YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 277 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 53/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 277 Annettu julkipanon jälkeen 9.5.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Pansion sotasataman ruoppaaminen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Senaatti kiinteistöt HAKEMUS Senaatti kiinteistöt on ympäristölupavirastoon 19.9.2005 toimittamassaan ja sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa eroosiolaatan rakentamiseen ja pohjasedimentin ruoppaamiseen Pansion sotasatamassa sekä pilaantuneiden ruoppausmassojen sijoittamiseen Pansion satamassa sijaitsevaan Turun Sataman rakentamaan eristyspenkereeseen ja puhtaiden ruoppausmassojen läjittämiseen Rajakarin läjitysalueelle Turun kaupungissa. Lisäksi hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Pansion sotasataman päälaiturin ja tykkilaiturin edustalle rakennetaan puolustusvoimien alustyyppien muuttumisen vuoksi teräsbetoninen eroosiolaatta. Jatkossa päälaituria tulevat käyttämään vesisuihkualukset ja tykkilaituria vierasveneet. Eroosiolaatan rakentaminen edellyttää pohjasedimentin poistamista alueelta. Voimassaolevat päätökset Länsi Suomen vesioikeus on 19.3.1998 antamallaan päätöksellä nro 17/1998/4 myöntänyt Turun kaupungille (Turun Satamalle) luvan muun muassa sataman väylien ja satama altaiden ruoppaamiseen sekä muiden päätöksessä mainittujen kohteiden ruoppaamiseen ja läjittämiskelpoisiksi todettujen ruoppausmassojen läjittämiseen Turun kaupungin omistamalle merialueelle Pohjois Airistolle Rajakarin loiston luoteis pohjoispuolelle. Vesiylioikeus on 17.5.1999 antamallaan päätöksellä nro 43/1999 muuttanut vesioikeuden päätöstä kalatalousmaksua koskevan lupamääräyksen 8) osalta, mutta pysyttänyt sen muilta osin. Lupapäätöksen mukaan läjitys saadaan suorittaa vain tason 18 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna, kuitenkin siten, että siltä osin kuin läjitystä suoritetaan läjitysalueen itäosassa 13 m:n väylän väyläalueella, läjittäminen saadaan suorittaa vain tason 19 m alapuolelle keskivedenkorkeudesta mitattuna. Ruopattavista massoista on lupamääräyksen 4) mukaan tehtävä

2 etukäteen HELCOM suosituksen mukaiset näyteanalyysit ja tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen ruoppauksen aloittamista. Ruoppaus ja läjitystyöt on päätöksen mukaan tehtävä mahdollisimman suuressa määrin 15.7. jälkeisellä kesä ja syysjaksolla. Länsi Suomen ympäristölupavirasto on 28.12.2004 antamallaan lainvoimaisella päätöksellä nro 125/2004/4 myöntänyt Turun Satamalle luvan ruoppaus ja täyttötöiden suorittamiseen Pansion sataman alueella ja ruoppausmassojen läjittämiseen mereen Rajakarin alueelle Turun kaupungissa. Kuvaus hankkeesta Eroosiolaatta Eroosiolaatta on 15 m leveä. Laatan kohdalle tehdään massanvaihto siinä laajuudessa, että se voidaan perustaa kantavalle kitkamaapohjalle tai kalliolle. Pohja tasataan eroosiolaatan kohdalla sepelillä. Ruoppaus Ruoppaustyöt suoritetaan aallonmurtajan suojassa sijaitsevan laiturin edustalla, jossa virtaukset ovat vähäisiä. Vesisyvyys ruopattavalla alueella on 5 6 m. Ruopattavat pilaantuneet massat ovat pääasiassa savea ja silttiä. Päälaiturin edustalta ruopataan noin 3 300 m 2 :n suuruiselta ja tykkilaiturin kohdalta noin 1 200 m 2 :n suuruiselta alueelta. Pilaantuneiden sedimenttien ruoppaussyvyys on noin 0,5 m ja näiden massojen kokonaismäärä on noin 2 300 m 3. Päälaituria rakennettaessa merenpohjaa on täytetty louhoksella ja moreenilla noin 5 m:n etäisyydelle laiturista. Louhetta saattaa esiintyä myös ruopattavalla alueella. Pilaantuneiden sedimenttien poistamisen jälkeen alueelta kaivetaan louhetta läheltä laituria ja puhdasta heikkokantoista sedimenttiä syvemmältä meren pohjasta. Puhtaita sedimenttejä on noin 9 000 m 3. Rakennettavan eroosiolaatan kohdalla ruoppaus suoritetaan kantavan kitkamaan yläpintaan asti. Ruoppaustöiden ajaksi ruopattava alue eristetään veden pinnasta meren pohjaan asti ulottuvalla silttiverholla. Silttiverho on vettä läpäisevä geotekstiili, joka estää hienoaineksen läpipääsyn ja jonka tarkoituksena on estää pilaantuneen sedimentin leviäminen ja veden samentuminen ruoppausalueen ulkopuolella. Silttiverho on kellukkeiden varassa uiva verhorakenne, joka ankkuroidaan mahdollisimman tiiviisti rantaan tai muuhun rakenteeseen laiturin läheisyyteen. Suojaverhosta tehdään avattava ruoppauskaluston liikkumisen mahdollistamiseksi. Kulkuaukot mitoitetaan mahdollisimman pieniksi. Verhon sijainti ja kulkuaukot määritetään urakoitsijan kanssa ennen töiden aloittamista. Ruoppaus suoritetaan yleisesti hyväksytyllä menetelmällä kuten imuruoppauksella tai kaivuruoppauksella (kahmarikauha). Suunnitelman mukaisessa ruoppauksessa erilaiset ruoppausmenetelmät eivät silttiverhosuojauksen johdosta aiheuta merkittäviä eroja ruoppausalueen ulkopuolisen veden laatuun. Työssä käytettävä ruoppausmene

