1 MUISTIO 25.11.2014/HV Hyvää työtä vieläkin paremmin Yritykset muutoksen tekijöinä Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi yksityissektorin ja ministeriöiden kanssa Aika: 11.11.2014 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo, kabinetit A1-2 Kansanedustaja Jani Toivola avasi kokouksen ja toivotti osanottajat lämpimästi tervetulleeksi Perjantairyhmän Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin 6. dialogiin. Hän esitteli eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän ja Perjantai-ryhmän työn ja tavoitteet 1. Hän korosti, että dialogin henki on eri toimijatahojen yhteistyö ja osaamisen paras mahdollisen hyödyntäminen. Käytiin esittelykierros (osanottaja luettelo liitteenä). Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän sihteeri esitteli Hyvää työtä vieläkin paremmin prosessin taustat ja tavoitteet, Perjantai-ryhmä alkoi vuonna 2013 keskuudessaan miettimään, miten ryhmä voisi omalta osaltaan edistää hyvän kehityspoliittisen ohjelman ihmisoikeuslähtökohdan toteutumista ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen ja eriarvoisuuden vähentämisen toiminnallistamista Suomen kehitysyhteistyössä ja -politiikassa. Näiden asioiden toteutumisen seuraaminen on Perjantai-ryhmän mandaatissa. 1 Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä on vuonna 1995 perustettu kaikille väestöalan kehityspolitiikasta ja - yhteistyöstä kiinnostuneille kansanedustajille. Ryhmä seuraa maailmanlaajuisia seksuaaliterveys- ja - oikeuskysymyksiä, väestönkehitystä sekä näiden alojen kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä. Ryhmä pyrkii vaikuttamaan Suomen kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön näiden asioiden painoarvon lisäämiseksi. Ryhmä tarjoaa keskustelufoorumin kansanedustajille, asiantuntijoille ja kehitysyhteistyön avaintoimijoille. Ryhmä antaa kannanottoja ja tekee kysymyksiä ja aloitteita, jotka lisäävät seksuaaliterveyspalveluiden saatavuutta ja seksuaalioikeuksien toteutumista maailmalaajuisesti ja erityisesti kehitysmaissa. ] Perjantai-ryhmä on eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän toimesta vuonna 2007 perustettu eduskunnassa kokoontuva ajatuspaja. Ryhmän jäseninä on kansanedustajia väestö- ja kehitysryhmästä, kehitysjärjestöjä sekä ulkoasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoita. Ryhmän tavoitteena on vaikuttaa yhteisellä äänellä sosiaali-, terveys- ja inhimillisen kehityksen painoarvon vahvistamiseksi Suomen kehityspolitiikassa ja sen toteutuksessa.
2 Nykyinen kehityspoliittinen ohjelma on kunnianhimoisempi ja laaja-alaisempi kuin edeltävät ohjelmat ja sen toiminnallistamiseen tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä eri kehitysyhteistyötoimijoiden kesken sekä horisontaalisen keskusteluyhteyden vahvistamista. Perjantai-ryhmän pitkäntähtäimen tavoitteena on aikaansaada laajassa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintamalli, joka antaisi yhteisen raamin, jonka puitteissa keskustelu olisi nykyistä helpompi käydä. Eri toimijoilla on omat roolinsa ja erityisosaamisalueensa kehitysyhteistyössä, jotka tulisi valjastaa parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Perjantai-ryhmä rooli voisi olla toimia liimana eri toimijoiden välillä ja edesauttaa avoimen, läpinäkyvän ja vastuullisen toimintamallin kehittämistä, millä kaikki toimijat pyrkivät samaan tavoitteeseen, jonka avulla vältettäisiin päällekkäisyyttä, hyödynnettäisiin toimijoiden asiantuntijuus ja kokemukset ja varmistettaisiin tiedonkulku. Tätä taustaa vasten Perjantai-ryhmä aloitti keväällä 2013 dialogisarjan keskeisten kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa, jossa kunkin toimijaryhmän kanssa