MULTAKAARRONNEVAN TUULIVOIMAPUISTON ESITTELY

Puhuri Oy Turvetie 112, PL 47 86600, Haapavesi ESITYS 10.7.2017 Pohjois-Pohjanmaan Liitto Sepänkatu 20 90100 OULU MULTAKAARRONNEVAN TUULIVOIMAPUISTON ESITTELY

SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTA... 2 2 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA... 2 3 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS... 4 3.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot... 4 3.2 Asutus... 5 3.3 Kaavoitus... 5 3.4 Liikenne ja melu... 7 3.5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet... 8 3.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt... 8 3.7 Ilmasto... 9 3.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet... 9 3.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet... 10 4 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA... 11 4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 11 4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan... 15 4.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen... 16 4.4 Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen... 16 4.5 Vaikutukset alueen turvallisuuteen... 16 4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan... 17 4.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 19 5 HANKKEESTA VASTAAVAN EHDOTUS... 20 LÄHTEET... 21 Raportissa olevat liitteet:... 22

1 TAUSTA Puhuri Oy suunnittelee Haapajärven ja Haapaveden kaupunkien raja-alueelle, Multakaarronnevan alueelle, tuulivoimahanketta ja pyytää Pohjois-Pohjanmaan liitolta: Ottamaan Multakaarronnevan tuulivoimahanke huomioon maakuntakaavoituksen suunnittelussa ja lisäämään tämän energiatuotantoalueen potentiaalisena manneralueen tuulivoima-alueena. Tämä projektiesittelyn on Puhuri Oy:n toimeksiannosta laatinut Etha Wind Oy. 2 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA Puhuri Oy:n hankkeessa suunnitellaan rakennettavaksi noin 55 tuulivoimalaa. Voimaloiden tehoa ei ole vielä päätetty, mutta yksittäisen voimalan teho olisi noin 3-5 MW. Voimaloiden torni olisi tavallinen kartiomainen teräsputkitorni tai hybriditorni, jossa olisi betoninen alaosa ja sen päällä teräsputkitorni. Perustustekniikka tullaan valitsemaan myöhemmin, mutta on näillä näkymin maavarainen teräsbetoniperustus. Liityntä sähköverkkoon tarkentuu hankkeen edetessä, mutta tuulivoimapuisto on alustavasti suunniteltu liitettävän lähimpään 110 kv verkkoon. Linja sijaitsee lähimmillään yhden kilometrin päässä suunniteltavista voimaloista. Alueella tehtyjen tuulimittausten perusteella alueen keskituulennopeus on noin 7,2 m/s 166 metrin korkeudella. Voimaloiden yhteenlasketuksi sähköntuotannoksi voidaan alustavasti arvioida noin 700-800 GWh/vuosi, mutta se riippuu mm. valittavasta voimalatyypistä ja lopullisista sijoituspaikoista. Alustava hankkeen tutkimusalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven ja Haapaveden kaupunkien rajan läheisyydessä, pääosin Haapajärven puolella. Hankealuetta lähinnä olevat asemakaavoitetut alueet ovat Haapajärvi ja Kärsämäki, noin kymmenen kilometriä hankealueesta. Hankealue on lähinnä sekametsää kasvavaa osin ojitettua metsämaata, mutta sieltä löytyy myös turvealueita. Maankäyttösopimuksien teko on aloitettu. Projektiomistaja jatkaa keskustelut maanomistajien kanssa ja tekee maankäyttösopimukset kaikki tuulivoimapuistoa varten tarvittavista maa-alueista. Sijoitussuunnitelma on alustava ja sen avulla analysoidaan alueen soveltuvuutta tuulienergian tuotantoon. Alustavia suunnitelmia ja laskelmia hankkeesta sekä alustavia arvioita sen ympäristövaikutuksista on tehty käyttäen tietokannoissa olevaa materiaalia ja lyhyitä varmentavia maastokäyntejä. Alueen lopullinen sopivuus tuulivoimakäyttöön varmistetaan YVA prosessin mukaisesti.

Kuva 1. Hankealue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven ja Haapaveden alueilla.