3 telmä ja kalusto ilmoitetaan lupa ja valvontaviranomaisille urakoitsijan tultua valituksi. On mahdollista, että kaikkea ruoppaustyötä ei voida tehdä vain yhdellä menetelmällä. Pilaantuneiden sedimenttien poistamisen jälkeen louhe poistetaan esimerkiksi avoimella kuokkakauhalla. Ruoppausmassojen sijoittaminen eristyspenkereen sisäpuolelle Pilaantuneet sedimentit (2 300 m 3 ), joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön 19.5.2004 antaman ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1, sijoitetaan Turun Sataman eristyspenkereen sisäpuolelle, joka sijaitsee Pansion satama alueella sotasataman vieressä. Ruoppausmassat kuljetetaan eristyspenkereen sisäpuolelle proomulla. Pilaantuneet massat stabiloidaan eristyspenkereen sisäpuolelle, jolloin ne eivät ole yhteydessä ulkopuoliseen vesialueeseen eivätkä massojen sisältämät haitta aineet leviä eristealueen ulkopuolelle. Ruoppausmassojen läjitys mereen Louheen alta ruopattavat puhtaat massat (9 000 m 3 ), jotka ovat pääasiassa savea, läjitetään Rajakarin meriläjitysalueelle Pohjois Airistolle Rajakarin loiston luoteis pohjoispuolelle, jonne Turun Satamalle on myönnetty läjityslupa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 17/1998/4. Ruoppausmassat kuljetetaan läjitysalueelle proomulla. Ruoppausmassojen sijoittaminen maalle Pilaantuneita sedimenttejä ei voida käyttää esim. rannan maisemointiin alueen läheisyydessä, koska massat sisältävät maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviä ohje ja raja arvoja ylittäviä haitta ainepitoisuuksia. Sedimenttien suuren vesipitoisuuden vuoksi ne olisi kuljetettava säiliöautolla loppusijoitettavaksi, mikä olisi hyvin hidasta ja kallista. Normaalilla kuorma autokalustolla kuljettaminen edellyttäisi massojen kuivaamista ennen kuljetusta. Sedimentit voidaan kuivata ruoppausaltaan läheisyyteen rakennetuissa läjitysaltaissa, geosäkeissä tai mekaanisesti puristimilla tai lingoilla. Suunnittelualueella ei ole tilaa läjitysaltaiden rakentamiseen. Rantapenkereen geoteknisen stabiliteetin vuoksi geosäkkien edellyttämää kuivatuskenttää ei todennäköisesti voi sijoittaa lähelle rantaa, joten ruoppausmassat olisi siirrettävä lietelavoilla tai putkistolla kuivatusalueelle. Ruoppausmassojen kuivattaminen läjitysaltaissa tai geosäkeissä on kohtalaisen hidasta, arviolta kaksi kuukautta. Koneellinen kuivaus on huomattavasti nopeampaa, arviolta kaksi viikkoa, mutta ruopattava massa ei saa sisältää kiviä. Maalle sijoitettaessa ruoppausmassan kuivauksesta, kuljetuksesta ja vastaanottomaksuista muodostuu arviolta 240 000 270 000 euron lisäkustannus verrattuna eristyspenkereen sisäpuolelle sijoittamiseen. Maalle sijoittamisesta aiheutuisi myös ympäristöhaittoja sedimentin kuivauksen ja kuormaautokuljetusten vuoksi.

Hankealueen hallinta Suojeltavat kohteet Vesialueen tila 4 Hakija omistaa Pansion sotasataman alueen ja on vuokrannut sen puolustusvoimille. Alue on kaavoitettu Turun yleiskaava 2020:ssa erityisalueeksi, eivätkä suoritettavat toimenpiteet ole kaavan vastaisia. Asemakaavassa ruoppausalue on merkitty vesialueeksi (Laivaston vesitila 488:3). Noin 800 m:n etäisyydellä hankealueen eteläpuolella sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva Ruissalon lehdot (FI0200057), joka on suojeltu sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella. Alueella on 12 luontodirektiivin liitteen I luontotyyppiä, joista viisi on priorisoituja, kolme luontodirektiivin liitteen II lajia ja kahdeksan lintudirektiivin liitteen I lajia. Ruissalo on luokiteltu myös kansainvälisesti arvokkaaksi lintualueeksi, IBA alueeksi (Important Bird Area). Alueella ei ole tehty ruoppaussuunnitelmaa varten virtaamamittauksia, mutta keskimääräiset virtausnopeudet ovat mahdollisesti luokkaa 0,5 m/s. Merentutkimuslaitoksen tilastojen mukaan poikkeamat teoreettisesta keskivedenkorkeudesta lähimmällä mareografilla (Turku, Ruissalo) ovat olleet HW +1,00 m ja LW 0,75 m. Rehevöitynyt merialueen vyöhyke on levinnyt viime vuosina Saaristomeren sisäosista kohti Airistoa. 50 % fosforin ja 32 % typen aiheuttamasta merialueen kokonaiskuormituksesta on peräisin Aurajoen valuma alueelta. Merialuetta kuormittavat myös puhdistetut jätevedet, joita johdetaan mereen mm. Turun, Raision ja Naantalin kaupunkien alueilta. Rehevöityminen aiheuttaa veden samentumista ja näkösyvyyden heikentymistä. Turun ja Naantalin merialueen happitilanne on pääasiallisesti ollut hyvä vuosina 2001 ja 2004. Pohjoissalmessa veden hygieeninen laatu on avovesikautena vuonna 2001 ollut tyydyttävä, mutta lopputalvella sen laatu on ollut huono Jalostajanrannassa ja välttävä muilla jätevesien purkualueilla. Kasviplanktontutkimusten perusteella Turun lähisalmien tila on parantunut, mutta Airiston alueen tila on sen sijaan huonontunut. Rusko ja sinilevien määrä on kasvanut sekä rakkolevä on lähes kadonnut. Pohjaeläimistön tila on heikentynyt Airistolla. Myös sataman ja Pukinsalmen pohjaeläimistö on likaantunut, mutta yleensä jätevesipäästölähteiden lähialueilla pohjaeläimistön tila on lievästi parantunut. Sedimenttitutkimukset Pansion sotasatamassa suoritettiin maaperän laatututkimus, jonka yhteydessä tutkittiin myös sedimenttien laatua yhdeksästä näytepisteestä. Tutkimus tehtiin telakka alueella ja sen edustalla olevalla merialueella. Näytepisteet 106, 107 ja 108 sijaitsivat ruopattavalla alueella. Näytepisteistä 101 103 otettavien näytteiden avulla oli tarkoitus rajata alueet ja syvyydet, joissa esiintyy ympäristöministeriön antaman ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1 ja tason 2 ylittäviä haittaainepitoisuuksia. Näytepisteet 104 109 sijoitettiin aikaisemmin tutkimattomien laiturien läheisyyteen. Näytepisteistä 106 ja 109 ei saatu näytettä, koska pohja oli suurta louhetta tai kalliota. Pisteistä 101

