Kysely opiskelijoille yliopiston tvt-tuesta, koulutuksesta ja näiden lisätarpeesta.

Kysely opiskelijoille yliopiston tvt-tuesta, koulutuksesta ja näiden lisätarpeesta. Mirva Paavola Jyväskylän yliopisto 11.8.24

Taustaa Kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille suunnattu tietotekniikka-aiheinen kysely toteutettiin heinäkuussa 24. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa, mitä mieltä opiskelijat ovat tietoteknisestä tuesta yliopistolla sekä pitäisikö tukea lisätä tai muuttaa. Lisäksi tutkittiin tämän hetken tietotekniikan peruskoulutuksen riittävyyttä sekä opiskelijoiden tieto- ja viestintäteknologia taitojen tasoa. Kysely toteutettiin www-lomakkeena. Ilmoitus kyselystä ja linkki kyselyn sivulle lähetettiin yliopiston ainejärjestöjen sähköpostilistoille sekä parille muulle yleiselle listalle 1.7. Kysely poistettiin verkosta 28.7. Neljän viikon aikana vastauksia tuli 1228. Kyselyyn vastasi runsas 8 % Jyväskylän yliopiston opiskelijoista. Kyselyn vastausaktiivisuuteen vaikutti todennäköisesti se, että kysely toteutettiin kesäaikaan, jolloin suuri osa opiskelijoista ei ole yliopistolla paikalla, eikä välttämättä lue edes sähköpostiaan. Jos toteutusaika olisi ollut muulloin, olisi vastauksia saattanut tulla enemmän. Kyselyn tulosta saattaa vääristää aihe, joka innoittaa sellaiset opiskelijat vastaamaan, jotka ovat muutenkin aktiivisia ja kiinnostuneita tietotekniikasta. Sellaiset opiskelijat, jotka eivät osaa käyttää tietokoneita, eivät todennäköisesti vastanneet kyselyyn. Tämän takia esimerkiksi taitotaso on mahdollisesti keskiarvon yläpuolella. Tietoteknistä tukea tarvitsevat ehkä eniten juuri sellaiset opiskelijat, jotka eivät osaa konetta käyttää, joten heiltä olisi saattanut tulla todellisempi kuva tuen laadusta ja tarpeesta. Vastaajien profiili Kyselyyn vastanneista 63 % oli naisia. Eniten vastaajia oli humanistisesta tiedekunnasta ja vähiten liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnasta. Alla kaavio, kuinka paljon opiskelijoita on missäkin tiedekunnassa ja kuinka moni heistä vastasi. Tiedekunnan nimen perässä suluissa on kerrottu, kuinka monta prosenttia vastanneiden määrä on tiedekunnan opiskelijoista. 45 4 4162 35 Lkm 3 25 2 15 1949 2364 1451 27 1179 1926 Tiedekunnassa opiskelijoita Vastannut kyselyyn 1 5 327 245 144 28 228 92 161 Humanistinen (8 %) Informaatioteknologian (13 %) kasvatustieteen (6 %) liikunta- ja terveytieteiden (2 %) matemaattis- luonnontieteellinen (8 %) taloustieteiden (8 %) yhteiskuntatieteellinen (8 %) Kuva 1: Jyväskylän yliopiston opiskelijat ja vastaajat tiedekunnittain. 1

Opintojen aloitusvuoden mukaan vastaajat jakaantuivat seuraavasti: 3 25 2 27 226 23 243 Lkm 15 143 1 8 5 26 28 45 37 1995 tai aiemmin 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 Kuva 2: Vastaajat opintojen aloitusvuoden mukaan. Taitotaso Vastaajien taitotasoa arvioitiin 3 kysymyksellä, joihin opiskelijat vastasivat osaavatko he tehdä kyseisen asian vai eivät. Kysymykset liittyivät muun muassa käyttöjärjestelmään, eri ohjelmiin ja tietoturvaan. Taitotasoja määriteltiin kyselyä laadittaessa kolme, jotka ovat perusosaaminen, hyvä osaaminen ja erityisosaaminen. Perusosaamiseen liittyi kymmenen kysymystä, joista vastaajan piti osata vähintään kahdeksan. Hyvä osaaminen tasolla oli kaksitoista kysymystä, joista piti osata vähintään kymmenen ja erityisosaamistasolla piti kahdeksasta kysymyksestä osata kuusi. Koska kysymykset olivat todella laajalta alueelta, ei vastaajien tarvinnut osata kaikkia asioita. Taitotasojen tarkempi määrittely on raportin liitteenä. Liitteessä oleva kirjastotaitojen taitotasomäärittely ei ollut kyselyä laadittaessa mukana. Taitotasomäärittelyt luotiin ensisijassa tavoitteiksi. Opiskelijalla voi olla opintojensa kannalta tarpeelliset tvt-taidot, vaikka hän ei olisikaan perusosaamistasolla. Perusosaamiseksi määritellään tieto- ja viestintäteknologian työvälineiden peruskäytön hallinta. Peruskäyttöön luetaan kuuluvaksi käyttöjärjestelmän, tekstinkäsittelyn, sähköpostin sekä tietokoneen yksinkertaisten perustoimintojen käyttökyvyn. Lisäksi perusosaamiseen kuuluu yksinkertaisen www-sivun tekeminen ja tietoturvan perusasioiden ymmärtäminen, kuten milloin sähköpostin liitetiedoston voi avata ja millainen on hyvä salasana. Myös Korpin, Optiman ja yliopiston kirjaston tietokannan alkeiden hallinta kuuluu perusosaamiseen. Hyvällä osaamisella tarkoitetaan eri työkalujen hyödyntämistä ja osaamisen soveltamista. Hyvään osaamiseen luetaan kuuluvaksi perusosaamista laajempaa ohjelmistojen ominaisuuksien käyttötaitoa. Esimerkiksi tyylien käyttö tekstinkäsittelyssä, multimedia elementtien lisääminen esitysgrafiikkaan ja www-sivuille sekä sähköpostiohjelman suodatusominaisuuden hyödyntäminen kuuluvat hyvään osaamiseen. Lisäksi hyvään osaamiseen katsotaan kuuluvaksi vaativampien ohjelmistojen kuten taulukkolaskennan ja kuvankäsittelyn peruskäyttötaito sekä Korpin, Optiman ja yliopiston kirjaston monipuolinen käyttö. 2

