Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 5.9.2017 Viite 1510030635 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOIMA- HANKE, PORI MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAA- VAN EHDOTUSVAIHE)
AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOIMAHANKE, PORI MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) Päivämäärä 5.9.2017 Laatija Tarkastaja Arttu Ruhanen Janne Ristolainen Tuulivoimahankkeen meluselvitys osayleiskaavan ehdotusvaiheessa Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 8/2013 aineistoa. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1 _20120501 Viite 1510030635 Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 2. MELUN OHJEARVOT 1 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa 2 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 2 3.1 Tuulivoimalatiedot 2 3.2 Melulaskenta 3 3.3 Maastomalli 4 4. TULOKSET 5 4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset 5 4.2 Pienitaajuinen melu 5 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 6 5.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset 6 5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin 7 5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen 7 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Melulaskennan lähtötiedot ja tuulivoimaloiden akustiset tiedot Meluvyöhykekartta
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 1 1. YLEISTÄ Satawind Oy ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy suunnittelevat tuulivoimaloiden sijoittamista Lammin alueelle Poriin. Tässä selvityksessä on mallinnettu tuulivoimalaitosten aiheuttamat melutasot niiden ympäristössä. Meluselvitys liittyy Rambollissa laadittavaan hankkeen osayleiskaavan ehdotusvaiheeseen, joten tässä selvityksessä käsitellään vain ehdotuksen mukaista hankevaihtoehtoa. Edellinen hankkeen 18 tuulivoimalaa käsittävän kaavaehdotuksen meluselvitys laadittiin 21.3.2016. Tämän jälkeen voimaloiden määrä on vähentynyt neljääntoista, osa voimaloista on siirtynyt ja tarkasteltava tuulivoimalamalli on vaihtunut. Melumallinnus tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisesti. Koska kyseessä on kaavavaiheen selvitys, on meluvyöhykkeiden mallinnuksessa ja reseptoripistekohtaisessa mallinnuksessa käytetty laskentamallia ISO 9613-2. Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeen 2/2014 mukaisesti. Työ on tehty Satawind Oy:n ja A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n toimeksiannosta. Kaavoitustyön projektipäällikkönä Rambollissa toimii yksikön päällikkö Annu Tulonen. Meluselvityksen ovat Rambollissa tehneet projektipäällikkö ins.(amk) Janne Ristolainen ja projektipäällikkö ins. (AMK) Arttu Ruhanen. 2. MELUN OHJEARVOT 2.1 Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Ohjearvot on annettu absoluuttisina lukuarvoina, joissa ei huomioida taustamelua. Asetusta sovelletaan maankäyttö- ja rakennusalan mukaisessa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyissä ja valvonnassa sekä ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja valvonnassa. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvan melupäästön takuuarvon perusteella määritelty laskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutason eivät saa ulkona ylittää melulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitason L Aeq ) ohjearvoja taulukossa 1 esitetyn mukaisesti. Taulukko 1. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot 1107/2015 Ulkomelutason L Aeq päivällä klo 7-22 Ulkomelutason L Aeq yöllä klo 22-7 Pysyvä asetus 45 db 40 db Loma-asutus 45 db 40 db Hoitolaitokset 45 db 40 db Oppilaitokset 45 db - Virkistysalueet 45 db - Leirintäalueet 45 db 40 db Kansallispuistot 40 db 40 db
