en Olympiakom _- TOI INTAKERTOMUS 1973
K E R TOM U S TOI MlN T A V U 0 DEL T A 197 3 Suomen Olympiayhdistys r.y.
S 1 S Ä L L Y S LUE T TEL 0 1 II 111 YLEISKATSAUS JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO Jäsenistö Kunniajäsenet Valtuuskunta Puheenjohtajisto Hallitus Työvaliokunta Varainhoito ja tilintarkastus Kokoukset Virkailijat ja sihteeristö TOIMIKUNNAT 1. 01ympia-Ta1oustoimikunta 2. Sääntötoimikunta 3. Kansainvälinen toimikunta 4. Valmennustoimikunta 1 2 2 3 3 7 7 8 9 9 10 10 10 11 12 13 IV V VI KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 1 6 1. Suomen edustus KOK:ssa 16 2. 10. olympiakongressi 1 6 3. KOK:n kokous 17 4. Kansallisten olympiakomiteoiden yleiskokous 18 5. Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden kokous 19 6. Pohjoismaiden olympiakomiteoiden ja KOK:n pohjoismaisten jäsenten kokous 20 7. Ruotsin Olympiakomitean vuosikokous 20 TALOUS 21 KUNNIANOSOITUKSET 23 LIITTEET
1 YLE 1 S K A T S A U S Kansallisen olympiakomitean merkitys on viime VUOS1na korostunut sekä meillä että muualla. Tämä on täysin luonnollista, sillä jatkuvasti kiristyvä kilpailu ja kansallisten komiteoiden voimistunut kiinnostus päästä vaikuttamaan koko olympialiikkeeseen on lisännyt painetta tähän. Viime syksynä pidetty suuri olympiakongressi Varnassa, Bulgariassa oli selvä osoitus kansallisten komiteoiden merkityksen kasvusta. Kongressissa määriteltiin tarkoin tulevaisuuden tavoite. Päämääränä on, että kansalliset komiteat pääsevät vaikuttamaan niitä koskeviin päätöksiin olympialiikkeessä. Kongressi myös velvoitti kansallisia komiteoita tehostamaan toimenpiteitään. Meillä Suomessa olympiakomitean merkitys on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Yleisten syiden lisäksi on havaittu tarkoituksenmukaiseksi kehittää komitean toimintaa, erityisesti valmennusta, koska näin aikaansaadaan keskitystä ja tehostetaan huippu-urheilua muuten niin hajanaisessa urheiluorganisaatiossamme. Noudatettu suunta on ollut jokaisen osapuolen yksimielisesti hyväksymä. Myös valtiovalta on kiitettävästi lisännyt tukeaan komitealle, joka on nähtävä osoituksena tukea tällaista kaikkien yhteisesti hoitamaa toimintaa. Olympialaisten jälkeinen vuosi aloittaa aina uudet toimenpiteet seuraavia kisoja varten. Moniin tehokkaisiin toimenpite i s i in on ryhdytty, joista erikoisesti mainittakoon olympiavalmennettavien saama entistä suurempi taloudellinen tuki. Yhä tä r keämmäks i mu o d o s tuva tutk imustyö on lisääntynyt: Komitea on käynnistänyt yhteistyössä eräiden tutkijoiden kanssa merkittäviä tutkimusprojekteja, joilla" varmasti on suuri merkitys tuloks11n. Suomalaisen huippu-urheilun tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Ol emme e~äissä urheilumuodoissa kansainvälisellä huipulla tai sen tiivi issä t u ntumassa. Toiminnassamme tarvitaan selvää tavoitte i s uutta, uskoa, itseluottamusta ja kitkatonta yhteishenkeä, j a tulo k sia syntyy varmasti. Uskomme, e t tä näitä löytyy ke s kuudestamme.
2 II JÄSENISTÖ, TOIMIELIMET JA HALLINTO J ä sen 1 s t ö Yhdistyksen jäsenistössä ei toimintavuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Jäsenliittojen lukumäärä oli siis toimintavuoden päättyessä ennallaan eli 31 ja ne ovat seuraavat: Finlands Svenska Centralidrottsförbund Suomen Valtakunnan Urheiluliitto Työväen Urheiluliitto Työväen Urheiluseurojen K~skusliitto Suomen Ampujainliitto Suomen Ampumahiihtoliitto Suomen Hiihtoliitto Suomen Jousiampujain Liitto Suomen Judoliitto Suomen Jääkiekkoliitto Suomen Kanoottiliitto Suomen Koripa l loliitto Suomen Käsipallo l iitto Suomen Kävelyurheiluliitto Suomen Lentopalloliitto Suomen Luisteluliitto S 11 om P. T' M""h()I"K,v 1 i;t+-n Suomen Miekka iluliitto Suomen Nykyaikai s en 5-ott e lun Suomen Nyrkkeilyliitto Suomen Painili i tto Suomen Painonnostoliitto Suomen Palloliitto Suomen Purjehtija~iitto Suome~ Pyöräilylfitto Suomen Ratsastajainliitto Suomen Soutuliitto Suomen Taitoluisteluliitto Suomen Uimaliitto Suomen Urheif.uliitto Suomen Voimisteluliitto Liitto \ Yhdistyks6n kokouksessa on jäsenliittojen yhteinen äänimäärä 75 ääntä.