Arvio hankkeen vaikutuksista 5 ja 102 otetuista näytteistä analysoitiin tributyylitina (TBT) ja trifenyylitina (TFT). Näytepisteestä 103 otetusta näytteestä analysoitiin näiden lisäksi lyijyn (Pb), sinkin (Zn) ja kuparin (Cu) pitoisuudet. Näytepisteistä 104, 105, 107 ja 108 otetuista näytteistä analysoitiin TBT, TFT, PAH (polyaromaattiset hiilivedyt), PCB (polykloorattu bifenyyli) ja alkuaineista arseenin (As), kadmiumin (Cd), kromin (Cr), nikkelin (Ni), lyijyn (Pb), sinkin (Zn) ja elohopean (Hg) pitoisuudet. Lisäksi näytteistä, joista analysoitiin haitta ainepitoisuuksia, analysoitiin myös kuiva ainepitoisuus, hehkutusjäännös, tiheys ja raekoko pitoisuuksien normalisointia varten. Näytepisteessä 101 syvyydeltä 0 0,5 m otetuissa näytteissä esiintyi tasolla 2 olevia pitoisuuksia TBT:aa sekä 0,5 0,8 m otetuissa näytteissä tason 1 ylittäviä pitoisuuksia TBT:aa, näytepisteessä 102 syvyydellä 0 0,2 m ja 1,0 1,3 m otetuissa näytteissä esiintyi tason 1 ylittäviä pitoisuuksia TBT:aa ja syvyydellä 0,2 0,5 m otetuissa näytteissä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia TBT:aa. Näytepisteessä 103 syvyydeltä 0,2 0,5 m otetussa näytteessä oli tason 2 ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja sinkkiä sekä syvyydellä 0,2 0,5 m tason 2 ylittäviä pitoisuuksia TBT:aa. Näytepisteessä 104 syvyydeltä 0 0,3 m otetussa näytteessä oli tason 1 ylittäviä pitoisuuksia nikkeliä ja elohopeaa sekä tason 1 ylittäviä pitoisuuksia PCB yhdisteitä ja TBT:aa sekä tason 2 ylittävä pitoisuus PCB 138:aa. Näytepisteestä 105 otetussa pintanäytteessä (0 0,2 m) oli tason 1 ylittäviä pitoisuuksia PAH yhdisteitä ja näytepisteessä 107 otetussa pintanäytteessä (0 0,2 m) oli tason 1 ylittäviä pitoisuuksia PAH yhdisteitä, PCB yhdisteitä, lyijyä ja TBT:aa sekä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä. Näytepisteessä 108 otetussa pintanäytteessä oli tason 1 ylittäviä pitoisuuksia PAH ja PCB yhdisteitä sekä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia TBT:aa. Mereen läjitettävät puhtaat ruoppausmassat ovat pääasiassa savea. Ruoppausalueen näytepisteestä 107 otettujen näytteiden tutkimustulosten mukaan savipitoisuus kasvaa syvemmällä meren pohjassa. Syvyydellä 0 0,2 m (pintanäyte) savipitoisuus oli 33 % ja syvyydellä 0,2 0,5 m savipitoisuus oli 37 %. Näytepisteessä 107 0,2 0,5 m:n syvyydeltä otetussa näytteessä ei todettu haitta aineita. Puhtaiden mereen läjitettävien sedimenttien fysikaaliset ominaisuudet ovat näytepisteessä 107 0,2 0,5 m:n syvyydeltä otetun näytteen perusteella seuraavat: tiheys 1,58 g/ml, kuiva ainepitoisuus 58,9 % ja orgaanisen aineen määrä hehkutushäviönä 1,6 %. Ruopattaessa sedimenttiä vapautuu ruoppausalueen pohjasta ja kiintoainesta sekoittuu veteen, jolloin vesi samentuu. Kauharuoppauksessa todetut kiintoainepitoisuudet ovat olleet luokkaa 30 50 mg/l. Valtaosa suspendoituneesta materiaalista sedimentoituu muutamassa päivässä ja vesi selkiytyy yleensä 1 3 vuorokaudessa. Ruoppauksen yhteydessä veteen vapautuu kiintoaineeseen sitoutuneita ravinteita ja erityisesti fosforia. Veteen vapautuneet ravinteet voivat väliaikaisesti kohottaa veden tuottavuutta. Vapautuneet

Arvio hankkeen vaikutuksista Natura alueeseen 6 ravinteet poistuvat vedestä sitoutumalla biologiseen materiaaliin ja adsorboitumalla kiintoaineeseen. Sedimentin happea kuluttava aines alentaa veden happipitoisuutta. Veden happipitoisuus on suunnittelualueella ollut viime vuosina hyvä eikä happipitoisuus oletettavasti laske haitallisesti ruoppauksen vuoksi. Sedimentin mekaanisessa sekoittumisessa raskasmetalliyhdisteitä vapautuu vain pieniä määriä. Ruoppausalueella esiintyvistä raskasmetalleista lyijy on niukkaliukoinen ja pyrkii pidättymään mineraaliainekseen. Sinkki on melko liukoinen, ja se on kaloille ja äyriäisille myrkyllistä. TBT ja sen hajoamistuotteet ovat niukkaliukoisia ja ne sitoutuvat tehokkaasti orgaaniseen ja epäorgaaniseen materiaaliin. Tämän vuoksi kyseiset yhdisteet leviävät vesiympäristössä käytännössä vain kiintoaineksen mukana. TBT on rasvaliukoinen ja kertyy siksi kaloihin ja merenpohjan eliöihin. TBT ei ole kaloille niin haitallinen kuin kotiloille ja simpukoille. Ruoppausalueella todetut haitta aineet ovat sinkkiä lukuun ottamatta niukkaliukoisia ja pyrkivät pidättymään epäorgaaniseen ja orgaaniseen materiaaliin. Tämän vuoksi haitta aineiden ja veden samentuman leviäminen ruoppausalueen ulkopuolelle voidaan estää geotekstiilistä valmistetulla silttiverholla. Ruoppauksesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa vesiympäristölle, koska haitta ainepitoisuudet ovat pieniä ja sedimentin määrä vähäinen. Pitoisuuksien ei myöskään katsota aiheuttavan haittaa läjitysalueen vesiympäristölle. Ruopattaessa veteen voi liueta vähän TBT:aa, mutta se sitoutuu myös veteen liuenneeseen orgaaniseen ainekseen. Ruoppaus toteutetaan menetelmällä, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän sedimentin vapautumista. Hankkeen vaikutukset ovat vähäisiä ja rajoittuvat lähinnä ruoppausalueen läheisyyteen. Suunnittelualue on sotilasaluetta, jolla ei saa ilman lupaa kalastaa pohjaa laahaavalla tai raskaalla pohjaan ankkuroitavalla pyydyksellä kuten nuotalla, troolilla tai isorysällä. Rehevöitymisen seurauksena särkikalat ovat lisääntyneet voimakkaasti Naantalin ja Turun edustan salmissa. Vastaavasti silakan kanta on taantunut. Ruoppaustyöt toteutetaan kevätkutuisten kalojen kutuajan ulkopuolella. Ruoppaukset tehdään sotilasalueella lähellä rantaa, joten siitä ei aiheudu haittaa vesiliikenteelle. Hakija on tehnyt alustavan esityksen hankkeen työnaikaisesta tarkkailusta. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen 30.3.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle esiarvion Pansion laivastoaseman edustan ruoppauksen vaikutuksista Ruissalon lehtoihin. Esiarvio perustuu kirjallisiin tietoihin, eikä erillisiä maastoselvityksiä ole tehty.

