Palokan alueneuvoston lausunto henkilöstötyöryhmän väliraporttiin ja siihen liittyen henkilöstötyöryhmän esittämiin kysymyksiin

Transkriptio

1 Liite 5 / 48 1 / 6 Palokan alueneuvoston lausunto henkilöstötyöryhmän väliraporttiin ja siihen liittyen henkilöstötyöryhmän esittämiin kysymyksiin 1. Onko työryhmän väliraportissa mainittu yhteistoiminta-alueisiin perustuva laskentatapa henkilöstöresurssien jaolle kannatettava? Suurehko Palokan alueseurakunta (jäsenmäärältään kolmanneksi suurin alueseurakunta) kärsii ehdotetussa henkilöstöresurssien uudessa jakotavassa siitä, että yt-aluekumppanina on pieni Tikkakosken alueseurakunta. Palokan alue on kasvava alue ja myös kaupunki on kannanotoissaan myöntänyt, että tulevaisuuden väkimäärän laskelmat eivät ole realistisia Palokan alueella. Vanhemman väestön tilalle vanhoille omakotialueille muuttaa nuoria lapsiperheitä. Opiskelijoitakin on muuttanut entistä enemmän Palokan alueelle Saarijärventielle. Huomioitava on myös se, että Tikkakosken alueelta Puuppolasta osa lapsista ja nuorista käy Palokan kouluissa ja sen myötä myös tulevat Palokan aluesrk:n toimintaan ja rippikouluihin. Ei tule myöskään unohtaa sitä, että Tikkakoskella on kirkkoon kuluvien jäsenmäärä suhteessa asukkaiden määrään korkea, ja se heijastuu suoraan muun muassa varhaiskasvatuksen toiminnan monipuolisuuteen ja sen mukanaan tuomaan henkilöstöresurssihaasteeseen. Jäsenmäärä on suhteellisen korkea myös Palokassa, ja se tuo omat haasteensa myös Palokassa niin kastetoimitusten, lapsityön sekä rippikoulutyön henkilöstöresurssien tarpeeseen. Jäsenmäärää ei ole otettu lainkaan huomioon kasvatuksen henkilöstötarpeen laskennassa. Muiden kuin kasvatuksen työntekijöiden osalta jäsenmäärällä on merkitystä viiteluvun laskentaan. Esitämme, että jäsenmäärälle annettaisiin viitelukua laskettaessa keskiarvoa suurempi painoarvo, sillä todellisuus osoittaa, että kirkkoon kuuluvat todellakin käyttävät enemmän seurakunnan palveluita kuin kirkkoon kuulumattomat. Se on todistettavasti osoitettavasti sekä papiston työpaineissa niin kirkollisten toimitusten kuin rippikoulun osalta, että päiväkerho- ja perhekerhotyössä lastenohjaajien työpanoksen tarpeessa yt-alueellamme. 2. Onko syytä tehdä muutoksia nykyisten yhteistoiminta-alueiden kokoonpanoihin ja alueellisiin rajoihin (työryhmän keskusteluissa on ollut lähinnä esillä kysymys, voisivatko Huhtasuo ja Keskusta muodostaa yhteistoiminta-alueen sekä Kuokkala ja Vaajakoski; väliraportin taulukoissa mainituista kiintiöistä tehdään ao. alueseurakuntien lausuntopyynnön liitteeksi koeluontoisesti laskenta, millaiseksi resurssien jako muodostuisi tältä pohjalta) Palokan näkökulmasta katsottuna ei ole tarvetta yhteistoiminta-alueen rajojen muutoksiin. Yhteistoiminta on luontevinta jatkossakin Tikkakosken kanssa. 3. Millaiseksi toivotte yhteistoiminta-alueen roolin kehittyvän ja kuinka yhteistoimintaalueiden puitteissa tapahtuvaa joustavaa henkilöstön toimintaa voitaisiin yleisesti ottaen kehittää? Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueella välimatkat ovat pitkät. Se asettaa haasteita konkreettiseen toimintojen yhdistämiseen. Rajapinnalla sijiatsevan Puuppolan osalta väestö tosin itse valitsee, mihin suuntautuu osallistuessaan toimintaa, oli kyse varhaiskasvatuksesta, kouluikäisten toiminnasta, rippikoulusta tai aikuisten toiminnasta. Varhaiskasvatuksen saralla on huomattava, että Puuppolan alueella on paljon lapsia kotihoidossa, mikä näkyy selvästi päiväkerholasten suhteellisesti suuressa määrässä.