3 Kun n i a j ä sen e t Suomen Olympiayhdistyksen kunniajäsenet ovat varatuomari J.W. Rangell ja sosiaalineuvos Akseli Kaskela. VaI t u u s kun t a Yhdistyksen varsinainen kokous asetti 22.5.1973 seuraavaksi 4-vuotiskaudeksi (1973-76) sääntöjen 9 :n mukaisen valtuuskunnan: a) jäsenliittojen esityksestä valittiin valtuuskuntaan alla mainitut henkilöt ja heidän varamiehensä: Suomen Ampujainliitto kenraali K.O. Leinonen kenraali O.E. Ylirisku yli-insinööri Maunu Wirtanen evl. Ilkka Kiianlinna Suomen Ampumahiihtoliitto: varatuomari E.J. Toivanen pankinjohtaja Pekka Kuvaja Suomen Hiihtoliitto: kauppaneuvos Rolf Hohenthal toimitusjohtaja Hannu Koskivuori piiriasiamies Matti Ta1si johtaja Osmo Viljakainen rehtori Antero Kekkonen ekonomi Eino Karttunen toimitusjohtaja Kalle Anttila henkilöstöpäällikkö Pentti Pihlakoski Suomen Jousiampujain1.: rakennusmestari Esko Immonen opist.joht. Eero Tuomola Suomen Judoliitto: ekonomi Vesa Reilimo merkonomi Kai Lindberg Suomen Jääkiekkoliitto: toimitusjohtaja Harry Lindblad osastopäällikkö Eino Nuutinen rakennusmestari Kauko Linko PR-päällikkö Pentti Peho rautatievirk. Walfrid Wahlberg teknikko Teuvo Myyryläinen
4 Suomen Kanoottiliitto: Suomen Koripalloliitto:. Suomen Käsipalloliitto: Suomen Kävelyurh~ilullitto: Suomen Lentopalloliitto: Suomen Luisteluliitto: Suomen Maahockeyliitto: Suomen Miekkailuliitto: Suomen Nykyaikaisen S-ottelun Liitto: Suomen Nyrkkeilyliitto: Suomen Painiliitto: Suomen Painonnostoliitto: johtaja Erkki J. Woivalin rehtori Juhani Miettinen varatuomari Pertti Paloheimo PR-johtaja Martti Huhtamäki teollisuusneuvos Ove Holvikari myyntipäällikkö Lars-Erik Ahlgren yem. lnt. Väinö Kangaspunta laborantti Kalevi Heinämaa varatuomari Seppo Hieta diplomi-insinööri Rune Nylander kauppaneuvos Aarno Pajunen lehtori Mauno Löfroos ekonomi Martti Santala Jouko Jokinen pääkonsuli Cyril W. Reincke konttorinhoitaja Valto Mattila kom.kapt. evp Erkki Kerttula maj. evp Torvald Appelroth pääjohtaja Seppo Konttinen evl. Eero Lohi eversti Olavi Liukkonen komisario Olavi Mannonen taloussihteeri Valle Resko kauppias Lauri Westerberg varastopäällikkö Kaleva Sampila kuljetuspäällikkö Pekka Uotila kauppaneuvos Mauri Vierumäki toimitusjohtaja Kauko Penttilä toimitusjohtaja Lassi Toivola arkkitehti Seppo Nurminen insinööri Raimo Heino kiinteistövälittäjä Risto Toivola varatuomari Pekka Kare insinööri Eino Mäkinen liikunnanohjaaja Mauri Rauvanto rakennusmestari Kai Outa toimitusjohtaja Reino Järvenranta insinööri Tapio Sularanta
5 Suomen Palloliitto: levikkipäällikkö Esko Piipponen kauppat.maist. Mauno Rintanen toimitusjohtaja Ove H. Rehn eversti evp Erkki Poroila Suomen Purjehtijaliitto: kauppat.maist. Peter Tallberg tekn.tri Sven Olof Hultin Suomen Pyöräilyliitto: varatuomari Kallio Kotkas ajomestari Sulo Lahtinen Suomen Ratsastajainliitto: toimitusjohtaja Wilhelm Noschis majuri Viktor Jansson Suomen Soutuliitto: lehtori Kaj Karlsson toimitusjohtaja Bo Gammals Suomen Taitoluisteluliitto: rouva Jane Erkko rouva Helvi Peltonen Suomen Uimaliitto: insinööri Birger Kivelä rakennusmestari Kai Hagelberg arkkitehti Lasse Laippala ekonomi Harry Malmberg Suomen Urheiluliitto: kenttäpäällikkö Orvo Anttila liikkeenharjoittaja Nisse Hagman metsäteknikko Oiva Halmetoja kello seppä Pentti Karvonen toimitusjohtaja Jorma Varis pankinjohtaja Veikko Ilvesmäki liikunnanohjaaja Aulis Potinkara insinööri Veikko Marttinen sosiaalipäällikkö Tuomo Metsäranta valmennuspäällikkö Seppo Nuuttila Suomen Voimisteluliitto: lehtori Esa Seeste lehtori Tuomo Jalantie varatuomari Yrjö Luukko isännöitsijä Olavi Linnanlahti b) valtuuskunnan erikoisjäseniksi vali~tiin seuraavat: isännöitsijä Lars Eklund rehtori Folke Nyberg oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman
6 kauppaneuvos Erkki Kivelä professori Kaarlo Hartiala pääsihteeri Mauri Oksanen toimitusjohtaja Jukka Uunila diplomi-insinöör~ Osmo Niemel~ kansanedustaja Paavo Aitio johtaja Einar Friman urheilutoimenjohtaja Pentti Heinonen rouva Elli Kahila kansanedustaja Osmo Kaipainen johtaja Lennart Kivi professori Pekka Kiviaho kansanedustaja Ensio Laine varatuomari Martti J. Mehto toimistopäällikkö Uuno Nokelainen rakennusmestari Pentti Nurmi sosiaalineuvos Unto Siivonen Pääsihteeri Ossi Sjöman lehtori Pentti Anttila kaupunginjohtaja Teemu Hiltunen konttoristi Hilkka Kujala urheilutoimenjohtaja Matti Malin ministeri Esko Niskanen PR-päällikkö Helge Nygren sosiaalineuvos Väinö Soininen kansliapäällikkö Jaakko Numminen toimistopäällikkö Reijo Vartia c) sääntöjen mukaisesti valtuuskuntaan ovat kuuluneet toimintavuoden aikana Kansainvälisen Olympiak omitean suomalaiset jäsenet: kaupunginjohtaja Erik von Frenckell vuorineuvos Paavo Honkajuuri i Valtuuskunnan varsinaisten jäsenten lukumäärä oli toimintavuonna 79. Yhdistyksen 22.5.1973 pidettyä vuosikokousta edeltävänä aikana kuuluivat valtuuskuntaan edelliseksi 4-vuotiskaudeksi (1969-72) valitut henkilöt varamiehineen.
7 Puheenj ohtaj ~sto Yhdistyksen valtuuskunnan ja sen asettaman hallituksen puheenjohtajana on toiminut toimitusjohtaja Jukka Uunila. Varapuheenjohtajien tehtäviä hoitivat 30.5.1973 saakka toimitusjohtaja Hannu Koskivuori ja varatuomari Pekka Kare. Varapuheenjohtajiksi valittiin 30.5.1973 uudelleen toimitusjohtaja Hannu Koskivuori, sekä uus~na varatuomari Pertti Paloheimo ja sosiaalineuvos Väin6 Soininen. H a 1 1 ~ t u s Hallituksen kokoonpano oli 30.5.1973 saakka seuraava: puheenjohtaja toimitusjohtaja Jukka Uunila varapuheenjohtajat toimitusjohtaja Hannu Koskivuori varatuomari Pekka Kare jäsenet kaupunginjohtaja Erik von Frenckell vuorineuvos Paavo Honkajuuri professori Kaarlo Hartiala vuorineuvos Osmo P. Karttunen diplomi-insin66ri Lennart Kivi toimitusjohtaja Esko Kossila varatuomari Kallio Kotkas kenraali K.O. Leinonen toimitusjohtaja Harry Lindblad johtaja Pekka Martin oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman kauppaneuvos Aarno Pajunen johtaja Valle Resko sosiaalineuvos Unto Siivonen sosiaalineuvos Väin6 Soininen hammaslääkäri Birger Stenman lakitieteen tri J.O. S6derhjelm Valtuuskunta valitsi kokouksessaan 30.5.1973 seuraavan hallituksen: puheenjohtaja toimitusjohtaja Jukka Uunila varapuheenjohtajat toimitusjohtaja Hannu KoskivuQri varatuomari Pertti Paloheimo sosiaaline~vos Väin6 Soininen
