväksyttiin työryhmän kokouksessa 29. elokuuta. Asian valmistelussa otettiin huomioon ensi vaiheen palaute, jota oli saatu aluekappalaisilta elokuun kuluessa. Lausunnot tulee antaa 5.10.2017 mennessä ja kokouspöytäkirjan tavanomaisen tiedoksi antamisen ohella lähettää suoraan: anneli.ijas@evl.fi Alueseurakunnasta pyydetään vain yksi lausunto eli alueneuvostolta, mutta myös koko alueseurakunnan työyhteisöä on syytä kuulla alueneuvoston lausuntoa valmisteltaessa. ---- 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoimintaalueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä) 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina

17 alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoimintaalueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoimintaalueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla? Pääpiirteet alueneuvostojen lausunnoista 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Palokka (ja muissa vastauksissa myös Tikkakoski) kannattaa vahvempaa jäsenpainotusta viiteluvussa ja Palokka toivoisi alueensa voimakkaan kasvun tulevan huomioiduksi Kuokkalassa nähdään tähän jakotapaan liittyvän ongelmia Korpilahti kannattaa mallia, mutta painottaisi myös maantieteellistä kriteeriä Keskusta ymmärtää ratkaisua, mutta ei näe siinä suurta lisäarvoa Huhtasuolla positiivisia odotuksia mallista Vaajakoskella ei huomautettavaa Säynätsalo ja Keltinmäki kannattavat mallia

18 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Huhtasuo ja Vaajakoski selkeästi muutoksen kannalla Keskusta varovaisesti avoin uudelle, mutta näkee vanhankin toimivana Kuokkala ei kannata muutosta 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoiminta-alueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? YT-alueen yhteistyön lisääminen näyttäisi yleisellä tasolla saavan kannatusta, mutta toisaalta nähdään yhteistyölle erilaisia hidasteita ja alueseurakunta koetaan yleisesti hyväksi perusyksiköksi Palokka kokee osaksi hankalana ison ja pienen alueseurakunnan yhteistyön ja pitkät etäisyydet sekä myös tilojen riittävyyden esim. yhteiselle nuoriostoiminnalle; maantieteellisellä rajalla Puuppolassa yhteistyö luontevampaa Tikkakoski arvioi yhteistyön lisääntyvän tulevaiosuudessa Keskusta ja Kuokkala kannattavat yhteistyön syventämistä nykymallia lähtökohtana pitäen Huhtasuo kannattaa yhteistyön lisäämistä Toisaalta myös näkyy joissakin lausumissa vahva sidonnaisuus ajatteluun alueseurakunnan omista kiintiöistä ja toiminnasta Vaajakosken mukaan alueseurakuntien roolia itsenäisinä toimijoina tulee vahvistaa, ja YT-alueella lähinnä tukeva rooli; työntekijöiden mahdollista palvella yli alueseurakuntarajan Säynätsalon mukaan työntekijä ensisijaisesti vastuussa oman alueseurakuntansa työstä, mutta työntekijöiden tulisi yhdessä kantaa vastuuta koko yhteistoiminta-alueen työstä antamalla työvoima-apua, järjestämällä yhteisiä toimintoja jne. Keltinmäki ja Korpilahti näkevät, että YT-alueen hajanaisuuden vuoksi toiminnallinen yhteistyö hankalaa, mutta yhteistyötä voi vahvistaa työvoiman kohdennuksilla alueseurakuntien rajan yli ja joiltain osin yhteinen toimintakin mahdollista 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä) Nykyinen alueseurakuntamalli saa yleisesti ottaen vahvan kannatuksen Huhtasuo kaikkein eniten avoin neljälle alueseurakunnalle

19 Varovaista avoimuutta uusille malleille tulevaisuudessa Keskustassa Keltinmäessä Vaajakoski nostaa esiin Halssilan siirron toiseen alueseurakuntaan 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoiminta-alueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen- Säynätsalon-Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Tämä sai selkeän kannatuksen Vaajakoskea lukuun ottamatta, jossa kannatetaan enemmän johtavien lastenohjaajien mallia (tämän tapainen tilapäinen henkilöjärjestely on olemassa Vaajakoskella) 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoiminta-alueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Tässä asiassa mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti nykymallin ja uuden mallin välillä Nykymallin kannalla: Palokka, Tikkakoski, Keskusta Uudistuksen kannalla: Huhtasuo, Vaajakoski, Säynätsalo, Keltinmäki Korpilahdella ollaan asiasta kahta mieltä Kuokkalan mukaan nykymalli toimiva, mutta uuttakin voitaisiin tarkastella lähemmin 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Yleisin kanta näyttäisi olevan, että uudistukselle ollaan avoimia, mutta vain siten, että vaikka sihteereillä yhteinen tiimi ja johtava työntekijä, heidän työpisteidensä tulisi kuitenkin sijoittua alueseurakuntiin ja heidän tulisi olla riittävästi läsnä siellä ja työnjaon olla sellainen, että tietyt henkilöt pääasiallisesti palvelisivat tiettyjä alueseurakuntia

