Aktiivisen ikääntymisen edellytykset Ikääntyminen meillä ja muualla- globaalia ikäpolitiikkaa 15.9.2008 Jyväskylä 19.11. 2009 Vappu Taipale Professori Vappu Taipale, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto
Ikääntyminen alkaa jo kohdussa Hyvän ikääntymisen edellytyksiä luodaan koko elämän aikana Yhteisölliset edellytykset tärkeitä Lapsena ravinto, kasvu ja kehitys, oppimisedellytykset Nuorena liikunta, toinen mahdollisuus Aikuisena elämäntavat, alkoholi, liikunta, työstressi Entä ikäihmisenä? Vappu Taipale 2009
VANHENEMINEN ON MEGATRENDI
Ikääntyminen on myös globaali ilmiö. Ikäihmisten suurimmat joukot ovat pian kehitysmaissa.
Sosiaaliturvaa? Suurin osa maailman kansalaisista elää ilman sosiaaliturvaa YK:n Sosiaalisen kehityksen Toimikunta 2008 : mailla ei ole enää varaa toimia ilman sosiaaliturvaa Kaikille perusturvan elementit: - pienet eläkkeet - pienet lapsilisät - perusterveydenhuolto - puhdas vesi, sanitaatio Vappu Taipale 2009
Kansainväliset vertailut ovat vaikeita Täsmällisiä vertailuja on lähes mahdoton tehdä eri maiden välillä Jopa Pohjoismaiden systeemit eroavat toisistaan niin paljon, että ytimeen on vaikea päästä OECD tekee parhaita tilastoja sosiaaliturvan alueelta, mutta ne koskevat vain teollisuusmaita Otetaan siis tiedot suuntaa antavina Vappu Taipale 2009
Paras kansainvälinen seuranta.. Kansainväliset järjestöt kuten OECD tekevät hyvää työtä International Federation on Ageing Global Action on Ageing, GAA Newsletter YK ja sen alaiset toimielimet EU:n alueella AGE Vappu Taipale 2009
OECD-raportti lääkekuluista 2009 OECD-maat kuluttavat 80% maailman lääkkeistä Lääkkeiden osuus terveysmenoista yleensä n 25%, Unkari, Slovakia 30% Kulutus keskimäärin $ 400 /henkilö/vuosi, USA $ 800 Kansalaiset maksavat keskimäärin 40% itse, out-of-pocket Vappu Taipale 2009
Suomi/muu maailma? Meitä pidetään mallina Kaukoitä on erilainen, vai onko? Japani ikääntyy vauhdilla, Kiina huolestuu kehityksestään Afrikassa elämä on mummojen varassa Australia näyttää eurooppalaiselta Latinalainen Amerikka on vasta heräämässä
Osuus (%) rahoituksesta Terveydenhuollon rahoitusuosuuksia (%) 1980-2002 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Valtio Kunnat Kela Kotitaloudet
The share of health and welfare services of GDP, Finland 1990-2050, % 16 14 12 10 8 6 4 2 Yhteensä Terveys Koulutus Sosiaalipalvelut 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 0
YK:n ikääntymisohjelma: Madrid Plan of Action 2002 Kaikki maat sitoutuneet tekemään toimintasuunnitelman ja raportoimaan siitä säännöllisesti YK:n Euroopan alueen seurantakokous Leonissa Espanjassa marraskuussa 2007 YK:n Euroopan alueen ikäpolitiikkojen arviointia: www.monitoringris.org Itävallan hallituksen rahoittama arviointi- ja indikaattorityö Marin & Zaidi: Mainstreaming Ageing. Indicators to Monitor Sustainable Policies. Ashgate 2007
Mikään ei voi enää kääntää ikääntymisen suuntaa. Suomi on sen pilotti - me näytämme esimerkkiä
Millainen tilanne Euroopassa on nyt? sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden välillä on kuilu työurien pidentäminen ei onnistu teknologiaa ei osata käyttää hyväksi korkeatasoista pitkäaikaishoitoa ei kyetä järjestämään Marin ja Zaidi 2007 Vappu Taipale 2009
