Marjorita Sormunen, TtT, tutkijatohtori Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, Kuopio Oppilaat, vanhemmat ja opettajat Tuloksia 2013-2014
Oppilaat (kyselyn tulokset) Vastaajia FI:45, RU:61
Oma terveyskäyttäytyminen (hygienia) Lapsista: 47% 89% pesee hampaansa joka aamu 70% 53% pesee hampaansa joka ilta 36% 51% pesee hampaansa kaksi kertaa päivässä 93% 41% pesee kätensä koulussa ennen ruokailua 64% 90% pesee kätensä kotona ennen ruokailua
Oma terveyskäyttäytyminen (ravinto) Lapsi: Syö usein makeisia tai keksejä Syö usein sipsejä tai suolakeksejä Juo usein limsaa Ei käytä energiajuomia koskaan Syö koulussa usein vihanneksia Syö kotona usein vihanneksia 9% 7% 9% 76% 65% 69% 53% 20% 25% 90% 35% 85%
Oma terveyskäyttäytyminen (uni) Lapsista: 61% 51% 20% 20% 9% 13% 76% 39% 27% 29% 41% 8% 15% 77% herää helposti aamulla menee nukkumaan arki-iltana klo 21-22 menee nukkumaan arki-iltana klo 22-23 menee nukkumaan arki-iltana klo 23 jälkeen menee nukkumaan viikonloppuiltana klo 21-22 menee nukkumaan viikonloppuiltana klo 22-23 menee nukkumaan viikonloppuiltana klo 23 jälkeen
Yhteenveto (lasten terveyskäyttäytyminen): Lasten hampaiden pesussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden aikana; suomalaislapset pesevät hampaitaan illalla useammin kuin vuonna 2013. Venäläislasten tilanne ennallaan. Etenkin suomalaislasten hampaiden harjaus suositusten mukaisesti on vähäistä. Käsien pesu koulussa on harventunut molemmissa maissa hieman. Venäläislapset pesevät kotona useammin käsiään kuin vuonna 2013. Molemmissa maissa on lapsilla edelleen ruokailutottumuksissa parantamisen varaa. Osa venäläislapsista napostelee usein epäterveellisiä välipaloja, jotka voivat korvata terveellisen ruoan osuutta ruokavaliosta. Lapset menevät molemmissa maissa myöhemmin nukkumaan kuin keväällä 2013 sekä koulupäivää edeltävinä iltoina että viikonloppuiltaisin.
Vanhempani (vastausvaihtoehto joka päivä tai melkein joka päivä) % 80 70 60 50 40 30 20 10 58 69 53 53 40 31 49 27 2013 2014 0..kysyy, olenko pessyt hampaani..hoputtaa minua nukkumaan..laittaa minulle aamupalan rajoittaa netin tai puhelimen käyttöäni
Vanhempani (vastausvaihtoehto joka päivä tai melkein joka päivä) % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 71 64 77 65 73 65 50 42 2013 2014..kysyy, olenko pessyt hampaani..hoputtaa minua nukkumaan..laittaa minulle aamupalan rajoittaa netin tai puhelimen käyttöäni
Vanhempani % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 4 9 40 44 2013 2014 antaa minun katsoa televisiota koulupäivää edeltävänä iltana niin pitkään kuin haluan antaa minun katsoa televisiota viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan
Vanhempani % 60 50 48 55 40 30 20 10 19 29 2013 2014 0 antaa minun katsoa televisiota koulupäivää edeltävänä iltana niin pitkään kuin haluan antaa minun katsoa televisiota viikonloppuisin niin pitkään kuin haluan
Vanhempani (vastausvaihtoehdot kyllä / ei) % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 40 38 78 64 64 64 2013 2014 antaa minun katsoa televisiosta mitä ohjelmaa haluan on jutellut kanssani alkoholista tai tupakasta on jutellut kanssani murrosiästä
Vanhempani (vastausvaihtoehdot kyllä / ei) % 70 60 50 50 62 57 64 57 40 30 20 10 23 2013 2014 0 antaa minun katsoa televisiosta mitä ohjelmaa haluan on jutellut kanssani alkoholista tai tupakasta on jutellut kanssani murrosiästä
Yhteenveto ja pohdintaa (vanhempien toiminta lasten arvioimana) Verrattuna vuoteen 2013, vanhempien sallivuus on lasten mukaan lisääntynyt hieman lähes kaikilla osa-alueilla. annetaanko lapselle enemmän vastuuta, jos todetaan, että hän hoitaa asiansa hyvin? odotetaanko lapsen toimivan itsenäisemmin ja siksi annetaan enemmän vastuuta hänelle itselleen? ovatko vanhemmat sallivampia yläkouluun siirtyvälle kuudesluokkalaiselle kuin viidesluokkalaiselle (FI)? Lasten mukaan venäläisvanhemmat pitävät enemmän huolta heidän nukkumaanmenoajastaan 2014 kuin 2013. Tulosten perusteella venäläisvanhemmat näyttävät huolehtivan kaikilla osa-alueilla lapsistaan enemmän kuin suomalaisvanhemmat; poikkeuksena television katselu, jossa suomalaislapsilla on tiukemmat säännöt.
