LAATUKÄSIKIRJAN SISÄLLYSLUETTELO A) Omavalvontasuunnitelma liitteineen rekisteriseloste asiakkaan suostumus tietojen luovuttamiseen lomake koulutussuunnitelma päihdeohjelma 1 Toimintaympäristö a) Perustiedot b) Organisaatiorakenne c) Toimintamuodot d) Yhteystiedot e) Osaamisalueet, työmuodot ja foorumit 2 Toiminnan perusta, arvot ja toimintaperiaatteet a) Toiminta-ajatus b) Arvot 3 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit a) Asiakaskunta b) Asiakasperheiden ongelmat c) Asiakastilasto d) Yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät 4 Henkilöstö 5 Toimitilat a) Henkilökunta b) Työsuojelu c) Työterveys 6 Toiminnan suunnittelu, ohjaus ja johtaminen a) Tavoitekeskustelut b) Vuosikello c) Johtosääntö d) Taloussääntö e) Yhdistyksen säännöt f) Ensi- ja turvakotien liitto ry 7 Palvelut ja palvelujen tuottaminen a) Vauvaperhetyö b) Perheväkivalta- ja kriisityö c) Perhetyö 8 Toiminnan arviointi / kehittäminen a) Arviointi / ITE-arviointi Liitteet A) Laatukriteerit B) Keskeiset lait (linkkiluettelo) Turvallisuussuunnitelma liitteineen erillisessä kansiossa
1 a) PERUSTIEDOT Yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö, perustettu v. 1946. Valtakunnallisen lastensuojelujärjestön Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys (www.ensijaturvakotienliitto.fi). Käytössä valtakunnalliset laatukriteerit. Avo- ja laitospalvelua, osaamisalueet: o vauvaperhetyö o perheväkivalta- ja kriisityö o perhetyö 12 omaa toimintamuotoa kolmessa eri katuosoitteessa Lahdessa o Mustamäenkatu 74: Ensikoti o Launeenkatu 8: Turvakoti, Avokriisityö, Jussi-työ, Turvallisten perheiden Päijät-Häme toiminta, Avotupa, Alvari-perhetyö ja Eroperheen kahden kodin lapset projekti o Loviisankatu 14: Baby blues, Peukaloinen, PuolenMatkanTalo, Perhetupa ja yhdistyksen toimisto o sekä Säröperheelle tueksi toiminta (Dilan hallinnoima yhteishanke), Ahvenistonkatu 2 Organisaatiorakenne: o johtokunta o toiminnanjohtaja o johtoryhmä Henkilöstö: o 40 työntekijää o moniammatillisuus Asiakaskunta: o perheet ja yksilöt, jotka tarvitsevat tukea ja apua erilaisissa elämän kriiseissä o kunnat / palvelutuotanto Asiakasmäärä (v. 2014 tilasto): o asiakkaita yhteensä 1266 646 perhettä, joissa aikuisia 814 lapsia 452 o lisäksi Perhetuvan kävijämäärä: 444 perhettä (avoin päivätoiminta, lastenhoito, vertaisryhmätoiminta ja muut toiminta; käyntikertoja yht. 6698) 1) Toimintaympäristö: perustiedot --- kaikki lapsen parhaaksi --- 3/2015
www.lahdenensijaturvakoti.fi päivitetty 3/2015 1 (2) VAUVAPERHETYÖ PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ PERHETYÖ ENSIKOTI (v. 1952 -) Ensikodissa odotusaikana tai pienen vauvan kanssa asuville tukea vanhemmuuteen ja arkielämässä selviytymiseen. BABY BLUES (v. 1993 -) Raskausaikana tukea ja neuvontaa äidille ja perheelle. Vauvan syntymän jälkeen apua vauvaperheille, joissa vanhemmat ovat uupuneita tai masentuneita. Doula-synnytystukihenkilötoimintaa äideille tai vanhemmille. Tukea vanhemmille vauvan 3 vrk:n unirytmitysjaksolla Perhetuvalla. PEUKALOINEN (v. 1996 -) Tukea varhaiseen vuorovaikutukseen päiväryhmätoiminnan avulla. PUOLENMATKANTALO (v. 1999-) Tuettua asumista ja kokonaisvaltaista perhekuntoutusta. Ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä koko perheelle. TURVAKOTI (v. 1985 -) Turvaa ja tukea tarjoava päivystävä kriisipalvelu-yksikkö koko perheelle perheväkivalta tai sen uhka tilanteessa. LAPSITYÖ Lapsityö turvakotiin tulleiden lasten kanssa. Yhdistyksen muun lapsityön koordinointi. AVOKRIISITYÖ (v. 1997 -) Korjaavaa ja ennaltaehkäisevää avotyötä perheväkivaltatilanteissa. JUSSI-TYÖ (v. 1994 -) Apua miehelle, jonka perheessä tai lähisuhteessa on väkivaltaa tai sen uhkaa. TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME -toiminta (v. 2009 -) Perheen ja sen lähipiirin huomioivan turvallisuustyön toimintamallien kehittäminen ja juurruttaminen. AVOTUPA (v. 1985 -) Tapaamispaikka Tarjoaa erillään asuvalle lapselle ja vanhemmalle mahdollisuuden valvottuun tapaamiseen turvallisessa ympäristössä. ERITYISTASON PERHETYÖ ALVARI (v. 1989 -) Lapsiperheille kotiin annettavaa ammatillista, pitkäkestoista ja tiivistä tukea. Työ toteutetaan yhdessä toimien ja vuorovaikutuksessa perheen ja sen eri verkostojen kanssa. PERHETUPA (v. 2007 -) Lapsiperheiden avoin kohtaamisen ja yhdessä toimimisen paikka. EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET -proj. (v. 2011- ) Eroperheille ennaltaehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä lasten ja vanhempien vertaisryhmätoimintaa. Eroauttamistyö tukee yhteisvanhemmuuden vahvistamista parisuhteen päättyessä sekä lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien eron jälkeen. SÄRÖPERHEELLE TUEKSI (v. 2009 -) (Yhteishanke Dilan kanssa) Ennaltaehkäisevää tukea ja arjen kannattelua vanhemmuuden alkuvaiheessa vapaaehtoistyön keinoin. YHTEYSTIEDOT s.2
