Jäsentiedote Metsänomistajat Rovaniemi 2/2017 80 vuotta Puheenjohtajan tervehdys 2 Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen perustaminen 2 Metsänhoitoyhdistyksen toiminta 3 Puheenjohtajan tervehdys 4 Muisteluksia Mauri-myrskystä 4 Hirvituhojen korvausjärjestelmän muutokset 5 Puumarkkinakatsaus kesä 2017 5 Puukauppa metsänomistajan tilipäivä 6 Rovaniemen metsänhoitoyhdistys vahvistaa jäsentensä palveluja 7
Puheenjohtajan tervehdys Tänä vuonna Rovaniemen metsänhoitoyhdistys täyttää 50 vuotta. Tuona pitkänä aikana täälläkin metsänomistajien oma etujärjestö on saanut sille kuuluvan arvonsa. Yleisesti nämä yksityismetsätalouden organisaatiot ovat mahdollistaneet metsien laajan hoidon ja hyväksikäytön, mikä on tuonut yhteiskunnalle valtavan taloudellisen merkityksen. Viime aikoina tehokas metsien käyttö ja hoito on aiheuttanut vilkkaan keskustelun ja jopa kiistelyn metsänhoitotavoista. Tämä on hämmentänyt metsänomistajien mieltä. Monet heistä ovatkin sitä mieltä, että tämä metsäkeskustelu ei aina ole ollut metsänomistajien edun mukaista. Metsänhoidon pitää perustua tutkimustuloksiin ja käytännön kokemuksiin. Lisäksi on muistettava jatkuvan metsätalouden harjoittamisen periaate. Metsänhoitoyhdistyksellä on myös tulevaisuudessa haasteita. Metsänhoitoyhdistysten on toimittava edelleen metsänomistajien tarpeiden mukaan, tarjoamalla monipuolista palvelua, ammattiapua ja toimimalla etujärjestönä. Tämän saavuttamiseksi on meidän kaikkien metsänomistajien, luottamusmiesten ja toimihenkilöiden ponnisteltava saavuttaaksemme keskinäisen luottamuksen. Viime vuosien luonnontuhot ovat tehneet suuria vahinkoja maakuntamme metsille. Monen metsänomistajan hyvät metsänhoitosaavutukset, kädenjäljet, ovat tuhoutuneet. Kuitenkaan emme saisi suhtautua metsänhoitoon välinpitämättömästi, vaan uskokaamme tulevaisuuteen. Siihen meitä rohkaisee viimeisin valtakunnan metsien inventointi. Sen mukaan nuoret metsät kasvavat yhä nopeammin. Nämä nuoret kasvatusmetsän vaativat kuitenkin paljon voimavarojamme. Näitten metsien hoidosta on pidettävä huolta. Monien tulevien tehtävien hoitamiseksi Rovaniemen metsänhoitoyhdistys vetoaakin metsänomistajiin ja muihin osapuoliin, jotta metsien hoito ja maakuntamme tulevaisuus turvattaisiin. Pentti Ylianttila (1987) Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen perustaminen 2 Lapin läänin ensimmäisten metsänhoitoyhdistysten (Turtolan ja Rovaniemen) perustaminen oletettiin olevan kokeilua, sillä monien mielestä metsänhoitoyhdistyksellä Lapin heikoissa taloudellisissa oloissa ei ole menestymisen mahdollisuutta. Rovaniemen Metsänhoitoyhdistyksen perustava kokous pidettiin Rovaniemellä kauppalan valtuuston istuntosalissa maaliskuun 1. päivänä 1937. Kokoukseen osallistui 12 metsänhoidon harrastajaa. Kokouksen avasi Perä- Pohjolan ja Lapin metsänhoitolautakunnan varapuheenjohtaja, piirikuntapäällikkö A. A. Räsänen, selostaen metsänhoitoyhdistyshanketta sekä aiemmin suoritettua mielipiteiden tiedustelu- ja muokkaustyötä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin silloinen Rovaniemen kauppalanjohtaja Kaarlo Hillilä ja sihteeriksi metsänhoitaja Joakim Paloheimo. Metsänhoitaja Kaarlo Sipin pidettyä esitelmän metsänhoitoyhdistyksistä, niiden toimintatavoista ja tarkoitusperistä. Esitelmän pohjalta keskusteltiin vilkkaasti ja päätettiin yksimielisesti