2 Liite 5 / 48 2 / 6 Kouluikäisille suunnatussa toiminnassa toteutetaan nykyisellään yhteistyötä retkityössä. Diakoniassa ei ole ollut tarvetta yhteistyön lisäämiselle, eikä yhteistyö asiakastyössä ole käytännössä yksinkertaista ilman erillissopimuksia. Musiikkityössä ja papiston työnjaossa toimitusvuorojen osalta toimitaan yhdessä. Nuorisotyössä ei olla tehty juurikaan yhteistyötä. Kun yhteistoiminta-alueina on suuri ja pieni alueseurakunta, on esimerkiksi nuorisotyössä haasteellista suuremman saada apua pienemmältä, jossa on vähemmän resursseja, eikä myöskään tilojen puitteissa ole mahdollista yhdistää toimintaa, kun jo nykyisellään esimerkiksi isoskoulutuksessa sekä nuorten illoissa Palokan omatkin tilat ovat jo ylikuormitetut. 4. Olisiko tässä yhteydessä tai lähitulevaisuudessa harkittava muutoksia nykyiseen alueseurakuntajakoon ja alueseurakuntien määrään, esimerkiksi toteuttamalla neljän yhteistoiminta-alueen sijaan neljä alueseurakuntaa? (Liitteenä olevassa Mahdollisia lisälukuja on pohdittu tätä kysymystä). Emme pidä tätä mielekkäänä vaihtoehtona. Nykyinen alueseurakuntajako on hyvä ja toimiva. 5. Onko perusteltua siirtyä varhaiskasvatuksessa (lapsi- ja perhetyö) kaikilla yhteistoimintaalueilla sellaiseen esimiesjärjestelyyn, joka nyt käytössä Keltinmäen-Säynätsalon- Korpilahden yhteistoiminta-alueella, että yksi lapsityönohjaaja on kaikkien lastenohjaajien lähiesimies, mutta lastenohjaat ovat kuitenkin sijoitettuina alueseurakuntiin ja myös kukin aluekappalainen on lastenohjaajille ylempänä esimiehenä? Tämä on varsin mahdollista ja suositeltavaa. Tämä on Pka-Tki yt-alueella suunniteltu tulevaisuuden malli. 6. Onko perusteltua siirtyä suntiotyössä pääpiirteissään edellä kuvatun varhaiskasvatuksen mallin kaltaiseen järjestelyyn, joissa suntiot (seurakuntamestarit, vahtimestari-siivoojat) ovat sijoitettuina alueseurakuntiin, mutta heillä on yhteinen lähiesimies yhteistoimintaalueella ja myös aluekappalainen toimii ylempänä esimiehenä. Suntiot eivät siis olisi suoraan kiinteistöpalveluiden yksikössä, lukuun ottamatta muutamia etenkin kiinteistötekniikkaa hoitavia työntekijöitä. Nykyinen malli on toimiva. Aluekappalaisen työmäärää ei tule lisätä tältä osin, etenkin kun on kyse erityisalasta. Sijaisten hankkiminen ja erityisasiantuntijuus toimivat nykyisellä mallilla hyvin. 7. Mitä ajattelette siitä, että aluesihteerit irrotettaisiin yhteistoiminta-alueiden kiintiöstä ja heistä sekä yhteisen seurakuntapalelun kahdesta toimistosihteeristä ja mahdollisesti myös joistakin kirkkoherranviraston toimistosihteereistä muodostettaisiin kokoseurakunnallinen, yhteisesti johdettu tiimi, jonka jäsenten työskentely voisi kuitenkin paljolti tapahtua alueseurakunnissa? Tavoitteena olisi turvata tasapuoliset hyvät sihteeripalvelut kaikille yksiköille siten, että lomien ja muiden poissaolojen aikana sijaistukset voitaisiin järjestellä sujuvasti. Tasapuoliset sihteeripalvelut olisi syytä taata samoin kuin sujuvien sijaistuksien järjestelyjen onnistuminen. Siinä mielessä aluesihteerit voisi olla syytä irrottaa yt-alueiden kiintiöstä ja tämän jälkeen jakaa tasaisesti eri yt-alueiden kesken. Mitä tämä konkreettisesti vaikuttaisi henkilöstöresurssien laskentaan, ei selviä tästä laskelmasta. Jos se kuitenkin edelleen vähentäisi