Opettaja (vastausvaihtoehto joka päivä tai melkein joka päivä) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 71 62 72 67 93 76 2013 2014 valvoo, että pesemme kätemme koulussa ennen ruokailua...huomauttaa, jos ylläni on liian vähän vaatetta ulkona syö kanssamme kouluruokailussa
Opettaja..(vastausvaihtoehto joka päivä tai melkein joka päivä) % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 26 33 30 10 valvoo, että...huomauttaa, jos pesemme kätemme ylläni on liian vähän koulussa ennen vaatetta ulkona ruokailua 58 56..syö kanssamme kouluruokailussa 2013 2014
Yhteenveto (opettajan toiminta lasten arvioimana) Suomalaisopettajat kiinnittävät selkeästi enemmän huomiota lasten informaaliin terveysohjantaan kuin venäläisopettajat. Verrattuna vuoteen 2013, suomalaisopettajien toiminta on edelleen tehostunut lasten terveysohjannassa.
Vanhemmat (kyselyn tulokset) Vastaajia FI: 37, RU 74
Yleisesti tuloksista: Tilastollisesti merkitseviä tuloksia oli vain muutama: Venäläisvanhempien tiedon saanti terveysopetukseen liittyvistä asioista on kasvanut. Yhä useampien venäläisvanhempien mielestä heidän lapsensa saa riittävästi terveysopetusta koulussa. Yhä useampien venäläisvanhempien mielestä koulun terveysopetus on ajantasaista. Suomalaisvanhempien osalta ei tilastollisesti merkitseviä tuloksia.
Yksityiskohtaisempaa tarkastelua (kodin ja koulun yhteistyö): Vanhemmat tuntevat edelleen olevansa tervetulleita kouluun (FI: 97%, RU: 78%). Perheen lapset ovat entistä tervetulleempia vanhemmille koulussa järjestettäviin tapahtumiin Suomessa (42%->56%), mutta vähemmän Venäjällä (66%->56%). Vanhemmat osallistumishalukkuus koulun tapahtumiin kasvoi hieman molemmissa maissa. Ero on maittain hyvin selkeä, sillä suomalaisvanhemmista 89% ja venäläisvanhemmista 53% osallistuu mielellään koulun tapahtumiin (2014).
Yksityiskohtaisempaa tarkastelua (kodin ja koulun yhteistyö): Vanhempien kannustus kouluyhteisöön osallistumiseen on hieman vähentynyt. Vanhemmat mieltävät opettajan kanssa keskustelun helpoksi (molemmat maat noin 90%). Opettajat ottavat koteihin yhteyttä hieman aiempaa enemmän; Suomessa kasvua 2%, Venäjällä 7%. Opettaja kertoo koulutyöhön liittyvistä asioista ymmärrettävästi Suomessa hieman kasvua, Venäjällä hieman laskua. Suomalaisvanhempien tyytyväisyys kodin ja koulun yhteistyöhön on hieman kasvanut (81%->87%), kun taas venäläisvanhempien tyytyväisyys on hieman laskenut (63%->64%).