perustaa Rovaniemen Metsänhoitoyhdistys. Samassa kokouksessa hyväksyttiin säännöt ja laadittiin perustamisesta sopimuskirja. Metsänhoitoyhdistyksen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin varsinaisiksi jäseniksi metsänhoitaja Eino Snellman, maanviljelijät Oskari Vanhamaa, Oskari Klemetti, Esa Torkkola ja Kalle Yliruokanen sekä opettaja Valo Nuotio. Varajäseniksi valittiin maanviljelijät J. F. Pöykkö, Oskari Hirttiö ja Arvid Kuusela. Samana päivänä johtokunta järjestäytyi, valiten puheenjohtajaksi maanviljelijä Oskari Klemetin ja varapuheenjohtajaksi maanviljelijä Esa Torkkolan. Sihteeriksi valittiin J. F. Pöykkö ja rahastonhoitajaksi maanviljelijä Kalle Yliruokanen. Samassa kokouksessa valittiin jäsenkerääjät eri kylille, yhteensä 23 metsänomistajaa sekä kaikki kunnan metsälautakunnan jäsenet. Näin oli Rovaniemen Metsänhoitoyhdistyksen toiminta aloitettu. Alkuajan toiminta ja rahoitus Metsänhoitoyhdistyksen toiminta lähti ripeästi liikkeelle, sillä kuukauden kuluttua perustamisesta julistettiin metsänhoidonneuvojan toimi haettavaksi ja laadittiin ensimmäinen tulo- ja menoarvio. Toukokuun 1. päivänä 1937 otti metsänhoidonneuvojan tehtävät vastaan Antti Murama. Kahden kuukauden toiminnan jälkeen yhdistys joutui palkkaamaan lisää työvoimaa, koska työtilauksia tuli niin runsaasti. Metsänhoitoyhdistyksen talouden ylläpitämiseen kerättiin toiminnan alkuvaiheessa tuloja hieman eri tavoin kuin nykyisin. 30-luvun lopulla ja 40-luvulla metsänhoito-
yhdistyksen jäseneksi liittyminen maksoi 10 mk. Jäsenmaksua kerättiin aluksi 0,75 mk ja myöhemmin 1 mk tuottavaa metsähehtaaria kohden. Toimitusmaksut olivat 10 20 % kalliimmat ei-jäsenille kuin jäsenille. Oman työn muodosti myös se, että neuvoja keräsi jäsenmaksut jäseniltä. Tähän työhön meni aikaa 2 3 viikkoa vuosittain. Suurimman yksittäisen tulon muodosti valtion avustukset, jotka tulivat metsänhoitolautakunnan kautta ja näiden osuus oli menoista 35 45 %. Ilman tätä avustusta metsänhoitoyhdistyksen toiminta olisi ollut erittäin vähäistä. Sotien aikana 1942-1944 oli kentällä tapahtuva toiminta kokonaan pysähdyksissä. Vasta v. 1946 toiminta oli samalla tasolla kuin ennen sotia. Laki metsänhoitoyhdistyksistä Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan käännekohdaksi muodostui v. 1951. Tällöin tuli voimaan laki metsänhoitoyhdistyksistä metsänhoitomaksuineen. Metsänhoitoyhdistyslaki antoi taloudelliset mahdollisuudet metsänhoitoyhdistystoiminnan kehittämiselle. Yhdistyksen tulojen kasvaessa toimintaa voitiin suunnitella pitkäjänteisemmin ja suunnata jäsenten lisäksi muillekin metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistyksen toiminta Rovaniemen Metsänhoitoyhdistyksen toiminta suuntautui alkuaikoina leimaustöihin. Tähän käytettiin työajasta 70 %. Loput työajasta käytettiin pääasiassa valistustoimintaan, tavoitteena jäsenkunnan lisääminen. Ennen sotia yhdistykselle perustettiin metsänmyyntivaliokunta, tarkoituksena toiminnan monipuolistaminen. Yhdistys teki ensimmäisen hankintapalvelusopimuksen Osuuskunta Metsäliiton kanssa v. 1941, jota ei voitu toteuttaa sotien vuoksi. Sotien jälkeen v.1945 yhdistyksen toiminta oli pääasiassa leimausta, sillä työajasta käytettiin 97 % tähän tehtävään. Seuraavana vuonna tehtiin puunhankintasopimukset Osuuskunta Metsäliiton, Rovaniemen mlk:n ja Rovakairan Sähkö Oy:n