keskustellaan heidän roolistaan kehitysyhteistyössä, kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisesta, siinä ilmenneistä haasteista, parannusehdotuksista ja laajemman yhteistyön aikaansaamisesta. Ensimmäisen dialogin Perjantai-ryhmä kävi huhtikuussa 2013 ulkoasiainministeriön alueyksiköiden päälliköiden kanssa. Toinen dialogi käytiin konsulttitoimistojen edustajien kanssa. Kolmas dialogi pidettiin ulkoasiainministeriön edustajien ja konsulttitoimistojen edustajien kanssa yhdessä. Neljänteen dialogiin kutsuttiin silloinen kehitysministeri Pekka Haavisto, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja KPT:n edustajat. Siinä esiteltiin prosessi ja luovutettiin dialogeissa siihen mennessä esiin nousseet suositukset. 5. dialogi pidettiin Perjantai-ryhmän ja tutkijoiden välillä tämän vuoden syyskuussa. Tämä on siis kuudes dialogi. Tammikuussa pidettävä seitsemäs dialogi monenvälisen kehitysyhteistyön toimijoiden kanssa on prosessin ensimmäisen vaiheen viimeinen dialogi ennen loppuseminaaria, jossa kaikki prosessissa mukana olleet toimijat kutsutaan yhteen. Seminaarissa esitellään prosessin dialogien suositukset ja päätetään prosessin jatkosta. Sirpa Fourastie Työ- ja elinkeinoministeriöstä esitteli Team Finlandin toimintaa. Team Finland -verkosto edistää Suomen asiaa maailmalla: Suomen taloudellisia ulkosuhteita, suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja ja Suomen maakuvaa. Team Finland -toimintamalli tuo yhteen näiden alojen keskeiset toimijat kotimaassa ja ulkomailla. Toimijoita ohjaavat yhteiset, valtioneuvoston vuosittain vahvistamat tavoitteet. Yhteistyön tavoitteena on luoda selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa Team Finland -toimintakenttään kuuluvia hankkeita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Team Finland -verkoston ytimen muodostavat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä näiden ohjauksessa olevat julkisrahoitteiset organisaatiot ja ulkomaiset toimipisteet (muun muassa
3 Suomen ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet sekä kulttuuri- ja tiedeinstituutit). Hankkeita toteutetaan yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Team Finland verkosto, jolla on yli 70 toimipistettä maailmalla, auttaa yrityksiä kansainvälistymään tarjoamalla palveluita ja rahoitusta. Tarkoitus on, että yritysten ei tarvitse opetella kaikkea itse, vaan tietoa ja palvelua saa Team Finlandista. Palvelut.team.finland.fi -sivusto luotiin viestinnän tueksi syyskuussa, ja sen alta löytyy erilaisia palvelukokonaisuuksia vastaamaan tarvelähtöisesti kysymyksiin. Esimerkiksi Team Finland Future Watch tarjoaa yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisestä liiketoiminnasta eri maissa 2 5 vuoden aikajänteellä. Ennakointipalvelu palvelee erityisesti pk-yrityksiä joilla ei ole omaa tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimustoimintaa. Palvelun avulla yritys pystyy tunnistamaan liiketoimintamahdollisuuksia ja suuntaamaan kehitystyötään. Team Finland palvelut sivustoa kehitetään edelleen ja nyt on koottu kaikki yhteisen landing page-tyyppisen kokonaisuuden alle. Maailmalla olevat tiimit ovat seuraavaa vuotta varten tuottaneet toimintasuunnitelmia ja havaintoja parhaista teemoista aina omalla alueellaan. Näiden havaintojen linkittäminen Suomesta koottaviin kokonaisuuksiin palvelee kaikkia, kun Keskustelu Team Finland Tekesillä on n. 15 menneillään olevaa 3-5 vuoden ohjelmaa, joiden kautta annetaan valtionapua. Näiden lisäksi vuoden 2015 on alkamassa kehitysmaihin rajattu Beam kehitysinnovaatio-ohjelma joka on Tekesin ja UMn yhteisrahoitteinen. Beam -ohjelman arvioinnissa on 1) hanketiimi 2) ohjelmatiimi ja 3) ohjausryhmä, joissa