Yhteenveto Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvät tekijät ovat pysyneet lähes ennallaan; muutosta on kumpaankin suuntaan (pos. /neg.). Muutokset eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Suomalaisvanhemmat ovat tyytyväisempiä kodin ja koulun yhteistyöhön kuin venäläisvanhemmat.
Yksityiskohtaisempaa tarkastelua (kodin ja koulun terveyteen liittyvä yhteistyö, terveyteen ohjaaminen): Suomalaisvanhempien mielestä vanhemmille suunnatuissa tapahtumissa käsiteltiin enemmän terveysasioita vuodentakaiseen verrattuna (FI 41%->68%) venäläisvanhempien mielestä tilanne oli lähes ennallaan. Suurin osa vanhemmista kokee helpoksi opastaa lastaan terveyteen liittyvissä asioissa. Suomalaisvanhempien keskuudessa vanhempien osuus kasvoi hieman, venäläisvanhempien keskuudessa pysyi ennallaan. Vanhemmista suurin osa kokee helpoksi asettaa lapselleen sääntöjä ja rajoja (FI 87%; RU 65%). Molemmissa maissa vanhempien tietoisuus lapsen terveysopetukseen liittyvistä asioista lisääntyi; Suomessa 3% ja Venäjällä 14%.
Yksityiskohtaisempaa tarkastelua (kodin ja koulun terveyteen liittyvä yhteistyö, terveyteen ohjaaminen): Sekä Suomessa että Venäjällä yhä useampi vanhempi on sitä mieltä, että heidän lapsensa saa riittävästi terveysopetusta koulusta (FI kasvua 8%, RU kasvua 14%) Etenkin venäläisvanhempien mielestä koulun terveysopetus on kehittynyt ajantasaisempaan suuntaan (RU kasvua 20%). Molemmissa maissa oppilaille on annettu kodit osallistavia kotitehtäviä, Suomessa kasvua 24%, Venäjällä 14%. Suomalaisvanhemmista 60% ja venäläisvanhemmista 30% on sitä mieltä, että koulun henkilökunta on hyvä roolimalli lapselle terveyteen liittyvissä asioissa (2014). Vanhemmista noin 40% saa tukea koulusta vanhemmuuteensa; suomalaisvanhempien osuus on noussut 14%, venäläisvanhempien pysynyt samana
Yksityiskohtaisempaa tarkastelua (kodin ja koulun terveyteen liittyvä yhteistyö, terveyteen ohjaaminen): Vajaa puolet vanhemmista on tietoisia siitä, mitä terveysaiheita heidän lapselleen on opetettu kyseisenä lukuvuotena; venäläisvanhempien määrä on kasvanut, suomalaisvanhempien vähentynyt. Vanhemmista noin 75% on tyytyväisiä omaan terveysohjantaan. Suomalaisvanhemmista 64% ja venäläisvanhemmista 57% on tyytyväisiä koulun terveysohjantaan. Kummassakin maassa tyytyväisyys terveyteen liittyvään yhteistyöhön kasvoi hieman.
Yhteenveto Kodin ja koulun terveysyhteistyö kehittyi molemmissa maissa ja maasta riippuen vanhempien mielestä terveysopetuksessa on tapahtunut positiivista muutosta.
Opettajat (kyselyn tulokset) Vastaajia FI: 11, RU: 30 Raportoidaan pääosin keskeiset venäläisvanhempien vastaukset.
Kodin ja koulun yhteistyö, terveysyhteistyö ja terveysohjanta (RU) Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvissä vastauksissa ei ole mainittavia eroja vuosien välillä. Terveysyhteistyöhön ja terveysohjantaan liittyen yksi isompi (ei tilastollisesti merkitsevä) muutos: Yhä useampi opettaja on sitä mieltä, että perheet pitävät huolta lastensa terveyteen liittyvistä asioista; kasvu 26%
Opettajista (RU) 90% on sitä mieltä, että vanhemmat ovat tervetulleita kouluun 87% on sitä mieltä, että vanhempia kannustetaan ottamaan aktiivinen rooli koulussa 48% on tyytyväinen kodin ja koulun yhteistyöhön (FI: 67%) 100% pyrkii tukemaan vanhempia heidän vanhemmuudessaan 60% pitää koulun terveysopetusta ajantasaisena (FI: 82%) 97% on kertonut vanhemmille mitä terveysaiheita koulussa on opiskeltu (FI: 64%) 32% on tyytyväinen kotien antamaan terveysohjantaan (FI:27%); kasvua 13% (FI kasvua 9%) 74% on tyytyväinen koulun antamaan terveysohjantaan (FI: 55%); laskua molemmissa maissa
Yhteenvetona: Opettajat kummassakin maassa ovat hyvin yhteneväisiä vastauksissaan. He pääsääntöisesti pyrkivät tukemaan perheitä ja toteuttamaan tasokasta kodin ja koulun yhteistyötä. Terveysaiheisiin liittyen maiden välillä oli eroja kumpaankin suuntaan. Huomioitava pieni otos; etenkin Suomen opettajien vastaukset vain suuntaa antavia.