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 2 Elinympäristöön vaikuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä sekä tällaista toimintaa harjoitettaessa huomioon otettavista sisämelutasoista säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä. Valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen tehdään 5 db lisäys, mikäli tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista altistuvalla alueella. 2.2 Asumisterveysasetuksen melutason toimenpiderajat asuntojen sisätiloissa Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle (ns. asumisterveysasetus). Asetus korvaa aiemmin käytössä olleen asumisterveysohjeen (STM oppaita 2003:1). Asuinhuoneistojen asuinhuoneisiin (paitsi keittiö ja muut tilat) toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle L Aeq 7-22 35 db ja yöajan keskiäänitasolle L Aeq 22-7 30 db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Lisäksi on huomioitava melun erityisominaisuudet eli mahdolliset kapeakaistaisuus- ja impulssimaisuuskorjaukset. Asetus sisältää toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle, jotka on annettu taajuuspainottamattomina tunnin keskiäänitasoina L eq,1h. Taulukko 2. Yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun toimenpiderajat terssikaistoittain (Asumisterveysasetus). Päiväaikana sallitaan 5 db suurempia arvoja. Kaista / Hz L Leq, 1h / db 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 3. MELUMALLINNUKSEN TIEDOT 3.1 Tuulivoimalatiedot Kaavaehdotus sisältää 14 tuulivoimalaitosta. Mallinnus tehtiin Siemens SWT-DD-142 3500 kw laitosmallilla, joiden napakorkeus on 150 metriä. Voimalamallin melutiedot on saatu Siemensin toimittamasta dokumentista Developer Package, SWT-DD-142, Document ID: W P TE-30-0000- 2440-01, 2017.06.21. Dokumentin mukaan samasta voimalaitoksesta on saatavilla kolme eri tehoversiota nimellisteholtaan 3,5-3,9 MW ja näistä valitaan kuhunkin kohteeseen yksi. Lammin osayleiskaavan melumallinnukset on tehty nimellisteholtaan 3,5 MW vaihtoehdolla, jonka äänitehotasoksi valmistaja on ilmoittanut 105,0 db. Kaikissa tehoversioissa on käytettävissä kolme noise modea, joiden äänitehotasot ovat välillä 100-104 db. Siemens on ilmoittanut antavansa takuun tässä mallinnuksessa käytetyille melupäästöarvoille. Tuulivoimalaitosten koordinaatit on esitetty taulukossa 3. Taulukossa 3 esitetyissä tuulivoimalaitoksen koordinaateissa Z-koordinaatti kertoo maaston korkeuden metreissä merenpinnan yläpuolella tuulivoimalan sijaintipaikalla (MML:n korkeustieto).
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 3 Taulukko 3. Tuulivoimalaitoksen koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Tunnus X Y Z 1 220436 6850444 25 2 219930 6851191 25 3 219564 6851529 23 5 219814 6852026 33 6 219530 6852622 30 8 219116 6852171 23 9 219097 6852944 22 10 218852 6853435 28 13 218464 6852465 20 14 218006 6853217 15 15 218220 6853846 18 16 218321 6854676 28 17 217665 6854593 18 18 217623 6855184 28 3.2 Melulaskenta Melulaskennat tehtiin Ympäristöministeriön hallinnon ohjeita 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen raportin mukaisilla laskentaparametreilla ja -menetelmillä. Liitteessä 1 on esitetty melulaskentojen oleelliset lähtötiedot esim. laskentaparametrit. Meluvyöhykelaskenta ja lähimpien altistuvien kohteiden luona tehdyt reseptoripistelaskennat on tehty SoundPlan 7.4 -melulaskentaohjelmaa ja siihen sisältyvää ISO 9613-2 -melulaskentamallia käyttäen. SoundPlan -ohjelmistosta saa lisätietoa internet-sivustolta www.soundplan.eu ja ISO 9613-2 laskentamallista kyseisestä standardista. ISO 9613-2 -mallissa tuulen nopeutta tai suuntaa ei voida varioida, vaan laskentamallissa on oletuksena lievä myötätuuli melulähteestä laskentapisteeseen päin. Malli huomioi kolmiulotteisessa laskennassa mm. maastonmuodot sekä etäisyysvaimentumisen, ilman ääniabsorption, esteet, heijastukset ja maanpinnan absorptio-ominaisuudet. Tuulivoimaloiden suunniteltujen sijaintipaikkojen ja melulle altistuvien kohteiden välinen korkeusero ei ylitä 60 metriä. Tästä syystä tuulivoimaloiden melupäästöarvoon ei tehdä korkeuseroista johtuvaa korjausta ennen melulaskennan tekemistä. Meluvyöhykelaskennat on tehty laskentapisteverkkoon ja ohjelma interpoloi melutasot laskentapisteiden välisille alueille. Lisäksi tehtiin reseptoripistelaskentoja yksittäisiin reseptoripisteisiin eri suunnilla olevien lähimmän asutuksen kohdalla (kuva 1). Pienitaajuisen melun tarkastelu tehtiin YM:n ohjeessa 2/2014 esitetyn mukaisesti erillislaskentana. Taajuuspainottamattomien terssikaistakohtaisten ulkomelutason laskenta tehtiin kolmeen reseptoripisteeseen (reseptoripisteet 7, 13 ja 16), joiden kohdalla on melulaskennan mukaan voimakkain äänitaso. Rakennuksen sisälle aiheutuvia pienitaajuisia melutasoja arvioitiin DSO 1284 laskentamenetelmässä esitettyjen asuintalon julkisivun ilmaääneneristävyysarvojen avulla. Kaikki esitetyt melutasot ovat suoraan mallinnuksen tuloksia, eikä niihin ole lisätty mitään mahdollisia häiritsevyyskorjauksia.