Vapaaehtoinen, korvaukseton, yksilöiden varaan rakentuva hoiva, jota perheet ja tutut tarjoavat, on koko Euroopassa yleisintä 80% kaikesta hoivasta koskettaa 16-44% kaikista perheistä laajalti myös laittomia siirtolaisia hoivaajina Eurobarometer 2002 Vappu Taipale 2009
YK-Euroopan maat eroavat suuresti toisistaan poliittisesti ja kulttuurisesti kun kyse on hoivan järjestämisestä Todellisuudessa hyvät julkiset palvelut eivät vähennä perheessä tarjottavan hoivan määrää tai tarvetta Vappu Taipale 2009
Pitkäaikaishoivan rahoitus ja kustannukset vaihtelevat vielä enemmän kuin rahoituksen tavat Suuret erot kustannuksista Vaihtelua aina Espanjan 0,15% BKT:stä Pohjoismaiden 2-3% :iin ei korreloi ikääntyvän väestön määrään Vappu Taipale 2009
Millaisia olisivat hyvät strategiat? Työuran pidentäminen (eläkkeiden taso) Elämänlaadun lisääminen vuosiin (promootio) Itsenäisen suoriutumisen edistäminen (preventio) Palveluihin innovatiivisia uudistuksia Kustannusten hallinta Siis laaja-alaista politiikkaa! Vappu Taipale 2009
Mitä EU tekee? Eri pääosastoilla on omia hankkeitaan e-inclusion ja esteettömyys ministerikokousten teemana tutkimuspääosasto: vähän kiinnostusta DG Sanco: ikäihmisten mielenterveys uuden Pactin/sopimuksen yhtenä teemana DG Labour: eläkekysymykset, köyhyys ja syrjäytyminen Vappu Taipale 2009
Toimintakyky on keskeistä Toimintakyky ratkaiseva tekijä, jos kotona asumista pidetään tavoiteltavana. Miten toimintakykyä edistetään: nuorena luodaan pohja, ikääntyessä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kunnon ylläpito yhä tärkeämpää Suomessa hyvä asenneilmapiiri: olemme niitä harvinaisia maita, joissa liikuntaharrastus jopa lisääntyy ikääntyessä ja ikäihmiset Vappu Taipale 2009 harrastavat paljon kulttuuria yms.
Ikäihmiset eivät ole yksi yhteneväinen ryhmä, vaan koko maailmassa hyvin erilainen joukko: sosiaalisesti koulutuksellisesti kulttuurisesti poliittisesti etnisesti mieltymystensä suhteen jne Vappu Taipale 2009
Mikä on Suomen ikäihmisten tilanne? väki ikääntyy tietoyhteiskunta muuttaa elämää yksin asuminen lisääntyy kunto kohenee koulutustaso nousee muistisairaudet lisääntyvät eläkkeet kohentuvat? parisuhteen merkitys kasvaa hoivan tarve lisääntyy kustannusten hallinta tärkeää Vappu Taipale 2009
65+ Population 1900-2040 (Source : Statistics Finland 2004) 65+ (%) 30 25 20 15 10 5 0 1900 1950 1990 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2010 2020 2030 2040
The population of Finland 1980, 2000 100% and 2020, by age 80% 60% 40% 75-65-74 15-64 5-14 0-4 20% 0% 1980 2000 2020
Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen pilotti tuotannon muutokset käynnissä välineitä runsaasti käytössä mitä muuta tapahtuu Vappu Taipale 2009
elämänkaari asettuu nyt uuteen järjestykseen ja vastaus on positiivinen nuoruus jättää alleen lapsuuden ja keski-iän kolmas ikä, elämän kruunu, pitenee
Yksin asuminen lisääntyy kaikkialla Suomessa 60% yli 65-vuotiaista asuu yksin Yksin asuminen ei merkitse yksinäisyyttä Se tuo kuitenkin omat erityispiirteensä elämään: kontaktien tarve on olemassa miten hoidetaan avun saaminen on hankalampaa ystävät harvenevat ympäriltä omaiset asuvat kaukana Vappu Taipale 2009
Growth in the proportion of elderly people living alone
Millaisia asuntoja vanhoilla on..