20 Vaajakoski näkee mallissa ongelmia ja myöskään Keskusta ei kannata uudistusta Palokka kannattaa sillä varauksella, että aluesihteerien poistuminen kiintiöstä ei toteudu laskennallisesti epäedullisella tavalla sellaisille alueseurakunnille, joissa nyt suhteessa melko vähän aluesihteerityövoimaa 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoiminta-alueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Selkeä kannatus YT-aluekohtaisille koordinaattoreille, mutta ei heidän esimiesroolilleen Keskustassa avoimuutta YT-alueen tason lähiesimiesroolillekin Huolta kannetaan siitä, kuinka turvataan aluekappalaisille mahdollisuus laajemmin esimiestyöhön, mm. papin virkojen lisääminen mainittu 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoiminta-alueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Tähän kysymykseen tuli ainakin vaadittujen vähennysten, mutta myös muiden mahdollisten virkajärjestelyiden osalta melko vähän konkreettisia ehdotuksia, joskin työyhteisöissä ja alueneuvostoissa on näitäkin pohdintoja tiettävästi jo käynnistelty o Palokalta varsin yksityiskohtainen ehdotus ja myös sitä tukeva ponsi, että lisättäisiin puolen viran verran pappistyövoiman resurssia, mahdollisesti kasvatuksen työntekijöitä vastaavasti vähentäen, mutta papin toimenkuvaankin nimenomaan kasvatuksen vastuuta sisällyttäen o Keskustalta viittaus lisäysmahdollisuuden painotukseen (Aseman pysäkki, vapaaehtoistyön koordinointi) 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla - Tikkakoski on epäileväinen raportin laskelmien luotettavuuden suhteen - Palokka toivoo mm. väestönkasvuun vedoten lisäystä pappien määrään - Tikkakoski myös painottaa jäsenmäärään sekä alueseurakuntien erityispiirteiden huomioon ottamista resurssien laskennassa; Tikkakoski myös mainitsee, että

21 lastenohjaajat voisivat olla kokoseurakunnallinen tiimi, josta kohdistettaisiin työvoimaa sinne missä sitä eniten tarvitaan - Keskusta muistuttaa, että yhteinen srk-palvelu otettava huomioon henkilöstösuunnittelussa - Vaajakoski painottaa alueseurakunnan roolia toiminnassa ja muistuttaa tarpeesta priorisoida toimintaa sekä myös seurakuntalaisten mahdollisuuksista vastuunkantajina - Keltinmäen mukaan nykyisen alueseurakuntamallin ei tule olla kiveen hakattu kaupunkirakenteen muuttuessa ja seurakunnan vähentäessä kiinteistöjä - Säynätsalo muistuttaa kaupungin eteläpään voimakkaasta kasvusta lähivuosina - Korpilahti muistuttaa alueensa maantieteellisestä laajuudesta Työryhmän ehdotus kirkkoneuvostolle periaatelinjauksista jatkovalmistelua varten Alueneuvoston lausunnot huomioon ottaen ja tässä raportissa mainitut muut seikat huomioon ottaen työryhmä ehdottaa, että kirkkoneuvosto hyväksyisi jatkovalmistelua varten seuraavat periaatelinjaukset: 1) Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen toteutetaan nykyistä käytäntöä joiltain osin muuttaen siten, että yhteistoiminta-alueita ovat: o Huhtasuon-Keskustan alueseurakunnat o Keltinmäen, Korpilahden ja Säynästalon alueseurakunnat o Kuokkalan ja Vaajakosken alueseurakunnat o Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnat Tämän muutoksen voi katsoa antavan monia luontevia mahdollisuuksia etenkin yhteistyön vahvistamiseen Keskustan ja Huhtasuon alueseurakuntien alueiden rajaalueilla (mm. Seppälä, Tourula, Kangas, Holsti, Lohikoski). Alue on myös Seppään tulevan seurakunnan oman toimitilan vuoksi tärkeä. Taulumäen kirkon rooli myös Huhtasuon aluetta palveleva kirkkona voinee uudistuksen myötä saada hyviä edellytyksiä. Kuokkalan alueneuvoston lausunnon mukaisesti myös Kuokkalalle Keskusta olisi luonteva kumppani. Toisaalta edellytyksiä Kuokkalan yhteistyöhön Vaajakoskenkin kanssa voi pitää hyvinä ja Vaajakoski näkeekin lausunnossaan Kuokkalan suunnan kannatettavana. Kokonaisnäkökulmasta tarkastellen esitetty YT-alueiden uudistus on riittävästi perusteltu. 2) Varhaiskasvatuksen työalalla (lapsi- ja perhetyö) siirrytään kaikilla yhteistoimintaalueilla sellaiseen johtamisjärjestelyyn, jota on toteutettu usean vuoden ajan Keltinmäki-Korpilahti-Säynätsalo yhteistoiminta-alueella ja johon on jo aiemmin suunniteltu siirryttävän Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueella. Tässä mallissa yhteistoiminta-alueen alueseurakuntiin sijoitetuilla lastenohjaajilla on yhteinen johtava työntekijä (lapsityönohjaaja), mutta lastenohjaajien ylempänä esimiehenä toimii oman alueseurakunnan aluekappalainen. Varhaiskasvatuksen yhteistoimintaaluekohtaisen tiimin työskentelyperiaatteista, mm. yhteinen suunnittelu ja riittävän joustava työvoiman siirtyminen alueseurakuntien rajat ylittäen, sovitaan

