Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinoilla hienoista kasvua. Joukkoviestintämarkkinat

Samankaltaiset tiedostot
Joukkoviestintämarkkinat supistuivat elokuvateattereilla takanaan hyvä vuosi

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoilla pientä kasvua kotitaloudet kuluttavat nyt tilausvideopalveluihin

Joukkoviestinnän markkinatrendit ennallaan vuonna 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Yliopistokoulutus 2015

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Energian hankinta ja kulutus

Yliopistokoulutus 2011

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Yliopistokoulutus 2011

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Velkajärjestelyt 2013

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Koulutuksen talous 2016

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Koulutuksen talous 2017

Yliopistokoulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2011

Koulutuksen talous 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Yliopistokoulutus 2016

Ammatillinen koulutus 2013

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Yliopistokoulutus 2017

Ammatillinen koulutus 2016

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Yliopistokoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Yliopistokoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2011

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Koulutuksen talous 2013

Velkajärjestelyt 2011

Ammatillinen koulutus 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2010

Ammatillinen koulutus 2012

Yliopistokoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Moottoriajoneuvokanta 2018

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Energian hankinta ja kulutus

Ammatillinen koulutus 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Ammatillinen koulutus 2012

Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Valtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Transkriptio:

Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoilla hienoista kasvua Joukkoviestintämarkkinat kasvoivat hieman vuonna. Joukkoviestintämarkkinoiden arvo oli noin 3, miljardia euroa. Markkinoiden arvo kasvoi edelliseen vuoteen nähden 1,2 prosenttia eli runsaat 0 miljoonaa euroa. Joukkoviestintämarkkinat -, miljoonaa euroa Muutos Milj. Milj. % -16 Päivälehdet (- -päiväiset) 1) 0 21,2-2, Muut sanomalehdet 1) 132 135 3,6 2,3 Ilmaislehdet 1) 1 6 1, -5,1 Aikakauslehdet 1) 5 0 12, -3,0 Kirjat 1) 60 15, 6,0 Kustannustoiminta yhteensä 2 2,3-0,2 Televisio 2) 1 03 1 0 2, 2,2 Radio 63 6 1, 2, Internetmainonta Sähköinen viestintä yhteensä 26 1 32 1,5 3,1 13, Äänitteet 1) 5 5 1,6 1,6 Video 5 1,6-2, Elokuvateatterit Tallenneviestintä yhteensä Koko joukkoviestintä 1) Sisältää myös digitaalisen myynnin. 