VAUVAPERHETYÖ LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY YHTEYSTIEDOT www.lahdenensijaturvakoti.fi päivitetty 3/2015 2 (2) ENSIKOTI Mustamäenkatu 74, 15610 Lahti ensikoti@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 917 2358, fax (03) 734 0901 puh. 050 309 0911 ja 044 335 6905 BABY BLUES Loviisankatu 14 B 23, 15100 babyblues@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 0500 717 696 PEUKALOINEN Loviisankatu 14 B 24, 15100 Lahti peukaloinen@lahdenensijaturvakoti.fi puh. (03) 734 4783, 050 361 4460 ja 050 361 4461 PUOLENMATKANTALO Loviisankatu 14 A 1, 15100 Lahti puolenmatkantalo@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 345 2990 ja 044 370 0746 PERHEVÄKIVALTA- JA JA KRIISITYÖ TURVAKOTI Launeenkatu 8 (2. krs) 15100 Lahti turvakoti@lahdenensijaturvakoti.fi (03) 875 090, puh. (03) 875 090, fax (03) 752 1067 Kriisiapua 24 h/vrk fax (03) 734 0901 JUSSI-TYÖ Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti jussi-tyo@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 345 4781 puh. 050 561 4132 PERHETYÖ AVOKRIISITYÖ Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti avokriisityo@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 345 4793 TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti heli.lehtinen@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 044 345 4792 AVOTUPA TAPAAMISPAIKKA Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti avotupa@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 0500 717 706 PERHETUPA Loviisankatu 14, katutaso, 15100 Lahti perhetupa@lahdenensijaturvakoti.fi puh. (03) 777 5555 ALVARI -PERHETYÖ Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti alvari-perhetyo@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 561 4131 ja 050 561 4143 EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET proj. v. 2011- Launeenkatu 8 (1. krs) 15100 Lahti kahdenkodinlapset@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 044 750 4555, 0500 499 744 ja 050 561 4142 SÄRÖPERHEELLE TUEKSI v. 2009 - (yhteishanke Dilan kanssa, Dilan hallinnoima) Ahvenistonkatu 2, 3. krs., 15110 Lahti, paivi.backman@dila.fi, puh. 044 713 2219, kaisa.rikkonen@dila.fi, puh. 040 555 8361 LAPSITYÖ Launeenkatu 8, 15100 Lahti pipsa.savolainen@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 044 777 0292 YHDISTYKSEN TOIMISTO Loviisankatu 14 A, katutaso, 15100 Lahti toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 044 270 0797, fax (03) 883 3190 toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen jukka.ihalainen@lahdenensijaturvakoti.fi puh. 050 911 2521 ja (03) 883 3182
OSAAMISALUEET, TYÖMUODOT JA FOORUMIT TYÖRYHMÄT JA FOORUMIT 1 e) LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY VAUVA- PERHETYÖ Vauvaperhetyön työmuodot: Ensikoti Baby blues Peukaloinen Puolen- MatkanTalo OSAAMISALUEET PERHEVÄKIVAL- TA- JA KRIISITYÖ PERHETYÖ Perheväkivalta- ja kriisityön työmuodot Turvakoti Avokriisityö Jussi-työ TPPHtoiminta PERHETYÖ Perhetyön työmuodot Avotupa Alvariperhetyö Perhetupa Eroperhe -projekti Kehittää ja koordinoi yhdistyksen vauvaperhetyön sisältöjä, järjestää koulutuksia ja antaa ammatillista tukea ja informaatiota ryhmän jäsenille ja yhdistyksen muille työmuodoille. Kehittää ja koordinoi yhdistyksen turvallisuustyön sisältöä, järjestää koulutusta ja toimia työntekijöiden vertaistukena. Kehittää ja koordinoi yhdistyksen perhetyötä ja toimia vertaistukiryhmänä koko työryhmälle V A U V A F O O R U M I P E R H E V Ä K I V A L T A F O O R U M I. P E R H E T Y Ö N F O O R U M I L A P S I T Y Ö N F O O R U M I JOHTORYHMÄ Johtoryhmässä toimivat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö, vauvaperhetyön johtaja sekä perheväkivalta- ja kriisityön johtaja. KANSALAIS- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA (KAVA) TYÖRYHMÄ Työryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää yhdistyksen kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa. MARKKINOINTITYÖRYHMÄ Työryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää yhdistyksen markkinointia ja viestintää.