Erityisosaamiseksi määritellään muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät projektiopinnot sekä tvt-taitojen hyödyntäminen ammatillisessa suuntautumisessa. Esimerkkejä erityisosaamisesta ovat edistyneempi kuvan- ja äänenkäsittely, WWW-sivuston ylläpitäminen, sähköpostilistojen hallinnointi sekä taulukkolaskenta- ja tekstinkäsittelytyökalujen monipuolinen käyttö. Erityisosaaja osaa konfiguroida Windowsia ja sen ohjelmia sekä kykenee ennakoimaan tietoturvaongelmia. Vastaajista 47 % on perusosaamistasolla, 6 % kuuluu hyvä osaaminen tasolle ja 17 %:lla vastaajista on erityisosaamistaidot. Eli 3 % vastaajista puuttuu joko kokonaan tai osaksi perusosaamistason taidot. Alla kaavio, miten taitotasot jakaantuvat tiedekuntien sisällä. Eli montako prosenttia kunkin tiedekunnan vastaajista kuuluu millekin taitotasolle. % vastaajista 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 6 7 51 35 53 13 33 2 7 11 1 5 4 3 53 5 48 35 36 4 18 2 54 25 4 2 51 43 Erityisosaaminen Hyvä osaaminen Perusosaaminen Ei taitotasoilla Humanistinen Informaatioteknologian kasvatustieteen liikunta- ja terveytieteiden matemaattis- luonnontieteellinen taloustieteiden yhteiskuntatieteellinen Kuva 3: Millä taitotasolla kunkin tiedekunnan vastaajat ovat. Alla olevassa kuvaajassa on eritelty aihealueittain, kuinka monta prosenttia vastaajista on milläkin taitotasolla. Heikoiten perustason aiheista osattiin Optimaan, www-sivujen tekemiseen ja tietoturvaan liittyvät taidot. Parhaiten taas sähköpostiin, Korppiin ja kirjastoon liittyvät. Perustasolla ei mitattu ollenkaan taulukkolaskennan eikä kuvankäsittelyn taitoja. Tämän takia kukaan vastaajista ei ole kuvaajassa perusosaamisen tasolla näiden taitojen kohdalla. Erityisosaamisen tasolla ei ollut kysymyksiä ollenkaan esitysgrafiikasta, Korpista, Optimasta eikä www-käytöstä, jonka takia kuvaajasta puuttuu näiden taitojen kohdalta erityisosaamistaso. 3

% vastaajista 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ei taitotasoilla Perusosaaminen Hyvä osaaminen Erityisosaaminen Käyttöjärjestelmä Tekstinkäsittely Taulukkolaskenta Esitysgrafiikka Sähköposti Korppi Optima WWW-käyttö WWW-sivujen tekeminen Tietoturva Kuvankäsittely Kirjasto Kuva 4: Taitotasojen jakautuminen aihealueittain. Tukipalvelut Yliopistolla on atk-keskuksessa palvelupiste, josta opiskelijat voivat pyytää apua, kun heillä on ongelmia tietokoneohjelmien tai atk-keskuksen koneiden kanssa. Samasta palvelupisteestä voi myös pyytää uuden käyttäjätunnuksen tai salasanan unohtuneen tilalle. Myös kirjastolla on atk-tukipiste, joka palvelee, kun on kyse kirjaston tietokoneista. He pyrkivät auttamaan, mikäli tietokone ei toimi tai on jokin ongelmatilanne. Myös salasanan vaihto onnistuu kirjastolla, mutta opastusta itse ohjelmien käyttöön heillä ei ole. Näiden lisäksi eri laitoksilla on vaihtelevasti omia mikrotukihenkilöitä. Opiskelijoiden keskuudessa suosituin avunpyyntöpaikka, kun ongelmia yliopiston koneiden kanssa on esiintynyt, on kuitenkin selvästi kaverit, tuttavat ja sukulaiset. Tämä onkin varmasti se helpoin ja miellyttävin paikka hakea ensin apua. Avunpyyntöpaikat Jos tietokone ei toimi, tietää 54 % opiskelijoista, että atk-keskuksesta voi kysyä neuvoa. 44 % tietää, että apua saa oman laitoksen henkilökunnalta ja kirjastolta kysyisi neuvoa 8 % opiskelijoista. Avunpyyntöpaikkaan vaikuttakin paljon se, missä toimimaton kone sijaitsee. 58 %:lla on jokin kaveri, jolta kysyä apua, mutta 6 % vastaajista ei tiedä mistä voi käydä pyytämässä apua, kun yliopiston tietokone ei toimi. Niistä vastaajista, jotka ovat tarvinneet apua, vain 22 % on kysynyt sitä atk-keskuksesta. Tästä on jätetty ne vastaajat pois, jotka eivät ole tarvinneet apua ja laskettu, kuinka monta prosenttia apua tarvinneista on sitä atk-keskuksesta pyytänyt. 4