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 4 Kuva 1. Reseptoripisteiden sijainnit 3.3 Maastomalli Laskennassa käytetty maastomalli on laadittu Maanmittauslaitoksen laserkeilaukseen pohjautuvasta Korkeusmalli 2 m aineistosta, jossa korkeustieto on esitetty 2*2 m ruudukoissa ja 0,3 m korkeusresoluutiolla. Maa- ja vesialueiden absorptio ja heijastukset syötettiin maastomalliin MML:n maastotietokannan rajausten mukaisesti. Kolmiulotteinen maastomalli sisältää siis laskenta-alueen maanpinnan korkeusvaihtelut sekä maan- ja vedenpinnan heijastukset ja absorption. Maastomallissa ei huomioitu rakennuksia. Mallissa ei ole huomioitu metsäkasvillisuutta melua vaimentavana tekijänä. Metsäkasvillisuus (puusto yms.) voi vaimentaa melua, mikäli kasvillisuusvyöhyke on riittävän korkea ja syvyys on suuri. Kuitenkin ympäristömeluarvioinneissa pääsääntöisesti kasvillisuuden vaikutusta ei oteta huomioon, koska vyöhykkeiden pysyvyydestä ei voida olla varmoja (esim. puuston avohakkuut). Myöskään laskentamallien kyvystä huomioida luotettavasti puuston vaikutus melun etenemiseen oikein ei ole vielä riittävästi tutkittua tietoa. Mikäli tuulivoimalan perustus on 60 metriä korkeammalla kuin asuin- tai lomarakennus (enintään 3 km tuulivoimalasta), tulee yksittäisen asuin- tai lomarakennuksen kohdalla tehtävässä reseptoripistekohtaisessa laskennassa lisätä kyseisen tuulivoimalan melupäästöön 2 db. Hankealueella tuulivoimalan perustusten ja enimmillään kolmen kilometrin etäisyydellä laitoksista sijaitsevien
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 5 altistuvien kohteiden välinen maanpinnan korkeusero on alle 60 metriä, jolloin melupäästöarvoon ei tehdä korjausta ennen melulaskennan tekemistä. 4. TULOKSET Mallinnuksen tulokset pätevät selvityksessä käytetyllä laitosmallilla ja sen melupäästöllä sekä muilla suunnittelutiedoilla. Mikäli rakennettavan tuulivoimalaitoksen melupäästö on nyt tarkasteltua suurempi tai tuulivoimaloiden sijainti tai napakorkeus muuttuvat merkittävästi, tulee mallinnus ja meluvaikutusten arviointi päivittää. 4.1 Meluvyöhyke- ja reseptoritulokset Laskennalliset meluvyöhykkeet (A-painotettu keskiäänitaso) on esitetty liitteen 2 melukuvassa. Meluvyöhykkeet ovat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulivoimalaitokset tuottavat suurimman mahdollisen melupäästön koko päivä- tai yöajan. Todellisuudessa tuulennopeus vaihtelee päiväja yöaikana ja todellinen päivä- tai yöajan äänitaso tuulivoimaloiden ympärillä vaihtelee sen mukaisesti. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen ja mallinnus on tehty myötätuuliolosuhteen vallitessa kaikkiin ilmansuuntiin. Meluvyöhykelaskentojen mukaan yhtään asuin- tai lomarakennusta ei ole melualueella, jossa melutaso ylittää 40 db. Reseptoripistelaskentojen tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. Reseptoripistelaskentojen tulokset Reseptori Rakennuksen tyyppi Äänitaso, db 1 Asuin 32,4 2 Asuin 36,0 3 Loma 36,3 4 Loma 36,3 5 Loma 36,1 6 Asuin 36,1 7 Asuin 36,4 8 Asuin 35,3 9 Loma 34,2 10 Asuin 31,7 11 Loma 31,8 12 Asuin 34,8 13 Loma 36,4 14 Asuin 35,7 