3 Liite 5 / 48 3 / 6 muun henkilöstön resurssiamme, niin kuin ilmeisesti kävisi, koska yhteistyöalueellamme ei nykyisellään ole kuin 1 yhteinen aluesihteeri, se ei olisi työtämme ja toimintaamme tukeva ehdotus. Emme siis yksinkertaisella laskutavalla voi kannattaa tätä ehdotusta, mutta siinä tapauksessa, että se ei vaikuttaisi muun henkilöstön laskennalliseen prosentuaaliseen määrään, voisimme olla tämän esityksen takana. 8. Mikäli nähdään, mm. mahdollisen työajattomien työntekijöiden työaikakokeilun vuoksi, aiheelliseksi vahvistaa työnjohdollista roolia joillekin työntekijöille, mikä olisi tähän soveltuvin malli nuorisotyötä, diakoniaa ja musiikkityötä ajatellen? Onko kannatettavaa luoda lähiesimiesjärjestely alueseurakunnassa tai yhteistoiminta-alueella ja kuinka? Vai onko perustellumpaa vahvistaa yhteistoiminta-alueen tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana (ei lähiesimiehenä) samaan tapaan tai kehittäen mallia, joka musiikkityössä tällä hetkellä? Jos on valittava esitetyistä vaihtoehdoista joku malli, kannatamme tiimiyhdyshenkilön roolia koordinoijana. Se toimii hyvin musiikkityön saralla yhteistyöalueen puitteissa. Pka-Tki yt-alueen puitteissa esimiesvastuun jakamista ei kuitenkaan koeta tarpeellisena etenkään nuorisotyön saralla, (ehkä ei etenkään Tikkakoskella, jossa aluekappalaisella ei ole nykyiselläänkään liikaa alaisia ottaen myös huomioon sen, että varhaiskasvatuksen saralla on jatkossakin lapsityönohjaaja, joten suoria alaisia siellä jää aluekappalaisille vain 4.) Palokassa puolestaan niitä tulee olemaan yhteinen aluesihteeri ja lapsityönohjaaja mukaan lukien edelleen Tiimivastaavaa tarvittaisiin siis mahdollisesti vain Palokan alueseurakunnan sisällä ja erityisemmin ehkä vain nuorisotyön tiimissä, jossa työntekijöitä on 4. Silloin toimiva malli olisi siis tiimiyhdyshenkilön rooli koordinoijana maksimissaan kahden vuoden mittaisella nimityksellä. Jos aluekappalaisen esimiestyölle vapautuisi enemmän aikaa muusta työstä, ei työaikakokeilun tuoma lisätyö muodostuisi muilta osin ongelmaksi. 9. Mitä konkreettisia toimenpiteitä tulisi alueseurakunnassanne ja yhteistoiminta-alueellanne tehdä vuoteen 2020 mennessä, jotta saavutettaisiin väliraportissa mainitut tavoitteet henkilöstön määrässä yhteistoiminta-alueilla? Ehdotusten valmistelussa voidaan käyttää tukena liitteenä olevaa alustavaa tilannekatsausta. Palokka-Tikkakoski yhteistoiminta-alueen kasvatuksen työntekijöiden määräksi on määritelty 14 ja muiden työntekijöiden määräksi 12,1 eli yhteensä 26,1. Kasvatuksen työntekijöiden määrä on korkea suhteessa muiden työntekijöiden määrään johtuen alle 15 vuotiaiden lasten ja nuorten korkeasta suhteellisesta osuudesta väestöstä. Suunnitelmissamme on sovittu vähennettäväksi toinen yhteistyöalueen lapsityönojaajan viroista eläköitymisen myötä, joten jäljelle jäisi tämän vähennyksen jälkeen juuri tuo suositeltu määrä kasvatuksen työntekijöitä eli 14 ja se koostuisi 6 nuorisotyöntekijän virasta (4 Palokassa ja 2 Tikkakoskella), 7 lastenohjaajan toimesta (4 Palokassa ja 4 Tikkakoskella) ja 1 lapsityönohjaajan virasta. Emme tämän mukaan voisi vähentää kasvatuksen saralta työntekijäresurssia. Muita työntekijöitä on tavoitteeseen määritelty 12,1. Nykyisellään muita kuin kasvatuksen työntekijöitä on 12,5 eli 3 kanttoria (2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella), 5,5 pappia (3,5 Palokassa ja 2 Tikkakoskella), 3 diakonia (2 Palokassa ja 1 Tikkakoskella) ja 1 yhteinen aluesihteeri. Vielä suunnittelematta olevan työntekijävähennyksen (0,4 työntekijää) tulisi kohdistua uusien tavoitelukujen mukaan tähän työntekijäryhmään.