7 Arvio hankkeen hyödyistä ja haitoista Savipohjaisen sedimentin ruoppaus aiheuttaa yleensä veden samentumista, jonka vaikutusalue ja kesto riippuvat kohteen virtauksista ja ruoppausajankohdan sääolosuhteista. Eristämällä ruoppausalue silttiverholla ruoppaus ei aiheuta merkittävää veden samentumista eikä pilaantuneen sedimentin leviämistä ruoppausalueen ulkopuolelle. Samentuminen on joka tapauksessa lyhytaikaista eikä siitä aiheudu haittaa Ruissalon Natura alueen luontotyyppeihin eikä eläinlajistoon. Haitallinen sedimentti kuljetetaan proomulla Pansion sataman täyttöaltaaseen. Kuljetus tai varsinainen ruoppaustyö ei lisää merkittävästi Ruissalon saarelle päätyvää typpilaskeumaa eikä muita päästöjä. Hankkeen aiheuttama vesiliikenteen määrän lisäys on hyvin pieni eikä sillä ole vaikutusta Ruissalon Natura alueen luontotyyppeihin eikä eliölajistoon. Maitse tapahtuvan kuljetuksen päästövaikutukset olisivat todennäköisesti kymmenkertaiset. Ruoppauksesta ja sedimentin poiskuljetuksesta aiheutuvat meluvaikutukset ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia eivätkä Natura alueelle sovellettavat meluraja arvot (45 db) tule ylittymään. Alustyyppien muuttuminen edellyttää eroosiolaatan rakentamista, mikä puolestaan edellyttää ruoppausta. Hankkeen toteuttamisella taataan sotasataman toiminta ja mahdollistetaan uusien alusten käyttäminen. Toiminnasta ei arvioida aiheutuvan haittoja, jotka merkittävästi heikentäisivät alueen luonnonarvoja tai joista aiheutuisi korvattavaa haittaa vesi tai ranta alueiden omistajille. Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää kalataloudellista haittaa. Väliaikaisilla veden laadun muutoksilla ei ole vaikutusta Ruissalon Natura 2000 alueen lajeihin tai luontotyyppeihin. Toteuttamisaikataulu Hakija on pyytänyt lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupa on tarpeen sotasataman toiminnan varmistamiseksi ja ruoppaustöiden suorittamiseksi mahdollisimman samanaikaisesti Turun Sataman ruoppaustöiden kanssa ja samalla kalustolla. Hakijalle aiheutuisi kustannuksia järjestää ruoppaaja alueelle myöhemmin ja myös ympäristön kannalta olisi suotuisaa suorittaa ruoppaustyöt mahdollisimman samanaikaisesti. Ruoppaus ja läjitys voidaan suorittaa loka marraskuussa, kun läjitysalue on suljettu ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Työt suoritetaan kalojen kutuajan ulkopuolella syys huhtikuun välisenä aikana. Työt aloitetaan välittömästi luvan myöntämisen jälkeen ja työt on tarkoitus suorittaa vuoden 2006 aikana. Tarkkailu Ruoppaustyöt aloitetaan pilaantuneen sedimenttikerroksen poistamisella. Tutkimusten perusteella pilaantuneiden sedimenttien ruoppaussyvyydeksi on arvioitu noin 0,5 m. Kyseisen kerroksen poistamisen jälkeen ruoppausalueilta otetaan pintasedimenttinäytteet 0 10 cm:n syvyydeltä kolmesta pisteestä. Sedimenttinäytteistä analy

Turun Sataman suostumus HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 8 soidaan alueella havaitut tason 1 ja 2 ylittävät haitta ainepitoisuudet lyijyn, sinkin, TBT:n sekä PAH ja PCB pitoisuuksien osalta. Mikäli näytteiden normalisoinnin jälkeen alueella todetaan tason 1 ylittäviä pitoisuuksia mainittuja haitta aineita, ruoppaustyötä jatketaan kerroksittain ja pilaantuneiksi todetut massat kuljetetaan pengerrysalueelle. Ruoppaustöiden aikaisia veden laadun tarkkailupisteitä on kolme ja ne sijaitsevat sotasataman alueella ja Pohjoissalmessa. Ensimmäinen vesinäytteenotto suoritetaan ennen ruoppaustöiden aloittamista, minkä jälkeen vesinäytteitä otetaan kahden viikon välein ruoppaustyön aikana. Viimeiset vesinäytteet otetaan noin kahden viikon kuluttua ruoppaustöiden valmistumisesta. Tarkkailupisteestä 1 määritetään sedimenteistä yli tason 1 ja 2 todettuja haitta aineita. Tarkkailupisteistä 2 ja 3 tarkkaillaan vain sameutta. Hakija ei esitä suoritettavaksi kalataloustarkkailua, koska silttiverhon avulla ruoppaustöiden vaikutukset saadaan rajattua hyvin pienelle alueelle. Puhtaiden ruoppausmassojen läjityksen vaikutuksia Rajakarin meriläjitysalueen läheisyyteen tarkkaillaan läjitysalueen tarkkailuohjelman mukaisesti. Poikkeustilanteissa tarkkailuohjelmaa voidaan täydentää tai muuttaa tilanteen edellyttämällä tavalla. Turun kaupungin Satamalautakunta on kokouksessa 8.11.2005 tekemällään päätöksellä antanut suostumuksensa sille, että sotasataman ruoppaamisesta syntyviä pilaantuneita massoja saadaan sijoittaa korkeintaan 3 500 im 3 Pansion altaaseen ja läjityskelpoisiksi arvioitavat massat Turun Sataman läjitysalueelle Rajakarin läheisyyteen Sataman teknisen osaston esittämin ehdoin. Satamalautakunta on todennut, että muilta osin ruoppaukseen ja läjitykseen liittyvät lupaehdot määriteltäneen annettavassa ympäristölupaviraston lupapäätöksessä. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Turun kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 17.3.2006. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa hakemussuunnitelman mukaisesti.