Oppilaat (interventiotoimintojen arviointi)
Miten arvioit oppimistasi Hammasterveyspäivä (n=44) 11 11 30 48 Opin paljon Hammasterveyspäivä (n=54) 2 18 43 37 Opin paljon N-polling (n=41) 12 12 34 42 Opin melko paljon Opin vain vähäsen En oppinut mitään N-polling (n=46) 15 7 28 50 Opin melko paljon Opin vain vähäsen En oppinut mitään 0 50 100 % 0 50 100 %
Keskustelitko aiheista jonkun henkilön kanssa? FI 3 / 42 oppilasta (7%) keskusteli Kenen kanssa keskustelit? FI Äiti, kaverit RU 31 / 60 oppilasta (51%) keskusteli RU Äiti, vanhemmat, luokkakaverit, isä, ystävät Että meidän pitäisi ostaa hammaslankaa, miten harjata hampaita ja mitä voi tapahtua, jos et harjaa hampaita.
Oletko toiminut saamiesi ohjeiden mukaan? (ruokailuun / ravintoon, kasvamiseen, uneen, liikuntaan, hampaiden hoitoon tai muuhun hyvinvointiisi liittyvät tekijät) Kyllä olen (n=30; 71%), kerrotko tarkemmin? En ole (n=12), miksi et ole? Koska haluan pitää itsestäni huolta No oon ruvennu pesee hampaat paremmin / useemmin Olen alkanut mennä aikaisemmin nukkumaan ja parantanut ravintoani Olen esim. syönyt niin kuin ravintopaketissa neuvottiin tai ainakin yrittänyt Olen toiminut niin aina Syön terveellisesti. Olen ulkona koirien kanssa. Nukun hyvin. Koska tein jo niin, mitä sanottiin Nukun liian vähän, en syö säännöllisesti En oo muistanu Olen toiminut aina niin, siksi en ole muuttanut En tiiä
Oletko toiminut saamiesi ohjeiden mukaan? (ruokailuun / ravintoon, kasvamiseen, uneen, liikuntaan, hampaiden hoitoon tai muuhun hyvinvointiisi liittyvät tekijät) Kyllä olen (n=40; 71%), kerrotko tarkemmin? En ole (n=16), miksi en? Olen tehnyt kaiken, mitä on kerrottu Opin paljon uusia asioita ja ymmärsin, mitä minun täytyy alkaa tekemään Aloin syömään vähemmän sokeria sisältäviä ruokia ja juomaan enemmän vettä Tarkastelin päivittäisiä rutiinejani ja syömään terveellisemmin Aloin mennä nukkumaan aikaisemmin ja syömään terveellisempiä ruokia Aloin käyttämään hammaslankaa En halua Olen jo noudattanut saatuja ohjeita Minulla ei ole ollut mahdollisuutta Olen kiireinen Olen laiska Olen aina käyttäytynyt tällä tavoin
Vanhemmat (hankkeen arviointi)
Kuluneen kouluvuoden aikana (n=37)..koulun toiminnassa on ollut havaittavissa positiivista muutosta 10 30 60..olen saanut tietoa, joka on auttanut minua toimimaan lapseni kanssa 36 30 34..keskustelin aikuisten kanssa hankkeeseen liittyvistä koulun tapahtumista tai uusista materiaaleista 13 24 63 Samaa mieltä..keskustelin lapseni kanssa hankkeseen liittyvistä koulun tapahtumista tai uusista materiaaleista 22 19 59 En osaa sanoa Eri mieltä..oma terveyskäyttäytymiseni on muuttunut positiivisempaan suuntaan 16 27 57..lapseni terveyskäyttäytyminen on muuttunut positiivisempaan suuntaan 6 22 72..perheeni ja koulun yhteistyö on parantunut 8 43 49..olen ollut tyytyväinen AHIC-hankkeeseen 6 39 55 0 20 40 60 80 100 %