22 myöhemmin erikseen. Erikseen käsitellään myös kysymys varhaiskasvatuksen työntekijöiden uusista ammattinimikkeistä (varhaiskasvatuksen ohjaajat ja varhaiskasvattajat) 3) Suntiotyössä tulee ottaa harkittavaksi ja tarkemman selvitystyön kohteeksi vuoden 2018 kevään kuluessa järjestely, jossa siirrytään myös suntiotyössä samantapaiseen järjestelyyn kuin em. varhaiskasvatuksen järjestelyssä. Nykyään kiinteistöpalveluiden yksikköön kuuluvat suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestarisiivoojat) siirtyisivät alueseurakuntien työyhteisöihin ja aluekappalainen olisi heille ylempi esimies, mutta lähiesimiehenä toimisi kuten nykyisinkin yhteistoimintaaluekohtainen tiimivastaava. Tähän liittyisi järjestely muutamien kiinteistöhuoltoon keskittyvien suntioiden jäämisestä edelleen kiinteistöpalveluiden yksikköön ja he kohdistaisivat työpanoksensa kaikkiin alueseurakuntiin. 4) Nuorisotyön, diakonian ja musiikin työaloille ei luoda samankaltaista lähijohtamisen järjestelyä kuin varhaiskasvatukseen vaan aluekappalainen toimii edelleen alueseurakuntien nuorisotyönohjaajien, diakoniatyöntekijöiden ja kanttoreiden lähimpänä esimiehenä. Tätä johtamista tuetaan siten, että jokaisella yhteistoimintaalueella on em. työaloja varten tiimikoordinaattori, jolle voidaan erikseen sovittavalla tavalla sisällyttää ko. työalan toiminnan ja alueseurakuntien välisen yhteistyön kehittämiseen sekä työalan työvuorosuunnittelun liittyviä vastuita. Nykyinen alueseurakuntakohtainen tiimiyhdyshenkilöjärjestelmä lakkautetaan. Edellä kuvattu uudistus ei muuta nykyistä lähetyksen ja kansainvälisen vastuun alueseurakuntakohtaista vastuuhenkilöjärjestelyä. 5) Aluesihteereistä ja erikseen sovittavalla tavalla yhteisten työalojen toimistosihteereistä muodostetaan uusi kokoseurakunnallinen tiimi, jolla on yhteinen johtava työntekijä. Tämä muutos valmistellaan siten, että uusi järjestely on käytössä viimeistään vuoden 2019 alussa, jolloin myös uuden hiippakunnallisen, kirkkoherran viraston henkilöjärjestelyihin vaikuttavan keskusreksiterin on määrä aloittaa toimintansa. Yhteistoiminta alueiden kiintiölaskennan osalta aluesihteerien siirtyminen pois alueseurakunnan vahvuudesta toteutetaan niin, että siirto ei enää tässä vaiheessa vaikuta yhteistoiminta-alueiden keväällä 2017 laskettuihin %- osuuksiin, vaan yhteistoiminta-alueen työntekijämäärä supistuu olemassa olevan aluesihteerien määrän mukaan. Vaikka aluesihteerit ja muut ko. toimistosihteerit jatkossa kuuluisivat yhteiseen yksiköön, heidän työpisteitänsä sijoitetaan myös alueseurakuntiin ja riittävässä määrin tietyt henkilöt palvelevat tiettyjä yksiköitä, sulkematta kuitenkaan pois mahdollisuutta myös erikoistua joihinkin tehtäviin koko seurakuntaa varten.