9 Ympäristökeskus on todennut, että tykkilaiturin ruoppauskohteessa louheen alapuolella olevan merenpohjan laadusta ei hakemussuunnitelmassa ole tietoa, vaikka sieltä ruopattavat massat on tarkoitus kuljettaa Rajakarin meriläjitysalueelle. Näiden pehmeiden ruoppausmassojen laatu on niiden meriläjityskelpoisuuden arvioimiseksi selvitettävä hakemuksen täydennyksen liitteessä 5 esittämällä tavalla. Pilaantuneiksi todetut massat on läjitettävä Pansion Sataman pengerrysalueelle. Hakemusasiakirjoista ei käy selville, missä määrin alustyyppien muuttuminen mahdollisesti tulee rasittamaan satama alueen merenpohjaa. Vesisyvyys alueella vaihtelee 5 6 metrin välillä. Eroosiolaatta sijaitsee vain 15 metrin etäisyydellä laiturin reunasta, minkä vuoksi laatan viereiset pehmeät pohjasedimentit voivat voimakkaiden virtausten seurauksena lähteä liikkeelle. Hakemusasiakirjoista ei myöskään selviä, onko Pansion Sotasataman alueella vielä päästölähde, josta pääsee orgaanisia tinayhdisteitä vesistöön. Ruoppauskohteen työnaikainen eristäminen vähentää samentumista ja estää haitallisten aineiden leviämistä. Silttiverhoon tehtäviin kulkuaukkoihin tulisi rakentaa kynnykset esim. tasoon MW 3,0 m. Kulkuaukot on voitava sulkea mahdollisten työkatkojen ajaksi. Verho tulisi pitää paikoillaan koko työn ajan mukaan lukien myös eroosiolaattojen asentamiseen kuluva aika. Ympäristökeskus on esittänyt seuraavia lupamääräyksiä: Rajakarin läjitysalueelle tarkoitettujen ruoppausmassojen läjityskelpoisuus on selvitettävä ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen (19.5.2004) tarkoittamalla tavalla. Tulokset on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi. Rajakarin läjitysalueelle ei saa läjittää ruoppausmassoja, joiden tributyylitinapitoisuus ylittää Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen 19.6.2003 nro 35/2003/4 asettaman tason 150 µg/kg, joka tässä tapauksessa tarkoittaa tributyyli ja trifenyylitinojen summapitoisuutta. Hakijan on seurattava hankkeen vesistövaikutuksia Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin, vähintään kaksi kuukautta ennen töiden aloittamista. Tarkkailuohjelmaan tulee sisältyä myös ehdotus työnaikaisesta seurannasta. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle. Rajakarin meriläjitysalueen käyttämisessä on noudatettava Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen 19.3.1998 nro 17/1998/4 määräyksiä. 2) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskus on todennut, ettei hakemussuunnitelmassa ole riittävästi selvitetty Rajakarin läjitysalueelle läjitettäviksi aiottujen massojen laatua. Suunnitelmassa

10 on todettu, että päälaiturin ja tykkilaiturin edustan pilaantuneen sedimenttikerroksen alta poistettava aines on louhetta ja pääosin savea olevaa heikkokantoista sedimenttiä. Hakija olettaa näiden massojen olevan puhtaita, mutta siitä ei ole esitetty tutkimustuloksia. TEkeskuksen mukaan louhemassojen voidaan perustellusti olettaa olevan mereen läjityskelpoisia, mutta hakemuksesta ei käy ilmi, mikä on louheen osuus 9 000 m 3 :n määräisistä Rajakarin läjitysalueelle läjitettävistä massoista ja kuinka paljon massoista on savea. TEkeskuksen mukaan on todennäköistä, joskaan ei varmaa, että etenkin syvemmällä sedimentissä myös savikerros on puhdasta. Laiturirakenteita on hakemuksen mukaan korjattu mm. 1970 ja 1980 luvuilla, jolloin myös orgaanisten tinayhdisteiden käyttö alusten pohjamaaleissa oli hyvin yleistä. Jos louhemassat on aikanaan ajettu likaantuneiden savisedimenttien päälle, louheen alla oleva savikerros ei ole puhdasta. TE keskus on katsonut, että lupaa mereen läjittämiseen ei tule myöntää ennen kuin läjitettävien massojen laatu on selvitetty. Jos pohjasedimentti on tutkimustulosten mukaan kauttaaltaan puhdasta, lupa mereen läjittämiseen voidaan myöntää. Muussa tapauksessa massoille on etsittävä toinen sijoituspaikka. TE keskus on viitannut 15.8.2000 korkeimman hallinto oikeuden antamaan päätökseen (taltionumero 2158) Naantalin Korjaustelakka Oy:n ruoppausta koskevasta hakemuksesta. Päätöksen mukaan mereen sijoitettavien ruoppausmassojen laatu on tutkittava ennen luvan myöntämistä. TE keskus on edellyttänyt hakijalta kalataloudellisen tarkkailun suorittamista TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Ruoppauksessa käytettävän suojamenetelmän toimivuutta on erityisesti tarpeen seurata. Mikäli orgaaniset tinayhdisteet ruoppausten johdosta leviävät, niiden pitoisuus alueen kalastossa kasvaa aineiden rikastuessa kalojen kudoksiin. TE keskuksen mukaan lupaa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei tule myöntää, koska mereen läjitettävien massojen laatua ei ole selvitetty ja koska tilanteen ennallistaminen on mahdotonta siinä tapauksessa, että massat osoittautuvat likaantuneiksi. 3) Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa pilaantuneiden ruoppausmassojen läjittämisestä hakemussuunnitelman mukaisesti eikä töiden aloittamisesta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muistuttaja on esittänyt seuraavat vaatimukset: Ruoppaus ja massojen läjittäminen tehdään ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Ennen työn aloittamista on esitettävä suunnitelma silttiverhon sijoittamisesta.