kanssa. Metsänhoitotöissä kylvöt, istutukset ja taimikonhoito lähtivät käyntiin varsinaisesti 50-luvun alkupuolella. Uudistamistöissä suurimpana ongelmana oli koivun markkinointi. Yhdistyksen hallituksen kokouksissa mietittiin useaan otteeseen keinoja, miten saataisiin koivun käyttöä lisättyä. Uutta toivoa koivun käytölle tuli v. 1955, jolloin Veitsiluoto Oy osti alueelta ensimmäiset massan valmistamiseen tähtäävät koe-erät. 50-luvun alussa eräät edistykselliset metsänomistajat ehdottivat oman sulfaattitehtaan perustamisesta alueelle sekä pyöreän puun vientiä ulkomaille. Leimaustoiminta oli tärkein palvelumuoto aina 60-luvun loppupuolelle saakka, työajasta käytettiin tähän toimintaan lähes puolet. Metsänparannustoiminta alkoi nousta 70-luvun alussa samoin kuin hankintapalvelu. 70-luvun puolivälissä yhdistyksen toiminta laajeni nopeasti. Pyrkimyksenä oli saada palvelutaso vastaamaan metsänomistajien tarpeita. Piirimetsälautakunnan ja metsänparannuspiirin kanssa sovittu työnjako edesauttoi yhdistyksen kehittymistä. Vuodesta 1982 alkaen myrskyt ovat vahingoittaneet metsiä erittäin usein. Mauri -myrsky v. 1982 oli tuhoisa, sillä yhdistyksen alueelta kaatui kolminkertainen puumäärä hakkuusuunnitteeseen nähden. Tällöin yhdistyksen toiminta oli muutettava olosuhteita vastaavaksi ja toimittava siten, että myrskyn aiheuttamat vahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Toiminta painottui tuhoalueiden arviointi- ja metsänparannussuunnitelmatehtäviin, korjuupalveluun ja tiedotustilaisuuksiin. Yhdistyksen taloudellinen tilanne on ollut vaikea aina v. 1974 saakka. Varsinkin vuosina 1958 1962 jouduttiin toimintaa supistamaan taloudellisen tilan takia. Toimihenkilöitä vähennettiin ja mietittiin keinoja, mitä taloudellisesti tuottavia työmuotoja voitaisiin ottaa käyttöön. Metsänhoitolautakunnalta saamien neljännesmaksuvarojen turvin yhdistys selviytyi. Yhdistyksen toiminta monipuolistui, hankintapalvelu tuli voimakkaasti kuvaan mukaan, taloudellinen tulos kohentui ja palveluja voitiin antaa entistä enemmän. Yhdistys pystyi palkkaamaan lisää toimihenkilöitä. Toimihenkilöitä oli v. 1970 kolme ja v. 1980 kolmetoista. Toimihenkilöillä oli toimistot asuinnoissaan v. 1971 saakka, sen jälkeen toimisto oli piirimetsälautakunnan toimiston yhteydessä Rovakadulla. Metsänhoitoyhdistys muutti omiin tiloihin Maakuntakadulle v. 1974. Metsätalon valmistuttua v. 1977 yhdistys muutti nykyisiin toimitiloihin. 3
Puheenjohtajan tervehdys Tänä vuonna Rovaniemen metsänhoitoyhdistys täyttää 80 vuotta. Toivotankin jäsenet runsain joukoin tervetulleeksi osallistumaan syyskuussa pidettävään juhlaamme ja metsäpäivään Rovaniemen raviradan tiloissa. Metsänhoitoyhdistystoiminnalla on pitkät perinteet valtakunnassa ja niin myös Rovaniemen mhy:llä. Nykyään toimitaan paljolti myös samojen periaatteiden mukaisesti kuin 80 v sitten. Lähtökohtana on ollut koko ajan metsänomistajille järjestettävät palvelut kestävän metsätalouden periaatteiden mukaisesti. Ennen mhy-lain 1951 voimaan tuloa toimintaa rahoitettiin myös jäsenmaksuilla eli siltä osin on palattu juurillemme. Yhdistyksen toimintaa ovat ohjanneet lainsäädännölliset päätökset. Metsien uudistamiseen on vaikuttanut merkittävästi metsänparannuslaki 60-luvun puolivälissä ja erityisesti 80-luvulla voimaan tullut ns. Lapin laki, joka antoi mahdollisuudet uudistaa vajaatuottoisia alueita valtion varoin. 