15 Asuin 36,3 16 Asuin 37,0 17 Asuin 35,7 4.2 Pienitaajuinen melu Pienitaajuinen melu laskettiin kolmeen reseptoripisteeseen (pisteet 7, 13 ja 16), joissa on mallinnuksen mukaan suurimmat melutasot. Laskentojen tulokset on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 2. Taulukko 5. Lineaariset terssikaistakohtaiset äänitasot ulkona reseptoripisteissä Taajuuskaista, Reseptori 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Hz L Leq, db 7 60 58 56 54 53 50 48 46 43 39 35 Asumisterveysasetuksen yöajan sisämelun toimenpideraja 13 60 58 56 54 53 50 48 46 43 39 35 16 60 58 56 54 53 51 48 46 43 39 35 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 6 Verrattaessa Asumisterveysasetuksen 545/2015 mukaisiin pienitaajuisen melun yöajan toimenpiderajoihin, ovat reseptoripisteissä ulkovaipalta vaadittavat äänitasoerot ( L) 3-9 db 40 Hz - 200 Hz terssikaistoilla. Kaikissa reseptoripisteissä terssikaistoilla 20 Hz, 25 Hz sekä 31,5 Hz ulkomelutasot ovat alle sisätilojen toimenpiderajojen. DSO 1284 -menetelmän mukaiset ääneneristävyysarvot (äänitasoero L) kuvaavat tyypillisen tanskalaisen asuintalon ilmaääneneristävyyttä, jotka vastaavat kohtuullisen hyvin Suomessa käytettyjä rakenteita. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, alittavat terssikohtaiset melutasot toimenpiderajat kaikissa reseptoripisteissä. Asumisterveysasetuksen mukaan päiväajan pienitaajuiselle melulle voidaan hyväksyä 5 db suurempia arvoja kuin yöaikana, joten sisämelutasot alittavat toimenpiderajat myös päiväaikana kaikkien taajuuskaistojen osalta. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että pienitaajuinen melu alittaa ohjearvot myös kauempana tuulivoimaloita, koska laskennan periaatteiden mukaan pienitaajuinen melu vaimenee etäisyyden kasvaessa. 80 70 Pienitaajuinen melu L eq, db 60 50 40 30 20 10 Reseptori 7 ulkomelu Reseptori 7 sisämelu Reseptori 13 ulkomelu Reseptori 13 sisämelu Reseptori 16 ulkomelu Reseptori 16 sisämelu Asumisterveysasetus sisämelu 0 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz Kuva 2. Pienitaajuisen melun laskentatulokset reseptoripisteissä 7, 13 ja 16 5. TULOSTEN TULKINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET 5.1 Melun erityispiirteet ja häiritsevyyskorjaukset Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 tuulivoimaloiden ulkomelutasoista ei mallinnusvaiheessa edellytetä korjauksia tai kannanottoa mahdollisesta impulssimaisuudesta tai kapeakaistaisuudesta. Mahdollinen häiritsevyyskorjaus +5 db tehdään valvonnan yhteydessä tehtävään mittaustulokseen, mikäli melun todetaan olevan kapeakaistaista ja/tai impulssimaista. Impulssimaisuuden ja kapeakaistaisuuden määrittäminen mittaustuloksesta tehdään YM:n ohjeessa Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa 4/2014 esitetyn mukaisesti. Asetus ei sisällä korjausta merkityksellisestä sykinnästä (EAM, Excess amplitude modulation), koska sen määrittämiseen ei ole standardisoitua menetelmää. Tavanomainen tuulivoimalan äänitason vaihtelu (NAM, Normal amplitude modulation) on osa tuulivoimalaitoksen toimintaa ja sisältyy ohjearvoihin.