Kuluneen kouluvuoden aikana (n=71)..koulun toiminnassa on ollut havaittavissa positiivista muutosta 10 41 49..olen saanut tietoa, joka on auttanut minua toimimaan lapseni kanssa 21 28 51..keskustelin aikuisten kanssa hankkeeseen liittyvistä koulun tapahtumista tai uusista materiaaleista 23 33 44 Samaa mieltä..keskustelin lapseni kanssa hankkeseen liittyvistä koulun tapahtumista tai uusista materiaaleista 8 18 74 En osaa sanoa Eri mieltä..oma terveyskäyttäytymiseni on muuttunut positiivisempaan suuntaan 23 32 45..lapseni terveyskäyttäytyminen on muuttunut positiivisempaan suuntaan 15 22 63..perheeni ja koulun yhteistyö on parantunut 7 35 58..olen ollut tyytyväinen AHIC-hankkeeseen 11 33 56 0 20 40 60 80 100 %
Muutama nosto vanhempien vastauksista: Sekä suomalaisvanhempien (72%) että venäläisvanhempien (63%) mielestä heidän lapsensa terveyskäyttäytyminen on muuttunut vuoden aikana positiivisempaan suuntaan. Myös vanhempien oma terveyskäyttäytyminen on muuttunut positiivisempaan suuntaan (FI=57%; RU=45%). Vanhemmista reilu puolet toteaa yhteistyön perheensä ja koulun välillä parantuneen (FI=49%; RU=58%) ja 40% vanhemmista toteaa koulun toiminnassa olleen positiivista muutosta. Myös vanhemmat ovat saaneet hankkeesta tietoa. Omaan kasvatustyöhönsä tukea on saanut reilu kolmasosa suomalaisvanhemmista ja puolet venäläisvanhemmista. Noin 2/3 vanhemmista on keskustellut lapsensa kanssa koulun tapahtumista tai uusista materiaaleista, toisten aikuisten kanssa keskusteleminen on ollut vähäisempää.
Opettajat (hankkeen arviointi)
Kuluneen kouluvuoden aikana (n=43)..olen saanut lisää tietoa lasten terveyteen liittyvistä asioista 7 19 64..olen soveltanut saamaani lasten terveyteen liittyvää uutta tietoa opetuksessani 14 12 74 Samaa mieltä..olen saanut lisää tietoa kodin ja koulun yhteistyöhön liittyvistä asioista 16 33 51 En osaa sanoa Eri mieltä..olen soveltanut saamaani uutta tietoa vanhempien kanssa työskennellessäni 25 22 53..olen keskustellut koulun ulkopuolisten henkilöiden kanssa hankkeesta 8 30 62..olen huomioinut enemmän omaa tai perheeni terveyskäyttäytymistä 26 21 53 0 20 40 60 80 100 %
Yhteenveto opettajien osalta Opettajat ovat suhtautuneet positiivisesti hankkeeseen ja arvioivat kaikki osa-alueet positiivisesti. He ovat paitsi saaneet uutta tietoa hankkeen kautta, myös soveltaneet sitä omassa toiminnassaan opetuksessaan tai vanhempien kanssa toimiessaan. Puolet opettajista on myös tarkkaillut omaa tai perheensä terveyskäyttäytymistä. Opettajien vastausprosentti on pienehkö, joten vastaukset on käsitelty yhdessä kuitenkin tuloksista tulee esille venäläisopettajien positiivisemmat vastaukset jokaisella osaalueella (poikkeus: lasten terveydestä saatu uusi tieto RU 37%; FI 91%) Huomioitava, että koulutukset ja käytetyt materiaalit ovat olleet erilaisia maittain.
Kiitos!