Liite asiaan nro: 183

Liite asiaan nro: 185/a JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA SIJOITUSTEN ALLOKAATIO 31.5.2017 Osuus % KORKOSIJOITUKSET 8 569 504 24,5 Rahamarkkinat 2 066 102 5,9 Valtion lainat 3 952 733 11,3 Yrityslainat IG 1 563 833 4,5 Yrityslainat HY 1 240 582 3,5 Kehittyvät korkom. 17 392 754 KOROT YHTEENSÄ OSAKESIJOITUKSET 3 377 732 9,6 Suomalaiset osakkeet 4 320 000 12,3 Eurooppalaiset osakkeet 1 382 399 3,9 USA osakkeet 716 879 2,0 Globaalit osakkeet 1 599 812 4,6 Kehittyvät osakemarkkinat 1 111 860 3,2 Vaihtoehtoiset sijoitukset 5 131 627 14,6 Kiinteistöt ja as.osakkeet 17 640 309 OSAKKEET YHTEENSÄ 35 033 063 100,0 SALKUT YHTEENSÄ Korot % 49,6 Osakkeet % 50,4

Liite asiaan nro: 185/b JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA SIJOITUSSUUNNITELMA 2017 Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvostossa xx.xx.2017 Sisällysluettelo 1. SIJOITUSSUUNNITELMAN TARKOITUS... 2 2. SIJOITUSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1. Seurakunta sijoittajana... 2 2.2. Sijoitustoimintaa koskevat säännökset... 3 2.3. Päätöksenteko... 3 3. SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET... 3 3.1. Sijoitushorisontti... 3 3.2. Tuottotavoitteet... 3 4. Omaisuudenhoidon järjestäminen... 4 4.1. Sijoitustoiminnan riskienhallinta... 5 4.2. Sallitut sijoituskohteet... 5 4.3. Vastuullinen sijoittaminen... 6 5. SEURAKUNNAN SIJOITUSTOIMINTA TULEVINA VUOSINA... 7 5.1. Toiminnalliset tavoitteet lähivuosina... 7 5.2. Sijoitusten tuottotavoitteet... 7 6. SIJOITUSTOIMINNAN RAPORTOINTI, SEURANTA JA VALVONTA... 7

1. SIJOITUSSUUNNITELMAN TARKOITUS Onnistunut sijoitustoiminta perustuu aina harkittuun sijoitussuunnitelmaan, jonka tehtävänä on ohjata seurakunnan varojen sijoittamista. Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitustoiminnan tarkoitus ja menettelytavat sekä sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteet ja menettelytavat. 2. SIJOITUSTOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Seurakunta sijoittajana Seurakunnan sijoitusvarat ovat syntyneet kiinteän omaisuuden myyntituloista ja tilinpäätösten ylijäämäisitä tuloksista, seurakunnalle osoitetuilla lahjoituksilla ja testamenteilla saaduista, nimettyihin käyttötarkoituksiin osoitetuista varoista (toimeksiantojen varat) sekä hautainhoitorahastoon talletetuista, pitkäaikaisten hautojen hoitosopimusten perusteella kerätyistä maksuista. Sijoitusomaisuuden turvin on mahdollista varautua taloudellisten resurssien muutoksiin sekä tulevien investointien ja korjausrakentamisen rahoittamiseen. Sijoitussuunnitelma koskee seurakunnan ja hautainhoitorahaston taseisiin sisältyviä sijoituksia, rahoitusarvopapereita, rahoja ja pankkisaamissa sekä toimeksiantojen pääomia. Sijoitustoiminnan piirissä oleva varallisuus voidaan tarvittaessa muuttaa rahaksi ja käyttää investointien rahoittamiseen, seurakunnan toimintaan tai muuhun seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Sijoitustoiminnan tarkoituksena on kirkkolaissa seurakunnan tehtäväksi määritellyn toiminnan turvaaminen taloudellisesti vaihtelevissa olosuhteissa. Sijoitustoiminnalla on välinearvon asema pyrittäessä seurakunnan tehtävien suorittamiseen. Sijoitustoimintaa ei hoideta lainarahoituksella, vaan sijoitustoiminta koskee sellaisten varojen sijoittamista, joita ei sijoitushetkellä tarvita välittömästi seurakunnan toimintaan. Hautainhoitorahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakunnan hallinnassa olevasta muusta omaisuudesta. Rahaston varoja ei saa käyttää muuhun kuin sen omiin tarkoituksiin. Rahasto muodostaa yhden sijoituskokonaisuuden. Rahaston varoina ovat ne maksut, jotka on rahastoon suoritettu korvauksena rahaston hoitoon otettujen hautojen hoidosta ja muista rahaston lukuun suoritetuista palveluista, lahjana, testamentilla tai muulla perusteella saatu omaisuus sekä rahaston korko- ja muut sijoitustuotot. Hautainhoitorahaston varoja on hoidettava niin, että niiden arvo säilyy mahdollisimman vakaana ja että rahasto kykenee niiden turvin vastaamaan sopimusvelvoitteistaan. Rahaston varojen hoidossa ja sen omaisuuden sijoittamisessa noudatetaan taloussäännön määräyksiä sekä kirkkoneuvoston sijoitustoiminnasta antamia ohjeita ja määräyksiä. Seurakunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Toiminnassa noudatetaan Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeiden mukaisia periaatteita. 2