jokaisessa on UM:n neuvonantajia. Läpileikkaavat tavoitteet ovat mukana arvioinnissa. Sektoreita ei ole rajattu. Kehityspoliittinen toimenpideohjelma on ohjelman perustana. Jos yritykset hyödyntävät kehitysyhteistyörahoituksia, niin toiminnan tulee olla linjassa Suomen kehityspoliittisten linjauksien kanssa. Ohjelmalla pyritään ratkaisemaan kehityshaasteita ja tuomaan kansainvälinen toiminta ja kehitysyhteistyö yhteen. Yritysten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on keskeistä. Vaikutusten selvittämiseksi ohjelmista tehdään väli- ja loppuarviot jonka lisäksi yritykset vielä raportoivat muutaman vuoden jälkeen. Palvelut ovat ilmaisia yrityksille ja data on muidenkin käytettävissä. Ihmisoikeuksien toteuttamiseksi on olemassa ohjeistus. Tuotiin esiin, että onkin tärkeää luoda
4 yritystoimintaa, josta raportoidaan. Hankkeiden tulisi olla kestäviä eikä sellaisia, jotka vain alkavat ja loppuvat jonka jälkeen taas alkaa jotain uutta. Kysyttiin voiko Team Finlandissa olla enemmän tahoja jäseninä, koska järjestöt olisivat kiinnostuneita olemaan mukana. TEM totesi, että kauppakamarit ja järjestöt ovat tervetulleita kumppaneita Team Finlandiin. Team Finlandissa ollaan vasta alussa ja on noteerattu, että laajemmalle verkottumiselle on tarvetta. Team Finlandissa pitäisi myös vahvistaa neuvontapuolen ja kehitysyhteistyöpuolen linkkiä. Kansanedustaja Aila Paloniemi oli juuri palannut USAsta ja toi terveisinä Team Finlandille, että tarvitaan enemmän koordinaatiota. ELY keskuksilla ei ole esim. käsitystä yritystoiminnasta. Yhteistyön vahvistaminen yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa Pohdittiin sitä, miten pienissä ja keskisuurissa yrityksissä päästään sille tasolle, että otetaan ihmisoikeudet ja sosiaaliasiat huomioon? Ihmisoikeusvaikutusten lanseeraus ei ole edes isossa yrityksessä helppoa. Esimerkiksi Aasiassa ympäristöasiat esim. vesi ovat ihmisoikeuksia. Ihmisoikeuksia ei voida siis katsoa kapeasti. Toinen asia on että yritys ei voi muuttaa paikallisia rakenteita. Syrjimättömyyttä voidaan kyllä toteuttaa. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeässä asemassa, että yritykset voivat tehdä ruohonjuuritasolla yritystoimintaa. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä hankalammasta maasta on kyse. Järjestöt tulisi osallistaa jo yritystoiminnan suunnitteluun. Järjestöt on kuitenkin osattava paikallistaa ja kohdemaan viranomaiset eivät välttämättä halua kertoa paikallisista järjestöistä. Yritykset kohtaavat järjestöt vasta kun ne alkavat kritisoimaa yritystoimintaa. Kysymys onkin ketkä ovat niitä järjestöyhteistyökumppaneita ja mistä ne löytyvät? Lähetystöt voisivat auttaa löytämään oikeat tahot neuvomaan yrityksiä tässä asiassa. Tiedot tulisi koota yhteen ja olla saatavissa lähetystöjen kautta. Yrityksillä voisi myös olla valmiutta yhteistyöhön järjestöjen kanssa, jotka vastaavasti ovat kiinnostuneita yritysyhteistyöstä. Kysyttiin onko järjestöillä kapasiteettia konsultoida yrityksiä? Todettiin, että Planilla ja muilla isoilla järjestöillä on syvä kulttuurin osaaminen siitä, miten toimitaan. Järjestöillä on myös tutkimustietoa ja investointiin liittyvää business tuntemusta. Tämä Team Finlandille vinkiksi. Todettiin myös, että järjestöillä on kyllä kapasiteettia yrityskonsultointiin, mutta yritysten tulisi maksaa siitä. Pelastakaa Lapset ja WWF tekevät jo Storaenson kanssa yhteistyötä.. Yritys/järjestö yhteistyöstä on olemassa Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Kepan kehittämiä työkaluja. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarpeet ovat isot ja resurssit pienet. Reilukauppa tekee asioita yritysten kanssa ja ministeriö on pitänyt tätä hyvänä toimintamuotona.