4 Liite 5 / 48 4 / 6 Pappistyövoiman vähennysmahdollisuudet: Yhteistyöalueellamme on ollut sijoitettuna seurakunnan perustamisesta alkaen 6 pappisvirkaa, mutta vuonna 2014 määrä on pienentynyt nykyiseen 5,5, kun yksi Palokkaan sijoitetuista viroista on puolitettu. Luovummeko tästä yhdestä Palokkaan sijoitetusta papin virasta kokonaan, niin että Palokkaan jäisi vain 3 papin virkaa ja Tikkakoskelle 2? Pappistyövoimasta luopuminen tarkoittaisi sitä, että yt-alueen toimituksista joutuisivat käytännössä entistä enemmän ottamaan vastuuta myös muiden yt-alueiden papit. Samoin kahden vuosittaisen rippikoulun pitämiseen tarvitsisimme toisten alueiden papiston työpanoksen. Tämä ei koskisi vain kesää, sillä tapaamisia on jo ennen itse leirijaksoa. Perusperiaate seurakunnassa on ollut, että rippikoulutyöstä vastuussa oleva pappi vastaa kahdesta rippikouluryhmästä ja muut papit pitävät yhden rippikoulun vuodessa. Tämä tavoite ei ole toteutunut nykyiselläkään pappisresurssilla Palokassa, sillä sekä rippikoulupappi että diakoniapappi ovat huolehtineet kahdesta rippikouluryhmästä. Tulevana kesänä pyrimme saamaan yhden rippikoulun vastuupapin yt-alueen ulkopuolelta. Lisäksi voidaan todeta, että Palokan alueseurakunnan rippikouluryhmistä neljä on suurryhmää, joissa on oltava 5 yli 18-v työntekijää. Papiston määrän vähennys tuntuu todella haasteelliselta myös toimitusten osalta, sillä jo nykyisellään Palokan alueseurakunnan papistolle suuntautuu laskennallisesti enemmän toimituspainetta kuin muiden alueseurakuntien papistolle. Katsomme siis, että lisävähennyksiä papiston osalta ei voi enää tehdä, sillä jo ennenaikaiseti tehty 50 % vähennys on vaikeuttanut suoriutumista tasapainoisella työtahdilla kaikista työn haasteista. Pikemminkin olisi syytä pyrkiä pohtimaan realistisia vaihtoehtoja, kuinka voisimme palauttaa pappisvirkojen määrän entiselleen 6 pappisvirkaan. Kanttorin virkojen vähennys: Nykyinen kolmen kanttorin määrä on välttämätön kanttorien työvuorojärjestelyjen sujumiseksi yhteistoiminta-alueella. Emme ole harkinneet vähennyksen kohdistamista kanttorityövoimaan. Kanttorityövoima on nykyisellään juuri ja juuri riittävä. Toisaalta kanttorit työskentelevät kirkollisissa toimituksissa (vihkimiset ja hautaan siunaamisest) nykyisellään joustavasti yli alueseurakuntarajojen, ja tätä joustavuutta voisi toki ulottaa myös jumalanpalvelusten hoitamiseen. Mutta kanttoreilla on myös muuta viikkotoimintaa, kuten kuorotoiminta ja erilaisia hartaushetkiä yms., ja tämä alueille sidottu toiminta kärsisi kanttorityövoiman siirrosta muille ytalueille. Diakonian virkojen vähennys: Nykyisellään Tikkakoskella on 1 diakonian virka ja Palokassa 2. Diakoniatyö on nykyisellään vaativaa ja haastavaa, emmekä näe realistisia mahdollisuuksia vähentää henkilöstöä diakoniatyön saralta. Yhteistyötä voi toki laajentaa, mutta diakoniatyö on luonteeltaan paikallista ja alueisiin sidottua, joten työntekijämäärän vähentäminen ei tule kyseeseen. Aluesihteerin työpanoksen vähentäminen: Yhteistyöalueellamme jakautuu aluesihteerin työpanos siten, että laskennallisesti 0,6 siitä suuntautuu Palokkaan ja 0,4 Tikkakoskelle. Vaikka työntekijät ottavat entistä enemmän