Kuva 2. Sininen viiva edustaa hankkeen alustavaa tutkimusaluetta. 3 HANKEALUEEN YMPÄRISTÖN KUVAUS 3.1 Alueella sijaitsevat tai sille suunnitellut toiminnot Alueella on tällä hetkellä Puhuri Oy:n emoyhtiön Kanteleen Voiman omistamia turvetuotantoalueita, mutta muilta osin alue on pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen korkein kohta on noin 145 metriä merenpinnan yläpuolella. Trafi:lta tullaan hakemaan tarvittavat lentoesteluvat ja puolustusvoimilta tullaan hakemaan lausunto hankkeelle. Lähimmät vireillä olevat muut tuulivoimahankkeet ovat: Puhuri Oy:n suunnittelemat 8 voimalaa Hankilanneva-hankkeessa Haapaveden kaupungin alueella, noin yhden kilometrin etäisyydellä Multakaarronnevan hankealueesta. Abo Wind Oy:n suunnittelemat 8 voimalaa Ristiniitty-hankkeessa Haapajärven kaupungin alueella, noin viiden kilometrin etäisyydellä Multakaarronnevan hankealueesta. Abo Wind Oy:n suunnittelemat 2 voimalaa Sauviinmäki-hankkeessa Haapajärven kaupungin alueella, noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Multakaarronnevan hankealueesta.

Abo Wind Oy:n suunnittelemat 8 voimalaa Savineva-hankkeessa Haapajärven kaupungin alueella, noin kymmenen kilometrin etäisyydellä Multakaarronnevan hankealueesta. 3.2 Asutus Haapajärvellä oli vuoden 2017 toukokuun lopussa asukkaita 7318. Tutkitun alueen ympärillä on jonkin verran asutusta. Asutus on esitetty kuvassa Kuva 7. Lähin isompi asutuskeskittymä on Olkkola, joka sijaitsee noin 1.5 kilometrin etäisyydellä alustavan tutkitun alueen kaakkoispuolella. Voimalat sijoitetaan niin että 40 db(a) ohjearvo ei ylitetä vakituisissa asunnoissa eikä loma-asunnoissa ja etäisyyttä tulee tässä tapauksessa vähintään kaksi kilometriä. 3.3 Kaavoitus Tuulivoimaloiden rakentaminen usean voimalan kokonaisuuksiksi on linjassa valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden (VAT) ja valtioneuvoston päätöksen (13.11.2008) kanssa. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan vuonna 2003 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 2005. Kaava tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallintooikeuden 25.8.2006 tekemällä päätöksellä. Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa käsitellään seuraavat aihepiirit: energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turvetuotantoalueet) kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Ensimmäinen vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2013. Ympäristöministeriön vahvistuspäätöksestä tehtiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen viisi valitusta. Maakuntahallitus antoi 2.5.2016 KHO:lle lausunnon valituksista. Kuvassa Kuva 3 on osoitettu Multakaarronnevan tuulivoimahankkeen sijoittuminen suhteessa ensimmäiseen vaihemaakuntakaavaan.

Kuva 3. Maakuntakaavan 1. vaihe. Alustava hankealue merkitty sinisellä viivalla. SL on luonnonsuojelualue. Maakuntakaavan toisessa vaiheessa käsitellään seuraavat aihepiirit: maaseudun asutusrakenne kulttuuriympäristöt virkistys- ja matkailualueet seudulliset materiaalikeskus- ja jätteenkäsittelyalueet seudulliset ampumaradat puolustusvoimien alueet Maakuntavaltuusto hyväksyi 2. vaihemaakuntakaavan 7.12.2016 ja se on lainvoimainen. Kuvassa 4 on osoitettu Multakaarronnevan tuulivoimahankkeen sijoittuminen suhteessa toiseen vaihemaakuntakaavaan.

Kuva 4. Maakuntakaava, 2. vaihe. Alustava hankealue merkitty sinisellä viivalla. Punaiset EO-alueet ovat turvetuotantoalueita ja SL on luonnonsuojelualue. Kolmannessa vaihemaakuntakaavassa käsitellään seuraavat aihepiirit: Pohjavesi- ja kiviainesalueet Mineraalipotentiaali- ja kaivosalueet Oulun seudun liikenne ja maankäyttö Tuulivoima-alueiden tarkistukset Vaalan ja Himangan kaavamerkintöjen tarkistukset Muut maakuntakaavamerkintöjen päivitykset Kolmannen vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut julkisesti nähtävillä 26.1. 26.2.2016. Hankealueella ei ole voimassa olevia tai vireillä olevia yleiskaavoja eikä asemakaavoja. Hankealueen läheisyydessä lähin osayleiskaava-alue on Kärsämäen keskustan osayleiskaava. 3.4 Liikenne ja melu Alueen läheisyydessä ei ole merkittäviä melulähteitä. Valtatie 28 kulkee hankealueen pohjoispuolella noin 1,5 kilometrin päässä alustavasta hankealueesta. Keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 28 hankealueen kohdalla on noin 840 autoa, josta raskasta liikennettä on noin 132 autoa. Alueella on lisäksi pienempiä teitä, joiden liikennemäärät ovat vähäisiä. (Liikenneviraston liikennemääräkartta)