2000-luvulla metsäverotuksen muuttuminen kaikkien osalta pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen oli suurimpia muutoksia koko yhdistyksen historiassa, mikä vaikutti suoraan yhdistyksen jäsenkenttään. Merkittävin viime vuosien muutos on mhy-lain muutoksen kautta metsänhoitomaksun poistuminen. Siirtyminen jäsenmaksupohjaiseen järjestelmään on onnistunut hyvin ja metsänomistajat ovat ottaneet paremmin muutoksen vastaan verrattuna valtakunnalliseen ja Lapin mhy-kenttään. Toiminnallisesti ja palvelujen tarjonnan osalta on viime vuosina tullut muutoksia ja liiketaloudellisesti on menty voimakkaasti eteenpäin eri työlajien lisääntyessä. Metsikkörakenteen muutoksen takia muokkaus- ja viljelymäärät ovat vähentyneet ja nuorempia metsä tulee entistä enemmän hakkuiden piiriin. Kemera-lainsäädäntö on muuttunut ja muuttumassa toivon mukaan palvelemaan joustavammin metsänomistajia. Sitä edelleen kuitenkin tarvitaan, jotta ennen kaikkea taimikot ja nuoret metsät saadaan hoidettua. Uusien jäsenten hankinta ja yhdistyksen toiminnan markkinointityö ovat keskeisimpiä kehittämisalueita tulevina vuosina. Tulevaisuuden näkymät näyttävätkin hyvältä, mutta kilpailu on entistä kovempaa Rovaniemen alueella. Asiantuntevalla palvelulla tähän pystytään vastaamaan ja luottamus metsänomistajiin tulee säilymään. Pekka Lehto puheenjohtaja Muisteluksia Mauri-myrskystä ja talojenpäältä ja ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Olin valmistautumassa hakemaan tyttöystävääni ja hänen vanhempiaan puolukkareissulta Songasta, mutta hakumatka toteutui vasta seuraavana iltana, jolloin myrskyn tuhot avautuivat silmieni eteen. Elettiin keskiviikkoa syyskuun 22. päivää, Maurin päivää vuonna 1982. Myrskyä pidetään Lapissa pahimpana miesmuistiin. Mauri-myrskyn aiheutti trooppisen myrskyn jäänne, joka voimistui uudelleen myrskyksi Pohjanlahdella edeten Perämereltä Oulun ja Kemin yli Lappiin. Myrsky nosti Perämeren rannikon veden korkeutta kahdella metrillä tuhoten Kemin ja Tornion venesatamat. Puustotuhot olivat Lapissa 3 miljoona kuutiometriä. 4 Olin ollut päivän töissä Perunkajärvellä ja ajelin kohti kaupunkia. Huomioni kiinnittivät nopeasti liikkuvat pilvet ja tuulen voima auton ohjauksessa. Viirinkankaalle saapuessani soratie pöllysi kuin aavikkomysky ja puut taipuilivat uhkaavan näköisesti. Syödessäni päivällistä alueuutisissa kerrottiin, kuinka palomiehet ovat Korkalovaarassa raivaamassa puita teiden Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksessä puustotuhoja kartoitettiin lentokoneesta ja ne todettiin mittaviksi, useilta tiloilta puustoisimmat metsät olivat täysin lakoontuneet. Onneksi syksy oli edennyt siihen vaiheeseen, että tukkien sinistymisvaara oli pieni. Alkoi kuumeinen puiden markkinointi sahoille, uusien pystyleimikoiden teko lopetettiin ja keskityttiin myrskyleimikoiden- ja vahinkoarvioiden tekoon. Tukeille löytyi useita ostajia Pohjanmaalta. Maaseudulla oli metsureita ja metsänomistajia, jotka ryhtyivät korjaamaan myrskyn aiheuttamia tuhoja. Korjuuta edesauttoi seuraavan talven vähälumisuus, sillä suurin osa hakkuista