11 Puhtaiden ruoppausmassojen läjitys ja läjityksen aiheuttamien vaikutusten tarkkailu tulee toteuttaa Turun Satamalle myönnetyn läjitysluvan mukaisesti (Länsi Suomen vesioikeuden päätös nro 17/1998/4). Hankkeessa tulisi luonnonsuojelulain mukaan tehdä Naturaarvioinnin esiselvitys. Työn aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työnaikainen tarkkailu on toteutettava vähintään hakemuksen liitteenä olleen alustavan työnaikaisen tarkkailusuunnitelman mukaan. Tarvittaessa näytteidenottoa on lisättävä. 4) Saaristomeren merenkulkupiirin mukaan ruoppaamiselle ja ruoppausmassojen läjittämiselle ei ole estettä. Läjitykset eivät saa mataloittaa virallisia väyliä tai yleisesti käytettyjä vesikulkuväyliä. Väylän virallisen syväyksen lisänä on varavesi, joka avomerellä on 15 20 % sekä saaristossa ja satama alueilla noin 10 15 % väylän virallisesta syvyydestä. Mahdollinen väylän tai satama alueen uudelleen merkitseminen virallisilla tunnuksilla varustetuilla turvalaitteilla on kiellettyä ilman asianomaista lupaa. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa merenkulkupiirille ja paikallisesti kuulutuksin. 5) Airiston kalastusalue on vastustanut luvan myöntämistä töiden aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muistuttaja on esittänyt seuraavat vaatimukset: Ruoppaus ja massojen läjittäminen on tehtävä ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisesti ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Töiden suorittaminen edellyttää modernia tietokoneohjattua kuorintatekniikkaa. Missään vaiheessa penkereen sisäpuolelta ei saa lähteä eikä liueta myrkyllisiä tai haitallisia aineita penkereen ulkopuolelle. Ennen työn aloittamista Lounais Suomen ympäristökeskukselle on esitettävä suunnitelma penkereen toimintavarmuudesta ja silttiverhon sijoittamisesta. Toimintavarmuuden saavuttamiseksi penger on tehtävä yhtenäiseksi sekä haitalliset ja myrkylliset massat pumpattava penkereen sisäpuolelle. Ympäristölupaviranomaisen on selvitettävä, voiko nykyinen Rajakarin läjitysalueen luvanhaltija myöntää läjitysoikeuksia muille. Muistuttajan mukaan näin ei voi tehdä. Ruoppaukset ja massojen läjitykset on toteutettava kalojen kutuajan ulkopuolella syyskuun ja huhtikuun 15 päivän välisenä aikana.

12 Ruoppausten läheisyydessä Pohjoissalmessa on tärkeitä ammattija virkistyskalastusalueita. Ennen ruoppausten aloittamista hakijan tulee selvittää tärkeimpien talouskalojen ahvenen, kuhan, mateen ja lahnan kutualueet ja ruoppausten vaikutus niihin. Puhtaiden ruoppausmassojen läjitys ja sen aiheuttamien vaikutusten tarkkailu tulee toteuttaa Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17/1998/4 mukaisesti. Hankkeessa tulisi luonnonsuojelulain mukaan tehdä Naturaarvioinnin esiselvitys. Työn aloittamisesta on tehtävä ilmoitus Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työnaikainen tarkkailu on toteutettava vähintään hakemuksen liitteenä olleen alustavan työnaikaisen tarkkailusuunnitelman mukaan. Tarvittaessa näytteidenottoa on lisättävä. Hakijan tulee suorittaa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle 2 500 euron suuruinen kalatalousmaksu työnaikaisesta kalataloudellisesta ja kalastuksellisesta haitasta. HAKIJAN SELITYS Hakija on 30.3.2006 ympäristölupavirastolle toimittamassaan selityksessä vastannut Lounais Suomen ympäristökeskuksen 1) käsitykseen laatan viereisten pehmeiden pohjasedimenttien liikkeelle lähtemisestä alusten aiheuttamien virtausten seurauksena, että eroosiolaatan tarkoituksena on estää tämä liike ja että laatan suunniteltu laajuus on riittävä ehkäisemään sedimenttien häiriintyminen laatan ulkopuolella. Laatan reunan ulkopuoliselle alueelle tehdään lisäksi louhesuojaus varmistamaan, että virtaukset eivät aiheuta sedimentin liikettä eroosiolaatan ulkopuolella. Pansion sotasataman pilaantumat ovat aiheutuneet alueella aikaisemmin toimineesta telakasta. Puolustusvoimat ei harjoita Pansion sotasataman alueella toimintaa, josta voisi päästä orgaanisia tinayhdisteitä vesistöön. Hakija on todennut Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 2) muistutukseen Rajakarille läjitettävien massojen laadun riittämättömästä selvityksestä, että selvitys ruopattavien massojen laadusta on esitetty hakemuksessa ja täydennetty täydennyksen liitteessä 2. Työnaikaisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti (hakemuksen täydennyksen liite 5) ruopattavien massojen laatua valvotaan koko työn suorituksen ajan. Kaikki tason 1 ylittäviä pitoisuuksia sisältävät sedimentit sijoitetaan pengerrysalueelle ja ainoastaan puhtaat massat sijoitetaan Rajakarin alueelle. Hakijan mukaan läjitettävien ruoppausmassojen laatu on riittävästi selvitetty. TE keskuksen edellyttämästä kalataloustarkkailusta hakija on todennut, että suunnittelualue on sotilasaluetta, jolla ei saa kalastaa luvatta. Hakemuksessa on todettu, että hankkeen vaikutukset veden laatuun ovat vähäisiä. Hakemuksen täydennyksen liitteessä 3 on todettu, että ruoppaustyön haittavaikutukset ovat vähäiset ja vaikutuk