2.2. Sijoitustoimintaa koskevat säännökset Sijoitustoiminta on osa seurakunnan taloudenhoidon kokonaisuutta. Kirkkolain lisäksi sitä koskevia säännöksiä sisältyy kirkkovaltuuston vahvistamaan taloussääntöön, kirkkoneuvoston ohjesääntöön ja tukipalveluiden johtosääntöön. 2.3. Päätöksenteko Sijoitettujen varojen ja niiden tuoton käytöstä päättää kirkkoneuvosto talousarviota laatiessaan. Sijoitussuunnitelmasta päättää kirkkoneuvosto. Päätökset varojen jaosta eri sijoitusinstrumenttien kesken (allokaatio) sekä päätökset sijoitussalkun varojen lisäyksistä ja vähennyksistä tekee talouspäällikkö sijoitussuunnitelman, kirkkoneuvoston ohjeiden ja taloussäännön mukaan. Sijoitustoimintaan liittyvät toimenpiteet merkitään päätöspöytäkirja. 3. SIJOITUSTOIMINNAN PERIAATTEET 3.1. Sijoitushorisontti Sijoitussuunnitelmassa otetaan kantaa siihen, milloin sijoitettavia varoja tarvitaan. Tämän mukaan määräytyy sijoitushorisontti eli suunniteltu sijoitusaika. Sijoitusinstrumentit on jaettavissa sen mukaan, mikä on oletettu sijoitusajan kesto. Sijoitusaika 1 v Kassanhallintasalkku on tarkoitettu lyhytaikaisen likviditeetin hoitoon Investointisalkku, joka on tarkoitettu jonkin yksittäisen hankkeen rahoittamiseen, esim. kirkon katon uusimiseen. Sijoituksen eräpäivä on määritelty. Pitkäaikainen salkku, jolla ei ole määriteltyä eräpäivää, esim. hautainhoitorahasto. Sijoitusaika 5-10v 3.2. Tuottotavoitteet Sijoitussuunnitelmassa määritellään, kuinka paljon sijoitussalkun tuotoilla pitää vuosittain tai tulevaisuudessa rahoittaa seurakunnan toimintaa. Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa riittävä tuottotaso hyväksytyllä riskitasolla kassavaratarpeet ja vastuullisen sijoittamisen näkökohdat huomioiden. Eri omaisuuslajien osuus sijoitussalkussa määritellään sijoitusajan ja tuottotavoitteen sekä hyväksytyn riskitason perusteella. Tällä pyritään löytämään sellainen omaisuus- 3

luokkien perusjakauma eli allokaatio, jossa sijoitusten pitkän aikavälin tuotto-riskisuhteen oletetaan olevan optimissaan sijoitustoiminnan tavoitteet huomioiden. Sijoitussalkulle määritellään perusjakauma sekä vaihteluvälit, joiden puitteissa perusjakaumasta voidaan poiketa. Yhden omaisuusluokan muodostavat sijoitukset, jotka reagoivat yhdenmukaisesti talouden muutoksiin. Yhteisvaihtelu eri omaisuusluokkien välillä on vähäisempää kuin omaisuuslajin sisällä olevien sijoitusten keskinäinen yhteisvaihtelu. Hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkiin sijoitussalkun kokonaisriski pienenee. Seurakunnan sijoitustoiminnassaan käyttämät omaisuusluokat ovat korko- ja osakesijoitukset sekä rahamarkkinat ja joukkolainat. Lyhytaikaisissa korkosijoituksissa tavoitetuotto on lyhyttä 3 kk Euribor-korkoa vastaava tuottotaso. Pitkäaikaisissa korkosijoituksissa tavoitetuottona on pitkäaikaisen lainan viitekorko. Seurakunnan sijoitusomaisuuden pitkän aikavälin sijoitusten tuottotavoite on 4,5 %. Riskitasoa kuvaava volatiliteetti eli eri sijoituskohteiden tuottojen keskihajonta on 8,5 %. Seurakunnan perusallokaatio ja sen vaihteluvälit ovat seuraavat: Pääomaluokka Minimipaino % Perusallokaatio % Maksimipaino % Osakkeet 20 % 40 % 60 % Suomi 0 % 10 % 30 % Eurooppa 0 % 20 % 25 % USA 0 % 15 % 25 % Japani 0 % 0 % 10 % Kehittyvät osakemarkkinat 0 % 5 % 10 % Korkosijoitukset 20 % 40 % 80 % Rahamarkkinat 0 % 5 % 50 % Invest grade -yrityslainat 0 % 10 % 30 % Valtionlainat 0 % 10 % 50 % High Yield -yrityslainat 0 % 10 % 20 % Kehittyvien markkinoiden lainat 0 % 5 % 10 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 % 20 % 30 % Yhteensä 100 % 4. Omaisuudenhoidon järjestäminen Sijoitustoimintaa voidaan toteuttaa suorina rahamarkkina- ja korkosijoituksina, osakesijoituksina, kiinteistösijoituksina ja rahastosijoituksina sekä omaisuudenhoitajien kanssa tehtävillä valtakirjaperusteisilla varainhoitosopimuksilla. Varainhoitosopimuksen tulee sisältää seuraavat kohdat: - sijoitustoiminnan tavoitteet - vertailuindeksi ja riskitaso - kuvaus vastuullisuuskriteerien huomioimisesta sijoitustoiminnassa - sijoitustoiminnan rajoitukset - vastuut ja valtuudet - hinnoittelu 4