3 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit a) Asiakaskunta b) Asiakasperheiden ongelmat c) Asiakastilasto v. 2014 d) Yhteistyökumppanit ja muut ryhmät
4 a) yht. 40 työntekijää ENSIKOTI (10 työntekijää) o o VAUVAPERHETYÖ 15 1 vauvaperhetyön johtaja 5 vauvaperhetyöntekijää 2 vauvaperhetyöntekijää (yö) sosiaali ja terveydenhuollon koulutus (opisto/amk) erityisosaaminen lastensuojelussa, varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhemmuuden tukemisessa ja traumatyöskentelyssä 1 ruoka- ja laitoshuollon vastaava 1 laitoshuoltaja BABY BLUES (1 työntekijä + tarvitt. 1) TURVAKOTI (8 työntekijää) o o PERHEVÄKIVALTA- JA KRIISITYÖ 12 1 perheväkivalta- ja kriisityön johtaja 3 perhe- ja kriisityöntekijää 2 perhe- ja kriisityöntekijää (yö) 1 lapsityöntekijä sosiaali ja terveydenhuollon koulutus (yliopisto, opisto/amk) erityisosaaminen perheväkivalta- ja kriisityössä 1 emäntä AVOTUPA (2 työntekijää) Tapaamispaikka o o PERHETYÖ 9 2 tapaamisohjaajaa sosiaalialan koulutus (opisto) erityisosaaminen valvottujen ja tuettujen perhetapaamisten sekä valvottujen vaihtojen hoidossa ERITYISTASON PERHETYÖ o o PEUKALOINEN (2 työntekijää) o o PUOLENMATKAN-TALO (2 työntekijää) o o 1 vauvaperhetyöntekijä 1 (unirytmitystyöntekijä tarvittaessa) sosiaalialan koulutus (opisto/amk) erityisosaaminen masennuksen hoidossa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa 2 vauvaperhetyöntekijää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (opisto/amk), erityisosaaminen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja päiväryhmätoiminnassa 2 vauvaperhetyöntekijää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (opisto/amk), erityisosaaminen lastensuojelussa, varhaisessa vuorovaikutuksessa, väkivalta- ja traumatyössä sekä lasten traumatyöskentelyssä YHDISTYKSEN HALLINTO: 4 AVOKRIISITYÖ (1 työntekijä) o o JUSSI-TYÖ (2 työntekijää) o o TURVALLISTEN PERHEIDEN PÄIJÄT-HÄME - toiminta (1 työntekijä) o avokriisityöntekijä sosiaalialan koulutus (opisto/amk) erityisosaaminen perheväkivalta- ja kriisityössä 2 jussi-työntekijää sosiaalialan koulutus (opisto/amk) erityisosaaminen ratkaisukeskeisessä perheväkivalta- ja kriisityössä 1 verkostokoordinaattori sosiaalialan koulutus (opisto/amk) Toiminnanjohtaja, talouspäällikkö (osa-aik.), kirjanpitäjä/palkanlaskija, toimistosihteeri ja toimistosihteeri (osa-aik.) ALVARI-perhetyö (2 työntekijää) o o PERHETUPA (2 työntekijää) o 1 vastaava alvari-perhetyöntekijä 1 alvari-perhetyöntekijä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (opisto/ AMK) erityisosaaminen lastensuojelussa ja perhetyössä sekä varhaisessa vuorovaikutuksessa ja vanhemmuuden voimavarojen kartoittamisessa EROPERHEEN KAHDEN KODIN LAPSET projekti (3 työntekijää) o o 1 vastaava eroperhetyöntekijä 2 eroperhetyöntekijää sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus (opisto/ AMK) erityisosaaminen eroauttamistyössä ja vertaisryhmätoiminnassa 1 vastaava perhetyöntekijä (terveydenhuollon koulutus, opisto) 1 perhetupaohjaaja erityisosaaminen varhaisessa vuorovaikutuksessa, perhetyössä, vanhemmuuden tukemisessa ja lasten toiminnassa 4) Henkilöstö: henkilökunta 3/2015
Toimitilat 5
5 a) TOIMITILAT Loviisankatu 14, 15100 Lahti Perhetupa (14 katutaso) Kerrostalohuoneisto keskustan tuntumassa (190 m 2), jossa toimisto- ja asiakastyötilat. Toimii lapsiperheiden matalan kynnyksen kohtaamispaikkana, olohuoneena. Toiminta jakaantuu avoimeen päivätoimintaan sekä ryhmätoimintaan. PuolenMatkanTalo (14 A 1) Kerrostalohuoneisto keskustan tuntumassa (65,5 m 2), jossa toimisto- ja asiakastyötilat. Asiakkaat asuvat samassa kerrostalossa yhdistyksen vuokralaisina itsenäisesti omissa vuokraasunnoissaan. Yhdistyksen toimisto (14 A 3) Kerrostalohuoneisto keskustan tuntumassa (74,5 m 2 ). Lisäksi kokoustila 14 A katutasossa (47 m 2 ), joka on kaikkien työmuotojen käytettävissä. Baby blues (14 B 23) Kerrostalohuoneisto keskustan tuntumassa (38 m 2 ), jossa toimisto- ja asiakastyötila. ( 11 työntekijää) Peukaloinen(14 B 24) Kerrostalohuoneisto keskustan tuntumassa (65,5 m 2), jossa toimistotyötila ja kodinomaiset asiakastyötilat kolmena päivänä viikossa tapahtuvalle päiväryhmätoiminnalle. Mustamäenkatu 74, 15610 Lahti Alvari-perhetyö (10 työntekijää) Ensikoti Kaksi asiakastyöhuonetta (yht. 43 m 2) sekä yhteistiloja Jussi-työn, Avokriisityön ja Baby Bluesin Yhdistyksen kanssa. omistama Alvari-perhetyötä talo Launeen tehdään kaupunginosassa. pääsääntöisesti Talossa kotikäynteinä. on yhdeksän asiakasperhehuonetta, yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat sekä asiakastyötilat. Jussi-työ Asiakkaiden käytössä on myös viihtyisä piha-alue, saunatilat ja pieni kuntosali. Kaksi Työntekijöillä asiakastyöhuonetta käytössään (yht. työhuoneita 40 m 2 ) sekä sekä yhteistiloja sosiaaliset Alvari-perhetyön, tilat. Avokriisityön ja Baby Bluesin kanssa. sekä yhteistiloja Alvari-perhetyön, Avokriisityön ja Jussi-työn kanssa. Avokriisityö Asiakastyöhuone (20 m 2 ) sekä yhteistiloja Alvari-perhetyön, Jussi-työn ja Baby Bluesin kanssa. 3/2015 1(2)