3.5 Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonarvoiltaan tärkeät kohteet Hankkeessa sovelletaan YVA-menetelmää, missä tullaan tekemään kattavat selvitykset. Lähellä olevat suojelualueet esitetään kuvassa 6. Arvokkaita moreenimuodostumia, kallioalueita tai tuuli- ja rantakerrostumia ei ole tiedossa hankkeen lähialueella. Kuva 5. Luonnonsuojelualueet ja pohjavesialueet. 3.6 Maa- ja kallioperä sekä vesistöt Maaperä on lähinnä sekalajitteista maalajia (SY), paksua turvekerrosta (Tvp) ja karkearakeista maalajia (KY). (http://www.gtk.fi/) Hankealueen lähellä sijaitsevat suuremmat vesistöt ovat Settijärvi, Aholanjärvi ja Kuusaanjärvi, jotka ovat järjestyksessä noin 2,5 kilometriä kaakossa, 2,5 kilometriä etelässä, neljä kilometriä idässä. Hankealueen läheisyydessä ei ole pohjavesialueita.

3.7 Ilmasto Hankealue sijaitsee noin 85 kilometrin etäisyydellä merestä. Tuulivoiman kannalta oleellista on tuulennopeus. Paikallisten tuulimittausten perusteella hankealueen vuoden keskituulennopeus 166 metrin korkeudessa on noin 7,2 m/s. Tuulivoimalat kannattaa sijoittaa korkeiden mäkien rinteille, joissa tuuliolot ovat muuta maastoa hieman paremmat. 3.8 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu uudelleen koko Suomessa vuosien 2010-2014 aikana. Kuuleminen uusista alueista on järjestetty vuoden 2016 alussa ja kuulemisten pohjalta tehdään tarvittavia päivityksiä. Edelliset 1990-luvulla tehdyt maisema-aluerajaukset ovat voimassa, kunnes uudet valtakunnalliset maisema-alueet on vahvistettu. Hankealuetta lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on noin kuuden kilometrin päässä lounaassa sijaitseva Kalajokilaakson maisema-alue. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat alueet ovat sijaitsevat Haapaveden kaupungin alueella yli yhden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tunnettuja muinaisjäännöksiä ei ole identifioitu alueelta. YVA prosessin yhteydessä tehdään tarkempia selvityksiä.

Kuva 6. Alueen muinaisjäännökset ja arvokkaat alueet. 3.9 Matkailu ja elinkeinot sekä virkistysalueet Matkailijoita Haapajärvelle houkuttelee mm. museot ja erilaiset kulttuuritapahtumat. Haapajärvellä sijaitsee Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikkö, joka toimii yhtenä elinkeinoelämän moottorina.

4 ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA 4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Yleisesti ottaen tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset liittyvät useimmiten maisemaan, pyörivän roottorin aiheuttaman varjon välkkeeseen ja meluun. Tiedot alueen asutuksesta on saatu Maanmittauslaitoksen aineistosta. Alustaviin voimalasijainteihin nähden lähimmät vakituiset asunnot ja vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yli kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista. Tarkoituksena on, että kaikkien voimaloiden lähivaikutusalueella asuvien kanssa keskustellaan sijoitussuunnitelmasta. Kuva 7. Alustavan hankealueen lähimmät asutukset Maanmittauslaitoksen aineiston pohjalta. 4.1.1 Varjovälke Välkemallinnuksessa käytetyn voimalan napakorkeus on 175 metriä ja roottorin halkaisija 150 metriä. Kokonaiskorkeus on siten 250 metriä. Laskelmissa on otettu huomioon myös jo kaavoitettu Hankilannevan tuulivoimahanke, jossa on käytetty samaa mallinnusvoimalaa, lukuun ottamatta yhtä Kärsämäen puolella sijaitsevaa voimalaa, jossa kaavamääräysten vuoksi kokonaiskorkeus on rajoitettu 230 metriin.