13 set voidaan rajoittaa pienelle alueelle päälaiturin edustalle. Haittaaineiden leviäminen ruoppausalueen ulkopuolelle estetään silttiverhon avulla. Hakijan mukaan kalataloudelliseen tarkkailuun ei ole tarvetta. Töiden aloittaminen välittömästi luvan myöntämisen jälkeen on välttämätöntä puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hakija on todennut Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan muistutuksesta, että ruoppaus ja läjitys tehdään parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen ja ympäristön kuormitus minimoiden. Vaatimukseen silttiverhon sijoittamista koskevan suunnitelman esittämisestä hakija on todennut, että suunnitelma on esitetty hakemuksessa (piirustus 82111054 3). Lisäksi tarkempi selostus silttiverhosta on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 7. Ruoppaukset pyritään suorittamaan kalojen kutuajan ulkopuolella syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että hanke toteutetaan vuoden 2006 kevään aikana. Ruoppaustyöt aloitetaan välittömästi luvan myöntämisen jälkeen. Hankkeen viivästyminen syksyyn haittaisi merkittävästi puolustusvoimien toimintaa. Hakija on todennut Airiston kalastusalueen 5) muistutuksesta, että ruoppaus tehdään parasta käyttökelpoista tekniikkaa käyttäen. Suunnitelma silttiverhosta on esitetty hakemuksessa (piirustus 82111054 3). Lisäksi tarkempi selostus silttiverhosta on esitetty hakemuksen täydennyksen liitteessä 7. Turun Satama vastaa penkereen toimintavarmuudesta. Ruoppaukset pyritään suorittamaan kalojen kutuajan ulkopuolella syyskuun ja huhtikuun välisenä aikana. Hanke aloitetaan välittömästi luvan myöntämisen jälkeen. Kalastusalueen vaatimukseen ruoppausten vaikutusten selvittämisestä tärkeimpiin talouskaloihin hakija on todennut samoin kuin edellä Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukseen kalataloustarkkailusta. Hakija on todennut lisäksi, että hanke pyritään toteuttamaan kalojen kutuajan ulkopuolella. Ruoppauksilla ei katsota olevan vaikutusta Pohjoissalmen kalastusalueisiin. Tämän vuoksi hakija ei ole myöskään katsonut kalastusalueen edellyttämää selvitystä tarpeelliseksi. Hakija on toimittanut selityksensä ohessa esiarvion Pansion laivastoaseman edustan ruoppauksen vaikutuksista Ruissalon lehdot (FI0200057) nimiseen Natura alueeseen. Hakija on todennut, että puolustusvoimien toimintaedellytysten turvaamiseksi on välttämätöntä aloittaa työt välittömästi luvan myöntämisen jälkeen. Hakija on huomauttanut Airiston kalastusalueen muistutuksen tulleen vasta muistutusten jättämiselle varatun ajan jälkeen.

14 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Senaatti kiinteistöille luvan eroosiolaatan rakentamiseen ja pohjasedimentin ruoppaamiseen Pansion sotasatamassa Turun kaupungissa hakemukseen liitetyn ja myöhemmin täydennetyn suunnitelman mukaisesti tämän päätöksen lupamääräysten tarkentamalla tavalla. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppausalue on eristettävä merenpohjasta vedenpintaan ulottuvalla silttiverholla muusta merialueesta ennen ruoppaustyön aloittamista. Verho on painotettava siten, että sen helma pysyy pohjassa. Sukeltajan on tarkistettava asennus ennen ruoppauksen aloittamista. Verhoon saa tehdä tarpeelliset kulkuaukot. Silttiverhoon on kulkuaukkojen kohdalla tehtävä kynnykset, joiden yläreuna on 3 m keskimerivedenpinnan alapuolella tai sitä ylempänä. Kulkuaukot on pidettävä kiinni silloin kun niissä ei liikennöidä. 2) Työt on suoritettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle sekä käyttäen sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen ja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä. Työt on suoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti. Kuljetusproomuja on käytettävä siten, ettei ruoppausmassoja valu mereen kuljetuksen aikana. Kuormauksen jälkeen ennen kuljetusta proomun kansi on huuhdeltava. Mahdolliset esteet merenkululle tai vesiliikenteelle tulee ilmoittaa Saaristomeren merenkulkupiirille ja paikallisesti kuulutuksin. 3) Luvan saajan on tarkkailtava ruoppauksen vaikutuksia merialueeseen Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset tarkkailusuunnitelmiksi on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle hyvissä ajoin ennen ruoppaustoimenpiteiden aloittamista. 4) Tarkkailujen tulokset ja raportit on toimitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailusuunnitelmissa sanotuin määräajoin. Tarkkailutiedot on pyydettäessä annettava myös asianosaisten nähtäväksi.

15 5) Rakennustöiden päätyttyä rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 6) Luvan saaja on vastuussa rakentamisesta mahdollisesti johtuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 7) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Saaristomeren merenkulkupiirille. 8) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa, ja ne on saatettava olennaisilta osiltaan loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 9) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Länsi Suomen ympäristölupavirastolle, Lounais Suomen ympäristökeskukselle, Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Saaristomeren merenkulkupiirille. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä tehtyjen ruoppausten sijainnin osoittava kartta. Perustelut Sotasataman päälaituria ja tykkilaituria käyttävien alustyyppien muuttuminen edellyttää eroosiolaatan rakentamista, minkä vuoksi pohjasedimenttiä on poistettava alueelta. Hankkeen toteuttamisella taataan sotasataman toiminta ja mahdollistetaan uusien alusten käyttäminen. Ympäristölupavirasto katsoo, että kyseessä on toimenpide, josta voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Vesilain 1 luvun 19 :n perusteella asia on käsitelty vesilain mukaisena ottaen vesilain 2 luvun 1a :n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset. Ruoppausalue sijaitsee sotasataman alueella ja ruoppaustöiden ajaksi ruopattava alue eristetään veden pinnasta meren pohjaan asti ulottuvalla silttiverholla, joka estää hienoaineksen ja pilaantuneen sedimentin leviämistä ja veden samentumista ruoppausalueen ulkopuolella. Ruoppausmassoja, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön 19.5.2004 antaman ruoppausmassojen läjittämistä koskevan ohjeen mukaisen tason 1, ei läjitetä mereen. Ruoppausmassat, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1, voidaan sijoittaa Pansion satama alueelle ympäristölupaviraston päätöksen nro 125/2004/4 mukaisen eristyspenkereen sisäpuolelle. Massojen yhteismäärä on 2 300 m 3. Sijoittamiseen on saatu suostumus Turun kaupungin satamalautakunnalta. Turun Satama on 17.1.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle val