- raportoinnin kuvaus Omaisuudenhoitoon liittyy vastapuoliriski ja sijoitusta tehdessä on varmistuttava yhteistyökumppanin riskienhallinnan luotettavuudesta. Omaisuudenhoitajina käytetään ainoastaan Finanssivalvonnan valvomia vastuullisia ja luotettavia talletuspankkeja, omaisuudenhoitajia, rahastoyhtiöitä ja pankkiiriliikkeitä, jotka ovat dokumentoidusti sitoutuneet vastuulliseen toimintatapaan. 4.1. Sijoitustoiminnan riskienhallinta Sijoitusriskien hallinnalla tarkoitetaan lähinnä erilaisten markkina- ja vastapuoliriskien hallintaa. Markkinariskillä tarkoitetaan sijoituskohteiden hintojen vaihtelua markkinoilla. Markkinariskiä mitataan yleisesti sijoitusten tuottojen keskihajonnalla eli volatiliteetilla. Ensisijaisesti markkinariskiä pyritään hallitsemaan hajauttamalla sijoitukset eri omaisuusluokkien kesken. Lisäksi omaisuusluokkien sisällä hajauttamista tehdään eri markkinoiden, toimialojen, yritysten ja varainhoitajien kesken. 4.2. Sallitut sijoituskohteet Sijoittamisessa voidaan käyttää seuraavia sijoituskohteita 1. Korkosijoitukset Korkosijoituksia tehdessä sijoituksia voidaan tehdä seuraaviin kohteisiin; Suoria korkosijoituksia voivat olla Euroalueen valtioiden velkasitoumukset ja joukkolainat Euroalueen kuntatodistukset ja kuntien joukkolainat Euroalueen pankkien sijoitustodistukset ja joukkolainat Kotimaassa toimivien pankkien määräaikaiset ja avista-talletukset Yritystodistukset ja yrityslainat niiden luottokelpoisuusvaatimus huomioiden Välillisiä korkosijoituksia voivat olla Finanssivalvonnan valvomien rahastoyhtiöiden sijoitusrahasto-osuudet, kuten sijoitukset lyhyen koron sijoitusrahastoihin, yhdistelmärahastoihin, valtionlainarahastoihin tai yrityslainarahastoihin Välillisesti voidaan sijoittaa myös OECD-alueen ulkopuolisten valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjalainoihin, kuten kehittyvien markkinoiden obligaatioihin. Korkosijoituksissa ei oteta valuuttariskiä pois lukien kehittyvien markkinoiden lainat, joissa osa sijoituksista voi olla valuuttasuojaamatonta. Kassavarojen lyhytaikaisessa sijoittamisessa voidaan sijoituksia tehdä lyhyen koron rahastoihin. 2. Osakesijoitukset Osakesijoittamisessa julkisesti noteerattuihin yhtiöihin on pyrkimyksenä pitkällä aikavälillä ja hallitulla riskillä saavuttaa korkosijoitusinstrumentteja korkeampi tuotto. Osakesijoituksia hajautetaan Suomen ulkopuolelle Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Japaniin ja kehittyville markkinoille tavoitteena riskin hajauttaminen ja lisätuottojen saaminen. 5