5 a) Launeenkatu 8, 15100 Lahti (koko talo 630 m 2 yhdistyksen käytössä) (19 työntekijää) 1. krs: Yhteinen neuvotteluhuone, lapsityön huone sekä henkilökunnan keittiö ja sos.tilat. Avotupa; Tapaamispaikkatyö Kodinomaisesti sisustettu tila valvotuille perhetapaamisille sekä asiakastyöhuone. Eroperheen kahden kodin lapset -projekti Kaksi asiakastyöhuonetta. Alvari-perhetyö Asiakastyöhuone. Avokriisityö Asiakastyöhuone. Jussi-työ Kaksi asiakastyöhuonetta. Turvallisten perheiden Päijät-Häme -toiminta Työhuone. 2 krs: Turvakoti Viisi asiakasperhehuonetta, joissa omat kylpyhuoneet/wc:t. Asiakkailla on käytössään myös yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Hissi, inva-wc ja pieni sisäpiha-alue. Kolme asiakastyöhuonetta. 3/2015 2(2)
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY 1 JOHTOSÄÄNTÖ Yleistä Lahden ensi- ja turvakoti ry:n (myöhemmin yhdistys) toiminnassa noudatetaan yhdistyslain, yhdistyksen sääntöjen, taloussäännön ja tämän johtosäännön määräyksiä. Lahden ensi- ja turvakoti ry:n päättävänä elimenä toimii yhdistyksen kokous ja yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta. Yhdistyksellä on toiminnanjohtaja sekä tarvittava määrä muuta henkilökuntaa. 1. Johtokunnan tehtävät Yhdistyksen toiminnasta vastaa sen sääntöjen mukaisesti valittu johtokunta. Johtokunta vastaa, että yhdistyksen toiminta on vahvistettujen toimintasuunnitelman ja talousarvion ja yhdistyksen kokouksen asettamien tavoitteiden mukaista. Johtokunta luo yhdessä toiminnanjohtajan kanssa yhdistyksen strategiset linjaukset ja visiot. Johtokunnan tehtävä on valvoa yhdistyksen varojen ja omaisuuden hoitoa sekä kirjanpitoa. Johtokunta valitsee toiminnanjohtajan, talouspäällikön ja osaamisalueiden johtajat sekä tukee heitä johtamistyössä. Johtokunta kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset, valmistelee ja esittelee asiat kokouksessa sekä huolehtii kokouksen päätösten toimeenpanosta. Johtokunta päättää organisaation rakenteesta, vahvistaa johto- ja taloussäännön sekä muut toimintaa varten tarpeelliset toimintaohjeet. Johtokunta päättää henkilökunnan yleisistä pätevyys- ja palkkausperusteista. Johtokunta hoitaa muut sääntöjen ja lain mukaan johtokunnalle kuuluvat asiat. Johtokunta voi halutessaan siirtää itselleen kuuluvan tehtävän alaiselleen työntekijälle, ellei laissa tai yhdistyksen säännöissä ole toisin määrätty. 2. Toiminnanjohtajan tehtävät Toiminnanjohtaja johtaa yhdistyksen toimintaa yhdistyksen kokousten ja johtokunnan päätösten mukaisesti sekä vastaa siitä, että yhdistykselle ja sen osaamisalueille hyväksytyt tavoitteet saavutetaan. Toiminnanjohtaja ohjaa osaamisalueiden toimintaa. Toiminnanjohtaja valmistelee johtokunnalle johtokunnan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hän valmistelee toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä toimintakertomuksen yhdessä osaamisalueiden esimiesten kanssa. Toiminnanjohtaja toimii johtokunnan kokouksissa esittelijänä. Toiminnanjohtaja päättää toimivaltansa puitteissa henkilökunnan valinnasta. Toiminnanjohtaja vastaa yhteistyöstä kuntien, Ensi- ja turvakotien liitto ry:n, Rahaautomaattiyhdistyksen sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Hän huolehtii yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja tiedottamisesta. Lisäksi hän huolehtii muista johtokunnan määräämistä tehtävistä
2 Toiminnanjohtajan sijaisena toimii hänen estyneenä ollessaan erillisen sijaistamissuunnitelman mukainen henkilö. 3. Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät Yhdistyksen johtoryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja osaamisalueiden johtajat. Toiminnanjohtaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Johtoryhmä valmistelee toiminnanjohtajan apuna asiat johtokunnalle ja sopii asioiden käytännön toteuttamisesta. Johtoryhmän jäsenten tulee tuoda riittävän ajoissa vastuualueensa asiat johtoryhmän käsiteltäviksi. Johtoryhmän jäsenet tiedottavat oman osaamisalueensa henkilökunnalle johtoryhmän kokouksissa esille tulleista asioista. Henkilöstöllä on oikeus tehdä johtoryhmän jäsenille ehdotuksia yhdistyksen hallintoon tai toimintaan liittyvän asian käsittelemiseksi johtoryhmässä. Jäsenen tulee tuoda asia viipymättä johtoryhmän käsiteltäväksi. 4. Yhdistyksen työntekijät Yhdistyksen työntekijöiden tehtäväkuvaukset määritellään työsopimuksessa. Tehtäväkuvausten tarkennukset tehdään esimiehen kanssa käytävissä tavoitekeskusteluissa. 5. Salassapito Yhdistyksen johtokunnan ja yhdistyksen palveluksessa olevien salassapitovelvollisuuden osalta noudatetaan, mitä henkilötietolaissa, laissa potilaan asemasta ja oikeuksista, laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laissa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä muissa laeissa salassapidosta on säädetty.