7 6 54 58 58 5 44 44 % 4 3 2 22 Tietää, että voi pyytää apua Apua tarvinneista on pyytänyt apua 1 8 8 7 7 6 atk-keskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta kaverit muu paikka en tiedä Kuva 5: Kun tietokone ei toimi, tietää mistä voivat pyytää apua ja mistä todellisuudessa on pyydetty. Jos opiskelija ei osaa käyttää tarvitsemaansa ohjelmaa, vain 31 % vastaajista tietää, että voi mennä kysymään ohjausta atk-keskuksesta. 6 % menisi pyytämään apua kirjastolta, 34 % oman laitoksen henkilökunnalta, 77 % kavereilta ja 7 % ei tiedä yhtään paikkaa, minne voisi mennä. Todellisuudessa kaikista apua tarvinneista vain 9 % on pyytänyt apua atk-keskuksesta, vaikka jopa 31 % tiesi, että sieltä voisi kysyä apua. Kirjastolta on pyytänyt apua 3 % ja laitoksen henkilökunnalta 3 %. 9 8 77 79 7 6 % 5 4 3 31 34 3 Tietää, että voi pyytää apua Apua tarvinneista on pyytänyt apua 2 1 9 6 atk-keskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta 3 7 7 7 kaverit muu paikka en tiedä Kuva 6: Kun opiskelija ei osaa käyttää tarvitsemaansa ohjelmaa, tietää mistä voi pyytää apua ja mistä todellisuudessa on pyydetty. Jos opiskelija on unohtanut salasanan tai käyttäjätunnuksen, 89 % vastaajista osaa kysyä atkkeskuksesta uutta. Lisäksi 16 % kysyisi uutta oman laitoksen henkilökunnalta. Tähän sisältyy todennäköisesti sellaisia opiskelijoita, joilla on agoranetin käyttäjätunnus ja salasana, johon uuden saa Agoran mikrotuelta. Vain 2 % vastaajista tietää, että kirjastollakin onnistuu käyttäjätunnuksen tai salasanan uusiminen. Lisäksi noin 2 % vastaajista ei tiedä, mistä saisi uuden salasanan tai käyttäjätunnuksen unohtuneen tilalle. 5

Niistä opiskelijoista, jotka ovat joskus unohtaneet käyttäjätunnuksen tai salasanan, 76 % on kysynyt uuden atk-keskuksesta, 19 % oman laitoksen henkilökunnalta ja 4 % on osannut mennä kirjaston palvelupisteeseen. Jos etäyhteys ei toimi, menisi 45 % vastaajista kysymään apua atk-keskuksesta. Atk-keskuksesta neuvottiin kuitenkin, että opiskelijoiden pitäisi pyytää apua opiskelija-asuntolan verkkovastaavalta. Kyselyyn vastanneista 13 % tiesikin, että heiltä voi pyytää apua. Kavereilta apua saa 17 %, mutta jopa 33 % sanoo, ettei tiedä mistä hakisi apua, jos etäyhteys ei toimi. Tähän vaikuttaa todennäköisesti se, etteivät kaikki asu opiskelija-asuntolassa, joten heidän ei tarvitsekaan tietää mistä hakea apua. Ongelmien esiintyessä, 32 % apua tarvinneista on pyytänyt sitä atk-keskuksesta, vaikka jopa 45 % arveli, että sieltä voisi kysyä neuvoa. Sen sijaan 26 % on pyytänyt apua asuntolan verkkovastaavalta ja 29 % kaverilta, mitkä ovat enemmän kuin mitä on tiedetty. 5 45 45 4 % 35 3 25 32 29 26 33 Tietää, että voi pyytää apua Apua tarvinneista on pyytänyt apua 2 17 15 13 11 1 5 atk-keskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta 2 2 kaverit asuntolan verkkovastaava 5 muu paikka en tiedä Kuva 7: Kun etäyhteys opiskelija-asuntolasta ei toimi, tietää mistä voivat pyytää apua ja mistä todellisuudessa on pyydetty. Avun saanti Noin 15 % tapauksista, jolloin opiskelija on kysynyt neuvoa atk-keskuksesta, sieltä ei ole osattu auttaa ongelmassa. Näistä suurin osa on liittynyt tilanteisiin, joissa yliopiston tietokone tai etäyhteys opiskelija-asuntolasta ei toimi. Mainintoja, jolloin kirjastolta olisi kysytty apua, ei ole paljon, mutta näistä tapauksista yli puoleen kirjastolla ei ole kyetty auttamaan. Tällöin on ollut kyse tilanteista, jolloin tietokone ei toimi tai opiskelija ei osaa käyttää tarvitsemaansa ohjelmaa. Oman laitoksen henkilökunnalta ei ole saatu apua 14 % tapauksista. Nämä liittyvät tilanteisiin, jolloin tietokone ei toimi tai opiskelija ei osaa käyttää tarvitsemaansa ohjelmaa. Kavereilta ei ole koettu saavan apua noin viidesosassa tapauksista. Yleensä ongelmana on tällöin ollut, ettei tietokone toimi tai opiskelija ei osaa käyttää tarvitsemaansa ohjelmaa. Tapauksissa, jolloin opiskelija ei ole kokenut saavansa apua, saattaa olla seassa sellaisia, että opiskelija on kysynyt neuvoa paikasta, jonne ongelma ei oikeastaan kuulu tai, jossa ei ole tukea edes tarjolla. Esimerkiksi kirjastolla ei ole mikrotukea opastamaan opiskelijoista ohjelmien 6