tehtiin miestyönä. Metsänhoitoyhdistyksessä oli puolikymmentä mittaporukkaa, joissa oli mittaaja ja ylösottaja, joka myös laski mittalistojen puumäärän. Kolme vuotta Mauri-myrskyn jälkeen lokakuussa kävi luoteensuunnalta Manta-myrsky, joka ei tuhoiltaan ollut läheskään Maurin luokkaa. Vahinkoarvioinneissa Mantamyrskyn luoteinen kaatumissuunta helpotti arvointia, kun puut eri suuntaan kaatuneina. Myrskyn jäljistä maastossa on enää näkyvissä lounaan suunnalta kaatuneet lahonneet kannot. Kyösti Kämä Hirvituhojen korvausjärjestelmän muutokset Hirvituhojen korvausjärjestelmää on päivitetty, uusi järjestelmä voimassa 15.05.2017 Korvausmäärät paranevat keskimäärin kolmanneksen Korvausjärjestelmää on yksinkertaistettu ja selkeytetty Kaksi vahinkoluokkaa (aiemmin neljä) taimille ja varttuneemmalle puustolle (läpimitta yli 7 cm) Ehjät tai vähäisen vaurion taimet/puut -> ei lueta vahingoittuneiksi Pahoin vaurioituneet taimet/puut Pahoin vaurioituneessa mäntytaimessa neulasmassasta on syöty yli 75 %, kaikki ylimmän oksakiehkuran versot ovat vaurioituneet ja/tai kuorivaurio on yli 25 %. Yhden em. kriteerin täyttyminen luetaan pahoin vaurioituneeksi taimeksi. Pahoin vaurioituneessa varttuneessa männyssä vauriokohdan vaipasta on vahingoittunut vähintään 50 %. Luokittelu erikseen männylle, kuuselle, koivulle (plus lehtikuuselle) Taimivaurioissa tarkastellaan neulasmassaa, oksavaurioita sekä kuorivaurioita. Varttuneella puustolla tarkastellaan kuorivaurioita. Hirvituhot voivat olla korkeintaan 3 vuotta vanhoja ja taimikon on täytynyt olla kasvatuskelpoinen ennen hirvituhoa. Korvausta varten hirvituhoalueen täytyy olla vähintään 0,1 ha yhtenäinen taimikko/metsä. Tuhoalueita voi yhdistellä. Maastossa tarkastellaan ainoastaan kasvatukseen tarkoitettujen taimien/puiden vahinkoja. Korvauskynnys, 170, täyttyy nyt useammin. Maanomistaja voi yhdistellä tuhokohteita, vaikka useamman kunnan alueelta ja korvauskynnys on edelleen sama 170. Maanomistajan kannattaa kartoittaa säännöllisesti mahdollisia hirvituhoja ja olla yhteydessä Mhy:hyn korvausten saantimahdollisuudesta. Mhy:illä on korvauskriteerien yksityiskohdat ja Mhy osaa arvioida, ylittyykö korvauskynnys. Hirvituhoja on tärkeä ilmoittaa, jotta maanomistaja saa menetyksestään korvauksen sekä hirvituhoja saadaan tilastoitua mm. hirvikannan säätelyä varten. Puumarkkinakatsaus kesä 2017 Markkinahakkuut ja puukauppa 2016/2017 Vuosi 2016 oli Suomen markkinahakkuiden osalta ennätysvuosi (61,8 milj. m 3 ). Tämän vuoden markkinahakkuiden odotetaan kasvavan entisestään (ennuste n 63 milj. m 3 ). Ulkomaisen puun tuonti on pysynyt viime vuodet maltillisella tasolla, sahatavaran vienti (9 milj. m 3 ) on markkinahakkuiden tavoin ennätystasolla ja kotimaassa kuidun kysyntä lisääntyy lähivuosina useammalla miljoonalla kuutiometrillä. Kokonaisuutena kotimaisen puun käyttö siis lisääntyy. Puukaupan osalta vuosi 2016 oli Lapissa aktiivinen: kauppaa käytiin reilulla 1,6 milj m 3 määrä oli toiseksi suurin menneeseen 10 vuoteen. Alkuvuosi 2017 (tammi-toukokuu) oli kuukausiostojen perusteella 15 % aktiivisempi LUKE: Lapin puukauppamäärät (tuhat m2), kumulatiivinen 700 600 500 400 300 200 100 0 Vuosi 2016 Vuosi 2017 Kk Tammi Helmi Maalis Huhti Touko 5