5 Usein yritykset eivät osaa varata sisäisesti rahoitusta tai ulkopuolista rahoitusta tiedon hankintaan. Tarvitaan paljon kansainvälisiä järjestöjen ja viranomaisten tukea että yritys/järjestö dialogi mahdollistuisi kehitysmaissa. Yritystoiminnassa viimekädessä lähtökohta on kannattavuus, mutta myös eettinen toiminta. Mutta miten voi toimia vieläkin paremmin? Asioita voi nousta esiin, joita ei voitu ennakoida. Euroopan Unionin säännöt vaikuttavat myös. Ne pakottaa toimimaan oikein samoin lainsäädäntö. Muissa Pohjoismaissa ja muuallakin kuten Alankomaissa kansalaisjärjestöt osallistetaan paremmin yritystoimintaan. Danidalla on mm. paljon kokemusta järjestöjen ja yritysten yhteistyöstä. Todettiin, että lähetystötkin tarvitsevat linkit järjestöihin ja ruohonjuuritasolle. Dialogi tulee aloittaa tarpeeksi varhain järjestöiden ja ruohonjuuritason kanssa. Hollannissa toimii IDH Sustainable Trade Initiative. IDH kiihdyttää kestävää kauppaa hakemalla yhteistyömahdollisuuksia ja rakentamalla koaliitioita kansalaisyhteiskunnan, hallitusten ja muiden toimijoiden kanssa. Evaluaatiomallien rakentaminen lisää läpinäkyvyyttä ja madaltaa esim. kansalaisjärjestöyhteistyötä. Danida ja Suomen Elinkeinoelämän Keskusliittoa vastaava toimija ovat laatineet Tanskassa ohjelmia, joita esimerkiksi Tekesissä käytetään. Elinkeinoelämän Keskusliiton roolia olisi meillä tarkennettava. Nyt siellä ei ole henkilöä, joka hoitaisi näitä yhteistyöasioita. Suomessa kehitysyhteistyörahoitus keskittyy projektirahoitukseen eikä yritysten ja kehitysyhteistyön yhteistoimintaan. Pienrahoitusala on yksi osa-alue, jossa on lähdetty liikkeelle kansalaisjärjestöistä ja jotka ovat muuttuneet yrityspankeiksi. Toinen sektori, jossa järjestöt ovat mukana, on sähköistys Afrikassa. Se alkaa pienestä ja ajan mittaan laajenee ja saadaan parempia tuloksia. Pohdittiin voisiko kestävästä kehityksestä saada Suomelle kilpailuetu. Hollannissa on perustettu kestävän kehityksen klusteri, jossa ovat mukana mm. yliopistot, yrityksiä ja hallitus. Myyntiargumenttina voi olla yhteistyö järjestöjen kanssa. Suomi voisi olla edelläkävijä tässä. Syyskuussa julkaistiin Oxfordissa tehty tutkimus siitä onko kestävä kehitys markkinointietu yrityksille. Tulos oli, että niillä yrityksillä, jotka panostavat kestävään kehitykseen on myös hyvä tulos. Todettiin, että liiketoiminnan tulee tietysti olla kannattavaa, mutta silti sitä voi tehdä oikein.
