LAUSUNTO 1 / 4 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Lausuntopyyntö 8.2.2017 LAUSUNTO KANSALAISALOITTEESTA TYÖELÄKEINDEKSIN PALAUTTAMISEKSI TAKAISIN PALKKATASOINDEKSIKSI lausuu pyydettynä kansalaisaloitteesta työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi seuraavaa. Yleistä SAMOK ei pidä kansalaisaloitetta kannatettavana eikä toteuttamiskelpoisena. Huoltosuhteen heikkeneminen aiheuttaa työeläkejärjestelmän lisäksi rahoituspaineita hoito- ja hoivakustannuksiin väestön vanhetessa voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Juuri toteutetulla työeläkeuudistuksella on pystytty vastaamaan haasteeseen eläkelupauksen pitämisestä nuoremmille sukupolville. Sen sijaan, että työeläkejärjestelmälle asetetaan kansalaisaloitteen mukaisia valtavia taloudellisia paineita, jotka pahimmillaan johtavat koko järjestelmän purkautumiseen nykymuodossaan, olisi keskityttävä hyvien eläkepäätösten jälkeen hoitolupauksen toteuttamiseen vanhenevan väestön osalta. Aloitteen sisältö SAMOK ei näe kansalaisaloitetta työeläkeindeksin palauttamiseksi palkkatasoindeksiksi toteuttamiskelpoisena. Indeksimuutoksella ei pystytä saavuttamaan sille kansalaisaloitteessa annettuja tavoitteita. Indeksimuutosta ei myöskään pystytä rahoittamaan aloitteessa esitetyllä tavalla. Sen sijaan aloitteen toteuttaminen johtaisi eläkeläisten välisten tuloerojen kasvuun, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden heikkenemiseen ja eläkejärjestelmän kestävyyden ja uskottavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen.
LAUSUNTO 2 / 4 Kansalaisaloitteen perustelut Ansiosidonnaisuus Kansalaisaloitteessa perustellaan indeksimuutosta mm. sillä, että puhdas palkkatasoindeksi on yhä käytössä maailman parhaiksi arvioiduissa eläkejärjestelmissä Tanskassa ja Alankomaissa. Käytännössä kuitenkin näissä maissa työeläkkeiden määräytyminen on sidoksissa eläkerahastojen vakavavaraisuuteen. Tanskassa työeläke käytännössä seuraa hintatason nousua ja Alankomaissa, missä lakisääteistä työeläkettä ei ole, työeläke muodostaa esimerkiksi keskituloisten eläketulosta vain noin puolet. Tanskassa lakisääteinen eläketurva rakentuu työeläkkeen sijaan lähes yksinomaan kansaneläkkeen varaan. Sen tarkistamiseksi käytetään palkkaindeksiä. Nimelliskehityksen ylittäessä kaksi prosenttia, vähennetään muutoksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Tarkastuksia on heikennetty jarruttamalla kansaneläkkeen perusosan kasvua. Esimerkiksi kuluvana vuonna vähennetään palkkaindeksin muutoksesta kiinteästi 0,4 prosenttiyksikköä ja 0,75 vuosina 2018-2023. Korotusten on arvioitu seuraavan hintojen kehitystä. Pienituloisille perusosan heikennys kompensoidaan korottamalla vastaavasti kansaneläkkeen tuloharkintaista eläkelisää. Lakisääteistä työeläkettä (ATP) tarkistetaan rahaston vakaavaraisuuden mukaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on säilyttää eläkkeiden ostovoima tarkistamalla eläkkeitä nimenomaan hintatasoa vastaavasti. Alankomaissa työeläketurva on järjestetty työnantajan, toimialan tai ammattikunnan yhteisen järjestelmän puitteissa. Nämä ns. työmarkkinaeläkkeet kuuluvat yleensä työehtosopimuksissa määriteltyihin etuihin, joten sopimusten piiriin kuuluvien yritysten työntekijät kuuluvat automaattisesti työmarkkinaeläkejärjestelmään. Työmarkkinaperusteinen lisäeläke muodostaa keskituloisella, normaalin työuran tehneellä eläkkeensaajalla noin puolet kokonaiseläketuloista. Työmarkkinaperusteisia lisäeläkkeitä tarkistetaan yleisimmin alakohtaisen palkkakehityksen mukaisesti, mikäli rahaston vakavaraisuus sen sallii. Vastaavasti eläkkeitä ei indeksoida lainkaan, mikäli vakavaraisuus painuu alle määrätyn alarajan. Välimaastossa eläkkeitä tarkistetaan osittain palkkojen mukaan. Keskimäärin tämä tarkoittaa, että eläkkeet indeksoidaan täysin ansioiden nousun mukaan, kun rahaston vakavaraisuus nousee 135 prosenttiin (puskurirahat ylittävät vastuuvelan 35 prosentilla). Vastaavasti indeksointia ei suoriteta, jos rahastoissa on alle 100 prosenttia vastuista. Suomessa eläkerahastoiden vakaavaraisuus ei ole koskaan ollut näin korkealla tasolla.