Asumisen onni ja vaarat Ikäihmiset asuvat kodeissaan ja haluavat pysyä niissä Asunnot ovat usein vanhoja, hissittömiä, epäergonomisia eivätkä esteettömiä Vanhan ihmisen vaarallisin matka on yöllä sängystä vessaan Kaatumistapaturmat ovat itsenäiselle suoriutumiselle kohtalokkaita Vappu Taipale 2009
Toimiva koti! Esteettömyys: tilaa rollaattorille/ pyörätuolille, ei portaita eikä kynnyksiä WC- ja kylpyhuonetilat varustettuja tarpeen mukaan (kahvoja, tilaa auttajalle, liukuesteitä, korotettu pytty yms) Asuntojen muutos- ja korjaustyöt kannattavia, jos niillä voidaan myöhentää laitoshoitoa joillakin kuukausilla/vuosilla Vappu Taipale 2009
Age-adjusted prevalence of good and fairly good selfreported health (Source: Aromaa & Koskinen 2004) 1978-80 2000-01
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen pitäisi olla kaikkien intressissä- vanhojen itsensä, kuntien, järjestöjen, yritysten ja valtion Rakenteet puuttuvat! On monitoimijuutta, yli hallintokuntien tapahtuvaa Kunta on horisontaalinen, valtio vertikaalinen
Percentage of people without difficulties in ADL,1978-80 and 2000-01 Women Men % 100 80 60 40 1978-80 2000-01 2000-01 1978-80 20 0 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ 55-59 60-65 66-69 70-74 75-79 80-84 85+ * Dressing/undressing, getting in/out of bed, moving around in the house (Martelin et al 2004) Age
Arkipäivän teknologioille olisi tarvetta
Mitä teknologiaa? kaikenlaista! Arjen tarpeisiin! Hella, mikro, kahvinkeitin kännykkä! TV, digiboksit Pistokkeet, johdot, lamput Apua pukemiseen, syömiseen Robotiikka!
turvapuhelin..
Turvapuhelin. kaksi vuosikymmentä käytössä tutkittu paljon Euroopassa teknisesti usein ongelmia, kun käyttäjänä hätääntynyt, sekava vanhus sosiaaliset ulottuvuudet tärkeitä: turvallisuudentunne, luottamus väärät hälytykset yleinen ilmiö, joissakin maissa n. 80-90% omaiset vähentävät kontakteja, kun vanhuksella on laite
Koulutustaso nousee
Vanha ihminen oppii? Oppii hitaammin, loogisemmin ja pysyvämmin kuin nuori Oppii, kunhan rohkaistaan/voittaa ennakkoluulonsa Mitä enemmän uteliaisuutta ja kokeilunhalua, sitä paremmin käyttää kapasiteettiaan Vanha on myös jääräpää! Vappu Taipale 2009
Internet use for health 0 10 20 30 40 50 41.0 39.5 information Percentage of population seeking info on disease, injury or nutrition LU IS FI NO UK DK SE BE EU15 EE 39.0 AT SI 25.7 25.5 23.8 23.2 19.1 17.0 16.4 16.0 15.4 15.1 14.6 12.8 10.5 10.0 9.6 9.1 8.7 8.5 8.0 7.5 7.4 7.1 EU25 3.5 2.2 Eurozone ES IE PT HU SK IT LT CY NewMS LV PL CZ EL Source: Eurostat 2005 Community Survey on ICT Usage and e-commerce in Households
Kuka meitä hoitaa?
Yli miljoona suomalaista auttaa perheenjäseniään eri tavoin 280 000 henkilöä toimii omaisensa pääasiallisena auttajana 26 000 auttaa omaistaan välttämättömissä toimissa päivittäin ja 160 000 auttaa vähintään kerran viikossa 60 000 auttaa päivittäin perusaskareissa apua tarvitsevaa omaistaan ja 100 000 ainakin kerran viikossa 30 000 hoivaa ympärivuorokautisesti omaistaan ja 60 000 ainakin kerran viikossa Vappu Taipale 2009
Avopalvelut, kotipalvelut, kotisairaala. palvelukokonaisuus on hatarasti hallussa avo palveluista säästetään, esim. kunnat vaativat eläkeläisjärjestöiltä vuokraa toimitilojen käytöstä aktiivisimmat saavat parhaat palat? kotipalvelut keskittyvät raihnaisimpiin kotiuttaminen on heikko kohta ketjussa kuntoutustarpeeseen ei vastata Vappu Taipale 2009
200 000 Eri sektoreiden osuudet henkilöstöstä 1990, 1995, 2000 ja 2004 Sosiaalipalvelut 200 000 Terveyspalvelut 150 000 100 000 50 000 150 000 100 000 50 000 0 1990 1995 2000 2004 Julkiset Järjestöt Yritykset Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut % 1990 1995 2000 2004 % 1990 1995 2000 2004 Julkiset 87,9 86,6 79,3 73,3 Julkiset 85,7 85,2 83,4 82,8 Järjestöt 11,6 11,9 16,2 19,0 Järjestöt 5,1 5,5 5,2 4,7 Yritykset 0,5 1,6 4,5 7,7 Yritykset 9,2 9,2 11,4 12,6 Yksityinen yhteensä 12,1 13,4 20,7 Yksityinen 26,7 yhteensä 14,3 14,8 16,6 17,2 0 1990 1995 2000 2004 Julkiset Järjestöt Yritykset
Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen OECD-maissa 2002 Yhdysvallat Förenta Staterna United States Sveitsi Schw eiz Sw itzerland Saksa Tyskland Germany Islanti Island Iceland Ranska Frankrike France Kanada Kanada Canada Kreikka Grekland Greece Portugali Portugal Portugal Ruotsi Sverige Sw eden Alankomaat Nederländerna Netherlands Belgia Belgien Belgium Australia Australien Australia, 2001 Tanska Danmark Denmark Norja Norge Norw ay Uusi Seelanti Nya Zeeland New Zealand Italia Italien Italy Unkari Ungern Hungary Japani Japan, 2001 Iso Britannia Storbritannien Great Britain Itävalta Österrike Austria Espanja Spanien Spain Tsekin tasavalta Tjeckiska republiken Czech Republic Irlanti Irland Ireland Suomi Finland Turkki Turkiet Turkey, 2000 Luxemburg Luxemburg Luxembourg Puola Polen Poland Meksiko Meksiko Mexico Korea, 2001 Slovakian tasavalta Slovakiska republiken Slovak Republic 11,2 10,9 9,9 9,7 9,6 9,5 9,3 9,2 9,1 9,1 9,1 8,8 8,7 8,5 8,5 7,8 7,8 7,7 7,7 7,6 7,4 7,3 7,3 6,6 6,2 6,1 6,1 5,9 5,7 14,6 Lähde: OECD Health Data 2004 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Terveydenhuollon bkt-suhde, %
Social protection expenditure as a share of GDP in the EU countries, 2000-2005, % 35 30 25 20 15 10 Euro area Italy Austria Finland Sweden United Kingdom 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Source: Eurostat
Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen 1990-2003, 12 % 10 8 6 4 Tanska Suomi Ruotsi Norja Islanti OECD ka. 2 0 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 Lähde: OECD Health Data 2004
Social protection expenditure per capita in the EU countries in 2005, PPP 6226 6833 6884 7005 8044 8268 8529 12946 Italy Finland Euro area EU 15 France Austria Sweden Luxemburg 0 5000 10000 15000 Source: Eurostat
Kuinka paljon talous ohjaa kuntien päätöksentekoa? suomalainen järjestelmä on erityisen kilpailukykyinen kansainvälisesti kansallisesti nyt tärkeää korostaa pitkäjänteisyyttä, hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia ja tulevia haasteita kuntien suunnitelmia tullaan arvioimaan tiukasti
MEUR yhteensä Arvio terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kokonaismenoista ja sairauspäivärahoista ikäryhmittäin 2002 250 200 150 100 50 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 Ikäryhmä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Vanhustenhuolto Sv:n korvaama hoito Muu terveydenhuolto Sairauspäivärahat Markku Pekurinen 2004 Stakes
Efficiency score Hospital productivity in Nordic countries in 2002 Denmark (54 hospitals) Sweden (49 hospitals) Finland (38 hospitals) Norway (43 hospitals)
palvelujen henkilöstö ikääntyy keski-ikä nousee eläköityminen runsasta, 70 000 työntekijää siirtyy eläkkeelle tulevien kymmenen vuoden aikana julkinen ja yksityinen kilpailevat samasta ammattiosaajien joukosta palvelujen houkuttavuus työpaikkana?? Vappu Taipale 2009
Innovaatiot kohtaavat hyvinvoinnin haasteet! tämänpäivän ongelmat eivät ratkea vanhoilla, vertikaalisilla toimilla ongelmakirjo muuttuu: mielenterveys, päihdeongelmat, ikääntymisen ilmiöt, kuntoutuksen tarve, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevan yhteiskunnan haasteita tulevaisuus on siis monitoimijuutta, moniosaajuutta, moniammatillisuutta, monitieteisyyttä vaativa Vappu Taipale 2009
Koko maailman arvostukset vievät laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi yhteiskuntien ja palvelun tarjonnan kehittämisessä! Vappu Taipale 2009
Mitä vanha ihminen siis tarvitsee? Mielekkyyttä elämään- sosiaalista pääomaa Tarpeellisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia Hyviä harrastusmahdollisuuksia Riittävän toimeentulon- ravintoa ruumiille, hengelle ja sielulle Yhteydenpidon mahdollisuuksia Esteettömän ympäristön Itsenäisen suoriutumisen tukea Hyvää teknologiaa Hoivaa ja hoitoa, kun sen aika tulee Vappu Taipale 2009
Thank you!