1 3 60 6 21 2,5 5,6 3 0 0,0 2) Sisältää myös Yleisradion julkisen palvelun radiotoiminnan.,5 1, -,1 1,2 Joukkoviestintämarkkinat supistuivat vuosien aikana. Vuonna useimmilla joukkoviestinnän toimialoilla tulos laski tai nousi maltillisesti edelliseen vuoteen nähden. Voimakkainta kasvu oli nettimainonnassa (+13 %) ja kirjamyynnissä (+6 %). Suurinta pudotus oli videotallenteiden myynnissä ja vuokrauksessa (-2 %) sekä ilmaisilla kaupunkilehdillä (-5 %). Helsinki 2.11.201 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Pidemmän aikavälin tarkastelu tuo ilmi mediamarkkinoiden murroksen, jossa sähköisen viestinnän arvo on kasvanut ja kustannustoiminnan arvo laskenut. Kustannustoimintaa ja sähköistä viestintää selvästi pienemmän tallenneviestintämarkkinan arvo on sekin supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, vaikka elokuvateatterien lippu- ja mainosmyynti onkin kasvanut. Kustannusala on edelleen volyymiltaan selvästi suurin sektori Suomen mediamarkkinoilla. Eri sektorien osuudet joukkoviestintämarkkinoiden volyymista 1 (%) Edellä esitetyt laskelmat joukkoviestintämarkkinoista ovat loppukäyttäjätasoisia: esimerkiksi sanomalehtimarkkinoiden kokoa kuvaava luku muodostuu lehtien vähittäishintaisesta tilaus- ja irtonumeromyynnistä sekä mainostuloista. Luvut sisältävät kotimaisen tuotannon ja tuonnin, mutta eivät vientiä. Internetmainonta ja muut mediaryhmät sisältävät jonkin verran päällekkäisyyttä. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoista -, %... Liitetaulukko 2. Sanomalehtien tuottojakaumat -, %... Liitetaulukko 3. Aikakauslehtien tuottojakauma -, %... Liitetaulukko. Radiomainonta -, %...5 Liitetaulukko 5. Televisiotoiminnan (antenni + kaapeli + satelliitti) tuotot -, %...6 Laatuseloste: Joukkoviestintä... 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Sektoreiden osuudet joukkoviestintämarkkinoista -, % Vuosi Kustannustoiminta % Sähköinen viestintä % 2 20 1 21 0 21 6 200 6 6 2 6 200 66 26 200 6 2 200 63 20 62 61 32 60 5 35 5 3 56 3 3 Lähde: Tilastokeskus/Joukkoviestintätilastot Tallenneviestintä % 6 6 6 Yht. milj. 3 1 3 16 3 1 3 1 3 3 3 2 3 3 0 3 0 3 5 0 0 3 0 3 36 3 60 3 0 Liitetaulukko 2. Sanomalehtien tuottojakaumat -, % Vuosi 200 200 200 200 20 Päivälehdet Ilmoittelu 5 56 Tilaukset ja irtonumerot 2 51 Muut sanomalehdet Ilmoittelu 5 5 51 Tilaukset ja irtonumerot Vuoteen 200 asti vain tuotot painetuista lehdistä. Verkkojulkaisujen tuotot sisältyvät vuodesta 20 lähtien. Ilmoittelu sisältää varsinaisen mainonnan lisäksi myös luokitellun ilmoittelun kokonaisuudessaan. Lähde: Sanomalehtien Liitto 51 1 Liitetaulukko 3. Aikakauslehtien tuottojakauma -, %