Kotimaahan ja euroalueelle sijoitettaessa voidaan käyttää suoria osakesijoituksia, kun taas OECD-maiden ulkopuolelle sijoitettaessa käytetään pääsääntöisesti välillisiä rahastosijoituksia, jolloin sijoittaminen tehdään finanssivalvonnan valvomien rahastoyhtiöiden osake- ja yhdistelmärahastoihin. Osakesijoituksiin euroalueen ulkopuolelle liittyy valuuttakurssiriski. Valuuttakurssiriskiä ei lähtökohtaisesti suojata, vaikka osa sijoitusrahastoista saattaa näin tehdä. Valuuttariskin vaikutusta tuottoon tulee huomioida osana sijoituspäätöstä. 4. Muut sijoitukset - indeksilainat ja -sijoitukset - absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot - hyödykerahastot - vaihtovelkakirjalainat - microfinance-rahastot - private equity-sijoitukset - kiinteistösijoitukset ja asunto-osakkeet joko suoraan tai välillisesti sijoittamalla kiinteistöalalla toimiviin Finanssivalvonnan alaisiin rahastoihin 4.3. Vastuullinen sijoittaminen Seurakunta on pitkäjänteinen sijoittaja, jonka tavoitteena on varmistaa sijoituskohteidensa hyvä tuotto ja arvonkehitys pitkällä aikavälillä. Kestävä yritys, joka huomioi ympäristö-, sosiaaliset ja hyvään hallintotapaan liittyvät näkökulmat toiminnassaan, on kannattavampi sijoituskohde pitkällä aikajänteellä johtuen mm. tehokkaammasta riskienhallinnasta sekä uusien liiketoiminnallisten mahdollisuuksien tuomasta kilpailuedusta. Seurakunnan sijoitustoiminnassa huomioidaan Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeet (2014). Vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaan seurakunta suosii sijoituskohteinaan vastuullisia yrityksiä välttää sijoittamasta yrityksiin, jotka eivät noudata hyvää hallintotapaa tai esimerkiksi kansainvälisiä ihmisoikeus- ja työelämäsopimuksia (YK:n ja OECD:n ohjeistot) noudattaa vastuullisuuskriteereitä (ympäristö-, sosiaaliset ja hallintotapa-asiat) kaikissa sijoituspäätöksissä pyrkii vaikuttamaan yrityksiin niin, että ne sitoutuvat vastuullisiin toimintatapoihin. Vastuullinen sijoittaminen toteutuu seurakunnan sijoitustoiminnassa käytännössä seuraavasti: Vastuullinen sijoittaminen koskee seurakunnan kaikkia sijoituksia, varainhoitajilta ja rahastoyhtiöiltä pyydetään lisätietoja vastuullisuusnäkökulmien huomioimisesta aina uusia sijoitustuotteita etsiessä. Seurakunta suosii sijoitustoiminnassaan sijoitusrahastoja ja omaisuudenhoitajia, joiden sijoitustoiminnassa otetaan huomioon vastuullisuusnäkökulmia. Seurakunnan valitsemien omaisuudenhoitajien tulee sitoutua toiminnassaan ja seurakunnan sijoituskohteiden valinnassa noudattamaan Kirkon eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeisiin kirjattuja vastuullisen sijoittamisen periaatteista. Seurakunta sijoittaa osan varoistaan vastuullisten ja kestävän kehityksen teemojen mukaisesti. Tällaisia vastuullisuusteemoja ovat mm. ilmastonmuutos ja bioenergia. Tämä on huomioitava myös omaisuudenhoitajien toteuttamassa sijoitusinstrumenttien ja niiden sisällä tapahtuvien sijoituskohteiden valinnassa. 6

5. SEURAKUNNAN SIJOITUSTOIMINTA TULEVINA VUOSINA 5.1. Toiminnalliset tavoitteet lähivuosina Sijoitussuunnitelmassa tulee huomioida tiedossa olevien investointien ja korjausrakentamisen rahoitus ja maksuvalmiuden säilyttäminen. Sijoituksia tehdessä tulee varautua tuleviin investointeihin, jotta ei tarvita lainarahoitusta. Hautainhoitorahaston tavoitteena on turvata pitempiaikaisten haudanhoitosopimusten velvoitteista huolehtiminen. Sinne talletetaan hautainhoitosopimusten maksutulot ja ne on sijoitettava tuottavasti pitemmällä aikavälillä. Hautainhoitorahaston sijoitusaika voi olla huomattavasti pidempi, kuin seurakunnan sijoituksilla. 5.2. Sijoitusten tuottotavoitteet Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa riittävä tuottotaso hyväksytyllä riskitasolla ja vastuullisuuden näkökohdat huomioiden. Lyhyen aikavälin toteutunutta tuottoa seurataan ja verrataan sopiviin vertailuindekseihin mahdollisuuksien mukaan omaisuuslajikohtaisesti. 6. SIJOITUSTOIMINNAN RAPORTOINTI, SEURANTA JA VALVONTA Sijoitussalkun tuottoa seurataan säännöllisesti vertailuindeksin avulla. Sijoitustoiminnassa pyritään vertailuindeksiä parempaan tuottoon ottaen huomioon tässä suunnitelmassa mainitut rajoitukset. Sijoitustoiminnasta raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Sijoitustoiminnan valvonnasta vastaavat seurakunnan tilintarkastajat. Tilintarkastajat keskittyvät kirjanpidon sekä hallinnon tarkastamiseen. Sijoitustoiminnan onnistumista arvioi kirkkoneuvosto. Seurakunnan sijoitustoiminta on avointa ja läpinäkyvää. Sijoituksista antaa pyydettäessä lisätietoja talouspäällikkö. 7