6 Reilu Kauppa on tunnetumpi brändi maailmassa kuin suomalaiset yritysbrändit. Sitä brändiä voisi käyttää enemmän ja siitä olisi kilpailuetua. Todettiin, että Suomessa yritykset ovat aktivoituneet yhteiskuntavastuussa. Yritysvastuu ei ole koskaan valmis, mutta suomalaiseen tyyliin meillä ei haluta puhua asiasta ennen kuin asia on valmis. Yritysvastuusta todettiin, että yrityksissä ei katsota riskejä vastuuriskeinä vaan liiketoimintariskejä. Korostettiin, että vastuullisuus on yritykselle investointi. Vuoropuhelua samalla alueella toimivien kesken tulisi kehittää. Ruotsissa yksityinen rahoitussektori on lähtenyt mukaan vastuulliseen yrityssektoriin. Ruotsissa on myös analyysipalvelun tarjoajia. Vaikutusten mittaaminen Todettiin, että Tanskan Danida ja Ruotsin Sida rahoittaa myös kehitysvaikutusten mittaamista. Asiakkaat ja kilpailijat ovat kiinnostuneita tekemään töitä hankalien ihmisoikeuskysymysten parissa. Tässä tarvitaan kuitenkin neuvoja. Parempi oppiminen ihmisoikeusasioista voisi olla Suomelle etu. Tämän vuoden Slush-tapahtumassa on Impact-track. Impact investments ovat yhtiöihin, järjestöihin ja rahastoihin tehtäviä investointeja, joiden tarkoituksena on generoida ihmisoikeudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia taloudellisen voiton lisäksi. Vastikään järjestetyn Social Capital, World Business Council in kokouksessa oli mukana globaalit suuryitykset. Siellä käsiteltiin vaikutusten mittaamista. Kysyttiin voisiko Team Finlandin rahoitukseen sisällyttää Impact Investing-kohdan? Tuotiin esiin, että Sitralla on Impact Investing ekosysteemi ja mittarit. Social Impact bondeja luomalla ratkaistaan julkisen sektorin ongelmia. Tekes ja ulkoasiainministeriö käynnistävät ensi vuoden alussa viisivuotisen BEAM Business with Impact - ohjelman. Tavoitteena on saattaa yhteen suomalaisia ja kehitysmaiden toimijoita synnyttämään uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kehitysvaikutuksia kohdemaihin. Kehitysinnovaatio-ohjelma Beamissa arvioidaan vaikuttavuutta ja sitä kautta arvioidaan kannattaako lähteä tukemaan yritystä. Yritysyhteistyörahoitus vs. kansalaisjärjestörahoituksella on iso ero. UM:n Beam rahoitus on 12,5 miljoonaa euroa ja kansalaisjärjestörahoitus on 120 miljoonaa euroa. Finnpartnershipin rahoitus on 2-3 miljoonaa euroa. Tuotiin esiin, että tiedot prosesseista, hyvistä käytänteistä ja mittareista puuttuvat. Kysyttiin, voiko rahoitusta hakea tähän Beamilta. Janne Sykkö sanoi, että jos joku hakisi Beam:sta tukea, niin siitä pitäisi olla tuloksena innovatiivinen tuote /palvelu/ konsepti, joten arviointimittareiden kehittämiseen tukea ei