(575 000 m 3 ) viime vuoteen verrattuna. Viikko-ostojen perusteella kesäkuun 2017 ostomäärät ovat viime vuoden kesäkuun tasolla (73 000 m 3 ). Loppuvuodelle tuntuma on, että Lapissa puun kysyntä on vähintään viime vuoden tasoa. Lopputuotteet ja kysyntä Lopputuotemarkkinoilla on LUKEn mukaan kysyntää havusahatavaralla (tuotantoennuste + 9 %), sellulla (+ 3 %), kartongilla (+ 6 %) ja myös vanerilla (+ 5 %). Paperin kysynnän ennustetaan supistuvan entisestään tänä vuonna 3 %. Kattava kysyntä lopputuotemarkkinoilla ennustaa hyvää puukauppavuotta tälle ja myös lähivuosille. Markkinahakkuiden valtakunnallinen kasvuennuste on 4 %. Lapissa kesäkorjuukohteilla kysyntää on kaikille muille puutavaralajeille, paitsi koivukuidun kysyntä on edelleen heikohkoa. Loppuvuodesta talvikohteiden kysyntää edesauttavat kuidun lisääntyvä kysyntä (tehdasinvestoinnit) sekä menneen talven hyvät korjuukelit (varantojen purku). Puuta kannattaakin tarjota myyntiin säännöllisesti. Toteutuvien tehdasinvestointien täysimääräiset vaiku- tukset realisoituvat loppuvuonna 2018, joten lähivuosien kuidun kysyntä on nousujohteinen. Lapin osalta investointipäätöstä odotetaan tänä vuonna Camcelta (Kemijärvi) Kaidi siirsi investointipäätöstään tulevaisuuteen EU:n ympäristövaliokunnan raportin perusteella. Puun kysyntä yksityismetsistä lisääntyy, mutta puun nimellishinnassa nousu on maltillista (jos sitäkään). Pellervon Taloustutkimuksen mukaan kuidun hinnannousuennuste on tänä vuonna 2 4 % ja ensi vuonna 1 2 %. Tukille vastaavat ennusteet ovat 2 5 % ja 0 2 %. Puukaupassa yksikköhinnan lisäksi vähintään yhtä tärkeää on tukin katkonta. Korkea tukin hinta ei hyödytä kuin paperilla, jos potentiaalista tukkia katkotaan kuiduksi. Metsänhoitoyhdistyksellänne on käytössä katkonnanseurantapankki, joka vertaa leimikkoanne aiemmin toteutuneisiin, vastaavan kokoisiin leimikoihin ja kertoo, kenen tarjouksessa tukkiprosentti on korkein. Tulos vaihtelee leimikoittain. Kysy palvelusta lisää Metsänhoitoyhdistykseltänne. Metsänhoitoyhdistys myös tietää parhaiten, mille puutavaralajeille on juuri nyt kysyntää. Puunhinta Rovaniemellä euroa/m 3 syksy 2017 (Huom! Hinnat aina leimikkokohtaisia!) Mhy ainoa joka jakaa ajantasaista kuntakohtaista tietoa! HAKKUUTAPA MÄNTYTUKKI MÄNTYKUITU KUUSITUKKI KUUSIKUITU KOIVU uudistushakkuu 49 52 16 18 43 46 16 18 14 16 harvennus 40 45 13 15 38 40 13 15 11 13 ensiharvennus 35 40 8 11 35 38 8 11 8 10 hankintahinta 52 55 25 28 49 51 26 28 25 28 Puukauppa metsänomistajan tilipäivä Palkansaaja saa palkkansa kerran kuussa, puukaupassa tili saadaan metsästä huomattavasti harvemmin, joten ei ole samantekevää kenelle myy ja mihin hintaan puutansa. Puukauppa käy missä ja millaisista metsistä puuta ostetaan? Olemme saaneet lukea lehdistä ja puukaupallisista tilastoista lukea viime aikoina, että puukauppa on käynyt ja markkinahakkuita on tehty vilkkaammin kuin koskaan. Puukauppaan ja sen ajankohtaan vaikuttavat monet tekijät kuten metsänhoidolliset tarpeet, rahan tarve sekä kysyntä ja puusta maksettava hinta. Viime aikojen puukaupat ovat keskittyneet sahapuuvaltaisiin leimikoihin, joissa puusto on järeää. Leimikot ovat olleet myös puumäärältään suuria. Näillä leimikoilla on saatu tyydytettyä puunostajien tarpeet. 6 Lopussa kiitos seisoo. Vuosikymmenten työ metsässä palkitaan hyvällä tilillä päätehakkuussa. Tilakoko ja metsien rakenne vaikuttaa merkittävästi puukaupan syntyyn. Tällä hetkellä puuta on tarjolla runsaasti. Puumäärältään pienten (alle 200 m 3 ) ja varsinkin ensiharvennuskohteiden kauppa voi olla vaikeaa. Metsänomistajilla, joilla on eri kehitysvaiheessa olevia metsiä, on myös mahdollisuus toteuttaa hakkuita niissä puun kysynnän mukaan.