16 mistumisilmoituksen muun muassa eristyspenkereen valmistumisesta. Puhtaat ruoppausmassat, joiden haitta ainepitoisuudet alittavat ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1, voidaan läjittää Rajakarin läjitysalueelle noudattaen vesiylioikeuden 17.5.1999 antamalla päätöksellä nro 43/1999 osittain muutetun Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen 19.3.1998 nro 17/1998/4 lupamääräyksiä. Massojen yhteismäärä on 9 000 m 3. Läjittämisen edellytyksenä on, että luvan saaja analysoi hakemussuunnitelman mukaisesti mereen läjitettävien massojen läjityskelpoisuuden ja esittää siitä selvityksen Lounais Suomen ympäristökeskukselle ennen massojen läjittämistä Rajakarin läjitysalueelle. Läjittämiseen on saatu Turun kaupungin satamalautakunnan suostumus. Ruoppausmassojen määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu merialueen pilaantumista. Läjitettävien ruoppausmassojen puhtaus on varmistettava ennen niiden läjittämistä merialueelle. Hankkeesta saatava hyöty on siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannalta tärkeän virkistys tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössä eikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulain tai jätelain vastainen. Lainkohdat Töidenaloittamislupa Perustelut Vesilain 1 luvun 19, 2 luvun 1 a, 6 :n 2 momentti ja 4 luvun 6 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43 ja 46 Ympäristölupavirasto myöntää Senaatti kiinteistöille luvan aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista noudattaen tämän päätöksen määräyksiä. Töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa, koska hanke on kiireellinen sotasataman toiminnan varmistamiseksi ja koska ruoppaustyöt on tarkoitus suorittaa mahdollisimman samanaikaisesti Turun Sataman ruoppaustöiden kanssa ja samalla kalustolla. Töiden aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen määräyksiä muutetaan. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen määräyksiä muutetaan.

Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista 17 Ympäristölupavirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan ratkaisuosan perusteilla muistutukset, joissa vastustetaan luvan saamista töiden aloittamiseksi ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden selvittämistä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että hakemuksen mukaan Rajakarin läjitysalueelle läjitetään vain massoja, joiden haittaainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1. Pilaantuneen pintakerroksen poistamisen jälkeen läjitettävien massojen laatu tarkistetaan hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto ottaa tarkkailua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksissä 3) ja 4). Vaatimukset työn suorittamisesta parhaan käytännön mukaisella työmenetelmällä ja parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla otetaan huomioon lupamääräyksissä 1) ja 2). Ympäristölupavirasto toteaa Naturaselvitystä koskevista vaatimuksista, että luvan saaja on kuulutusmenettelyn jälkeen täydentänyt hakemustaan esiselvityksellä ruoppauksen vaikutuksista Natura 2000 verkostoon kuuluvan Ruissalon lehdot alueeseen. Ympäristölupavirasto toteaa Lounais Suomen ympäristökeskuksen muistutukseen 1) mereen läjitettävien massojen enimmäistributyylitina ja trifenyylitinapitoisuuksista, että ainoastaan puhtaat ruoppausmassat (alle tason 1) läjitetään Rajakarin meriläjitysalueelle hakemussuunnitelman mukaisesti. Ympäristölupavirasto ottaa ympäristökeskuksen muistutuksen huomioon silttiverhoa koskevalta osalta lupamääräyksessä 1) ja vaatimuksen töiden aloittamis ja lopettamisilmoituksen tekemisestä lupamääräyksissä 7) ja 9). Ympäristölupavirasto toteaa Turun kaupungin ympäristö ja kaavoituslautakunnan 3) ja Airiston kalastusalueen 5) muistutukseen silttiverhon sijoittamisesta, että luvan saaja on 20.1.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle suunnitelmapiirroksen silttiverhon sijoittamisesta. Töidenaloitusilmoitusta koskeva vaatimus otetaan huomioon lupamääräyksessä 7). Ympäristölupavirasto toteaa Airiston kalastusalueen vaatimukseen 5), että eristyspenkereen rakentamiseen on myönnetty lupa ympäristölupaviraston lainvoimaisella päätöksellä nro 125/2004/4 ja Turun Satama on 17.1.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle ilmoituksen töiden valmistumisesta. Tuossa päätöksessä on selvitetty eristyspenkereen toimivuus. Tässä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa ei ole kysymys eristyspenkereen rakentamisesta. Rajakarin läjitysalueelle läjittämisen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että läjittäminen

18 tapahtuu Länsi Suomen vesioikeuden päätöksen nro 17/1998/4 ja vesiylioikeuden päätöksen nro 42/1999 perusteella. Nyt puheena olevassa asiassa luvan hakija on saanut läjitykseen edellä mainittujen lupien haltijan suostumuksen. Tällä päätöksellä ei muuteta edellä mainittujen lupien sallimia massamääriä eikä läjitystasoa. Hakemuksen mukaan Rajakariin läjitetään vain massoja, joiden haittaainepitoisuudet alittavat ympäristöministeriön ruoppaus ja läjitysohjeen tason 1. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei ruoppaustöiden suorittamisaikaa ole tarpeen rajata tiettyyn aikaan, koska kyseessä on sotasataman laiturien vierustan alue, jolla ei ole kalataloudellista merkitystä. Läjityksessä merialueelle on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 17/1998/4 määräyksiä ja lupamääräystä 8) sellaisena kuin vesiylioikeus on sen muuttanut. Ympäristölupavirasto ottaa Saaristomeren merenkulkupiirin muistutuksen 4) huomioon lupamääräyksessä 2). Lopuksi ympäristölupavirasto toteaa yleisesti lisäselvitysten vaatimista koskevista muistutuksista, että hakemussuunnitelma täydennyksineen on riittävä asian ratkaisemiseksi. KÄSITTELYMAKSU 1 512 euroa Sovellettu oikeusohje Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevassa taulukossa mainittua työmäärää suurempi, minkä vuoksi maksu peritään 35 % korkeampana. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupavirastojen maksullisista suoritteista (1238/2003) 2

19 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Leena Simpanen Tapio Kovanen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 8.6.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde (09) 173 461 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.