LAUSUNTO 3 / 4 Eläkeläisköyhyys Pienituloisuuden raja eli köyhyysraja on Suomessa nettotuloina 1 190 euroa kuukaudessa tai 14 300 euroa vuodessa kulutusyksikköä kohden. Kulutusyksiköiden määrä lasketaan niin, että ensimmäinen aikuinen saa arvon 1,0 ja seuraavat yli 13-vuotiaat arvon 0,5. Eläkeläisten pienituloisuusaste on 12,8 prosenttia. Eläkeläisistä 7 % saa vain Kelan eläkettä ja 36 % Kelan eläkkeen lisäksi työeläkettä. Kansaneläkettä ei makseta työeläkkeen määrän ylittäessä yksin asuvalla 1300 euroa kuukaudessa. Kun takuueläkkeen määrä on 760 euroa, on lukujen valossa ilmiselvää, ettei työeläkeindeksin muutoksella millään lailla pystytä torjumaan eläkeläisten köyhyysriskiä, vaikka kansalaisaloittessa näin esitetäänkin. Pienituloisempia eläkkeensaajia ovat työeläkettä vailla olevat, yksinomaan kansan- ja takuueläkkeellä toimeentulevat eläkkeensaajat. Kaikkein pienituloisempien eläkkeensaajien asemaan voidaan parhaiten vaikuttaa takuueläkettä korottamalla. Toinen pienituloisten eläkkeiden parantamiseen parhaiten toimiva keino on kansaneläkkeiden tason parantaminen. Vuonna 2017 täysi kansaneläke on 628,85 euroa yksinasuvalla ja 557,79 euroa avio- tai avoliitossa asuvalla eläkkeensaajalla. Täyden kansaneläkkeen saa, mikäli ei saa lainkaan työeläkettä tai sen määrä on enintään 55,45 euroa kuukaudessa. Työeläkkeen määrän kasvaessa kansaneläkkeen määrä vastaavasti pienenee, ja työeläkkeen ylittäessä 1299,88 euroa yksinasuvalla tai 1157,71 euroa parisuhteessa olevalla, ei kansaneläkettä enää jää maksettavaksi. Eläkkeensaajan saamien tulojen ostovoimaan vaikuttavat ennen kaikkea heidän käyttämiensä palveluiden ja hyödykkeiden hinta: asuminen, sairastaminen ja erilaiset palvelut muodostavat usein suuren menoerän eläkkeensaajien taloudessa. Näiden hintoihin tehtävät muutokset ovat tehokkaampi keino vaikuttaa pienituloisten eläkkeensaajien toimeentuloon kuin työeläkeindeksin muuttaminen. Muutoksen kustannukset Kansalaisaloitteen mukaan työeläkemuutoksen kustannukset olisivat vain marginaaliset. Aloitteessa viitataan eläkemenon kasvuun vain ensimmäisen vuoden osalta. Lisäksi aloitteessa esitetään, että toimenpide olisi helposti rahoitettavissa työeläkevaroista ilman että maksua tarvitsee nostaa tai että varat eivät pienenisi. Indeksimuutoksen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat ensimmäisenä vuonna noin 312 miljoonaa euroa. Vuosien myötä kustannukset kui-