Kilpailutus kannattaa apu metsänhoitoyhdistyksestä Leimikkokohtainen ostajien kilpailuttaminen takaa aina parhaan mahdollisen tilin puukaupasta. Ostajien mitta- ja laatuvaatimuksissa tukki- ja pikkutukkien osalta on selkeitäkin eroja. Ne voivat myös vaihdella samalla ostajalla lyhyelläkin aikavälillä. Metsänomistajalle ei ole sama, miten rungot katkotaan metsässä. Tavoitteena tulee olla, että kaikesta tukin laadun täyttävästä rungonosasta maksetaan tukin hinta. Hintavertailussa ei siis pidä katsoa pelkkiä yksikköhintoja puutavaralajeittain, vaan vähintään yhtä tärkeää on mitta- ja laatuvaatimusten tarkastelu. Kemera-tukea hakkuisiin Ensiharvennusmetsien hakkuisiin (Nuorten metsien hoito) on mahdollisuus saada valtion tukea (Kemera). Tuen osuus maanomistajan tuloihin ensiharvennusmetsistä on erittäin merkittävä. Tuen osuus keskimäärin 8 12 euroa/m 3. Tarkistuta ensiharvennusmetsien tukikelpoisuus metsäneuvojallanne leimikonteon yhteydessä. Miten voimme lisätä kiinnostusta omiin metsiimme? Puukaupan syntyyn tehdään askelmerkit jopa vuosikymmeniä ennen kauppaa. Taimikonhoidon tekeminen oike- aan aikaan ja riittävän voimakkaasti luo edellytykset kannattavalle ensiharvennukselle. Myös harvennushakkuu alueen ennakkoraivauksella saavutetaan lisäarvoa puukaupalle. Oikea-aikaisella taimikonhoidolla ja harvennuksella saadaan myös metsien kiertoaikaa lyhyemmäksi. Vaikka uudistamisrajat, ikä ja miniläpimitta, ovat poistuneet on järkevää kasvattaa edelleen metsät oikeaksi tukkimetsiksi. Tarvitsemme kipeästi lisää varsinkin kuitu- ja pienpuun käyttäjiä, turvataksemme puun kysynnän kaikkien metsäänsä hoitavien tiloilta. Toivottavasti Kemin ja Kemijärven uudet tehdashankkeet toteutuvat, muuten on selvää, että kaikelle tarjolla olevalle puulle ei ole ostajia. Metsänomistajilla on tapana muistella myös menneitä. Monesti törmää ajanlaskuun ennen ja jälkeen Mauri-myrskyn. Vuonna 1990 kuitupuun hinta oli tienvarressa 35 euroa/m 3 ja uusi Corolla maksoi 13 000 euroa, joten rapealla 370 m 3 hankintakuitu pinolla sai uuden auton. Nyt kuituhinta on 27 euroa, joten uuden Corollan hankintaan tarvitaan lähes 2,5-kertainen pino. Uuden Corollan hinta on nykyään 24 000 euroa. Elettiinpä vielä vuonna 1990 pintaalaveron aikaa. Ilkka Ruotsala metsäneuvoja, metsänomistaja Rovaniemen metsänhoitoyhdistys vahvistaa jäsentensä palveluja Valoisat tulevaisuuden näkymät metsätaloudessa sekä jäsenistön palvelujen kehittämisen tarpeet, vaativat yhdistykseltämme jatkuvaa kehittämistä ja panostusta. Tärkeää toiminnan kehittämiselle on riittävät resurssit ja osaamisen vahvistaminen. 1.9.2017 uutena toimihenkilönä talossamme aloittaa Joni Seppä, joka tulee hoitamaan tehostuvaa korjuu- ja hankintapalvelua sekä kunnostusojituksia koko Rovaniemen kaupungin alueella. Syksystä 2017 lähtien tavoitteenamme on lisätä korjuu- ja hankintapalvelua, jotta jäsenistömme metsien tuottoisa kasvu turvataan nyt ja lähitulevaisuudessakin. Tulevana talvikautena siis on hyvät mahdollisuudet saada yhdistyksen omat koneet metsään harvennuksia tekemään. Olen Joni Seppä, 37-vuotias metsätalousinsinööri (AMK). Tätä kirjoittaessani toimin vielä mhy Keski-Suomen korjuupalvelun hankintaesimiehenä Keuruulla. Osoitteeksi muuttuu syyskuun alussa vanha tuttu