Hankkeen edetessä tullaan suorittamaan laskelmia niillä voimalatyypillä, jotka harkitaan hankekehityksessä. Oletettavasti rakennettavat voimalat tulevat olemaan suuremmat kuin tämän päivän voimalat. Näin ollen voimalamäärä arvioidaan mahdollisimman suureksi, jottei välkerajat ylittyisi. Laskelmat on tehty WindPRO-ohjelman versiolla 3.1. Välkelaskelmia päivitetään hankkeen ja luvituksen edistyessä. Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon 55 alustavaa voimalapaikkaa Multakaarronnevalla ja 8 voimalaa Hankilannevalla ja sääolot, mutta ei puustoa eikä muuta kasvillisuutta. Mahdollinen välkevaikutus on lyhytaikainen ja ajoittuu lähinnä aamu- ja ilta-aikaan, jolloin aurinko on matalalla. Kaavoituksen yhteydessä välkevaikutukset arvioidaan uudelleen kaavoitettavalle sijoitussuunnitelmalle sekä valitulle voimalatyypille. Välkevaikutusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa. Kuva 8. Varjon vaikutusalue. Mallinnus on tehty Multakaarronnevan 55 alustavalla voimalalla käyttäen napakorkeudeltaan 175 metristä voimalaa, jonka lavan pituus on 75 metriä. Mallinnuksessa on huomioitu myös Hankilannevan kahdeksan voimalaa, joista yhdelle voimalalle on rajoitettu kokonaiskorkeutta kaavamääräysten vuoksi. Mallinnus päivitetään YVA:n ja kaavan yhteydessä.

4.1.2 Melu Melumallinnuksessa käytetyn voimalan napakorkeus on 175 metriä ja roottorin halkaisija 126 metriä. Voimalan lähtömelu on 106,2 db(a). Voimala on valittu maksimivaikutusten arvoimiseksi ja oletettavasti rakennettavat voimalat tulevat olemaan hiljaisempia. Laskelmat on tehty WindPRO-ohjelman versiolla 3.1. Melulaskelmia päivitetään hankkeen ja luvituksen edistyessä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana melua aiheutuu mm. maansiirtokoneista, nostureista, ajoneuvoliikenteestä sekä rakentamisesta. Rakennustyömaan melu on paikallista ja ajoittuu pääasiallisesti päiväaikaan. Tämän vuoksi meluvaikutukset eivät kasva merkittäviksi. Tiestön ja perustusten rakentaminen tuottaa eniten melua ja lisääntyvä liikenne saattaa nostaa tien melutasoa hieman. Rakentaminen kestää vain lyhyen ajan suhteessa tuulivoimaloiden elinkaareen, joten meluvaikutuksetkin voidaan katsoa lyhytkestoisiksi. Tuulivoiman käytön aikaisesta melusta suurin osa syntyy lapojen liikkeestä sekä koneiston mekaanisista äänistä. Hankkeen melulaskelma on tehty ISO 9613-2:n mukaan. Laskelmat on tehty Ympäristöministeriön helmikuussa 2014 antamien ohjeiden mukaisesti. Tehtyjen laskelmien mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä asetuksessa Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista annettuja 40 db(a) ohjearvoja vakituisen eikä vapaa-ajan asuntojen kohdalla. Melun leviämistä on havainnollistettu oheisessa kuvassa.

Kuva 9. Äänen vaikutusalue. Mallinnus on tehty Multakaarronnevan 55 alustavalla voimalalla sekä huomioiden Hankilannevan kahdeksan voimalaa käyttäen voimalamallia, jonka lähtömelutaso on 106,5 db(a). Yhden Hankilannevan voimalan kokonaiskorkeutta on rajoitettu kaavamääräysten vuoksi. Mallinnus päivitetään YVA:n ja kaavan yhteydessä. Mainitussa asetuksessa säädetään toimivien tuulivoimaloiden aiheuttaman laskennallisen tai mitatun melutason ohjearvot. Melulle altistuvalla alueella melutaso ei saa ulkona ylittää seuraavassa taulukossa lueteltuja A-taajuuspainotetun keskiäänitason ohjearvoja. Asetus on tullut voimaan 1.9.2015. Taulukko 1. Ohjearvot valtioneuvoston asetuksessa. Työterveyslaitoksen julkaiseman tuoreen selvityksen mukaan 10 % väestöstä alkaa kokea tuulivoimamelun sisällä häiritsevänä, kun ulkomelu ylittää 40 dba (Hongisto, V. 2014). Mallinnuksessa saadut meluarvot ovat kaikkien asuntojen osalta tämän alle, joten voidaan todeta, että melu