8 jäsenet kaupunginjohtaja Erik von Frenckell vuorineuvos Paavo Honkajuuri kansanedustaja Paavo Aitio johtaja Einar Friman professori Kaarlo Hartiala urheilutoimenjohtaja Pentti Heinonen kansanedustaja Osmo Kaipainen varatuomari Pekka Kare johtaja Lennart Kivi kenraali K.O. Leinonen toimitusjohtaja Harry Lindblad PR-päällikkö Helge Nygren oikeusneuvosmies Nils-Erik Nyman kauppaneuvos Aarno Pajunen johtaja Valle Resko kauppat.maist. Mauno Rintanen pääsihteeri Ossi Sjöman kauppat.maist. Peter Tallberg varatuomari E.J. Toivanen kauppaneuvos Mauri Vierumäki johtaja Erkki J. Woivalin Työ v ali 0 kun t a Hallituksen juoksevia asioita o~ käsitellyt työvaliokunta, johon kuuluivat 7.6.1973 saakka seuraavat henkilöt: hallituksen puheenjohtaj a Jukka Uunila hallituksen varapuheenjohtajat Hannu Koskivuori ja Pekka Kare kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala taloustoimikunnan puheenjohtaja Aarno Pajunen hallituksen jäsenet Unto Siivonen ja Väinö Soininen 30.5.1973 valittu hallitus nimitti työvaliokunnan jäseniksi seuraavat: hallituksen puheenjohtaja Jukka Uunila hallituksen varapuheenjohtajat Hannu Koskivuori, Pertti Paloheimo ja Väinö Soininen
9 kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala taloustoimikunnan puheenjohtaja Aarno Pajunen hallituksen jäsenet Osmo Kaipainen, Nils-Erik Nyman ja Ossi Sjöman V a r a i n hoi t 0 J a t 1 1 i n t a r kas t u s Olympiayhdistyksen ja Olympia-Taloustoimikunnan tilit Ja kirjanpito ovat olleet hoidettavina Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorin notariaattiosastolla. Olympiayhdistyksen tilintarkastajina ovat valtuuskunnan VUOS1- kokouksessaan 30.5.1973 valitsemat henkilöt kauppat.maist. Olle V. Salmi, KHT ja kqmisario Hannes Ojala. Heidän varamiehikseen on valittu ekonomi Ilmari Aro; KHT ja osastopäällikkö Leo Huttunen. Numerotilintarkastajaksi valittiin ekonomi Keijo Aaltonen, KHT. K 0 k 0 u k s e t Suomen Olympiayhdistyksen varsinainen kokous pidettiin 22.5.1973 ja ylimääräiset 17.4.1973 ja 14.11.1973. Yhdistyksen valtuuskunta kokoontui vuosikokoukseen 17.4.1973 ja ylimääräisiin kokouksiin 30.5.1973, 18.6.1973, 14.11.1973 ja 20.12.1973. l ' I II Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana seuraavasti: 11.1, 26.3, 17.4, 22.5, 7.6, 18.6, 13.8, 17.9, 17.10, 12.11, 10.12 ja 20.12. Hallituksen asettama työvaliokunta kokoontui vastaavasti 3.1, 20.2, 22.5, 18.6, 10.8, 17.10, 12.11 ja 10.12. II l ' 1:, l ' II
10 V i r k a 1 1 i j a t j a s i h tee r i s t ö Olympiakomitean pääsihteerinä on toiminut 1.9.1973 saakka varatuomari Carl-Olaf Homen ja sen jälkeen varatuomari Magnus Ståhlberg, jonka hallitus valitsi 13.8.1973 uudeksi pääsihteeriksi. Valm~nnuspäällikön tointa on edelleen hoitanut voimistelunopettaja Kalevi Tuominen. Komitean toimistosihteerinä on toiminut 22.1.1973 lähtien diplomisihteeri Anneli Schwartz. Olympia-Taloustoimikunnan toimiston hoidosta on vastannut johtaja Valle Reskq, jonka apuna ovat 30.11.1973 saakka olleet kamreeri Jalmari Pöllänen sekä rouva seija Kolehmainen. III TOI M I KUN N A T Hallitus on 4-vuotiskaudeksi 1973-76 asettanut neljä eri toimikuntaa, joiden työskentelystä mainitaan seuraavassa. 1. 0 1 y m pia - T a 1 0 u s toi m i kun t a Taloustoimikuntaan nimettiin toimintavuonna seuraavat henkilöt: puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsenet sihteeri kauppaneuvos Aarno Pajunen toimitusjohtaja Lasse Siren liikkeenharjoittaja Hilkka Koskimaa toimitusjohtaja Osmo Nissi toimitusjohtaja Einari Ylinen ohjelmapäällikkö Tauno Äijälä johtaja Valle Resko Taloustoimikunta piti vuoden aikana kolme kokousta, ja puhelinneuvotteluilla hoidettiin monet asiat. Lahjoittajia ja toiminnan tukijoita varten on valmistettu kunniakirja, joka jaettiin kiitoksena asianomaisille.
11 Edellisen olympiadin varainkeräyksen tilitys on toimitettu Helsingin Poliisilaitoksen välityksellä sisäasiainministeriöön 13.9.1973. Suurimmat keräystu10t olivat seuraavat: kirjemerkkikilpailut kirjelmäkeräys ja olympiarenkaiden käyttöoikeus ym. lahjoitukset varustelahjoitukset rintamerkkitulot 769.154,44 mk 223.575,30 mk 175.000,00 mk 68.953,80 mk Bruttotuotto oli yhteensä 1.346.479,36 mk. Suurimpina menoina palkka- ja hankintakulujen lisäksi olivat Suomalainenlehden ilmoitusmaksut 102.103,34 mk ja suurkilpailukulut, joihin sisältyvät mm. lääninhallitukselle maksetut verot 52.434,55 mk. Puhdas keräystulo oli 832.200,45 mk. Tähän summaan ei ole laskettu eri kilpailuihin hankittuja palkintolahjoituksia, koska ne arvottiin suoraan yleisölle. Näiden arvo on n. 200.000 mk. Lisäksi mainittakoon, ettei keräyksen bruttosummaan sisälly seuroille ym. merkkien myyjille koitunutta myyntipalkkiota, joka tekee yht~ensä n. 250.000 mk. Ensimmäinen keräyskirje1mäerä, yhteensä 610 kpl, postitettiin joulukuussa 1973 eri teollisuus- ja liikelaitoksille. Yksi tärkeimmistä tavoitteista toimintavuonna oli olympiakeräysmerkin aikaansaaminen. Hyväksytyksi tuli Oy Valotorni Ab:n taiteilija Jukka Toivosen ehdotus "Latu ja rata". Ratkaisun tapahduttua on ryhdytty toimenpiteisiin merkkien pikaiseksi valmistamiseksi ja julkistamiseksi sekä markkinoinnin aloittamiseksi. Suomalainen-lehden olympiasuurkilpailusta on neuvoteltu vuoden 1975 aikana tapahtuvasta yhteistoiminnasta. 2. Sää n t ö t 0 1 m i kun t a Sääntötoimikuntaan ovat kuuluneet 22.5.1973 saakka seuraavat: puheenjohtaja jäsenet varatuomari Pekka Kare toimitusjohtaja Hannu Koskivuori johtaja Pekka Martin
12 Keskusliittojen välisten pitkien neuvottelujen jälkeen sääntötoimikunnan muutosehdotus hyväksyttiin 10pullisesti yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa 22.5.1973. Sääntömuutoksesta on tehty lain edellyttämä ilmoitus yhdistysrekisteriin, jossa asia on edelleen vireillä. Sääntömuutoksen jälkeen yhdistyksen valtuuskuntaan kuuluu enintään 80 jäsentä (aikaisemmin 60) ja yhdistyksen hallitukseen 25 jäsentä (aikaisemmin 20). Valtuuskunnan ja hallituksen johdossa on puheenjohtaja ja kolme (aikaisemmin kaksi) varapuheenjohtajaa. Muutoksen yhteydessä tarkistettiin lisäksi yhdistyksen jäsenten äänien lukumäärä sekä jäsenliittojen edustajien lukumäärä valtuuskunnassa. 3. K a n sai n v ä 1 1 n e n toi m i kun t a Toimikunta on toiminut komitean hallituksen asiantuntijaelimenä, jonka tehtävänä on ollut valmistella hallituksen kokouksissa esille tulevat kansainväliset kysymykset. Toimikunnan kokoonpano oli toimintavuonna seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri professori Kaarlo Hartiala varatuomari Carl-Olaf Homen johtaja Lennart Kivi PR-päällikkö Helge Nygren kauppat.maist. Peter Tallberg 1.1-31.8. pääsiht. Carl-Olaf Homen 1.9-31.12 pääsiht. Magnus Ståhlberg Toimikunta kokoontui kolme kertaa toimintavuonna. Tärkeimmät kokouksissa käsitellyt asiat koskivat Pohjoismaiden olympiakomiteoiden kokouksissa pohdittavia yhteisiä kysymyksiä, olympiakisojen jakamisesitystä KOK:lle, Varnan olympiakongressin keskusteluaiheita ja KOK:n sääntöjen 26 :n muutosehdotusta. Entiseen tapaan toimikunnan puheenjohtaja ja sihteeri ovat läheisesti seuranneet kansainvälisiä kysymyksiä yhteistyössä yhdistyksen puheenjohtajiston ja KOK:n suomalaisten jäsenten kanssa.