Rovaniemi. Olen lähtöisin Raahesta, mutta parhaat nuoruusvuoteni olen viettänyt Rovaniemellä, jossa kävin sekä lukion että ammattikorkeakoulun. Viimeiset 10 vuotta olen asunut Keski- Suomessa, ensin Pihtiputaalla ja jälkimmäiset 6 vuotta Keuruulla maakunnallisen mhy:n palveluksessa. Muutan Rovaniemelle yhdessä avovaimoni kanssa, joka on ammatiltaan koulutettu hieroja ja urheiluhieroja. Vapaa-aikani kuluu enimmäkseen liikunnan parissa. Olen innokas hiihtäjä ja minua näkee edelleen silloin tällöin myös kilpailujen osanottajalistoilla. Kesäisin ja syksyisin osallistun jonkin verran erilaisiin juoksu- ja polkujuoksutapahtumiin sekä pariin perinteeksi muotoutuneeseen suunnistustapahtumaan. Ohjenuorana on pitää itsensä sellaisessa kunnossa, että jaksaa hypätä ojan yli kumisaappaat jalassa. Muutto pohjoiseen tuntuu kotiinpaluulta. Siellä odottavat vanhat tutut lenkkipolut ja edelleen joukko hyviä ystäviä ja läheisiä ihmisiä. Pohjoisen metsätaloudessa eletään aikoja, joka saa meidät toimijat ja metsänomistajat odottelemaan uutta kevättä. Tuleva työni Metsänhoitoyhdistys Rovaniemen palveluksessa on varmasti mielenkiintoinen ja poikkeaa uskoakseni positiivisella tavalla suuryhdistyksen arjesta. Samalla on kuitenkin lausuttava kiitoksen sanat edellisen työnantajan suuntaan kuluneesta vuosikymmenestä, monipuolisista työtehtävistä ja saamastani laajasta vastuusta. Ottakaahan rohkeasti yhteyttä puukauppa- ja ojitusasioissa ja poiketkaa vaikka toimistolla tervehtimässä! Joni Seppä, puh. 0400 287 189 7
Toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi Ounasjoen yläosa 0400 287 193 teemu.orajarvi@mhy.fi Toimistonhoitaja Mari Issakainen 0400 548 290 mari.issakainen@mhy.fi Metsäneuvojat Joni Seppä Korjuu- ja hankinta palvelut, kunnostusojitus 0400 287 189, joni.seppa@mhy.fi Kyösti Kämä Ranuantien varsi, Sierijärvi ja Oikarainen 0400 287 194 kyosti.kama@mhy.fi Arttu Linna Alakemijoki, Välijoki ja Pellon tie 0400 287 186 arttu.linna@mhy.fi Teemu Paavola Ounasjoen alaosa ja Sodankyläntien varsi 0400 287 191 teemu.paavola@mhy.fi Ilkka Ruotsala Yläkemijoki 0400 287 195 ilkka.ruotsala@mhy.fi Rovaniemen metsänhoitoyhdistys ry Hallituskatu 22, 96100 ROVANIEMI TERVETULOA metsäpäiville ja Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen 80-vuotisjuhlaan Lauantaina 23.9.2017 Mäntyvaaran raviradalle Päivän aikana voit testata metsätietämyksesi metsätaitokilpailussa ja juhlistaa metsänhoitoyhdistyksemme 80 vuotista taivalta. Metsätaitokilpailussa mitellään avoimesta Rovaniemen mestaruudesta. Sarjat miehille, naisille ja nuorille (syntymävuosi 2002 2010). Kilpailukupongin täyttäneiden kesken arvotaan Pohjois- Suomen Metsämarkkinat Oy:n lahjoittama moottorisaha. Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen jäsenille perheineen osallistuminen on ilmaista koko tapahtumaan (ilmoittautuminen!). Muille metsätaitokilpailu + ruokailu 25 euroa/henkilö. Juhlatilaisuus maksuton. Ilmoittautuminen 13.9.2017 mennessä puh. 0400 548 290 tai mari.issakainen@mhy.fi Ohjelma: 9.30 Tulokahvit Metsäpäivien avaus ja kilpailuohjeet 10.00 Metsätaitokilpailun lähtö raviradan pihalta 10.15 Onnittelujen vastaanotto 11.00 Ruokailu 12.30 80-vuotisjuhla 14.00 Palkintojen jako 14.30 Kakkukahvit Taitto ja paino: Erweko Oy, 2017.