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY 1 TALOUSSÄÄNTÖ 1. Yleiset määräykset 1.1. Suhde muihin säännöksiin Lahden ensi- ja turvakoti ry:n hallinnossa, varojen hoidossa, kirjanpidossa, tilinpäätöksessä ja tilintarkastuksessa noudatetaan kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen lisäksi tämän taloussäännön määräyksiä. 1.2. Johtokunnan taloushallinnolliset tehtävät Johtokunta huolehtii yhdistyksen hallinnosta toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa, jotka se käsittelee vuosittain syyskuun loppuun mennessä. Talousseuranta tulee olla verrattavissa edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden talousarvioon. Johtokunta huolehtii kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja yhdistyksen omaisuuden tarkoituksenmukaisesta vakuuttamisesta. Johtokunta yhdessä toiminnanjohtajan ja talouspäällikön kanssa vastaa siitä, että tilinpäätös ja toimintakertomus laaditaan kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Johtokunta päättää toimihenkilöiden palkkausperusteista, merkittävistä investoinneista, pitkäaikaisesta lainanotosta ja takauksien ja vakuuksien myöntämisestä. Toiminnanjohtajan ja talouspäällikön palkasta ja työsuhteen ehdoista neuvottelee puheenjohtaja ja päättää johtokunta. Muiden toimihenkilöiden valinnasta, palkoista ja työsuhteen ehdoista päättää toiminnanjohtaja johtokunnan hyväksymien linjausten mukaisesti. Työsopimukset tehdään kirjallisesti. 1.3. Johtoryhmä Johtoryhmään kuuluvat toiminnanjohtaja, talouspäällikkö ja osaamisalueiden johtajat. Johtoryhmä valmistelee osaltaan asioita johtokunnan päätettäväksi. 1.4. Toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö Toiminnanjohtaja johtaa yhdistyksen toimintaa johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Talouspäällikkö huolehtii, että toiminta tapahtuu taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. 1.5. Toimihenkilöt Kaikkien yhdistyksen hallinto-, johto- ja valvontaelimissä toimivien ja muiden toimihenkilöiden on hoidettava tehtävänsä huolellisesti. Heidän tulee huolehtia siitä, että yhdistyksen omaisuutta hoidetaan luotettavalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. 1.6. Esteellisyys Johtokunnan jäsen tai toimihenkilö ei saa osallistua hänen tai hänen intressiyhtiöidensä ja yhdistyksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn yhdistyksen hallintoelimissä. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhdistyksen ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristisiirassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muutenkin toimivallan käyttämiseen.
2 2. Tulot, menot ja varojen hoito 2.1. Rahaliikenne ja pankkitilien käyttö Maksuliike on hoidettava vähäisiä maksuja lukuun ottamatta pankkitilin välityksellä. Pankkitilien käyttöön liittyvistä yleisistä kysymyksistä sekä niiden avaamisesta ja lopettamisesta sekä tilien käyttövaltuuksista päättää yhdistyksen johtokunta. Pääkassana on yhdistyksen toimiston kassa ja alikassoina tarpeen mukaan muiden erillisten toimipaikkojen kassat. Käteiskassalle tulee määritellä vastuuhenkilö, joka on joku muu kuin toiminnanjohtaja tai talouspäällikkö. 2.2. Palkanmaksu ja palkkakirjanpito Palkanlaskennassa, palkanmaksussa ja palkkakirjanpidossa on noudatettava näistä erikseen annettuja ohjeita ja määräyksiä. Maksettavien palkkojen osalta tulee varmistua, että ne maksetaan voimassa olevien sopimusten ja tehtyjen päätösten mukaisesti. Palkat ja palkkiot maksetaan johtokunnan päättämänä ajankohtana palkansaajan ilmoittamalle rahalaitoksen tilille. 2.3. Tarkastusmerkinnät Ennen menon maksamista lasku tai muu sen perusteena oleva asiakirja tulee tarkastaa ja siitä tulee näkyä menon hyväksyjä. Kulutositteet varmentaa aina kaksi työmuodon työntekijää merkitsemällä tositteeseen nimensä tai nimikirjaimensa. Tositteessa tulee olla myös merkintä siitä tilistä ja kustannuspaikasta, jolle meno kirjataan. 2.4. Tulojen ja menojen hyväksyminen Toimialueensa menot ja tulot hyväksyvät toiminnanjohtaja ja muut talousvastuussa olevat henkilöt tai heidän määräämänsä henkilö. Johtokunnan puheenjohtaja hyväksyy toiminnanjohtajan menot. Puheenjohtajan menojen oikeellisuuden tarkistaa toiminnanjohtaja tai hänen sijaisensa. Hankinnat tai muut satunnaiset, poikkeuksellisen suuret menot, jotka poikkeavat talousarviosta, tulee erikseen hyväksyttää johtokunnalla. Kirjanpidon muistiotositteet hyväksyy toiminnanjohtaja. 2.5. Tulojen perintä Perintä on järjestettävä siten, että tulojen kertymisestä varmistutaan ja perintä on tehokasta. Mahdollisesti syntyvät luottotappiot kirjataan hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. 3. Kirjanpito ja tilinpäätös 3.1. Kirjanpidon järjestäminen Kirjanpito on järjestettävä ja hoidettava hyvän kirjanpitotavan mukaisesti siten kuin kirjanpitolaissa ja -asetuksessa on säädetty. Lisäksi on huomioitava Raha-automaattiyhdistyksen antamat avustusten kirjaamisohjeet. 3.2. Järjestelmän kuvaus Kirjanpito tulee järjestää niin, että se vastaa toiminnan laatua ja laajuutta. Kirjanpitoa järjestettäessä tulee ottaa huomioon sisäisen valvonnan lähtökohdat. Kirjanpitojärjestelmän pohjana on kirjallisesti laadittu luettelo käytetyistä tileistä kirjausohjeineen. Tilikauden tulot ja menot tulee kirjata bruttomääräisinä omille tileille vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista tarpeellisia oikaisukirjauksia lukuun ottamatta.