vastuuta sähköisten järjestelmien kautta aiemmista aluesihtereille kuuluvista tehtävistä aluesihteerin työpanoksen vähentäminen nykyisestään saattaisi tulla haasteelliseksi erityisesti alueneuvoston kokousten valmistelun alla. Kasvatuksen työntekijöiden vähentäminen: Lapsityönohjaajan virka vähennetään suunnitellusti eläköitymisen myötä vuoteen 2020 mennessä siten, että yhteistoiminta-alueella tulee olemaan yhteinen lapsityönohjaajan virka. Tämän jälkeen kasvatuksen työntekijöitä on siis tavoitteeksi asetettu 14 työntekijää. Kun papiston lukumäärä on sijoitettu kokonaisuudessaan muihin kuin kasvatuksen työntekijöihin, syntyy vaikutelma kuin papit eivät osallistuisi lainkaan kasvatuksen työhön. Kuitenkin papiston

5 Liite 5 / 48 5 / 6 kesken on tehty työnjako eri työalojen kesken siten, että rippikoulutyön pappi osallistuu konkreettiseen kasvatustyöhön huomattavalla osuudella viikkotyöajastaan. Samoin lapsityön pappi antaa työpanostaan varhaiskasvatuksen viikkotyöhön, kuten myös tarvittaessa muutkin papit. Rippikoulutyö on merkittävä osa papiston työtä, jonka kautta kaikki papit ovat mukana kasvatustyössä. Olisi syytä voida määritellä vähintäänkin sekä lapsi- ja perhetyön että rippikoulutyön papin työajasta osa osaksi kasvatuksen työntekijäjoukkoa. Tuo osuus voisi olla 0,5 1 työntekijän verran yhteistoiminta-alueellamme, jossa 5,5 papista 2,5 on kasvatuksen papin tehtävissä. Tällöin tuo todellinen kasvatuksen työntekijöiden määrä olisi lapsityönohjaajan tulevan vähennyksen jälkeen yt-alueellamme 15. Tämä tarkoittaisi sitä, että kasvatuksen työntekijöiden määrä olisi yliresurssoitu ja siihen olisi mahdollista suunnata vähennystä. Tikkakoski olisi ilmeisesti valmis suuntaamaan yhden lastenohjaajan työpanosta ulkopuolelle, joten tässä tapauksessa yt-alueen lisäys jo suunniteltuun henkilöstövähennykseen eli 0,4 kohdistuisi kasvatuksen resursseihin. Jos Tikkakoski luopuu 0,4 lastenohjaan toimesta eli yhden Tikkakoskelle sijoitetun lastenohjaajan viikkotyöpäivistä kaksi suuntautuu yhteistoiminta-alueen ulkopuolelle, on tämä se ratkaisu, jolla saavutamme yt-alueellemme asetetun vähennystavoitteen. On kuitenkin huomattava, että henkilöstötyöryhmän esityksessä mainitaan, että papin viran puolituksen olisi syytä tapahtua yt-alueen sisällä. Olemme tästä samaa mieltä, mutta emme löydä tähän mielekästä ratkaisua muutoin kuin siten, että saisimme palautettua tuon viran puolikkaan takaisin Palokkaan eikä niin, että yhteistoiminta-alueen vähennys kohdistuisi edelleen pappistyövoimaan siten, että papiston kokonaismäärä vähenisi yhteensä viiteen ja tämä yksi virka jakautuisi yt-alueen kesken. Ajattelemme, että ainoa mahdollisuus saada papin viran puolitus toteutumaan yhteistoiminta-alueen sisällä toteutuisi siten, että yhteistoiminta-alue luopuisi yhdestä kasvatuksen virasta kokonaan tai puolittaisi kahta kasvatuksen virkaa muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa. Vähennyspaineet kohdistuvat yhteistyöalueellamme Palokan aluseurakunnan työntekijäjoukkoon, vaikka laskennallisesti Palokan alueseurakunnassa voisi olla varhaiskasvatuksessakin yli puolet enemmän työntekijöitä kuin Tikkakoskella. Nuorisotyötä tekevien