ei ole häiritsevää. Äänitasoa enemmän melun häiritsevyyteen näyttäisi vaikuttavan muut tekijät (esim. tuulivoimalan näkyminen tai yleinen asennoituminen tuulivoimaa kohtaan). Saman selvityksen mukaan tuulivoimaloiden äänitasolla ja unen laadulla ei ole todettu olevan yhteyttä. 4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesistöön sekä ilmaan Tuulivoimaloiden ja sähköaseman lisäksi hankealueelle tullaan rakentamaan teitä ja tuulivoimaloiden pystytyspaikkoja. Tuulivoimaloiden pystyttämisen yhteydessä alueen teitä voidaan joutua vahvistamaan. Tuulivoimalan komponenttien ja voimalan pystyttämiseen tarvittavan kaluston paikalle saaminen edellyttää usein vähintään 4-6 metrin levyistä tietä, joka kestää 17 tonnin akselipainon ja on enintään 8 astetta kalteva. Erikoisajoneuvoja käyttämällä kaltevuus voi olla enintään 14 astetta. Tuulivoimaloiden isojen osien kuljetus tarkoittaa erikoiskuljetuksia, joista voi olla lyhytaikaista haittaa muulle liikenteelle. Pystytyspaikan rakentaminen tarkoittaa puuston raivaamista korkeintaan noin puolen hehtaarin alalta kutakin tuulivoimalaa kohden. Alueelle ajetaan kivimurskaa niin, että pystytyspaikasta saadaan tukeva ja tasainen. Tuulivoimapuiston sisäinen sähköverkko toteutetaan maakaapeleilla, jotka pääsääntöisesti seuraavat alueen sisäistä tieverkostoa. Liityntä sähköverkkoon tarkentuu hankkeen edetessä, mutta tuulivoimapuisto on alustavasti suunniteltu liitettävän lähimpään 110 kv verkkoon. Sähkölinja sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä alustavasta hankealueesta. Vaikutukset maa- ja kallioperään ovat vähäiset. Mikäli käytetään maavaraista teräsbetoniperustusta, kaivetaan maahan 0,6-4 metriä syvä kuoppa, johon valetaan betonia noin 600 700 m 3, siten että perustuksen koko on lopulta noin 22 x 22 metriä. Teräsbetoniperustus pitää voimalan pystyssä omalla painollaan. Voimaloiden elinkaaren päätyttyä perustukset voidaan purkaa ja kierrättää, tai peittää ja maisemoida, jolloin alue voidaan palauttaa lähes luonnontilaiseksi. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueisiin, koska tuulivoimaloita tai muita rakenteita ei rakenneta pohjavesialueille. Vain pieni osa hankealueen kokonaispinta-alasta on voimaloiden tai muiden rakenteiden käytössä. Tuulivoimaloiden rakentaminen jättää siis suuren osan alueesta ja sen luonnosta nykyiselleen. Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus ilmastoon, sillä toteutuessaan se syrjäyttäisi lähinnä kivihiililauhteella ja maakaasulla tehtyä sähköä. Suunnitellun tuulivoimapuiston vuosituotantoa (n. 700 800 GWh) vastaava määrä sähköä yhteispohjoismaisessa sähköpörssissä aiheuttaisi siten CO2-päästöjä noin 250 000 300 000 tonnia/vuosi (syrjäytetyn sähkön CO2-ominaispäästökerroin 370 g/kwh).