7 todennäköisesti saa. Tekes rahoittaa esim. New Globalia ja Wikinomiaa. Todettiin, että jos tällainen tuote saataisiin aikaan, niin se jos jokin olisi innovatiivinen. TEM totesi, että Aid for Trade tai järjestörahoitus voisi olla mahdollinen. Yritykset kasvaville markkinoille. Finnfund tekee kehitysyhteistyötä yritysten ja suomalaisten kehitystoimijoiden kanssa. Kun yrittäjä tulee Suomesta, niin lähtökohta on jo ihmisoikeusperustainen. Joskus sitä ei osata, koska yritykset joutuvat esimerkiksi ottamaan kohdemaassa viranomaisten roolin, mitä ei Suomessa tapahdu. Esimerkki: suomalainen yritys menetti kontrollin kehitysmaassa sijaitsevasta tytäryhtiöstä. Suomalaisen brändin alla tapahtui pahoja asioita. Vasta kun itsevaltainen henkilö kuoli, saatiin asiat hoidettua. Se miksi suomalainen yritys ei lähde kehittyviin maihin johtuu usein siitä, että ei uskota, että suomalaiset toimintaperiaatteet voisivat siellä toimia. Todettiin, että kaikki yritykset haluavat tehdä hyvin. Ongelmana on usein tiedon saanti sekä rahoitus. On monesti tarpeen, että on samaan aikaan sekä yhdistys että yritys, jotta voi lähteä tähtäämään yritystoimintaan, johon voi saada kehitysyhteistyörahaa. Liiketoiminnan alkukustannukset ovat korkeat ja toimintaan on vaikea osallistaa paikallisia esim. lukutaidottomuuden takia, vaikka halua olisi. Todettiin, että järjestöt käyttävät kehitysyhteistyörahoitusta sosiaalialan tukemiseen. Ei ole järkeä antaa tähän yrityksille rahaa. EU Global Value on yksi suurimpia EUn rahoittamia tutkimusprojekteja, jossa selvitetään yritystoiminnan vaikutusten vuosituhattavoitteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Siinä pyritään luomaan raami ja työkalu, minkä avulla monikansalliset yritykset voivat arvioida kokonaisvaltaisesti ja hallinnoida paremmin vaikutuksiaan. Muuta Nostettiin esiin, että hankintaan liittyvät eettiset ongelmat ovat suuria ja esitettiin kysymys, mistä saa neuvoja tuontiin liittyviin kysymyksiin. Tähän todettiin, että, että tuontiin voi saada neuvontaa Finnpartnershipin kautta ja löytää myös kumppanin. Kansanedustaja Toivola teki linkin eduskuntaan kysymyksin: Mitä uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, jota aletaan vaalien jälkeen tehdä, pitäisi sisältää yritystoiminnan kannalta? Pitäisikö tunnustaa, että yritykset ovat oleellinen toimija kehityspolitiikan toteuttamisessa? Nyt yritykset eivät ole keskustelussa mukana kun puhutaan ihmisoikeuksista, läpileikkaavista tavoitteista tai millaista kehityspolitiikan tulee olla.
8 Kokouksessa esiin nousseita esityksiä yhteistyötä yritysten, lähetystöjen ja kansalaisjärjestöjen kesken tulisi vahvistaa lähetystöihin tulisi koota tiedot olemassa olevista järjestöistä, jotta yritykset voivat paikallistaa ne paremmin isoilla järjestöillä on kapasiteettia tarjota yrityksille konsultaatiota, mutta siitä pitää maksaa järjestöillä on kulttuurintuntemusta ja tutkimustietoa jota pitäisi paremmin voida hyödyntää Tanskan Danidan ja EK:ta vastaavan elimen välisen yhteistyömallin toteuttamisen harkitsemista myös Suomessa kestävä kehitys kehitettävä Suomelle pelieduksi Kokouksen päättäminen Kaikille tullaan lähettämään tästä dialogista muistio kommenteille ja ensi vuoden keväällä tulee kutsu kaikki kehitysyhteistyötoimijat kokoavaan seminaariin. Jani Toivola kiitti osanottajia aktiivisesta osallistumisesta ja mielenkiintoisesta keskustelusta.