I 13 4. V a 1 m e n n u s toi m i kun t a Valmennustoimikunnan kokoonpano oli toimintavuonna seuraava: puheenjohtaja jäsenet sihteeri jaostopäällikkö Tapio Pöyhönen tekn.toht. Friedrich Blanz 1ääket.lis. Risto Elovainio koul. ja valm.joht. Heikki Kantola lääket.lis. Juha Kataja koul. ja valm.pääll. Pentti Koskinen lääket. ja kir.tri Helmer Kvist koul.pääll. Seppo Liitsola lääket.lis. Simo Mäkelä suunn.joht. Heikki Niininen valm.pääll. Seppo Nuuttila valm.pääll. Kalevi Tuominen Valmennus toimikunta piti yhteensä 12 kokousta. Toimikunnan työskentely oli toimintavuonna keskittynyt ennen kaikkea peruskoulutukseen, valmentajien perusva1miuksen luomiseen Innsbruckin ja M~ntrealin olympiakisoja varten. Koulutustoiminta jaettiin kahteen erilliseen sektoriin: nk. kou1uttaviin valmentajiin (A-valmentajat) ja peruskoulutettaviin valmentajiin (B-valmentajat). Tämä katsottiin välttämättömäksi, koska valmentajatarve paisui erittäin suureksi. Myös koulutustaso oli niin erilaista, että tä-llaisen rajan vetäminen oli tarpeellinen. Koulutukseen liittyvät päätilaisuudet vuonna 1973 olivat seuraavat:, 1. Jatkokoulutusseminaarit - 1 seminaari 25-28.4.1973 Oppmisen ja opetuksen psykologia - II seminaari 24-27.10.1973 KTS-ohjelmointi 1973-76 ja 1 seminaariaiheen jatkoa 2. Peruskoulutusseminaarit - Perustiedot 1 10-13.5.1973 - Perustiedot II 16-19.8.1973 - Ohjelmoitu valmennus 22-25.11.1973
14 3. Urheilujohtajaseminaari 21-23.9.1973 4. Jyväskylän Kesän huippu-urheiluseminaari 2-4.7.1973 5. Biomekaniikan seminaari 9-11.11.1973 yhteistoiminnassa Suomen Urheiluliiton kanssa 6. Voimailuseminaari 14-16.12.1973 Osanotto seminaareihin on ollut erittäin kiitettävää. Nk. kouluttavien valmentajien seminaareissa on ollut keskimäärin 30-35 osanottajaa ja peruskoulutusseminaareissa keskimäärin 50 osanottajaa. Kaikki komitean jäsenjärjestöt ovat osallistuneet näihin seminaaritoimintoihin ja lähettäneet osanottajiansa noin 90-95 %:sti. Toimintavuonna jätettiin opetusministeriölle nk. valmentajamäärärahaa koskeva erikoismääräraha-anomus. Komitean käyttöön tulevalla määrärahalla 'on ollut tarkoitus korvata ne kulut, jotka aiheutuvat jäsenjärjestöille valmennuksesta. Tarkoitus on myös palkata tällä määrärahalla komitean palvelukseen 3-4 päätoimista valmentajaa, jotka toimivat asianomaisten urheilumuotojen valmentajina, mutta ovat komitean palkkalistoilla. Tämän suunnitelman toteut~minen jää kuitenkin seuraavaan toimintavuoteen. Erikoisen lisän valmennuksen tehostamistoimenpiteissä antoi Tasavallan Presidentin huippu-urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön perustaminen, jonka kautta useat kymmenet huippuurheilijat saivat ammattiin valmistautumis- tai koulutusstipendin. Toimintavuonna myönnettiin erikoisleirimääräraha hiihdon olympiavalmennettaville, jolla mahdollistettiin hiihdon olympiavalmennettavien leirittely kaksi kertaa kesällä Itävallassa. Toimenpiteellä pyrittiin siihen, että lajikohtainen valmennus - tässä tapauksessa hiihtäminen - ei keskeydy pitkäksi aikaa ja näin säilyy tuntuma lajikohtaiseen tekniikkaan.
15 Aivan erityisen huomi on ansaitsee nk. lihastutkimusaseman perustaminen Jyväskylän Yliopistoon, jonka rahoituksessa komitea on ollut mukana. Olympiakomitean rahoituksen turvin tämä toiminta on voitu käynnistää. Lihastutkimusasema on kansainvälisestikin arvioiden aivan uusi askel valmennustieteiden alueella. Mitä suuremmalla todennäköisyydellä lähivuodet osoittavat tämäntyyppisen aseman merkityksen huippuvalmennuksessa. Lihastutkimusaseman johtajana toimii professori Paavo Komi ja sen työryhmässä on mukana johtavia Jyväskylän yliopiston fysiologeja, kemistejä jne. Myös professori Herman Adlercreutzin kanssa on käynnistetty tutkimustoiminta, joka tähtää anabolisten steroidien haittaja mahdollisten hyötyvaikutusten selville saamiseen. Tämä tutkimus selvittää, miten anabolisiin steroideihin pitää suhtautua lähinnä voimaharjoittelun yhteydessä. Nämä kaksi kohdetta ovat lisänneet komitean tutkimustoimintaan myöntämiä varoja viisinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Tällainen toiminta varmasti olympiakomiteassa jatkuu tulevaisuudessa yhtä laajana. Valmennuspäällikkö on osallistunut toimintavuonna lukuisiin neuvottelu-, esitelmä- ja keskustelutilaisuuksiin kautta maan. Hän kävi myös yhdessä talviolympiajoukkueen ylijohtaja Hannu Koskivuoren kanssa tutustumassa Innsbruckin kisajärjestelyihin.