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 7 5.2 Tuulivoiman melutasot verrattuna melun ohjearvoihin YM:n mallinnusohjeen (2/2014) mukaan ohjearvovertailussa ei huomioida epävarmuutta, kun laskenta tehdään ohjeessa mainituilla parametreilla ja käyttäen valmistajan takaamia melupäästöarvoja (declared value tai warranted level). Tällöin melupäästön takuuarvoon on sisällytetty koko laskennan epävarmuus. Tässä selvityksessä on käytetty melupäästön takuuarvoa. Ulkomelutaso alittaa kaava-alueen ympäristössä kaikkien asuin- ja lomarakennusten kohdalla Valtioneuvoston asetuksen 1107/2015 ulkomelun päiväajan ohjearvon 45 db ja yöajan ohjearvon 40 db. Valtioneuvoston asetuksessa velvoitetaan noudattamaan sisätilojen melun osalta Asumisterveysasetuksessa 545/2015 annettuja sisätilojen melun toimenpiderajoja. Ulkomelun ohjearvoilla pyritään varmistamaan sisämelun osalta arvojen täyttyminen. Käytännöllisesti katsoen kaikki tavanomaiset rakenteet täyttävät 20 db:n eristävyysvaatimuksen (RIL 129-2009 Ääneneristyksen toteuttaminen). Tuulivoimamelun ollessa ohjearvojen puitteissa, tulee eristävyysvaatimukseksi 15 db (= 1107/2015 ulkomelun yöajan ohjearvo L Aeq 22-7 40 db 545/2015 sisämelun toimenpideraja L Aeq 1h 25 db). Koska melutasot ympäristön asutuksella ovat enimmillään 37 db, tulee toimenpiderajaan 25 db päästäkseen eristävyysvaatimukseksi 12 db, joka on siis 8 db pienempi kuin RIL 129-2009 esitetty 20 db. Tämän perusteella myös 545/2015 sisämelun rajat alittuvat ympäristön rakennusten kohdalla. Sisätiloihin arvioidut (ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 arvojen mukaisesti) pienitaajuisen melun tasot alittavat sisätiloihin annetut 545/2015 mukaiset toimenpiderajat ympäristön rakennusten kohdalla. 5.3 Alueen yleiset tuuliolosuhteet ja niiden vaikutus melutasojen esiintyvyyteen Tuuliolosuhteet vaikuttavat merkittävästi tuulivoimalaitoksen meluntuottoon. Meluntuotto ei kasva lineaarisesti tuulennopeuden mukana ja äänitehotason voimistuminen pysähtyy tai alkaa laskea voimalan saavuttaessa tietyn tuulen nopeuden. Hiljaisilla tuulen nopeuksilla voimalaitoksen äänitehotaso on merkittävästi maksimiarvoa pienempi. Tuulennopeus vaihtelee päivä- ja yöaikana ja hetkittäinen äänitaso vaihtelee sen mukaisesti. Mallinnuksen tulokset vastaavat keskiäänitasoja tilanteessa, jossa tuulennopeus on koko päivä- tai yöajan on hyvin voimakasta. Todellinen päivä- ja yöajan keskiäänitaso laitosten ympärillä riippuu tarkastelujakson tuulisuudesta. Tilanne, jossa koko päivä- tai yöajan keskiäänitaso ylittää mallinnetun melutason, on erittäin epätodennäköinen. Kuva 3. Tuuliruusu Suomen Tuuliatlaksesta