LAUSUNTO 4 / 4 tenkin kasvaisivat siten, että esimerkiksi vuonna 2040 indeksimuutoksen kustannukset olisivat nykyrahassa jo neljä miljardia euroa. Vuonna 2060 kustannukset ylittäisivät kuusi miljardia ja vuonna 2080 ne olisivat jo kymmenen miljardin luokkaa. Tällä hetkellä palkkasumma kasvaa hitaasti, ja tavoitellulla vuodesta toiseen samalla sovitulla työeläkemaksuprosentilla 24,4 % ja maksutulo kasvavaa sen mukaisesti, miten palkkasumma kehittyy. Eläkemenot kasvavat maksutuloa nopeammin ikärakenteen muuttumisen ja eläkkeellä olon pitenemisen takia. Vuonna 2015 TyEL-maksutulo (12,7 mrd euroa) oli noin miljardin pienempi kuin TyEL-eläkemeno (13,7 mrd euroa). Vuonna 2025 ero tulee Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan olemaan noin 3 miljardia. Varat kasvavat kyllä euromääräisesti, mutta suhteessa palkkasummaan varat vuonna 2015 olivat suurin piirtein samalla tasolla kuin 2040. Vaikka vuotuinen sijoitustuotto on euromääräisesti suuri, varoja on käytettävä vuosi vuodelta vähän enemmän eläkemenojen rahoittamiseen. Vain pitämällä varat riittävän suurina, maksutaso on mahdollista pitää tavoitellussa 24,4 prosentissa. Mikäli työeläkejärjestelmään tehtäisiin kansalaisaloitteen mukainen muutos, eläkemenot kasvaisivat ansiotasoindeksimuutoksen takia nopeammin kuin edellä on esitetty. Eläkemenon ja maksutulon erotus kasvaisi siten vielä suuremmaksi. Koska reunaehtona rahoituksessa on, että maksua ei nosteta, varoja joudutaan käyttämään enemmän kasvaneen eläkemenon rahoittamiseen. Koska varoja on vähemmän, niille saatava tuottokin jää pienemmäksi. Vuonna 2040 varoja olisi noin 100 miljardia euroa vähemmän kuin ilman muutosta. 2060-luvulla koittaisi vähitellen tilanne, jossa lopulta kaikki varat olisi käytetty. Tämän jälkeen maksuprosentin tulisi olla yhtä suuri kuin eläkemenon suhteessa palkkasummaan, eli noin 35 % tasolla. Mikäli meneteltäisiin toisin kuin kansalaisaloitteessa on esitetty eikä eläkerahastoja purettaisi, olisi joka vuosi nostettava eläkevakuutusmaksua. Tasaisella nostotahdilla maksutaso olisi vuonna 2040 noin 29 %. Yhteenveto SAMOKin näkemyksen mukaan kansalaisaloite sotii erittäin voimakkaasti sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta vastaan. Mikäli uudistus rahoitettaisiin aloitteessa esitetyllä tavalla, ja työeläkemaksun taso pidettäisiin nykyisellään, rahastot tyhjenisivät kokonaan vuoden 2060 paikkeilla. Tällöin eläkemeno puolestaan on kivunnut yli 30 prosenttiin palkkasummasta. Koska sijoitustuottoja ei enää olisi käytettävissä, pitäisi työeläkemaksua korottaa samalle yli 30 prosentin tasolle tai vastaavasti leikata maksettavia työeläkkeitä. Indeksimuutoksen aiheuttama työeläkemaksun korotus kasvaisi siis vuosikymmenien myötä hiljalleen korkeammaksi, joten muutoksen kustannukset tulisivat erityisesti nykyisten nuorten ja lasten sekä heidän lastensa maksettavaksi.
LAUSUNTO 5 / 4 SUOMEN OPISKELIJAKUNTIEN LIITTO SAMOK RY Anni Koivisto puheenjohtaja Milla Halme edunvalvontajohtaja Lisätietoja asiantuntija Antti Hallia, 050 389 1011, antti.hallia@samok.fi