Liiteet asiaan nro: 186

Liite asiaan nro: 187 METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Tällä sopimuksella me allekirjoittaneet Vuokranantaja Jyväskylän seurakunta, PL 103, 40101 JYVÄSKYLÄ (Alueen omistaja) osoite Vuokralainen Kuikan Erä ry, 41140 KUIKKA (Rek. yhdistys tai henkilö) osoite Olemme sopineet metsästysoikeuden vuokrauksesta, joka koskee metsästystä seuraavilla tiloilla: kunta kylä tila/palsta Tilatunnus pinta-ala Jyväskylä Vesanka Honkasalo 179-411-5-187 75,2 ha 1. Metsästysvuokrasopimus koskee A. kaikkea metsästystä C. petoeläinten metsästystä B. hirvieläinten metsästystä D. ei koske seuraavien eläinten metsästystä 2. Sopimus on voimassa A. toistaiseksi ja irtisanomisaika on kk B. 1.11.2017 31.10.2022 3. Metsästysoikeus luovutetaan A. Vastikkeetta B. 56,40 euron vuosivastiketta vastaan, joka vuosittain laskutetaan erikseen. C. euron koko vuokrakauden vastiketta vastaan, joka maksetaan / mennessä. D. muuta vastiketta vastaan. Pankkiyhteys 4. Metsästysoikeuden siirtäminen A. Vuokralainen saa siirtää metsästysoikeuden kolmannelle. B. Vuokralainen ei saa siirtää eikä vuokrata metsästysoikeutta kolmannelle. C. Metsästysoikeuden siirtämisestä sovitaan seuraavaa 5. Ulkopuolisen oikeudesta koirien koulutukseen ja irtipitoon vuokratulla alueella päättää A. vuokralainen B. vuokranantaja C. vuokralainen tai vuokranantaja 6. Muutokset tilan omistussuhteissa Muutoksista tilan omistussuhteissa tulee ilmoittaa vuokralaiselle 6 kk:n kuluessa muutoksesta. 7. Vuokranantajan oikeudesta metsästää vuokra-alueella sovitaan seuraavaa 8. Yleiset ehdot (Tarpeettomat kohdat voidaan yliviivata) Ellei muuta sovita, vuokralaisella on oikeus pyytää vuokra-alueelta metsästyslaissa mainittuja rauhoittamattomia eläimiä, myöntää vuokra-alueelle lyhytaikaisia metsästys- ja rauhoittamattomien eläinten pyyntilupia sekä harjoittaa pienimuotoisia riistanhoidollisia toimenpiteitä. Vuokralaisella on oikeus koirien kouluttamiseen ja irtipitoon vuokra-alueella metsästyslain mukaisesti. Vuokralaisella on oikeus tehdä arvottomasta puuaineksesta nuotio sellaisena aikana, jolloin mahdollisuutta tulen leviämiseen ei ole. Vuokralainen saa käyttää vuokra-alueella moottorikäyttöistä ajoneuvoa kaadettujen suurikokoisten riistaeläinten noutamiseen ja riistanhoitotöiden suorittamiseen siten, ettei maa- ja metsätaloudelle aiheudu vahinkoa. 9. Sopimuksen muut ehdot Haapojen kaatoon, pysyvän ruokintapaikan perustamiseen, riistapellon perustamiseen sekä muihin laajempiin elinympäristön huoltotoimiin on lupa kysyttävä. Myös tulee huomioida hukkakaura- ja kasvitautiriskit sekä nuolukivien sijoittelu (ei taimikkojen läheisyyteen ym.). Tätä sopimusta (sis. palstakartat) on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin osapuolelle. Paikka ja aika Jyväskylä / 20 Vuokranantaja Jyväskylän seurakunta Maritta Lukkarinen, kiinteistöpäällikkö Vuokralainen Kuikan Erä ry Aulis Oksanen