työntekijöiden määrä on Palokassa 3,5 ja Tikkakoskella 2, ja lapsityötä tekevien määrä Palokassa 4,5 ja Tikkakoskella 3 +1 (oppisopimus) lukuunottamatta lapsityönohjaajia. On siis huomattava, että Tikkakoski on väkilukuunsa nähden hyvin resurssoitu. On myös muistettava, että yksi Palokan nuorisotyönohjaajista on virassa, josta 50% suuntautuu nuorisotyöhön ja 50% varhaiskasvatustyöhön. Tikkakoski on esittänyt omassa lausunnossaan, että jos Palokan alueseurakunta toivoo lisäystä pappistyövoimaan, Palokka ratkaiskoon tämän oman henkiöstönsä puitteissa. Jos näin on, emme näe pappistyövoiman palauttamiseksi ennalleen 4 virkaan muuta vaihtoehtoa kuin henkilöstön vähentämisen Palokan kasvatuksen työntekijäjoukosta, mutta tämän 0,5 kasvatuksen virkoihin tai toimiin kohdistuvan mahdollisen vähennyksen jälkeen laskennallinen epäsuhta suhteessa Tikkakosken työntekijöihin kasvaa entisestään. Kuitenkin tämä on mahdollista siinä mielessä, että kyse on kasvatuksen papin virasta, joka voisi jatkossa suunnata entistä enemmän viikkotyöajastaan kasvatuksen tehtäviin. Kohdistuisiko papin viran täydentämiseksi tarvittava 0,5 työntekijävähennys nuorisotyöntekijöiden virkoihin vai lastenohjaajien toimiin? Tasapuolisuuden vuoksi esitämme, että yhteistoiminta-alueen lastenohjaajien määrä tasoitettaisiin siten, että lastenohjaajia olisi yhteensä 6, joista 4 sijoitettuna Palokkaan ja 2 Tikkakoskelle. Tämä tarkoittaisi 0,4 lastenohjaajiin kohdistuvan vähennyksen sijasta 1 kokonaista vähennystä, mutta samanaikaisesti saisimme varhaiskasvatuksen papin viran 100 % yt-

6 Liite 5 / 48 6 / 6 alueellemme ja tämän viranhaltija osallistuisi sekä Palokan että Tikkakosken alueen varhaiskasvatuksen toimintaan tasapuolisesti. Samoin voisimme pyrkiä siihen, että sen nuorisotyönohjaajan viranhaltija, jonka toimenkuva on jaettu varhaiskasvatuksen ja nuorisotyön kesken, antaisi työpanostaan varhaiskasvatuksen osalta Tikkakoskelle. Lapsityönohjaajan virkojen yhdistämisen myötä yhteistyöalueemme lapsityöntiimi muodostuisi luontevasti yhdestä varhaiskasvatuksen ohjaajasta, yhdestä varhaiskasvatuksen papista sekä 50% varhaiskasvatuksen nuorisostyönohjaajasta sekä 6 lastenohjaajasta. Uskomme, että tällä joukolla varhaiskasvatus tulisi molemmissa alueseurakunnissa hoidetuksi joustavasti molempien alueseurakuntien tarpeet huomioon ottaen. Kuitenkin toteamme, että jos olisi mahdollista ottaa paremmin huomioon Palokan alueen tulevaisuusnäkymät väestönkasvun osalta, uskomme vakaasti, ettei olisi tarvetta suunnata Palokan ja Tikkakosken alueseurakunnan henkilöstövähennyksiin tässä henkilöstösuunnittelun väliraportissa esitettyä laskennallista ylimääräistä 0,4 työntekijän vähennystä. Toteutamme jo suunnitellun lapsityönohjaajan viran vähennyksen ajallaan eläköitymisen myötä. Olemme toteuttaneet 0,5 vähennyksen pappisvirkoihin kohdistettuina ja jo tämä on osoittautunut haastavaksi. Toivomme hartaasti, että tätä jäljellä olevaa pientä vähennystä ei olisi tarvetta enää toteuttaa yhteistyöalueellamme. 10. Mitä muuta haluatte sanoa meneillään olevasta henkilöstösuunnittelusta väliraportin, tämän lausuntopyynnön ja muun henkilöstösuunnittelussa esillä olleen aineiston nojalla?