4.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Projektissa ei ole tunnistettavissa merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, mutta projektin koosta johtuen kaikki vaikutukset on selvitettävä tarkasti YVA:ssa. 4.4 Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Hanke tuo kaupungille tuloja kiinteistöveron muodossa ja maanomistajille maankäyttösopimusten mukaisten korvausten muodossa. Rakennusvaiheessa hanke työllistää todennäköisesti paikallisia maarakennusurakoitsijoita ja kuljetusyrittäjiä. Rakentamisaikana erikoiskuljetukset voivat aiheuttaa häiriöitä. Nykykokoisen tuulivoimalan rakentamisessa tarvittavan nosturin kuljettamiseen vaaditaan noin 17 kuorma-autokuljetusta. Kunkin voimalan paikalle tuominen edellyttää noin 10 kuorma-autokuljetusta. Tämän lisäksi perustukset, nosturipaikat ja teiden vahvistaminen edellyttää kuorma-autokuljetuksia, joiden määrä riippuu paikasta. Maavaraisen teräsbetoniperustuksen tekeminen voi tarkoittaa noin 90 kuljetusta, mutta kallioon ankkuroidun perustuksen kohdalla kuljetusmäärät ovat paljon pienemmät. Nosturipaikan vahvistaminen edellyttää muutamaa kymmentä sorakuormaa. Uusien teiden rakentaminen ja vanhojen teiden vahvistaminen voi tarkoittaa noin 150 kuljetusta yhtä tiekilometriä kohti. Rakentamisen valmistuttua liikenne on vähäistä; tuulivoimalat huolletaan yleensä kerran tai kaksi vuodessa ja lisäksi saattaa tulla satunnaisia vikatilanteiden aiheuttamia korjauskäyntejä. 4.5 Vaikutukset alueen turvallisuuteen Tuulivoimalat eivät estä alueen muuta käyttöä, eikä aluetta aidata. Alueella voi siis edelleen esimerkiksi retkeillä, marjastaa, sienestää ja metsästää. Kemikaalien (esim. vaihteisto- ja hydrauliöljy) vuotaminen ympäristöön on estetty voimaloiden konehuoneisiin tai tornin juurelle rakennetuilla säiliöillä tai muilla tiiviillä rakenteilla, joihin vuotamaan päässeet kemikaalit kerätään. Joskus hyvin harvoin tuulivoimala saattaa syttyä palamaan. Palavaa materiaalia on kuitenkin vähän, joten palot rajoittuvat konehuoneeseen. Voimalan tiettyihin sähköjärjestelmiin asennetaan automaattiset sammutusjärjestelmät. Tulipalot eivät siten aiheuta suurta vaaraa tai haittaa. Kylmissä olosuhteissa tuulivoimalan siipiin voi muodostua jäätä. Jään muodostuminen heikentää siipien aerodynamiikkaa ja heikentää tuotantoa. Jäätynyt roottori ei ole balanssissa ja saattaisi myös aiheuttaa voimalan hajoamisen. Jääpalasten iskeytyminen maahan voi myös muodostaa vaaran lähialueelle. Jäätä muodostuu lähinnä lämpötilan ollessa alle nollan ja ilman kosteuden ollessa jään muodostumiselle otollinen. Tutkimusten mukaan useimmat irronneet jääpalat hajoavat pienemmiksi paloiksi ennen osumistaan maahan. Käytännön kokemusten mukaan pisimmillään pieniä jääpaloja voi sinkoutua 200 350 metrin päähän. Useimmissa tapauksissa jää kuitenkin putoaa tornin läheisyyteen. Tämä johtuu siitä, että tuulivoimala ei yleensä pyöri, kun jään muodostuminen on voimakkainta ja se käynnistetään uudelleen vasta kun siipiin kerääntynyt jää on sulanut. Voimalan pyöriessä pienet jääpalat lentävät pienemmästä ilmanvastuksesta johtuen kauemmaksi kuin isot palat.

Jäävaaran torjumiseksi on useita teknisiä mahdollisuuksia ja tekniikka kehittyy nopeasti, kun tuulivoimaa rakennetaan arktisempiin olosuhteisiin. Kaikki tuulivoimalavalmistajat eivät kuitenkaan nykytilanteessa tarjoa ratkaisuja tähän, ainakaan kaikkien malliensa osalta. Jään muodostumista voidaan ehkäistä päällystämällä siivet pinnoitteella, johon jäätä muodostuu vähemmän. Toinen vaihtoehto on siipien sisään rakennettava lämmitysjärjestelmä. Jäätyneet siivet sulatetaan ja kun jää on pudonnut pois, voidaan tuulivoimala taas käynnistää. Siipien lämmittämisen olosuhteiden ollessa otolliset jään muodostumiselle vie noin 1 % tuulivoimalan vuodessa tuottamasta sähköstä. Teknisistä ratkaisuista huolimatta tuulivoimala voidaan joutua ajoittain pysäyttämään jäätymisen takia. Teknisten ratkaisuiden lisäksi vaaraa voidaan pienentää asiasta tiedottamalla ja liikkumista rajoittamalla varoituskylttien avulla. Tuulivoimapuiston alue tullaan varustamaan jäävaaraa koskevin varoituskyltein. 4.6 Vaikutukset kulttuuriperintöön, rakennettuun ympäristöön ja maisemaan Hankealueella tehdään kaavoituksen ja YVA:n yhteydessä muinaisjäännösinventointi. Jos muinaisjäännöksiä löytyy, ne merkitään selkeästi maastoon ja hanketta sopeutetaan niin, että muinaisjäännökseen ei kajota. Yleisesti arvioidaan tuulivoimalan lapojen näkyvän selkeällä ja kuivalla ilmalla 5 10 kilometrin päähän. Tätä kauempana lapojen havaitseminen on vaikeampaa siten, että 15 20 kilometrin etäisyydellä niitä ei enää erota. Torni voi erottua noin 20 30 kilometrin päähän. Sääolosuhteista riippuen etäisyydet voivat olla edellä mainittua selvästi lyhyemmät. Visuaalisten vaikutusten merkittävyys riippuu mm. katselupisteestä ja ajankohdasta, säätilasta sekä tuulivoimaan liitettävistä katselijan mielikuvista. Tuulivoimaloiden ollessa melko uusi asia suomalaisessa maisemassa, voivat ne aluksi kiinnittää huomion tavallista enemmän. Muuttuneeseen maisemaan totutaan muualta saatujen kokemusten mukaan yleensä kuitenkin nopeasti ja tuulivoiman lisääntyessä sen yleinen hyväksyttävyys paranee ja mielikuvat muuttuvat positiivisemmaksi. On myös huomattava, että usein voimaloista näkyisivät ainoastaan osa, esimerkiksi osa roottorin lavasta. Jo muutaman kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat eivät muodosta vallitsevaa maisematekijää tarkasteltaessa voimaloita metsäisiltä alueilta. Osa voimaloista saattaa paikoin näkyä avoimien pelto- ja suoalueiden takaa katsottaessa. Hankkeen maisemavaikutus selvitetään myös YVA:n ja kaavoituksen yhteydessä tekemällä näkemäalueanalyysi ja havainnekuvat paikanpäältä otetuilla kuvilla. Tämän raportin liitteenä on esitetty maisemavaikutuksia havainnekuvien avulla.