3 3.3.Tositevaatimukset Kirjanpitokirjausten on perustuttava alkuperäisiin päivättyihin ja numeroituihin tositteisiin. Suoritetun maksun todentavan tositteen tulee olla, mikäli mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen antama. Tositteesta tulee ilmetä myös maksun saaja sekä maksun suorittaja. Tositteesta on selvittävä, mitä on ostettu tai myyty tai mistä maksusta on kysymys ja myös tilitapahtuman ajankohta. Lisäksi tositteessa tulee tarvittaessa olla lisäselvitys siitä, miten meno liittyy yhteisön toimintaan. Siltä osin, kun kirjanpito perustuu tiliotteisiin, vastaavat tiedot tulee ilmetä tiliotteesta tai sitä täydentävistä tositteista tai laskuista. 3.4.Tilinpäätös Tilikaudelta tulee laatia tilinpäätös kirjanpitolain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Tilinpäätös käsittää toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätöksen tulee antaa oikea ja riittävä kuva yhdistyksen taloudellisesta asemasta ja tuloksesta. Tilinpäätös tulee laatia suoriteperusteisena. Jos kirjanpito on joiltakin osin tilikauden aikana hoidettu maksuperusteisesti, on se ennen laadittavia välitilinpäätöksiä ja varsinaista tilinpäätöstä täydennettävä ja oikaistava suoriteperusteiseksi. 3.5.Tuloslaskelma Tuloslaskelma tulee laatia kirjanpitoasetuksen säännökset huomioon ottaen ryhmiteltyinä siten, että kunkin toiminnanalan tulot ja menot ilmenevät tuloslaskelmasta. Tuloslaskelman tulee olla verrattavissa talousarvioon sekä edellisen vuoden tilinpäätökseen. Tuotot ja kulut tulee esittää bruttomääräisinä vain tarpeellisin oikaisuviennein korjattuna. Tulokseen vaikuttavat poikkeukselliset erät tulee selvittää taseen liitetiedoissa. 3.6.Tase Taseen tulee rakenteensa ja pääryhmittelynsä osalta noudattaa kirjanpitoasetuksen tasekaavaa. Tarvittaessa yksittäisistä tase-eristä voidaan käyttää asetuksen kaavasta poikkeavia nimityksiä. 3.7.Allekirjoittajat Tilinpäätöksen allekirjoittaa päätösvaltainen johtokunta ja toiminnanjohtaja. Tilinpäätös tulee viipymättä allekirjoituksen jälkeen sitoa. 4. Raportointi Taloushallinnon raportointijärjestelmän tarkoituksena on palveluperiaatteen mukaisesti tukea päätöstasojen talouteen ja taloudellisuuteen liittyvää päätöksentekoa. 5. Sisäinen valvonta Sisäinen valvonta tulee järjestää toiminnan laadun ja laajuuden edellyttämällä tavalla. 6. Tilintarkastus 6.1.Tilintarkastajat Yhdistyksessä on valittava tilintarkastajat sääntöjen ja tilintarkastuslain edellyttämällä tavalla ja heidän on toimitettava tilintarkastus sen mukaan kuin tarkastuslaissa on säädetty. Tilintarkastajiksi valittavilla tulee olla sellainen laskentatoimen, taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävien hoitamiseksi.
6.2. Tilintarkastus Tilintarkastus sisältää yhdistyksen tilikauden kirjanpidon ja tilinpäätöksen sekä hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastajille annetaan tilaisuus toimittaa tilitarkastus siinä laajuudessa, kuin nämä katsovat tarpeelliseksi, ja heille on annettava pyydetty apu ja selvitys. Tilintarkastajat tarkastavat tilinpäätöksen, ennen kuin johtokunta on sen hyväksynyt, ja antavat johtokunnalle lausunnon sen hyväksymiskelpoisuudesta. Tilinpäätös luovutetaan tilintarkastajille viimeistään helmikuun aikana. Tilintarkastajat antavat tilintarkastuskertomuksen 15.3. mennessä. Jos tilintarkastajat antavat yhdistyksen johtokunnalle tilintarkastuspöytäkirjan, jossa he esittävät huomautuksia havaitsemistaan epäkohdista, on johtokunnan käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla. 7. Erinäiset määräykset 7.1. Käyttöomaisuuden luettelointi Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta on pidettävä luetteloa taloushallinnon antamien ohjeiden mukaan. 7.2. Täydentävät ohjeet ja määräykset Johtokunta voi antaa tätä taloussääntöä täydentäviä ohjeita ja määräyksiä. 4
Lahden ensi- ja turvakoti ry Yhdistyksen säännöt Loviisankatu 14 A 3 15100 LAHTI toimisto@lahdenensijaturvakoti.fi www.lahdenensijaturvakoti.fi 1(6)
LAHDEN ENSI- JA TURVAKOTI RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 2 3 Yhdistyksen nimi on Lahden ensi- ja turvakoti ry:n, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä perhekeskeistä lastensuojelutyötä: toimimalla yksinhuoltajaperheiden ja kriisitilanteissa olevien perheiden aseman ja asumisolosuhteiden parantamiseksi muokkaamalla yleistä mielipidettä erilaisia perhemuotoja hyväksyväksi edistämällä lapsiaan yksin huoltavien mahdollisuuksia ammattikoulutuksensa täydentämiseksi edistämällä terveiden, päihteistä ja tupakan haittavaikutuksista vapaiden elämäntapojen omaksumista toimimalla lasten ja muiden perheenjäsenten henkisen ja ruumiillisen alistamisen estämiseksi Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi omistaa ja ylläpitää ensikotia, jossa odottavat ja synnyttäneet äidit voivat lapsineen tai perheineen asua ja turvakotia perheväkivallan kohteeksi tai sille uhanalaiseksi joutuneille henkilöille harjoittaa päiväkotitoimintaa ensi- ja turvakodissa asuville lapsille harjoittaa perheiden hyväksi avopalvelu-, asuntola- ja muuta vastaavaa tukitoimintaa omistaa ja muuten hankkia erilaisia asuntoja edelleen vuokrattaviksi yksinhuoltajien perheille 2(6)