16 IV KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ II l.kok:n e d u s t u s Suo m e s s a Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) edustajina Suomessa ovat edelleen olleet kaupunginjohtaja Erik von Frenckell ja vuorineuvos Paavo Honkajuuri. 2.l0.olympiakongressi Järjestyksessä kymmenes olympiakongressi pidettiin Varnan kaupungissa 1-4.10.1973 Bulgarian Olympiakomitean vastatessa erittäin kiitettävällä tavalla kongressin järjestelyistä. Kongressiin osallistui 61 Kansainvälisen Olympiakomitean jäsentä sekä edustajia 92 kansallisesta olympiakomiteasta ja 26 kansainv&lisestä urheiluliitosta. Suomesta osallistuivat kongressiin KOK:n jäsenet Erik von Frenckell ja Paavo Honkajuuri, komitean puheenjohtaja Jukka Uunila, kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Hartiala ja pääsihteeri Magnus Ståhlberg. Koska edellisestä kongressista eli kulunut 43 vuotta, siltä odotettiin paljon, eivätkä osanottajat varmaankaan tässä pettyneet. Ko~gressi oli myös KOK:n uuden puheenjohtajan, lordi Killaninin odotettu ensiesiintyminen. Varnan kongressissa käsiteltiin kolmea pääaihetta: 1) olympialiikkeen tulevien päämäärien määrittely, 2) KOK:n, kansallisten olympiakomiteoiden ja kansainvälisten liittojen yhteistyön kehittäminen sekä 3) olympiakisojen tuleva ohjelma ja rakenne. Kongressin. tarkoitus oli neuvotteleva ja suosituksia antava, koska päätöksiä ei voitu tehdä. KOK:n, kansallisten komiteoiden ja kansainvälisten liittojen välisen yhteistyön merkitystä ja tarpeellisuutta korostettiin ja tämän vuoksi edellytettiin ja myös luvattiin tulevaisuudessa kiinteämpää yhteistyötä näiden kolmen osapuolen välillä. Tämän päämäärän saavuttamiseksi Varnan kongressin valmistelemista varten perustetun~ kaikkia kolmea osapuolta edustavan komitean
17 työskentelyn toivottiin jatkuvan. Päätettiin myös esitt Ää, että olympiakongresseja tulevaisuudessa järjestettäisiin kahdeksan vuoden väliajoin. Kongressissa oli amatöörisääntöjen UUS1m1nen erittäin voimakkaasti esillä. Vallalla oli kuitenkin mielipide, että KOK:n kokouksessa syksyllä 1974 ei voida odottaa erityisen suuria muutoksia nykyisiin sääntöihin, koska liiallinen vapaamielinen ja lievä sisältö voisi asettaa rikkaiden ja köyhien maiden urheilijat erilaiseen asemaan. Ilmeni myös, että lähitulevaisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia olympiakisojen ohjelmaan. Suomen kannalta oli miellyttävää todeta, että sekä KOK:n, kansallisten olympiakomiteoiden että kansainvälisten urheiluliittojen edustajien puheenvuoroissa esitettiin kisojen jakamismahdollisuutta. Kisojen jakamista koskevan asian lisäksi myös doping-kysymys otettiin kongressissa esille. Pääsihteeri Ståhlberg on kongressista laatinut erillisen raportin 0/73). 3. K 0 K : n k 0 k 0 u s Varnan olympiakongressin päätteeksi 5-7.10.1973 pidettiin Kansainvälisen Ol ympiakomitean 74. istunto, johon ottivat Suomesta osaa KOK:n jäsenet Erik von Frenckell ja Paavo Honkajuuri. Käsitellyistä ~sioista mainittakoon seuraavat: - Päätettiin, että olympiakongresseja tulisi järjestää säännöllisesti kahdeksan vuoden väliajoin. - Päätettiin perustaa pysyvä kolmikantakomitea, jossa on KOK:n, kansallisten olympiakomiteoiden ja kansainvälisten liittojen edustajia. Komitean päätehtävänä on kehittää osapuolten välistä yhteistyötä. - Todett i in amatöörikysymyksestä, - KOK:n sääntöjen 26 - että periaatteet tässä asiassa määrää KOK. Koska vallitsevat olosuhteet ovat erilaiset eri urheilulajeissa, kansain- -~ ------ ----------- -- -
18 välisillä urheiluliitoilla on huomattava merkitys Ja niitä on kuunneltava ennen säännösten lukkoon lyömistä. Edelleen todettiin, että säännösten noudattaminen kuuluu myös kansallisten olympiakomiteoiden toimialaan. _ Rhodesian olosuhteita tutkii paikan päällä komitea, johon nimettiin KOK:n jäsenet Syed Wajid Ali Pakistanista, Sylvio De Magalhaes Padilha Brasiliasta ja Ivar Vind Tanskasta. _ Olympiakisaohjelma tarkistettiin, siitä poistettiin eräät lajit sekä muutamissa lajeissa alennettiin joukkueiden tai maiden edustajien lukumäärää. _ KOK:hon valittiin uusiksi jäseniksi Roy Anthony Bridge, Jamaikka, Manuel Gonzales Guerra, Kuuba, Ashiwini Kumar, Intia ja Keba M'Baye, Senegal. KOK:n jäsenten lukumäärä nousi näin ollen 78:aan. Työvaliokuntaan valittiin nigerialaisen Sir Ade Ademolan tilalle Mohamed Mzali Tunisiasta. Uusien jäsenten valintaa edeltäneessä keskustelussa tuli jälleen esille, että ehdokkailta vaaditaan oman kansallisen olympiakomitean vahva tuki taakse. 4. K a n salli s t eno 1 y m pia k 0 m i t e 0 ~ den yle i s k 0 k 0 u s Varnassa järjestetyn olympiakongressin yhteydessä pidettiin kansallisten olympiakomiteoiden yleiskokous - --29-30.9.1973 - ~ - johon osallistui edustaiia 92 kansallisesta komit~arta. Kokoukseen osallistuivat komiteastamme olympiakongressin edustajat. Kokouksessa käsiteltiin yksinomaan kansallisten komiteoiden kokous- ja työskentelymuotoja. Hyväksyttiin periaatteessa, että kansallisten komiteoiden kokouksia on aiheellista pitää säännöllisesti ja että näille kokouksille olisi saatava virallinen muoto. Sen sijaan ns. Onestin toimikunnan vasta kokouksessa esitetyn sääntöehdotuksen sisältöön ja yksityiskohtiin ei katsottu voitavan ottaa lopullista kantaa ennen kuin asiasta on keskusteltu kunkin kansallisen olympiakomitean omissa elimissä. Onestin toimikuntaa pyydettiin jatkamaan asian valmistelua. Pääsihteeri Ståhlberg on kokouksesta laatinut erillisen raportin.
19 5. E u r 0 0 pan k a n s a 1 1 ~ s t eno 1 y m p ~ a k 0 m ~ t e 0 ~ den k 0 k 0 u s Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden kokous pidettiin 4-5.5.1973 Monte Carlossa. Euroopan 32:sta kansallisesta komiteasta 28 oli edustettuna kokouksessa. Suomen olympiakomiteaa edustivat puheenjohtaja Jukka Uunila ja pääsihteeri Carl-Olaf Homen. Kokouksessa käsiteltiin Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden yhteistyön kehittämistä, Euroopan nuorisokisoja ja olympiarenkaiden ja -tunnusten suojelemista. Keskieurooppalaiset edustajat toivat jälleen esille ehdotuksensa Euroopan kansallisten olympiakomiteoiden liiton perustamisesta. Pohjoismaat, Englanti ja useat Itä-Eruoopan komiteat vastustivat kuitenkin kokouksessa kiinteää liittoajatusta. Sen tähden päätöstä ei tehty, vaan asetettiin työryhmä tutkimaan yhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Pohjoismaiden edustajaksi valittiin Ruotsin Olympiakomitean pääsihteeri Bo Bengtson, joka kuitenkin myöhemmin pyysi vapautusta tehtävästä. Hänen tilalleen valittiin Carl-Olaf Homen. Keskieurooppalaiset ottivat uudelleen esille Euroopan nuor~sokisaehdotuksen siitäkin huolimatta, että se oli aikaisemmin Mlinchenissä ja Wienissä pidetyissä kokouksissa päätetty hylätä. Vaikka kokouksen selvä enemmistö nytkin oli nuorisikisoja vastaan, puheenjohtaja, kreivi de Beaumont ilmoitti, että edellä mainitun työryhmän tul i si tutkia myös nuorisokisojen järjestämismahdollisuuksia. KOK:n asettaman työryhmän puheenjohtaja Raymond Gafnerin raportin pohja l ta keskusteltiin olympiarenkaiden ja -tunnusten suojaamisesta er ~ maissa. Työryhmän lopullisena tavoitteena oli kansainväli sen sopimuksen aikaansaaminen esikuvana Punaisen Rist i n konventio. Moni olympiakomitea - muun muassa kaikki pohjoismaiset - kiinnitti huomiota. siihen, että työn tu l os e ~ saa ra j o i ttaa kansal l isten komiteoiden mahdollisuuksia myyd ä renkai d en käyttöoikeuksia. Pääsi h teer i Homen on kokouksesta laatinut erillisen raportin.
20 b. P 0 h J 0 1. S rn a l. d e n 0 1 y rn p 1. a k 0 rn l. t e 0 i J a K 0 K : n P 0 h j 0 l. S m a l. s t e n ) ä s e n t k 0 k 0 u s d e e n n Pohjoismainen kokous pidettiin Kööpenhaminassa 24.8.1973 Tanskan Olympiakomitean järjestämänä. Siihen osallistuivat Suomen edustajina KOK:n jäsenet Erik von Frenckell ja Paavo Honkajuuri, kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Rartiala, jäsenet Lennart Kivi, Relge Nygren ja Peter Tallberg sekä pääsihteeri Carl-Olaf Romen. KOK:n puheenjohtaja lordi Killanin ~unnioitti kokousta läsnäolollaan. Kokouksen pääaiheina olivat Varnan olympiakongressissa esille tulevat asiat, olympiakisojen jakamisehdotus, amatöörisäännöt, doping-kysymys, Euroopan kisat ja Euroopan kansallisten komiteoiden yhteistyö. Kaikissa periaatteellisissa kysymyksissä sovittiin yhteisistä pohjoismaisista kannanotoista. Pääsihteeri Romen laati kokouksesta tarkan raportin. 7. R u 0 t s 1. nol y m pia k 0 m i t e a n v u 0 s i k 0 k 0 u s Ruotsin Olympiakomitean kutsusta osallistui komitean VUOs1. kokoukseen Tukholmassa 16.11.1973 muiden pohjoismaiden komiteoiden edustajia. Suomesta edustajina olivat kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Kaarlo Rartiala ja pääsihteeri Magnus Ståhlberg. Lordi Killanin kunnioitti kokousta läsnäolollaan. Vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä neuvottelutilaisuudessa käsiteltiin KOK:n, kansallisten komiteoiden ja kansainvälisten liittojen välisen yhteistyön kehittämistä Varnan kokouksessa esitettyjen suositusten pohjalta, amatöörikysymystä, olympiakisojen ohjelmaa sekä politiikkaa urheilussa. Pääsihteeri Ståhlberg on kokouksesta laatinut erillisen raportin (2/73).
21 V T A L 0 U S Tilivuoden kulujen kokonaismäärä nousi 1.029.094,55 markkaan, josta valmennus- ja koulutus toimintaan käytettiin suurin osa eli 867.103,55 mk. Hallinnolliset kustannukset olivat yhteensä 116.437,36 mk eli 13,4% kokonaismenoista, kansainvälinen yhteistyö 34.594,30 mk ja olympiakisojen jälkijärjestelyt 10.071,34 mk. Tulo- ja menoarvioon verrattuna on eräitä momentteja ylitetty kuten kokous- ja matkakustannukset sekä kansainvälinen yhteistyö, kun taas budjetissa varatut määrät on alitettu joissakin momenteissa. Todettava on myös, että valmennusmäärärahoja on valtuuskunnan päätöksen mukaisesti maksettu yhteensä 518.500 mk (tilinpäätöksessä summa on 523.500 mk, johon sisältyy Suomen Hiihtoliitolle myönnetty erillinen 5.000 mk määräraha) budjetissa varatun määrärahan oltua 460.000 mk. Hallintokustannuksista palkkoihin, palkkioihin ja sosiaalisiin menoihin käytettiin yhteensä 69.970,84 mk, jolloin on otettava huomioon, että valmennuspäällikön palkkakustannukset esiintyvät eri momentilla, vuokriin, posti- ja puhelinkuluihin sekä tarvikkeisiin 14.782,81 mk sekä kokous-, matka- ja edustuskuluihin Suomessa yhteensä 21.959,06 mk. 1: Valmentajien koulutukseen kului 69.277,39 mk, erikoisleireistä johtuneisiin kustannuksiin 43.053,20 mk, tutkimustoimintaan 41.177,54 mk ja eril1isiin toimenpiteisiin 99.128,39 mk (suurimmat menoerät olivat liitoille maksetut ns. mita l i rahat Sapporon ja Mlinchenin olympiakisoista, 81.000 mk sekä Urheilijoiden Ammattienedistämissäätiön peruspääomaan maksettu 10.000 mk). Kuten edellä todettiin, valmennusmäärärahoina jaettiin erikoisliitoille 518.500 mk käytettäväksi A-, B- ja C-luokan huippu-urheilijoiden valmennukseen. Toinen valmennusmääräraha jakaantui kesä- ja talviurheilulajien osalta seuraavasti:
22 Kesäliittojen II valmennusmääräraha laji valmennettavia soutu jousiammunta 4 judo paini painonnosto 9 melonta ammunta 5 yleisurheilu 32 + 4 viestij. 5-ottelu 5 nyrkkeily 4 uinti 1 purjehdus 3 pyöräily 5 2 9 voimistelu 3 5 1 yhteensä 14.000 13.500 5.000 35.000 30.000 20.000 12.500 137.500 22.000 10.000 2.500 9.000 4.000 11.000 326.000 Talviliittojen II valmennusmääräraha laji hiihto ampumahiihto luistelu taitoluistelu jääkiekkoilu valmennettavia 26 + 2 viestij. 7 + viestija 2 1 joukkue yhteensä 105.500 29.500 5.000 2.500 50.000 192.500 mk 518.500 =======:::::;== Tulopuolella valtionavustus oli 1.000.00 0 mk. Sen lisäksi taloustoimikunta luovutti komitean käyttöön keräysvaroja yhteensä 16.696.28 mk. Lahjoituksina komitea vastaanotti 23.000 mk. Tulojen ollessa yhteensä 1.044.313,10 mk ja menojen 1.029.094,55 mk tilivuoden ylijäämä oli 15.218,55 mk.
23 VI KUN N I A N 0 SOI T U K S E T Komitean kultainen ansiolevyke Levyke n:o 110 Toimitusjohtaja Jukka Uunila 50 v. 4.6.1973 Komitean pöytäviiri Viiri n:o 52 " " 53 " " 54 " " 55 " " 56 " " 57 " " 58 " " 59 " " 60 " " 61 " " 62 R.S. Scott~ Kansainyhteisön Kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Christchurch, Uusi Seelanti 14.3.1973 Japanin Olympiakomitea Helsinki 17.4.1973 Teito Taxi Co. Helsinki 17.4.1973 Johtaja Pekka Martin 20.6.1973 Toimitusjohtaja Esko Kossi1a 20.6.1973 Hammaslääkäri Birger Stenman 20.6.1973 Sosiaalineuvos Unto Siivonen 20.6.1973 Lehtori Esa Seeste 60 v. 4.7.1973 Sosiaalineuvos Niilo Koskinen 75 v. 18.7.1973 Opetusministeri Marjatta Väänänen 50 v. 9.8.1973 Suomen Nyrkkeilyliitto 50 v. 6.10.1973
24 Viiri n:o 63 " " 64 Bulgarian Olympiakomitea Varna 4.10.1973 Suomen Pyöräilyliitto 75 v. 25.11.1973 Helsingissä 17. päivänä huhtikuuta 1974 Jukka Uunila puheenjohtaja Magnus Ståhlberg pääsihteeri
SUOMEN OLYMPIAYHDISTYS R.Y:n tilinpäätös 31.12.1973 =================================================== Tulostase 1.1.-31.12.1973 K u 1 u t Varsinaiset kulut Hallinto Palkat. palkkiot. satu, TEL ym. maksut Vuokra, posti, puhelin, monistus tarv. Kokoukset. matkat, edustus Suomessa Sekalaiset kulut Poisto kalustosta Kansainvälinen yhtestyö Olympiakisat Valmennus- ja koulutsutoiminta Valmentajien koulutus Valmennustoim.kok.matkat Erikoisleirit Julkaisutoiminta Tutkimustoiminta Erilliset toimenpiteet Valmennusmäärärahat Valmenn uspäällikkö Urheilujohtajien seminaari Yli jää mä v. 19 73 2=::=== 69 970.84 14 782.81 21 959.06 9 724.65 69 277.39 11 178.38 43 053.20 8 970.20 41 177.54 99 128.39 523 500.- 58 040.29 12 778.16 116 437.36 888.- 34 594.30 10 071, 34 867 103.55 1 029 094.55 15 218. 55 mk 1 044 313.10 ========================= Tuo t 0 t Varsinaiset tuotot Valtionapu Taloustoimikunnalta Lahjoitukset Korot Sekalaiset tulot ---=-=...:...:. ====== Rahoitusomaisuus Rahaa kassassa Kartt.tall.tili Postisiirtotili Tilisaatava Ennakkomaksut Käyttöomaisuus Arvopaperit Kalusto 1.1.1973 lisäys v. 1973.1. poisto J.W.Rangell'in rahaston varat ====== Omaisuustase 31.12.1973 V a s t a a v a a 1, - 2 959,02 2 960,02 888,- 1 000 000,- 16 696.28 23 000.- 4 238,12 378,70 1 044 313,l G mk 1 044 313,1 0 ========================= m 2 769,33 16 813,06 444,09 14 013,64 9 222,78 2 400,- 2 072,02 43 262, 9C 4 472,02 15 962. 54 63 697,46 =========================
V Q ~ t Q t t ~ v a a Vj 8ras pijd Oma Lyhytaikainen Tilivelat Oma pääoma J.W.Range11'in rahasto Pääoma 1.1.1973 ~y1ijäämä v. 1973 ====== 30 789,87 15 218,55 1 726,50 15 962,54 46 008,42 61 970, 96 mk 63 697,46 ========================
OLYMPIA-TALOUSTOIMIKUNTA, tilinpäätös 31. 12. 1973 ===;============================================ Tulostase 1.1. -31. 12.1973 M eno t Toiminnan tarkoitukseen Suomen Olympiayhdistys ry : lle Varsinaiset kulut Keräystoiminnan menot ja välittömät kulut Kirjeensulk. merkk. kulut Suurkilpailut Erilaisia kuluja Palkat Palkkiot Sosiaaliturvamaksut Tapaturma, t yött. - ja eläkevak. maks. Vuokrat Posti- ja puhelin kulut Toimistotarvikkeet Kirjapito- ja tilintarkastus Ne uvottelu- ja kokouskulut Korjaukset ja huolto Kuljetuskulut Ma tkakulut Edustuskulut ---Sekalaiset kulut ====== 5 10 56 4 1 3 4 2 5 2 mk 678, 84 500,- 590,78 372, - 476, 20 398,72 374,- 407,16 679,45 753,- 135,88 122,80 500, 70 480, 40 331. 72 536,05 16 696, 28 16 178,84 83 158,86 116 033,98 ======================= Varsinaiset tuotot Keräystu10t ja muut tuotot Kirjeensulkijamerkit Muoviset rintamerkit Ku ltaiset rintamerkit 01ympiarenk. käyttöoikeus Levymyynti Korkotuotot Sekalaiset tuotot Alijäämä v. 1973 ===== = T u 1 0 t 30 988, 39 566,- 2 002,70 10 045,75 1 407,04 3 675,74 20,- 48 705, 62 67 328,36 mk 116 033, 9 8 ================== == == = Omaisuustase 31.12.1973 V a s t a a v a a Rahoitusomaisuus Rahaa kassassa Postisiirtoti1it Shekkitilit Kartt. tall. tilit Säästötili Tilisaatavat -~...;;:...::;. ====== 518,82 475,42 1 708,69 90 037,13 3 174,88 8 253,- mk 104 167, Cj 4 104 167,94 ====================== =
V a s t a t t a v a a Oma pääoma Pääoma 1.1.1973 ali jäämä v. 1973 --- :::=:::::::::::: 171 496,30 67 328,36 mk 104 167, 94 104 167,94 ======================= Helsinki 7. maaliskuuta 1974 ~~ '
T i 1 i n t a r kas t u s k e r tom u s, Suomen Olympiayhdistys r.y.:n valtuuskunnan vuosikokouksen 30.5.1973 valittua allekirjoittaneet tarkastamaan yhdistyksen vuoden 1973 hallintoa ja tilejä olemme tämän meille uskotun tehtävän suorittaneet ja esitämme tarkastuksen tuloksena seuraavaa: 1. Yhdistyksen tilien avaus on suoritettu edellisen vuoden omaisuustaseen mukaisesti. 2. Kirjanpito, jota KHT Keijo Aaltonen on yksityiskohtaisesti tarkastanut ja antanut siitä 1.4.1974 mukana seuraavan tarkastuskertomuksen, on huolellisesti hoidettu ja perustuvat kirjaukset hyväksyttäviin tositteisiin. 3. Pankkitilit ja postisiirotilit olivat vuoden vaihteessa pankin vastakirjojen ja siirtokonttorin tiliotteiden mukaiset. Arvopaperit ovat tallella. 4. Tilinpäätös, joka osoittaa 15 218,55 markan suuruista ylijäämää, on kirjanpidosta oikein johdettu. 5. Olemme myös tutustuneet yhdistyksen hallituksen ja sen työvaliokunnan pöytäkirjoihin. Tarkastuksemme perusteella ja kun yhdistyksen asioita on tarmokkaasti ja huolellisesti hoidettu, ehdotamme, että yhdistyksen valtuuskunta vahvistaisi tilinpäätöksen ja myöntäisi tilivelvollisille vastuuvapauden vuodelta 1973. Helsingissä huh:ikuun ~ ) PäiVänä 1974 ~~.~~~ I (.II!tN~'.: Hannes Ojala Olle V.Salmi KHT