käytössä. Kuvaajassa näkyy, kuinka usein eri paikoista on kysytty apua sekä kuinka monessa näistä tapauksista ei ole saatu apua. 14 12 1189 1 Lkm 8 6 88 679 Pyytänyt apua Ei ole saanut apua 4 2 124 19 64 92 221 atk-keskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta kaverit Kuva 8: Mistä ja kuinka usein opiskelijat ovat pyytäneet apua sekä miten useassa tapauksessa opiskelija ei ole saanut apua. Avun riittävyys 26 % vastaajista on sitä mieltä, että tukea pitäisi olla enemmän tarjolla. Näin ollen melko suuri määrä opiskelijoita kokee, ettei saa tarpeeksi tietoteknistä tukea opinnoilleen. 3 % opiskelijoista, joilla on korkeintaan perusosaamistason taidot, kuuluvat tähän ryhmään, joiden mielestä apua pitäisi olla enemmän tarjolla. Kun taas 14 % prosenttia niistä, jotka ovat hyvä osaaminen tai kehittynyt osaaminen tasolla, kokevat, että apua pitäisi olla enemmän tarjolla. Aloittelijat kaipaisivat siis enemmän tukipalveluja yliopistolle kuin kehittyneemmät käyttäjät. On mahdollista, että asiaan perehtymättömät eivät edes tiedä kaikista tukipalveluista, minkä takia haluavat niitä lisää. Tai ehkä tämän hetken tukipalvelut eivät ole oikein sopivia aloittelijoille, he eivät ehkä edes uskalla mennä kysymään neuvoa. Selkeästi eniten kaivattiin lisää tiedotusta, millaista apua yleensä on tarjolla. Jopa neljäsosa avuntarvitsijoista mainitsi tiedottamisen tärkeyden. Ei tiedetty mistä yleensä voisi käydä pyytämässä apua. Toivottiin selkeää tiedotusta minkälaisen ongelman yhteydessä voi ottaa yhteyttä kehenkin. Lisäksi moni mainitsi, että olisi hyödyllistä, jos koneiden ja mikroluokkien yhteydessä olisi selvät ohjeet, mistä apua saa ja milloin. Viidesosa kaipasi selkeää, kaikkien tietämää neuvontapistettä, josta olisi helppo saada asiantuntevaa apua. Toivottiin, että apu olisi lähes 24 tuntia vuorokaudessa läsnä ja palvelu nopeaa. Todella moni mainitsi, että puhelinnumero, jossa aina päivystäisi joku, olisi kätevä. Myös sähköpostitse pitäisi saada vastaus. Tärkeäksi koettiin myös, että henkilökunnalla pitäisi olla halua palvella ja heidän 7

tulisi olla kohteliaita, että myös täysin aloittelijatkin uskaltaisivat lähestyä heitä. Monet toivoivat myös eri ohjelmien ohjausta, mikäli niiden kanssa tulee ongelmia tai niitä ei osaa käyttää. Lisäksi muutama mainitsi, että olisi hyvä olla jonkinlainen mikrotuki myös kotikoneille, esimerkiksi maksua vastaan. Toisaalta avun toivottiin olevan myös lähellä. Ainakin jokaisella laitoksella pitäisi olla selkeästi osoitettu mikrotukihenkilö, jolla olisi myös aikaa paneutua opiskelijoiden ongelmiin. Erityisesti lisää mikrotukea kaivattiin kirjastoon. Esitettiin myös, että mikroluokkien yhteydessä voisi olla tukihenkilö, esimerkiksi alan opiskelija, joka neuvoisi tarvittaessa. Tämän hetken mikrotukea arvosteltiin, että he ovat kovin kiireisiä. Heillä ei ole aikaa tai heitä ei edes uskalla lähestyä. Heitä kaivattiin selvästi lisää yliopistolle. Moni mainitsi myös, että heidän käytöksensä muun muassa atk-keskuksessa on joskus töykeää, eikä halua auttaa juuri löydy. Lisäksi mainittiin, että kysyessä apua, vastaus saattaa olla niin tekninen, ettei sitä voi ymmärtää kuin ammattilainen. Kaivattiin siis käytännönläheisempää opastusta myös maallikoille. Kirjallisia ohjeita toivottiin lisää. Luokkien seinillä pitäisi olla ohjeet yleisimpiin ohjelmiin ja niiden ongelmiin. Ohjeiden pitäisi olla niin yksinkertaiset ja alkeista lähtevät, aloittelijakin voisi niiden avulla päästä alkuun. Ohjeet toivottiin myös internetiin kootusti yhteen paikkaan. Koulutus Osa vastaajista ei toivonut niinkään lisää tukea vaan peruskursseja, joilla opetettaisiin itse käyttämään ohjelmia ja koneita. Tämän lisäksi ehdotettiin, että kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla peruskurssi opintojen alussa. Todettiin myös, että perehdytys yliopiston koneisiin, sähköpostiohjelmaan, palveluihin ym. on hieman liian hajanainen. Ohjauksen ja opetuksen opintojen alussa pitäisi olla paljon perusteellisempaa. Eikä saisi unohtaa sellaisia opiskelijoita, joilla ei ole minkäänlaista kokemusta tietokoneista. Tiedotusta opiskelijoille mahdollisista peruskursseista pitäisi myös lisätä, jotta opiskelijat tietäisivät mille kurssille he voivat ja kannattaa mennä. Noin 43 % vastaajista kertoi, että olisi tarvinnut opintojensa aikana jotain lisäkoulutusta tietokoneen käyttötaitoihin. Selkeästi yleisimmin kaivattiin Microsoft Office ohjelmien lisätuntemusta ja parempaa hyödyntämistä. Erikseen ohjelmista mainittiin tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka. Toiveena olisi, että eri ohjelmista olisi omia lyhytkursseja, joille voisi mennä, kun ohjelmaa tarvitsee esimerkiksi graduvaiheessa. Lisäksi mainittiin, että jonkinlainen kertauskurssi gradua tekeville olisi hyödyllinen. Omia kursseja kaivattiin myös kuvankäsittelylle ja www-sivujen tekoon. Nykyistä SPSS-kurssia haluttiin käytännönläheisemmäksi ja lisäksi muita tilastollisten ohjelmien kursseja. Usea mainitsi myös, että haluaisi opastusta tietoturva-asioihin, kuten palomuurista, virusten torjunnasta ja virusten koneelta poistamisesta. Eri käyttöjärjestelmiin, kuten Unix/Linux sekä Macintosh haluttaisiin myös opastusta. Osa mainitsi, että kaipaisi lisää taitoja ihan vaan koneiden ja ohjelmien peruskäytön hallintaan. Yleensäkin toivottiin lisää opastusta, että pystyisi tehokkaasti hyödyntämään tietokonetta opinnoissa ja työelämässä. Tiedonhakutaidot yleensä, mutta erityisesti internetistä, koettiin puutteelliseksi. Näiden lisäksi kaivattiin koulutusta tietokoneen laitteistosta, verkkotekniikasta, ohjelmien asentamisesta koneelle ja erilaisista käytännön ongelmatilanteista. Näiden taitojen lisäksi oli paljon oman alan taitoja ja tietokoneohjelmia, joihin toivottiin perusteellisempaa opastusta. Jonkin tietotekniikan peruskurssin on käynyt 71 % vastaajista. Tähän ei ole laskettu niitä vastaajia, jotka ovat käyneet vain atk-keskuksen kahden tunnin perehdytyksen. 67 % jollain peruskurssilla 8

olleista sanoo, että on hyötynyt käymästään kurssista. Alla kaavio, miten moni on käynyt minkäkin kurssin ja kuinka moni kurssin käyneistä on itse sitä mieltä, että on myös hyötynyt tästä kurssista. 7 6 585 5 Lkm 4 3 392 272 Käynyt kurssin Hyötynyt kurssista 2 1 Atk-keskuksen alkuperehdytys yliopistoon tullessa 218 ITK1 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä 131 14 135 114 96 12 TIE11 Tietoverkot työvälineenä TJTA26 Tietotyö ja sen välineet Tietotekniikan propedeuttinen 21 137 YLE14 / TJT Y15- Y17 Johdatus tietojenkäsittelyyn 91 65 HTK39 Johdatus tieto- ja viestintäteknologiaan 8 24 6 15 1814 LTK8 Audiovisuaaliset välineet ja tietotekniikka LTK1 Tietotekniikan ja tiedonhankinnan kurssi ERO223 Tieto- ja viestintätekniikka 45 54 39 48 KASY2 ATK-kurssi OKL2 Tietotekniikan johdantokurssi 2723 VAKY1 Tietotekniikan perusteet Kurssi Kuva 9: Kuinka moni kurssin käyneistä on hyötynyt käymästään kurssista. Taidot, jotka kursseilta on saatu ja jotka ovat olleet erityisen hyödyllisiä, ovat samoja taitoja, mitä toiset vastaajat olisivat tarvinneet opinnoissaan. Peruskursseja, joilla käsitellään mm. tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa, esitysgrafiikkaa ja www-sivujen tekoa kehuttiin hyödyllisiksi. Poikkeuksena oli, että kukaan ei kerro hyötyneensä tietoturva-asioiden opiskelusta, vaikka niitä moni kaipasikin opetukseen mukaan. Näitä taitoja kuitenkin opetetaan ainakin informaatioteknologian tiedekunnan peruskurssilla ITK1. Atk-keskuksen alkuperehdytystä toisaalta kehuttiin hyödylliseksi, mutta se sai myös kritiikkiä siitä, että se voisi olla perusteellisempi ja kertoa tarkemmin opiskelijoille koneiden hyödyntämismahdollisuuksista, ohjelmista ja palveluista. Kyselyn myötä ei löytynyt sellaista kurssia, jolle opiskelijat olisivat halunneet, mutta eivät olisi mahtuneet. Vain joitain yksittäisiä tapauksia mainittiin. Enemmän opiskelijoiden osallistumista tietotekniikkakursseille rajoitti kurssien aikataulut ja päällekkäisyydet muiden kurssien kanssa. Lisäksi osa opiskelijoista valitti tiedotuksen puutteesta. Vaikka mielenkiintoa olisikin saattanut löytyä tietotekniikan kursseille, eivät opiskelijat tienneet mille kurssille voi ja kannattaa mennä. Johtopäätökset 3 % vastaajista puuttui joko kokonaan tai oli puutteita tieto- ja viestintäteknologian laajoissa perusosaamistaidoissa. Vastausten perusteella osalla opiskelijoista on puutteelliset tvt-taidot, jotta he pystyisivät kunnolla hyödyntämään tietotekniikkaa opinnoissaan ja tulevassa työssään. Lähes kolmasosa vastaajista ei olekaan ollut millään tietotekniikan peruskurssilla ja heistä 51 %:lla ei ole perusosaamistason taitoja. Osa on itseoppinut, mutta nämä loput pitäisi mielestäni saada jollekin kurssille oppimaan perusteet tietotekniikkataidoista. Kuitenkin vain 67 % kurssin käyneistä on sitä mieltä, että on hyötynyt tästä kurssista jotenkin opintojen aikana. Pitääkö alkaa tutkimaan kurssien sisältöjä tarkemmin vai eivätkö kaikki opiskelijat tarvitse näitä kurssien taitoja opinnoissaan? Tai mahdollisesti eivät vain ole vielä tarvinneet. Lähes puolet opiskelijoista kuitenkin kertoo, että olisi tarvinnut lisäkoulutusta opintojen aikana. Tämän vuoksi tiedotusta mahdollisista tietotekniikan 9

peruskursseista opiskelijoille on ainakin lisättävä ja samalla kannustettava heitä menemään näille kursseille. Myös kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille tarjottavasta peruskurssista olisi osan mielestä hyötyä. Lisäksi johonkin tiettyyn ohjelmaan keskittyviä kursseja toivottiin opiskelijoiden keskuudessa. Noin puolet vastaajista tietää, että atk-keskuksesta voi kysyä apua, kun tietokone ei toimi ja noin kolmannes osaisi mennä sinne kysymään neuvoa jonkin ohjelman käyttöön. Todellisuudessa ongelmien esiintyessä atk-keskuksen palveluja ei käytetä noinkaan usein. Lisäksi opiskelijoita, jotka eivät tiedä yhtään paikkaa mistä pyytää apua esimerkiksi, kun ei osaa käyttää jotain ohjelmaa oli jopa 7 %, mikä on mielestäni melko paljon. Tiedotusta palveluista tulee siis lisätä huomattavasti. Vastausten perusteella myös palvelujen laatuun pitäisi satsata hieman enemmän. Toivottiin ammattitaitoisempia, nopeampia, ystävällisempiä ja maallikkokielelle käännettyä vastauksia. Laitokset eivät tarjoa kovin kattavaa mikrotukea, koska ongelmasta riippuen vain noin 2 45 % vastaajista tietää, mistä omalta laitokselta voi kysyä neuvoa. Kirjaston tukipisteestä tietää todella harva opiskelija, joten sen suhteen tiedottamista ainakin kirjastossa pitäisi lisätä. Kokonaisuudessaan tapauksia, jolloin opiskelija on kokenut, ettei hän ole saanut apua ongelmaansa, on ollut runsaasti. Mielestäni tämä luku pitäisi saada tulevaisuudessa pienemmäksi. Reilu neljäsosa vastaajista kokee, että tukea pitäisi olla enemmän tarjolla. Aloittelijoista apua kaipaa suurempi osa kuin kehittyneimmistä käyttäjistä. Tähän saattaa auttaa jo pelkästään tiedottamisen lisääminen. Lisäksi pitäisi pohtia, onko tämän hetken mikrotuki sellainen, josta myös täysin aloittelijat uskaltavat kysyä apua. Eniten toivottiin selkeää, kaikkien tietämää neuvontapistettä, johon voi myös soittaa tai kysyä sähköpostitse neuvoa. Toisaalta apu halutaan lähemmäksi koneita, ettei tarvitsisi lähteä kauaksi kysymään neuvoa, esimerkiksi useampia tukipisteitä eri puolille kampusta. Tulosten mukaan tukihenkilöitä pitää olla myös enemmän, jotta heillä olisi aikaa auttaa opiskelijoita. Henkilöiden pitää olla ystävällisiä ja ammattitaitoisia siten, että sekä aloittelijat että kokeneet käyttäjät voivat kysyä heiltä apua. Vastaajat toivoivat kaikkien mikroluokkien yhteyteen, esimerkiksi seinälle, tiedon, mistä voi pyytää apua mihinkin ongelmaan ja puhelinnumero, joka päivystäisi lähes 24 tuntia vuorokaudessa. 1

Liite 1: Kysely Sukupuoli Nainen Mies Opintojen aloitusvuosi 24 Tiedekunta Humanistinen informaatioteknologian kasvatustieteiden liikunta- ja terveystieteellinen matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden yhteiskuntatieteellinen Laitos Tukipalvelut Mistä voit käydä pyytämässä apua, kun sinulla on ongelmia yliopiston tietokoneiden kanssa? tietokone ei toimi et osaa käyttää tarvitsemaasi ohjelmaa käyttäjätunnus tai salasana on unohtunut etäyhteys opiskelija-asuntolasta ei toimi atkkeskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta kaverit muu paikka en tiedä Jos vastasit muu paikka, niin mikä?

Mistä olet pyytänyt apua, kun sinulla on ollut ongelmia yliopiston tietokoneiden kanssa? atkkeskus kirjasto tietokone ei toimi et osaa käyttää tarvitsemaasi ohjelmaa käyttäjätunnus tai salasana on unohtunut etäyhteys opiskelijaasuntolasta ei toimi Jos vastasit muu paikka, niin mistä silloin olet pyytänyt apua? oman laitoksen henkilökunta kaverit muu paikka en ole tarvinnut apua Onko jokin paikka, josta olet pyytänyt apua, mutta et mielestäsi kuitenkaan saanut vastausta kysymykseesi? tietokone ei toimi et osaa käyttää tarvitsemaasi ohjelmaa käyttäjätunnus tai salasana on unohtunut etäyhteys opiskelija-asuntolasta ei toimi atkkeskus kirjasto oman laitoksen henkilökunta kaverit muu paikka Jos vastasit muu paikka, niin mikä? Koetko, että apua pitäisi olla tarjolla enemmän? Jos vastasit kyllä, niin millaista apua ja missä? Koulutus Oletko osallistunut joillekin seuraavista tietotekniikan peruskursseista? Atk-keskuksen alkuperehdytys yliopistoon tullessa ITK1 Tietokone ja tietoverkot työvälineenä

TIE11 Tietoverkot työvälineenä TJTA26 Tietotyö ja sen välineet Tietotekniikan propedeuttinen YLE14 / TJT Y15-Y17 Johdatus tietojenkäsittelyyn HTK39 Johdatus tieto- ja viestintäteknologiaan LTK8 Audiovisuaaliset välineet ja tietotekniikka opetustyössä LTK1 Tietotekniikan ja tiedonhankinnan kurssi ERO223 Tieto- ja viestintätekniikka KASY2 ATK-kurssi OKL2 Tietotekniikan johdantokurssi VAKY1 Tietotekniikan perusteet jokin muu kurssi en ole ollut kurssilla Jos vastasit jokin muu kurssi, niin minkä niminen kurssi ja minkä laitoksen tai tiedekunnan järjestämä? Oletko hyötynyt jostain tietotekniikan kurssista opintojen aikana? Jos vastasit kyllä, niin mistä kurssista olet hyötynyt ja mitkä taidot ovat olleet erityisen hyödyllisiä? Onko jokin tietotekniikan kurssi, jolle olisit halunnut, mutta et ole mahtunut mukaan? Millaisiin tietokoneen käyttötaitoihin olisit tarvinnut lisäkoulutusta opiskelun aikana?

Taitotaso Käyttöjärjestelmä Windows Osaan etsiä tiettyä tiedostoa etsi-toiminnon avulla. Osaan asentaa ja poistaa ohjelmia tietokoneelta. Osaan käyttää Windowsin ohjauspaneelin (control panel) toimintoja hyväkseni. Tekstinkäsittely Osaan käyttää valmiita tyylejä (esim. otsikko2, leipäteksti, normaali jne.) tekstissäni. Osaan luoda ja käyttää asiakirjamallia (template). Osaan tehdä joukkokirjeitä ja käyttää ryhmätyöskentelyominaisuuksia. Taulukkolaskenta Osaan käyttää soluviittauksia ja yksinkertaisia funktioita laskennassa. Osaan lajitella, suodattaa tietoja sekä tehdä raportteja tiedoista. Osaan myös käyttää vaikeampia tilastollisia funktioita tai työkaluja tietojen analysointiin. Esitysgrafiikka Osaan tehdä yksinkertaisen esityksen esimerkiksi Power Point ohjelmalla. Osaan käyttää multimediaelementtejä, kuten ääntä ja videokuvaa osana esitystä. Sähköposti Osaan liittää liitetiedoston sähköpostiviestin mukaan. Osaan lajitella postin suoraan kansioihin suodatuksen avulla. Osaan hallinnoida sähköpostilistoja. Korppi Osaan kirjautua Korppiin ja ilmoittautua kurssille. Osaan etsiä Korpin kalenterin avulla ryhmälle tapaamisajan, joka sopii mahdollisimman monelle. Optima Osaan kirjautua Optimaan ja tunnen sen perustoiminnot.

Osaan käyttää Optiman hallintatyökaluja (esim. lisätä kirjanmerkkejä, kommentteja ja määrittää omille teksteille lukuoikeudet). WWW-käyttö Osaan lisätä WWW-sivun selaimen kirjanmerkkeihin/suosikkeihin. Osaan muuttaa selaimen käyttäjäasetuksia, esimerkiksi WWW-sivun tekstinkokoa. WWW-sivujen tekeminen Osaan tehdä yksikertaisen WWW-sivun, jossa on linkkejä ja kuvia. Osaan liittää sivuilleni multimediaelementtejä, kuten ääntä ja videokuvaa. Osaan luoda ja ylläpitää kokonaista WWW-sivustoa. Tietoturva Tiedän mikä on Hoax ja osaan vältellä sähköpostitse leviäviä viruksia. Osaan ottaa selaimen asetuksista javan pois käytöstä ja osaan päivittää käyttöjärjestelmäni tietoturva-aukot kuntoon. Seuraan säännöllisesti tilannetta ja asennan kaikki turvallisuuteen liittyvät korjauspaketit, jotka käyttöjärjestelmälleni ja käyttämilleni ohjelmille julkaistaan. Kuvankäsittely Osaan muuttaa kuvan kokoa, rajata siitä haluamani alueen ja muuttaa kuvan värisävyjä. Tiedän mitä layerit ovat ja osaan käyttää niitä. Kirjasto Osaan etsiä tietokoneen avulla mistä löydän tietyn kirjan. Tunnen ja osaan käyttää oman alani tunnetuimpia tietokantoja. Osaan hakea elektronisia lehtiä ja kokotekstiartikkeleita. Tähän voit kommentoida halutessasi tätä kyselyä tai kertoa huomioita sekä mielipiteitä, joita ei tässä kyselyssä tullut ilmi.

Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kaksi USB-muistia ja hieno kannettavan tietokoneen laukku. Jätä yhteystietosi, mikäli haluat osallistua arvontaan. Nimi Sähköpostiosoite Liite 2: Taitotasojen määrittely. Perusosaamisella tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian työvälineiden peruskäytön hallintaa. Peruskäyttöön voidaan lukea kuuluvaksi esimerkiksi WWW:n, sähköpostin, tekstinkäsittelyn ja tietokoneen yksinkertaisten perustoimintojen käyttökyvyn. Käyttöjärjestelmä Windows: Tietää mitä ovat kansiot ja osaa tallentaa tiedoston paikkaan, josta löytää sen myöhemmin. Osaa käyttää leikepöytää kahden eri ohjelman välillä. Ymmärtää koneen hakemistorakenteen ja osaa järjestellä tiedostot. Osaa etsiä tiedostoja hakemistorakenteesta etsi-toiminnolla. Tekstinkäsittely: Osaa kirjoittaa, tallentaa ja tulostaa tekstiä tekstinkäsittelyohjelmalla. Osaa käyttää tyylejä teksteissä. Osaa tehdä sisällysluettelon ja hakemiston automaattisen toiminnon avulla. Esitysgrafiikka: Osaa tehdä esityksen esimerkiksi Power Point sovelluksella. Osaa liittää esitykseen tietoa toisista ohjelmista, esimerkiksi kuvia ja taulukoita. Sähköposti: Osaa lukea ja lähettää sähköposteja. Osaa käyttää osoitehakemistoa. Osaan lukea ja lähettää liitetiedostoja. Korppi / Optima: Tietää mitä ohjelmat ovat ja osaa perustoiminnot näistä. Osaa kirjautua järjestelmään ja ilmoittautua kursseille. WWW-käyttö: Osaa käyttää selainta ja hakukoneita. Osaa etsiä tietoa verkosta, vaikka ei olisikaan tiedossa suoraa osoitetta sivulle. Osaa lisätä kirjanmerkkeihin WWW-sivuja. Osaa ottaa tiedostoja ja ohjelmia netistä omalle koneelle. Osaa lähdekritiikin WWW:stä löytämälleen tiedoille. WWW-sivujen tekeminen: Osaa tehdä yksikertaisen WWW-sivun. Tietoturva: Ymmärtää, ettei kaikkia liitetiedostoja saa avata ja käsittää virustentorjuntaohjelman tärkeyden. Käyttää järkevää salasanaa ja osaa vaihtaa sen. Tietää miten toimia liitetiedostojen, sähköpostin virusten, HOAXien ja roskapostien kanssa. Ymmärtää palomuurin käytön hyödyn. Kirjasto: Hallitsee tiedonhankinnan ja haun yleiset perusteet ja JYKDOKin käytön. Hyvällä osaamisella tarkoitetaan eri työkalujen hyödyntämistä ja osaamisen soveltamista. Hyvään osaamiseen voidaan lukea kuuluvaksi perusosaamista laajempaa ohjelmistojen ominaisuuksien käyttötaitoa. Lisäksi hyvään osaamiseen voidaan katsoa kuuluvan vaativampien ohjelmistojen (esim. taulukkolaskenta) peruskäyttötaito ja esimerkiksi WWW-sivujen tekeminen. Käyttöjärjestelmä Windows: Osaa asentaa ja poistaa ohjelman. Tekstinkäsittely: Osaa luoda omia tyylejä. Osaa käyttää ja luoda asiakirjamallin. Taulukkolaskenta: Osaa taulukkolaskennan perusteet, tehdä kaavioita ja käyttää valmiita funktioita laskennassa. Osaa käyttää laskuissa soluviittauksia. Esitysgrafiikka: Osaa käyttää multimedia elementtejä osana esitystä. Sähköposti: Osaa lajitella postin suoraan kansioihin suodatuksen avulla. Korppi / Optima: Osaa käyttää ohjelmien kaikkia ominaisuuksia hyödykseen. WWW-käyttö: Osaa muuttaa selaimen käyttäjäasetuksia. Osaa tehokkaan ja erikoistuneen tiedonhaun. WWW-sivujen tekeminen: Osaa liittää WWW-sivuille multimediaelementtejä.

Tietoturva: Osaa muuttaa www-selaimen asetuksia (keksit, Java-scriptit yms.). Osaa korjata tai asettaa korjattavaksi oman tietokoneensa pahimmat tietoturva-aukot (mahd. automatisointi Microsoft). Kuvankäsittely: Osaa perustoiminnot (kuvan koko, rajaus, sävyt yms.). Osaa kuvankaappauksen. Osaa skannata kuvia. Ymmärtää eri kuvaformaattien eron. Kirjasto: Hallitsee oman tieteenalan tiedonlähteet ja hakutavat sekä suunnitelmallisen tiedonhakuprosessin ja hakustrategiat esim. Boolen logiikan, tuntee oman tieteenalan viittauskäytännöt. Erityisosaamiseksi voidaan määritellä muun muassa tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät projektiopinnot sekä tvt-taitojen hyödyntäminen ammatillisessa suuntautumisessa. Esimerkkejä erityisosaamisesta ovat edistyneempi kuvan- ja äänenkäsittely sekä WWW-sivuston ylläpitäminen. Käyttöjärjestelmä Windows: Osaa konfiguroida Windowsia ja sen ohjelmia tarpeen vaatiessa. Tekstinkäsittely: Osaa käyttää tekstinkäsittelyn ryhmätyökaluja. Taulukkolaskenta: Osaa käyttää monipuolisesti taulukkolaskentatyökaluja sekä tilastollisia työkaluja. Sähköposti: Osaa hallinnoida sähköpostilistoja. WWW-sivujen tekeminen: Osaa luoda ja ylläpitää kokonaista WWW-sivustoa. Tietoturva: Osaa ennakoida tietoturvaongelmia ja parantaa aktiivisesti omaa tietoturvaansa. Kuvankäsittely: Osaa edistyneempiä ominaisuuksia (layerit, eräajot, www-sivun luonti yms.) Kirjasto: Syventää oman tieteenalan tiedonlähteiden tuntemusta, hallitsee kattavasti tiedonhankinnan omasta tutkimusaiheesta ja tulosten analysoinnin. Liite 3: Kuvaaja taitotasokysymyksistä. Kuinka monta prosenttia vastaajista osaa minkäkin kysymyksen asian.

1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 94 82 87 92 7 24 67 29 83 41 99 52 39 97 31 51 31 93 69 63 33 3 48 4 41 83 44 98 75 77 Kirjasto erityisos. Kirjasto hyvä os. Kirjasto perusos. Kuvankäsittely erityisos. Kuvankäsittely hyvä os. Tietoturva erityisos. Tietoturva hyvä os. Tietoturva perusos. WWW-sivujen tekeminen erityisos. WWW-sivujen tekeminen hyvä os. WWW-sivujen tekeminen perusos. WWW-käyttö hyvä os. WWW-käyttö perusos. Optima hyvä os. Optima perusos. Korppi hyvä os. Korppi perusos. Sähköposti erityisos. Sähköposti hyvä os. Sähköposti perusos. Esitysgrafiikka hyvä os. Esitysgrafiikka perusos. Taulukkolaskenta erityisos. Taulukkolaskenta hyvä os. Tekstinkäsittely erityisos. Tekstinkäsittely hyvä os. Tekstinkäsittely perusos. Käyttöjärjestelmä erityisos. Käyttöjärjestelmä hyvä os. Käyttöjärjestelmä perusos. % vastaajista