harjoittaa ravitsemusliikettä ja / tai kioskikauppaa saatuaan asianmukaiset luvat perustaa ja kartuttaa erillisrahastoja sekä kerätä varoja toimintaansa vastaanottamalla lahjoituksia ja testamentteja ja järjestämällä arpajaisia, myyjäisiä ja rahankeräyksiä saatuaan niihin asianmukaiset luvat harjoittaa julkaisu- ja tiedotustoimintaa ja muuta asiaankuuluvaa valistus- ja koulutustyötä sopivin tavoin. JÄSENET 4 Yhdistyksen jäseniksi pääsevät yksityiset Suomen kansalaiset ja rekisteröidyt yhdistykset ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen ja suorittavat säädetyt jäsenmaksut. Jäsenmaksun suuruuden vahvistaa yhdistyksen vuosikokous. Jäsenet hyväksyy johtokunta. Tämän pykälän säännökset eivät loukkaa jo saavutettuja kannatus- tai muita jäsenoikeuksia. 5 Yhdistyksen jäsen voi erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta merkittäväksi yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsen, joka toimii yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan, voidaan erottaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä. PÄÄTÖSVALTA 6 Päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous, jossa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Yhdistys kokoontuu vuosikokoukseen viimeistään maaliskuussa. 3(6)
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1 / 10 yhdistyksen jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti yhdistyksen johtokunnalta vaatii. Kutsut yhdistyksen vuosikokouksiin laatii johtokunta. Kutsu vuosikokoukseen on lähetettävä jäsenille kirjallisesti tai julkaistava paikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä vähintään 14 päivää, muihin kokouksiin vähintään 7 päivää ennen kokousta. 7 Yhdistyksen vuosikokouksen tehtävänä on valita kokouksen toimihenkilöt käsitellä edellisen toimintavuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vahvistaa tilinpäätös päättää vastuuvapauden myöntämistä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille päättää jäsenmaksuista hyväksyä ja vahvistaa yhdistykselle talousarvio ja toimintasuunnitelma toimintavuotta varten valita kahdeksi vuodeksi yhdistyksen puheenjohtaja ja johtokunnan muut jäsenet valita kaksi varsinaista ja kaksi varatilintarkastajaa toimintavuodeksi päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista Yhdistyksen ylimääräisen kokouksen tehtävä on käsitellä kokouksen järjestäytymiseen kuuluvien asioiden lisäksi ne asiat, joita varten kokous on kutsuttu koolle. Päätökset yhdistyksen kokouksissa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleissa arpa. Vaadittaessa on vaalit toimitettava suljetuin lipuin. 8 Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta. 4(6)
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja sekä vähintään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lisäksi johtokunta valitsee yhdistykselle sihteerin ja muut toimihenkilöt. 9 Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet johtokunnan jäsenistä on läsnä. 10 Johtokunta voi asettaa erilaisia toimikuntia sen toimialaan kuuluvia tehtäviä varten. Asettamilleen toimikunnille johtokunta antaa toimintaohjeet. 11 12 Yhdistyksen nimen kirjoittavat johtokunnan puheenjohtaja ja sihteeri sekä johtokunnan siihen oikeuttama toimihenkilö, aina kaksi yhdessä. Yhdistyksen toimintakertomus laaditaan ja tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit ja toimintakertomus sekä muut tilintarkastuksessa tarvittavat asiakirjat on jätettävä tilintarkastajille viimeistään helmikuun aikana. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa johtokunnalle maaliskuun 15. päivään mennessä. 5(6)
SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN 13 Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta voidaan tehdä sääntöjen 6 :n mukaisesti koolle kutsutussa yhdistyksen kokouksessa, jos kokouksessa vähintään 3/4 annetuista äänistä kannattaa muutosta. YHDISTYKSEN PURKAMINEN 14 Yhdistyksen purkamisesta on päätettävä samoin kuin sääntöjen muuttamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen omaisuus Ensi- ja turvakotien liitto ry:lle käytettäväksi näissä säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. 15 Niissä asioissa, joista ei näissä säännöissä ole määräystä, noudatetaan yhdistyslakia. 6(6)
TURVAKODIN ASIAKASPOLKU Turvakoti on tarkoitettu perhe- ja lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneille tai sen uhan alla eläville aikuisille, nuorille ja lapsille. Myös muissa elämän kriisitilanteissa on mahdollista hakeutua turvakotiin. Tavoitteena on fyysisen ja psyykkisen perheväkivallan ehkäisy ja väkivaltakierteen katkaisu. Yhteydenotto ja/tai tulo A k u u t t i k r i i s i A) TULOVAIHE A1) Tulohaastattelu ja turvallisen ilmapiirin luominen A2) Rauhoittumisaika ja tilanteen selvittely K r i i s i t y ö s k e n t e l y B) TYÖSKENTELY- VAIHE B1) Väkivaltakriisin purkaminen kaikkia osapuolia kuullen B2) Oman elämän haltuunotto / selviytymistyö B3) Työskentelyn päättäminen ja mahdollisen jatkotuen järjestäminen C) JATKOTYÖ C1) Yksilötyö, paritapaamiset ja ryhmät C2) Muu oman yhdistyksen tai muiden auttajatahojen tukimuodot 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta/kriisityö 9/2014 Turvakoti