Kuva 10. Tuulivoimalat jäävät puustoisessa maastossa usein katveeseen, eivätkä näy ollenkaan. Maisemavaikutuksia voidaan tarkastella myös jakamalla alue eri etäisyyksien mukaan seuraaviin yleisesti tuulivoimahankkeiden maisemavaikutusarvioinneissa käytettyihin vyöhykkeisiin: Lähialue 0 5 km Välialue 5 12 km Kaukoalue 12 25 km Yleisesti voidaan todeta, että lähialueella tuulivoimalan vaikutus on suurin. Tuulivoimaloiden lavat erottuvat ja niiden pyörimisliike vielä korostaa vaikutusta. Välialueella voimaloiden maisemavaikutus pienenee nopeasti. Kaukoalueella voimaloiden vaikutus on jo vähäinen. Lapoja on vaikea erottaa 15 kilometrin etäisyydellä ja torni erottuu enimmillään reilun 20 kilometrin päähän. Edellä mainitut vaikutukset riippuvat suuresti maastosta, maisemasta, sääolosuhteista, voimaloiden sijoittelusta ja monesta muusta asiasta.

Seuraavassa näkemäalueanalyysissä on laskettu voimaloiden teoreettinen näkyvyys lähi-, välija kaukoalueille. Mallinnuksen lähtötietona käytetään Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallia ja Metsäntutkimuslaitos Metlan toimittamaa puustonkorkeustietoa. Aineisto on skaalattu 16 metrin tarkkuuteen. Mallinnus on tehty 25 kilometrin etäisyydelle voimaloista ja mallinnuksen laskentatarkkuus on 25 metriä. Katselupisteen korkeus on kaksi metriä maanpinnan yläpuolella ja tulokset ilmoitetaan näkyville voimaloiden huipuille. Teoreettisessa mallinnuksessa oletetaan, että sää on selkeä. Teoreettinen näkemäalueanalyysi antaa hyvän käsityksen voimaloiden maisemavaikutuksista annetuilla lähtötiedoilla. Koska puuston korkeus ja tiheys muuttuvat ajan kuluessa valokuvasovitteiden tarkastus sopii paremmin paikallisiin vaikutustarkastuksiin. Kuva 11. Multakaarronnevan näkemäalueanalyysi käyttäen 55 voimalaa, jonka kokonaiskorkeus on 250 metriä. Analyysi on tehty 25 kilometrin etäisyydelle voimaloista ja värien perusteella voidaan tarkastella, montako voimalaa havainnointipisteeseen näkyy. 4.7 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Kuten kappaleessa 3.1 todettiin, Hankilannevan tuulivoimahanke on Multakaarronnevaa lähimpänä sijaitse tuulivoimahanke. Yhteisvaikutuksia tämän hankkeen kanssa on arvioitu jo esiselvityksissä ja tullaan huomioimaan myös jatkokehityksessä. Kauempana sijaitsevat suunnitellut tuulivoimahankkeet ovat noin 5-10 kilometrin etäisyydellä alustavasta hankealueesta. Multakaarronnevan hankkeen yhteisvaikutuksia muiden tuulivoimahankkeiden kanssa selvitetään YVA-menettelyn yhteydessä.