Mainonta Irtonumeromyynti Tilaukset Vuosi 5 32 5 60 61 62 200 62 62 63 200 2 6 200 2 6 200 0 20 6 0 20 3 1 1 1 Luvut ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus/Joukkoviestintätilastot Liitetaulukko. Radiomainonta -, % Paikallinen mainonta Valtakunnallinen mainonta Vuosi 5 0 60 3 63 200 3 61 3 63 6 200 0 200 2 1 200 26 20 5 5 2 3 2 3 0 0 Lähde: RadioMedia 5

Liitetaulukko 5. Televisiotoiminnan (antenni + kaapeli + satelliitti) tuotot -, % Vuosi 200 200 200 200 20 Tv-maksu/Yle-vero Mainonta 0 2 1 0 2 3 Tilaukset/Maksu-TV 1) Luvut ovat arvioita. Lähde: Tilastokeskus/Joukkoviestintätilastot Arvion lähteet: FiCom, Finnpanel, Kantar TNS, Viestintävirasto, Yhtiöiden toimintakertomukset 1) Sisältää myös tilausvideopalvelut. 2 2 2 2 26 2 2 3 12 16 2 Tilaukset/Kaapeli-tv:n perusmaksut 11 11 13 15 1 11 11 6

Laatuseloste: Joukkoviestintä 1. Relevanssi Tilasto kuvaa joukkoviestinnän eri osa-alueita ja niiden muodostamaa kokonaisuutta. Joukkoviestintä on jaettu seuraaviin kokonaisuuksiin: joukkoviestinnän talous ja kulutus, sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, radio, verkkomedia. Kirjoja sekä ääni- ja kuvatallenteita kuvataan suppeasti joukkoviestinnän taloutta ja kulutusta koskevan yleiskatsauksen yhteydessä. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa useista eri näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus. Tiedot kuvaavat koko Suomea. Tilasto ei sisällä alueellisia tarkasteluja. Tilasto sisältää myös kansainvälisiä vertailutietoja. Joukkoviestintätilastot perustuvat useisiin eri lähteisiin. Valtaosa primäärilähteistä on ulkopuolisten tahojen (mm. viestintäsektorin toimialajärjestöt sekä markkinatutkimuslaitokset) tuottamia tilastoja, tutkimuksia ja muita aineistoja. Osa lähteistä on Tilastokeskuksen tutkimuksia ja muita aineistoja (mm. yritysrekisteri, kulutustutkimus, ulkomaankauppatilastot, ajankäyttö- ja vapaa-aikatutkimukset). Tilasto on tarkoitettu monien eri toimijoiden kuten hallinnon, tutkijoiden, yritysten, alan koulutuslaitosten, järjestöjen ja joukkoviestimien käyttöön. Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti. 2. Menetelmäkuvaus Tilaston tiedot perustuvat erityyppisiin lähteisiin. Osa on hallinnollisiin ja muihin rekistereihin perustuvia kokonaisaineistoja. Osa lähteistä taas on otostutkimuksia. Primäärilähdeaineistot ovat lähtökohtaisesti muualla julkaistuja. Ulkopuoliset tahot tuottavat kuitenkin osan tiedoista pyynnöstä omista rekistereistään. Merkittävä osa joukkoviestintätilastojen taulukoista on jatkojalostettuja. Aineistoa valittaessa ja taulukoiden jalostusvaiheessa sovelletaan laatuharkintaa ja lähdekritiikkiä. Osa-alueiden kuvauksessa käytettävistä lähteistä samoin kuin lähdeaineistojen käytettävyydestä tehdään taustaselvityksiä. Keskeisimmät metatiedot kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Tilastokeskuksen muihin tilastoihin ja tutkimuksiin perustuvien taulukoiden laajemmat metatiedot löytyvät kyseisten tilastojen ja tutkimusten laatuselosteista Tilastokeskus.fi:ssä. Muiden lähteiden tietoihin perustuvien taulukoiden metatietoja on saatavissa kyseisistä organisaatioista. Tietolähde mainitaan kunkin yksittäisen taulukon yhteydessä. Vuoteen asti julkaistuissa painetuissa Joukkoviestimet - Finnish Mass Media -kokoomajulkaisuissa on myös lähteiden tuottajien yhteystiedot. 3. Oikeellisuus ja tarkkuus Tilastojen luotettavuuteen vaikuttavia seikkoja ja epävarmuustekijöitä kerrotaan taulukoiden alaviitteissä. Tarkemmat tällaiset tiedot löytyvät tietojen alkuperäislähteiden metatiedoista.. Ajantasaisuus Joukkoviestintätilastoja päivitetään jatkuvasti. Valtaosa tiedoista on vuosittaisia aikasarjatietoja. Tiedot ovat lopullisia tietoja. Mikäli tieto on ennakkotieto, se kerrotaan alaviitteessä.

5. Saatavuus Tiedot julkaistaan sähköisesti Joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. 6. Vertailukelpoisuus Aikasarja-aineisto on pääosin vuosittain vertailukelpoista. Mahdolliset katkokset aikasarjoissa on merkitty taulukoihin.. Yhtenäisyys Joukkoviestintätilaston tietosisältöä arvioidaan ja uudistetaan jatkuvasti säilyttäen samalla tasapainoinen kokonaiskuva ilmiöalueesta. Joukkoviestintää kuvataan tilastossa vakiintuneista näkökulmista kuten talous, yritysrakenne, vienti ja tuonti, työvoima, sisällöt ja tarjonta, käyttö ja kulutus.

Kulttuuri ja viestintä 201 Lisätietoja Kaisa Saarenmaa Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 02 1 351 joukkoviestimet.tilastokeskus@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Joukkoviestintä- ja kulttuuritilastot. Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 02 1 20 www.tilastokeskus.fi ISSN 16-0 = Suomen virallinen tilasto ISSN -632 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi