MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0
MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua 6 Refereeartikkelia 48 hanketta 10 Koulutus -ta 9 Konferenssia 1242 Osallistujaa tilaisuuksissa 1
Visiomme: MKK on arvostettu yhteistyökumppani, joka tuottaa maailmanlaajuisia verkostojaan hyödyntäen parasta asiantuntijaosaamista erityisesti Itämeren alueen meriklusterin kehittämiseen. 2
Toiminta Konferenssit Laadukkaat ja ajankohtaiset merenkulkualan konferenssit Tutkimus Tutkimus- ja asiantuntijapalvelut merenkulun, meriteollisuuden ja logistiikan aloilla Koulutus Yliopistotasoinen jatko- ja täydennyskoulutus 3
Esityksen sisältö Meriliikenteen seuranta MKK:lla Meriliikenteen volyymit Itämerellä 2011 Meriliikenteen kehitys 2006-2011 Suomen kuljetusvirrat Itämerellä Lähitulevaisuuden näkymät 4
Meriliikenteen seuranta MKK:lla Vuosittain ilmestyvä Itämeren satamien markkinatutkimuspaketti Baltic Sea port market reviews Sisältää kolme julkaisua Baltic Port List: satamatilastoja v:sta 2006 Baltic Port Insight: kuluvan vuoden kehitys Baltic Port Barometer: odotukset 5
Rahtivolyymit Itämerellä 2011 Itämeren satamissa käsiteltiin yhteensä 839 miljoonaa tonnia rahtia (+3,7 %) Vuosikasvu (tonneina) suurinta Venäjällä, Latviassa ja Suomessa, pudotusta Puolassa ja Ruotsissa Suhteellisesti suurin kasvu Latviassa ja Liettuassa 6
Kansainvälisen rahdin rakenne Itämeren satamissa 2011 Rahdin koostumus 2011 Nestebulk 40% Kuivabulk 27% Muu kuivarahti 33% Rahtityyppi ja vuosimuutos Itämeren satamissa 2011 V:een 2010 nähden eniten kasvua kuivarahdissa 7
Turun yliopisto MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS
Itämeren suurimmat satamat 2011 KOKONAISVOLYYMI 1 Primorsk (-3.2%) 2 Pietari (+3.3%) 3 Göteborg (-3.8%) KUIVABULK 1 Riika (+11.6%) 2 Klaipeda (+27.3%) 3 Ust-Luga (+35.3%) NESTEBULK 1 Primorsk (-3.2%) 2 Tallinna (+1.9%) 3 Brofjorden (+20.7%) MUU KUIVARAHTI 1 Pietari (+13.1%) 2 Göteborg (-1.6%) 3 Lyypekki (+2.7%) KONTIT 1 Pietari (+22.5%) 2 Göteborg (+2.5%) 3 Gdansk (+34.6%) 9
Lithuania Russia Latvia Poland Finland Estonia Sweden Germany (BS) Denmark (BS) Mt 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kokonaisvolyymi 2006-2011 Keskimääräinen vuosimuutos 2006-2011 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% +4,4% -0,4% -9,9% +9,2% +3,7% 2006 2007 2008 2009 2010 2011 - V. 2011 volyymi +1.6% verrattuna v:een 2007) 9.5 % 3.9 % 3.1 % 2.6 % 2.1 % Rahtivolyymit 2006-2011 0.4 % 0.0 % -0.3 % -2.8 % Maittain 2006-2011 Suhteellinen kasvu suurinta Liettuassa ja Venäjällä, laskeva trendi Tanskassa ja Saksassa Viennissä kasvua et. Venäjällä, Latviassa ja Liettuassa, tuonnissa et. Liettuassa, Puolassa ja Virossa 10
Rahtityyppien kehitys 2006-2011: nestebulk Mt 350 300 250 Nestebulk kansainvälisessä liikenteessä Itämeren satamissa 2006-2011* 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 140 Mt Maittain 2006-2011 120 100 80 60 40 20 0 Venäjä Ruotsi Suomi Tanska (Itämeri) Latvia Saksa (Itämeri) Puola Viro Liettua *2011 Ruotsista puuttuu Stenungsund ja Nynäshamnin öljysatama (4,4 Mt v. 2010) 11
Rahtityyppien kehitys 2006-2011: kuivabulk Mt 250 200 Kuivabulk kansainvälisessä liikenteessä Itämeren satamissa 2006-2011 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Mt 40 35 30 25 20 15 10 5 Maittain 2006-2011 0 Venäjä Ruotsi Suomi Tanska (Itämeri) Latvia Saksa (Itämeri) Puola Viro Liettua 12
Rahtityyppien kehitys 2006-2011: muu kuivarahti Mt 300 250 200 Muu kuivarahti kansainvälisessä liikenteessä Itämeren satamissa 2006-2011 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Mt 80 70 60 50 40 30 20 10 Maittain 2006-2011 0 Venäjä Ruotsi Suomi Tanska (Itämeri) Latvia Saksa (Itämeri) Puola Viro Liettua 13
Suomen kuljetusvirrat Itämerellä 2011 Suomen ja ulkomaiden välisestä liikenteestä 62 % suuntautui Itämerelle* v. 2011 Ruotsi: 16 % Saksa: 16 % Venäjä: 15 % Itämeren osuus tavaralajeittain Sahaamaton puutavara (89 %) Raakaöljy (88%) Kappaletavara (85 %) Kivihiili (81 %)... Malmit ja mineraalit (40 %) Kemikaalit (33 %) Sahattu puu (28 %) 14 * Tanska ja Saksa kokonaan Lähde: Liikennevirasto 2012
Suomen kuljetusvirrat Itämerellä 2006-2011 Volyymi -0,6 Mt (eniten pudotusta metsäteollisuuden kuljetuksissa, kasvua malmi- ja raakaöljykuljetuksissa) Itämeren maiden* osuus liikenteestä pysynyt lähes samana (63 % 62 %) Maittain 2006 2011 Ruotsi 16 % 16 % Saksa 20 % 16 % Venäjä 12 % 15 % Itämeren osuus tavaralajeittain 2006 2011 Sahaamaton puutavara 86 % 89 % Kappaletavara 86 % 85 % Raakaöljy 80 % 88 % Kivihiili 64 % 81 %... Vilja 38 % 42 % Sahattu puu 37 % 28 % Kemikaalit 30 % 33 % 15 * Tanska ja Saksa kokonaan Lähde: Liikennevirasto 2012
Suomen 12 suurinta satamaa volyymit vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ja muutosprosentit edellisvuoden vastaavaan jaksoon
Kehitys Itämerellä 2012 Itämeren maihin ennustetaan vähäistä talouden kasvua 2012 ja 2013 Suomeen heikointa 2012 alkupuoliskolla satamien volyymikehityksessä suurta vaihtelua Port Tonnia/ H1 2012 Muutos/ H1 2011 Primorsk 38 222 000 +0.7% Pietari 27 686 000-2.5% Göteborg 20 718 000-2.5% Klaipeda & Butinge 20 285 000-10.4% Ust-Luga 18 868 000 +110.6% Riika 18 790 000 +11.7% Ventspils 17 310 000 +19.5% BKT-kasvuennuste 2012 ja 2013 2012 2013 Tanska 0.5 1.2 Viro 2.4 3.5 Suomi 0.2 1.3 Saksa 0.9 0.9 Latvia 4.5 3.5 Liettua 2.7 3.0 Puola 2.4 2.1 Venäjä 3.7 3.8 Ruotsi 1.2 2.2 KA 2.1 2.4 17 Tallinna 15 873 000-17.5% Rostock 11 200 000-7% Gdansk 10 482 000-24.4% Szczecin- Swinoujscie 10 280 000 +2.1% Lähde: IMF World Economic Outlook Database, Lokakuu 2012
Baltic Port Barometer 2012 satamien odotukset RAHTIVOLYYMIT 2012 Keskimäärin satamat odottavat vuodelle 2012 varovaista kasvua Odotukset selvästi heikompia kuin vuosi sitten 18
BPB 2012: Odotukset vuodelle 2013 ITÄMEREN ALUEEN TALOUS 2013 Lievästi myönteisemmät odotukset kuin edellisessä barometrissa Itämeren itäosassa selvästi paremmat odotukset kuin pohjoisja eteläosassa RAHTIVOLYYMIT 2013 Odotetaan hienoista kasvua 2013 Odotukset viime vuoden tasolla Parhaat näkymät Itämeren itärannikon satamissa Kysely toteutettu heinä-elokuussa 2012 (n=53) 19
Yhteenveto Vuonna 2011 Itämeren satamissa käsiteltiin enemmän rahtia kuin koskaan V:sta 2006 kasvu keskittynyt itäiselle Itämerelle, lännessä rahtimäärät alle 2007/2008 huippuvolyymien Suomen merikuljetusvolyymeista suurin osa Itämeren sisäistä liikennettä, Saksan osuus pienentynyt, Venäjän osuus kasvanut v:sta 2006 Vuoden 2012 alkupuoliskolla Itämeren satamien rahtivolyymeissa oli suuria eroja satamien välillä Kasvuodotukset vuosille 2012 ja 2013 olivat varovaisen myönteisiä, etenkin Itämeren itäosissa 20
KIITOS! www.balticportlist.com 21