Perhehoito terapeuttisessa viitekehyksessä 31.10.2017 Milla Höykinpuro YTM/sosiaalipsykologia, sosiaalityöntekijä Familar Pohjanmaa
Mitä esitykseltä toivottiin? Miksi Familarin sijaisperhevalmennusta on lähdetty kehittämään? Mitä uusia elementtejä sijaisperheiden valmennukseen ollaan tuomassa? Millaisia ovat sijaisperheiden kriteerit? Miten sijaisvanhemmuus vaikuttaa parisuhteeseen, perheen muihin lapsiin, perheen arkeen ja kuinka heitä voidaan parhaalla mahdollisella tavalla tukea? 2
Familarin sijaishuolto Familarin perhehoidossa sijoitettuna yli 100 lasta Tukiperheessä yli 100 lasta Familarin laitossijoituksessa n. 400 lasta Familarin perhehoito jatkaa Suomen perhehoitopalveluiden perinnettä Familarissa sijais- ja adoptioperheiden valmennus terapeuttisessa viitekehyksessä alkanut yli 10 vuotta sitten 6.11.2017 Harri Pomell 3
Valmennusprosessin kehittämisen tausta: perhehoidon kasvavat vaatimukset Lasten ja perheiden haasteet: mielenterveyden pulmat, päihteidenkäytön muuttuminen, monisukupolviset ongelmat, kriisisijoitusten lisääntyminen, odotukset vanhemmuutta ja lasten osaamista kohtaan kasvaneet Sosiaalityötä kohtaan asetetut odotukset; lainsäädännön muutos; lasten ja nuorten sijoittaminen ensisijaisesti perhehoitoon, sosiaalityön kiire ja taloudelliset paineet, sijoitusten purkaminen Sijaisvanhemmuuden haasteet: työ siirtynyt pois kotoa, kuntoutukselliset tavoitteet lisääntyneet, traumaperäiset häiriöt ja kiintymyssuhdeongelmat tulevat enemmän esille, haasteet biologisten vanhempien kanssa toimimisessa, median luomat näkemykset sijaisperhetyöstä 4
Valmennusprosessin kehittämisen tausta: Onko lapsi muuttunut? Yhä enemmän 2. tyypin trauman eli toistuvan trauman kokeneita lapsia Aivotutkimusperusteista tietoa siitä, että pysyvissä ihmissuhteissa traumoja hoidetaan tehokkaammin kuin muuttuvissa olosuhteissa laitoksissa Väite: kaikki lapset ovat hoidettavissa perhehoidossa! Vahvasti tuettu perhehoidon malli mahdollistaa entistä haastavammin käyttäytyvien lasten sijoittamisen perheisiin 5
Vahvasti tuetun perhehoidon taustalla mm: Systeeminen perheterapia Dynaaminen kehityspsykologia Konstruktivistinen oppimisteoria 6
Vahvasti tuetun perhehoidon elementtejä: 1. Terapeuttinen viitekehys: Sijaisperheiden valmentaminen terapeuttisessa viitekehyksessä, vahvalla sosiaalityön ja perhehoidon asiantuntemuksella ja kokemuksella: sosiaalityötekijän, perheterapeutin ja vertaisvalmentajan dialoginen yhteistyö Terapeuttinen viitekehys=terapeuttinen asenne! Perheen systeemien/struktuurien tukemisen ja vahvistamisen kautta tuetaan paitsi sijoitetun lapsen ja sijaisvanhempien välistä suhdetta, myös parisuhdetta ja sijaissisaruutta Vahvasti tuetulla perhehoidolla säästetään myös taloudellisia kustannuksia. Aina ei tarvita perheen ulkopuolista terapiaa, lapsi terapeuttisessa suhteessa perhehoidossa 24/7! 7
Vahvasti tuetun perhehoidon elementtejä: 2. Laajennettu teoreettinen näkökulma lapsen tukemiseen: Kiintymyssuhdeteorian lisäksi otetaan mukaan myös muita lapsen käytöstä selittäviä teoreettisia näkökulmia Esim. dynaaminen kehityspsykologia: mm. objektisuhdeteorian aikaisempaa vahvempi huomioiminen; lapsen jumiutuneet kehitystehtävät, transferenssin huomioiminen ja sijaisvanhemman vastatunteiden työstäminen arjessa sijoituksen aikana Positiivinen näkemys lapsen oireiluun: kehittyminen kriisien ja ristiriitojen kautta, jolloin kriisi ei ole irrallinen sijoitusta haittaava ja sen jatkumista uhkaava tapahtuma vaan kehityksen ja kuntoutumisen ehto! 8
Vahvasti tuetun perhehoidon elementtejä: 3. Valmennus kokemusperäisenä oppimisena: Sijaisperheiden valmentaminen vaiheittain! Perhehoidon todellisuuden avaaminen ei ole mahdollista ennen sijoitusta Tulevia ja mahdollisia ongelmia ei voi työstää ennen sijoitusta Jokainen lapsen sijoituksessa mukana oleva (lapsi, biologinen vanhempi, perhehoitaja) on erilainen ja reagoi haastaviin tilanteisiin eri tavalla yksilöllisen tuen tarve Perhehoitajaksi kasvaminen ennakkovalmennuksessa omaksutun tiedon ja käytännön kokemuksen dialogina! 9
FAMILARin moduulimuotoinen prosessivalmennus Perustuu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen sekä systeemiseen ja psykodynaamis-integratiiviseen perheterapian viitekehykseen. Koostuu intensiivisestä arvio- ja haastatteluvaiheesta sekä 5-6 valmennusvaiheesta, jotka kestävät koko sijoituksen ajan sijoituksen päättymiseen ja jälkihuoltoon saakka. Valmennuksen vaiheet koostuvat perhekohtaisesta työskentelystä, valmennustehtävistä ja ryhmätapaamisista. Valmennuksella vahvistetaan perheen valmiuksia suojella ja hoivata lasta yksilöllisesti lapsen haasteissa Sekä kykyä työskennellä reflektiivisellä työotteella osana monitoimijaista verkostoa Erityisesti huomioitu lapsen trauman kohtaaminen ja trauman vakauttaminen arjessa. Valmennuksessa kouluttajana toimii moniammatillinen tiimi: sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, psykoterapeutti vähintään konsultoivassa roolissa ja perhehoidon kokemusasiantuntija. 6.11.2017 Harri Pomell 10
Prosessivalmennuksen moduulit: 1. moduuli/haastattelut: sijaisvanhempien omat kiintymyssuhteen mallit, traumahistoria, parisuhteen vaihe, omien lasten kehitysbiologinen vaihe, vuorovaikutus perheessä valmiudet sijaisvanhemmuuteen ja yksilöllinen valmennussuunnitelma 2. moduuli: lapsen kehitysvaiheet, viiveet ja häiriöt, perhehoitajan ammatillinen identiteetti, reflektiivinen työote päätös perhehoitajuudesta ja lausunto soveltuvuudesta 3. moduuli: vuorovaikutusteeman syventäminen, kiintymyssuhteen hoito ja trauman vakauttaminen lausunto perheen valmiuksista ja haasteista 4. Moduuli: Lapsen sijoittamisen jälkeen tapahtuva työskentely: arjen sujuminen ja haasteiden ennakointi, korjaavan ja turvallisen kiintymyssuhteen luominen, lapsen historia ja syntymävanhempien tapaamiset yhdessä sijaisvanhempien kanssa 5. Moduuli: Noin vuoden kuluttua sijoituksen alkamisesta: Lapsen persoonan näkyväksi tekeminen haasteidensa alta, sijaisvanhempien jaksamisen tukeminen 6. Sijoituksen päättäminen ja jälkihuolto: sijaisvanhemmuuden identiteetin uudelleen muotoutuminen 11
Perhehoitajien kriteerien muuttuminen? Perhehoitajien itsereflektiokyky: toisaalta kyky tarkastella ulkopuolisena, ammatillisesti lapsen tilannetta, toisaalta kyky ja uskallus sukeltaa suhteeseen lapsen kanssa Lähiverkoston huomioiminen: Lapset kotiutuvat entistä enemmän myös perhesijoituksista, vaatii perhehoitajalta ymmärrystä syntymävanhempia kohtaan ja kykyä yhteistyöhön lähiverkoston kanssa Ammatilliset valmiudet: oppiminen tapahtuu valmennusprosessissa suhteessa siihen, mitä jo osataan harjoittelun kautta, perhehoitajaksi kasvaminen! Sitoutuminen jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tukeen 12
Mitä vahvasti tuetulla perhehoidolla saavutetaan? Lapsi näkyväksi sijoituksen aikana Lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ja niihin reagoiminen Moniammatillisen tiedon ja taidon hyödyntäminen Perhehoitajien ammatillisuuden lisääntyminen Perhehoidon suunnitelmallisuuden lisääntyminen Ajantasaista tietoa prosessista sosiaalityöntekijälle Perhehoitajien uupumisen ennalta ehkäiseminen: tuen tarpeeseen ja hätään vastaaminen; tunteiden käsitteleminen ja sijaistraumatisoitumisen ehkäiseminen, parisuhteen ja sijaissisaruuden tukeminen Perhehoidon vaikeuksista johtuvien sijaishuollon muutosten ennalta ehkäiseminen Inhimilliset ja taloudelliset säästöt! 13
KIITOS! www.familar.fi