5 HANKKEESTA VASTAAVAN EHDOTUS Hanketta varten tarvitaan ensisijaisesti merkintä maakuntakaavaan esitetyssä laajuudessa. Kun projekti on mukana maakuntakaavassa, voidaan aloittaa YVA-menettely, jossa yksityiskohtaisesti tarkistetaan alueen sopivuus tuulienergiatuotantoon. Toimijan tarkoitus on rakentaa niin kustannustehokas tuulivoimahanke, että sen on mahdollista kilpailla vapailla energiamarkkinoilla, mahdollisesti jopa ilman tuotantotukea. Ympäristövaikutukset tullaan selvittämään kattavasti osana YVA-menettelyä ja osayleiskaavan laatimista maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Vaikutusten arvioinnissa arvioidaan tarkemmin mm. meluvaikutuksia, visuaalisia vaikutuksia, maisemavaikutuksia, luontoon kohdistuvia vaikutuksia sekä turvallisuusnäkökohtia. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja vaikutusten lieventämiseen. YVA:n ja kaavan laatimisen osallistumismenettely mahdollistaa sen, että asukkailla on mahdollisuus perehtyä suunnitelmiin ja lausua mielipiteensä kaavaprosessin aikana. YVA-menettelyä edellytetään tuulivoimahankkeilta, joissa kokonaisteho on vähintään 30 MW tai voimaloita on vähintään 10 kpl. Multakaarronnevan hanke on tätä suurempi, jolloin on selvä, että YVA-menettely on tärkeä seuraava askel projektin kehityksessä. Toimija toteaa, että pienempää projektia voi olla vaikea rakentaa niin kustannustehokkaasti, että projekti voisi menestyä vapailla markkinoilla ilman tuotantotukea. Näin ollen on tärkeä kuunnella sidosryhmien mielipiteitä projektin alkuvaiheessa, koska kannattavaa projektia ei voida toteuttaa, jos projekti jostain syystä on pienennettävä merkittävästi. Lisätietoja hankkeesta antaa Tuomas Ylimaula, Puhuri Oy, tuomas.ylimaula@puhuri.fi. Lisätietoja tämän projektiesityksen sisällöstä antaa Jukka Rönnlund, Etha Wind Oy, puh. 0405777568, jukka.ronnlund@ethawind.com. Oulu 10.7.2017 Tuomas Ylimaula Puhuri Oy Tiedoksi Haapajärven kaupunki, Juha Uusivirta, kaupunginjohtaja Haapaveden kaupunki, Antti-Jussi Vahteala, kaupunginjohtaja

LÄHTEET Kuntien internetsivut Pohjois-Pohjanmaan liiton internetsivut Liikenneviraston liikennemääräkartat Maanmittauslaitoksen maastotietokanta Museoviraston internetsivut Paikkatietoikkuna, Maanmittauslaitoksen karttapalvelu Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset o Hongisto, V. 2014: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset 2014. Työterveyslaitos. Ympäristöhallinnon paikkatietopalvelut OIVA ja Hertta Valtioneuvosto (2015). Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151107

Raportissa olevat liitteet: Havainnekuvat Havainnekuvissa on käytetty lähtötietoina alustavaa Multakaarronnevan 55 voimalan sijoitussuunnitelmaa, Maanmittauslaitoksen maastokorkeustietokantaa sekä voimalaa, jonka napakorkeus on 175 metriä ja lavan pituus on 75 metriä, jolloin kokonaiskorkeudeksi tulee 250 metriä. Valokuvat on otettu suunniteluun hankealueen lähialueilta, joissa on asutusta tai jota käytetään virkistysalueena. Kuvat antavat hyvän yleiskuvan voimaloiden näkyvyydestä ja maisemavaikutuksista kuvauspisteeseen, vaikka voimaloiden sijainnit voivatkin muuttua teknisen suunnittelun ja kaavoituksen edetessä. Kuvien epävarmuus on kohtalainen, koska kiintopisteitä on minimimäärä ja niiden täsmällinen sijainti on epävarmaa. Tästä johtuen voimaloiden sijainti ja koko voivat hieman poiketa todellisuudesta.

Kuva 12. Havainnekuvien katselupisteet ja kuvaussuunnat. Kuva 13. Kuvauspiste PP1, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 6300 metriä. Kuva 14. Kuvauspiste PP2, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 6500 metriä.

Kuva 15. Kuvauspiste PP3, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 4800 metriä. Kuva 16. Kuvauspiste PP4, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 2600 metriä. Kuva 17. Kuvauspiste PP5, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 2800 metriä. Kuva 18. Kuvauspiste PP6, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3000 metriä. Kuva 19. Kuvauspiste PP7, josta lähimpään voimalaan on etäisyyttä noin 3600 metriä.