MELUMALLINNUS (OSAYLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE) 8 Mallinnuksessa oletetaan olevan myötätuuli tuulivoimaloista kaikkiin ilmansuuntiin. Lammin alueella vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Tällöin mallinnuksen mukaisia melutasoja esiintyy todennäköisesti useimmin voimaloiden koillispuolella. Hankealueen lounaispuolella mallinnuksen mukaisten melutasojen esiintyminen on harvinaisempaa. Lahdessa 5. päivänä syyskuuta 2017 RAMBOLL FINLAND OY Janne Ristolainen projektipäällikkö Arttu Ruhanen projektipäällikkö
LIITE 1 1/2 Laatija: Arttu Ruhanen, Ramboll Finland Oy Päivämäärä: 5.9.2017 Hankevastaava: Hankealue: Satawind Oy ja A.Ahlström Kiinteistöt Oy Ahlainen Lammi, Pori Mallinnusohjelman tiedot Mallinnusohjelma ja versio: SoundPlan 7.4 Mallinnusmenetelmä: ISO 9613-2 Laskennan lähtötiedot Laskentaverkko Laskentakorkeus: Laskentaruudukon koko: 4 metriä 50*50 metriä Sääolosuhteet Suhteellinen kosteus: Lämpötila: 70 % 15 C Maastomalli Maastomallin lähde: Vaakaresoluutio: Pystyresoluutio: MML, Korkeusmalli 2 m 2,0 m 0,3 m Hankealueen korkeuserot Tuulivoimalan perustusten ja altistuvan kohteen korkeusero yli 60 m (3 km etäisyydellä voimaloista) Kyllä Ei Jos kyllä, mitkä tuulivoimalat: - Maan- ja vedenpinnan absorptio ja heijastukset, käytetyt kertoimet Vesialueet 0 akustisesti kova pinta Maa-alueet 0,4 akustisesti puolikova Ilmakehän stabiilius laskennassa/meteorologinen korjaus Neutraali 0 neutraali - stabiili sääolosuhde Voimalan äänen suuntaavuus ja vaimentuminen Vapaa avaruus Muu Tuulivoimaloiden perustiedot ja akustiset tiedot Tuulivoimalan valmistaja: Tyyppi: Sarjanumero: Siemens SWT-DD-142 - Nimellisteho: Napakorkeus: Roottorin halkaisija: 3,5 MW 150 m 142 m Tornin tyyppi: - Mahdollisuudet vaikuttaa tuulivoimalan melupäästöön käytön aikana ja sen vaikutus meluun Lapakulman säätö: Pyörimisnopeus: Muu, mikä: Kyllä Kyllä Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu
LIITE 1 2/2 Suurin äänitehotaso L WA : 105,0 db Tunnus-/takuuarvo Lähdedokumentti: Developer Package, SWT-DD-142, Document ID: W P TE-30-0000-2440-01, 2017.06.21 Oktaavikaistajakauma: 110 Oktaavikaista-arvot 100 L WA. db 90 80 70 60 50 63 125 250 500 1000 2000 4000 8000 Taajuuskaista, Hz Terssikaistajakauma pienitaajuisen melun alueella: 100 Terssikaista-arvot pienitaajuisen melun alueella 90 L WA. db 80 70 60 50 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Taajuuskaista, Hz *200 Hz:n arvo exrtapoloitu 20-160 Hz:n arvoista Melun erityspiirteiden mittaus ja havainnot: Kapeakaistaisuus / Tonaalisuus Impulssimaisuus Merkityksellinen sykintä (amplitudimodulaatio) Muu, mikä Kyllä Kyllä Kyllä Ei Ei Ei Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu Ei ilmoitettu
Liite Liite 2 1