T i 1 i n t a r kas t u s k e r tom u s Valittuina tarkastamaan Suomen Olympiayhdistys ry,n vuoden 1973 hallintoa ja tilejä, olemme tänään tarkastaneet myös Olympiakomitean taloustoimikunnan tilinpidon vuodelta 1973 ja esitämme tarkastuksen perusteella seuraavaa, 1. Taloustoimikunnan tilien avaus on suoritettu edellisen vuoden omaisuustaseen mukaisesti. 2. Kirjanpito, jota KHT Keijo Aaltonen on yksityiskohtaisesti tarkastanut ja antanut siitä 1.4.1974 mukana seuraavan tarkastuskertomuksen, on huolellisesti hoidettu ja perustuvat kirjaukset hyväksyttäviin tositteisiin. 3. Pankkitilit ja postisiirtotilit olivat yhtäpitäviä vastakirjojen ja tiliotteiden kanssa. 4. Tilinpäätös, joka osoittaa sen jälkeen kun Suomen Olympiayhdistykselle on toiminnan tukemiseen annettu 16.696,28 markkaa, 67.328,36 markan suuruista alijäämää, on kirjanpidosta oikein johdettu. 5. Olemme myös tutustuneet taloustoimikunnan pöytäkirjoihin. Sen perusteella, mitä yllä on esitetty ja kun taloustoimikunnan asioita on tarmokkaasti hoidettu, ehdotamme, että tilinpäätös vahvistetaan ja tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus vuodelta 1973. Hcif.elS7ngiSSä huhtikuun 5...", M I I,... J lfmt.tt.i$... N Hannes 0;1: Päivä?fJp197 4,,/ ".... fj!!. /f/lljil..... Olle V. Salmi K.HT -- -------- ----
1 TILINTARKASTUSTOIMISTO AALTONEN & CO 00260 Hel.lnki 26 T66lankatu 'Z1 II. Puh. _ 188. 446 147 T a r kas t u s k e r tom u s Suomen Olympiayhdistys ry:n valtuuskunnan vali ts ernana nurnerotilintarkastajana olen suorittanut Suomen Olympiayhdistys ry:n ja Olympia-taloustoimikunnan kirjanpidon tarkastusta toimintavuonna 1973. Tarkastuksen tuloksena saan esiintuoda seuraavaa. Suomen Olympiayhdistys ry:n kirjanpito on jatkuvasti pidetty saraketilikirjaa käyttäen. Tilijärjestelmää on kehitetty tulo- ja menoarviota paremmin vastaavaksi. Olympiataloustoimikunnan kirjanpito on edelleen su0ritettu läpikirjoitustekniikkaa käyttäen. Tilijärjestelrnään on si-.sällytetty omat tilinsä eri keräystoirnintojan antarnj~n tulnj~n ja niiden välittömien kustannusten seuraamista varten. Olympiakeräyksen toimeenpanossa käytettyjen kirje- ja rin-
tamerkkien jäännösmäärien tuhoaminen on suoritettu polttamalla 31.10.1973. Toimenpiteestä on laadittu sanotulle päivälle päivätty hävittämispöytäkirja. Olen suorittanut tarkastusta vertaamalla tositeaineistoa peruskirjamerkintöjä vastaan sekä tarkastaen tapahtumia asianomaisten rahalaitosten tiliotteista. Tällöin olen todennut, että kirjaukset perustuvat asianmukaisiin ja hyväksyttäviin tositteisiin, mitkä on tileihin oikein kirjattu. Kirjaukset pankkitileillä täsmäävät kysymyksessä olevien rahalaitosten tilinpitojen kanssa. Tarkastuksen tuloksena saan todeta, että kirjanpito on pidetty moitteettomasti ja huolella sekä, että tarkastus ei ole antanut aihetta huomautuksiin. Helsingi~sä huhtikuun 1 päivänä 1974 \ '.
18 välisillä urheiluliitoilla on huomattava merkitys ja niitä on kuunneltava ennen säännösten lukkoon lyömistä. Edelleen todettiin, että säännösten noudattaminen kuuluu myös kansallisten olympiakomiteoiden toimialaan. _ Rhodesian olosuhteita tutkii paikan päällä komitea, johon nimettiin KOK:n jäsenet Syed Wajid Ali Pakistanista, Sylvio De Magalhaes Padilha Brasiliasta ja Ivar Vind Tanskasta. _ Olympiakisaohjelma tarkistettiin, siitä poistettiin eräät lajit sekä muutamissa lajeissa alennettiin joukkueiden tai maiden edustajien lukumäärää. _ KOK:hon valittiin uusiksi jäseniksi Roy Anthony Bridge, Jamaikka, Manuel Gonzales Guerra, Kuuba, Ashiwini Kumar, Intia ja Keba M'Baye, Senegal. KOK:n jäsenten lukumäärä nousi näin ollen 78:aan. Työvaliokuntaan valittiin nigerialaisen Sir Ade Ademolan tilalle Mohamed Mzali Tunisiasta. Uusien jäsenten valintaa edeltäneessä keskustelussa tuli jälleen esille, että ehdokkailta vaaditaan oman kansallisen olympiakomitean vahva tuki taakse. 4. K a n s a 1 1 i s t eno 1 Y m p 1 a k 0 m 1 t e 0 1 den yle i s k 0 k 0 u s Varnass järjestetyn olympiakongressin yhteydessä pidettiin a kansallisten olympiakomiteoiden yleiskokous - --29-30.9.1973 - --- -.:, - johon osallistui edustaiia 92 kansallisesta komitpa~ta. Knknukseen osallistuivat komiteastamme olympiakongressin edustajat. Kokouksessa käsiteltiin yksinomaan kansallisten komiteoi d en kokous- ja työskentelymuotoja. Hyväksyttiin periaatteessa, että kansallisten komiteoiden kokouksia on aiheellista pitää säännöllisesti ja että näille kokouksille olisi saatava virallinen muoto. Sen sijaan ns. Onestin toimikunnan vasta sääntöehdotuksen sisältöön ja yksi- kokouksessa esitetyn tyiskohtiin ei katsottu voitavan ottaa lopullista kantaa ennen kuin asiasta on keskusteltu kunkin kansallisen olympiakomitean omissa elimissä. Onestin toimikuntaa pyydettiin jatkamaan as1an va l mistelua. Pääsihteeri St å hlberg on kokouksesta laatinut erillisen raportin.