TURVAKODIN ASIAKASPOLKU 1(3) YHTEYDENOTTO JA/TAI TULO Perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa kokenut tai sen uhkaa kokeva voi tulla turvakodille suoraan tai ottamalla etukäteen puhelimitse yhteyttä. Turvakodille voi tulla myös viranomaisen kehotuksesta tai tuomana. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat sosiaalitoimi, sairaala, terveyskeskus ja poliisi. Turvakotiin voi tulla nainen tai mies, yksin tai lastensa kanssa. A) TULOVAIHE A1) Tulohaastattelu ja turvallisen ilmapiirin luominen Tulotilanteessa kartoitetaan lyhyesti se, mitä on tapahtunut ja mistä tilanteesta turvakotiin tullaan. Selvitetään, onko tulijalla huoli kotiin jääneiden tai muiden läheistensä turvallisuudesta. Arvioidaan, tarvitseeko tulija mahdollisesti jotain muuta auttajatahoa ensisijaisesti. Kirjataan henkilötiedot tietokantaan. Asiakastietoja täydennetään turvakotijakson aikana. Asiakastiedot ovat turvakotityössä työvälineenä ja toimivat tarvittaessa dokumenttina asiakkaalle itselleen sekä yhteistyötahoille. Tulijalle annetaan talon säännöt kirjallisena. Hän tutustuu henkilökuntaan, turvakodin tiloihin sekä talon turvallisuuteen ja toimintoihin. A2) Rauhoittumisaika ja tilanteen selvittely Järjestellään akuutit käytännön asiat kuten lääkärissäkäynnit, lasten kuljetukset päivähoitoon ja kouluun sekä henkilökohtaisten tavaroiden hankinta. Sosiaalitoimeen otetaan yhteys maksusitoumuksen saamiseksi 3 vuorokauden kuluessa. Asiakkaan kanssa käydään läpi viimeisin turvakotiin tulon syy. Jäsennetään hänen kanssaan tapahtunutta ja tehdään suunnitelmaa. Kartoitetaan turvallisuustilanne. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta / kriisityö 11/2012 Turvakoti
TURVAKODIN ASIAKASPOLKU 2(3) Jos mukana on lapsi / lapsia, käydään lapsen kanssa turvakotiin tulon syy läpi. Selvitetään, missä hän oli tapahtuneen aikana, mitä hän näki ja tunsi. Kerrotaan lapselle, mikä paikka turvakoti on. Tavoitteena on lapsen rauhoittaminen ja turvallisuudentunteen luominen. Lasten kanssa työskentelylle on varattu oma huone välineineen. Lapsen kanssa työskentelyyn tarvitaan huoltajan lupa. Turvakodilta ollaan yhteydessä väkivallan tekijään 1-3 vrk:n kuluessa, mikäli se ei vaaranna kenenkään turvallisuutta. Tarjotaan väkivallan tekijälle yhteydenottomahdollisuutta Jussi-työntekijään. B) TYÖSKENTELYVAIHE B1) Väkivaltakriisin purkaminen kaikkia osapuolia kuullen Käydään läpi väkivaltahistoriaa. Annetaan tietoa väkivallasta ja sen seurauksista. Kartoitetaan asiakkaan voimavaroja ja resursseja. Mikäli asiakkaalla on lapsia, tuetaan asiakasta jaksamaan vanhempana ja käydään keskustelua vanhemmuudesta ja parisuhteesta. Kaikkia osapuolia pyritään kuulemaan ja tarjoamaan työskentelyn aloittaminen viimeistään kolmen vuorokauden sisällä. Menetelminä ovat yksilö- ja paritapaamiset. Paritapaamiset käynnistyvät vasta, kun ne ovat kummallekin osapuolelle turvallisia ja kumpikin on halukas tapaamisiin. Lapsia kuullaan ja tarvittaessa ohjataan yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn. Lapsen ja väkivallan tekijän tapaamiset käynnistyvät silloin, kun ne ovat lapsen osalta turvallisia. Mikäli lapsen turvallisuudesta tapaamisten yhteydessä on huoli, tapaamiset voidaan järjestää yhdistyksen ylläpitämässä virallisessa tapaamispaikassa. B2) Oman elämän haltuunotto/selviytymistyö Ylläpidetään toivoa ja tuetaan asiakasta ottamaan oma elämä haltuun. Suuntautuminen takaisin kotiin merkitsee turvallisuuden rakentamista, mm. turvasuunnitelmaa. Parisuhteesta eroon lähteminen merkitsee asunnon hankkimista, taloudellisen tilanteen kartoittamista ja käytännön asioiden käynnistymistä. Jos asiakkaalla on lapsia, on tuettava lasten turvallisia suhteita molempiin vanhempiinsa sekä sopimusta lasten huollosta ja tapaamisista. Varsinainen selviytymistyö käynnistyy suunnitelluin keskustelukäynnein, jotka sovitaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Tapaamisissa käsitellään mm. syyllisyyden ja vihan tunteita, tunteiden hallintaa ja itsetunnon rakentamista. Tuetaan rajojen asettamisessa itselle ja muille. Käydään läpi kehon muistoja, suhdetta omaan itseen, kielteisten ajatusten tunnistamista ja muuttamista sekä tuetaan vanhemmuutta. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta / kriisityö 11/2012 Turvakoti
TURVAKODIN ASIAKASPOLKU 3(3) Menetelminä yksilö- ja parikeskustelut sekä muiden asiakkaiden antama vertaistuki. B3) Työskentelyn päättäminen ja mahdollisen jatkotuen järjestäminen Työskentelyn päättäminen tehdään yleensä sovitusti neuvottelussa, jossa on tarvittavat yhteistyötahot mukana. Jatkotuki suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa käyttäen yhdistyksen omia ja/tai kaupungissa muiden tahojen tarjoamia palveluita. Turvakotijakson päättyessä kerätään asiakaspalaute lomakkeella. Asiakaspalautetta käytetään turvakotityön kehittämisessä. C) JATKOTYÖ C1) Yksilötyö ja paritapaamiset Turvakotijakson päätyttyä asiakkaille tarjotaan mahdollisuutta jatkotukeen. Jatkotuesta sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Pariskunnille järjestetään tarvittaessa paritapaamisia. Miehille jatkotyötä tarjotaan Jussi-työntekijöiden kautta. Lapsilla on mahdollisuus tavata lapsityöntekijää turvakotijakson jälkeen 1-5 kertaa ja osallistua ryhmään keväällä tai syksyllä. C2) Muu oman yhdistyksen tai muiden auttajatahojen tukimuodot Asiakkaan/perheen siirtyminen yhdistyksen toisiin työmuotoihin tai muiden tahojen järjestämiin palveluihin tapahtuu yhteistyöneuvottelujen kautta. Näin pyritään turvaamaan katkeamaton tukiketju asiakkaalle. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta / kriisityö 11/2012 Turvakoti
AVOKRIISITYÖN ASIAKASPOLKU Avokriisityö on korjaavaa ja ennaltaehkäisevää avotyötä perheväkivaltatilanteissa. A) PUHELIN- NEUVONTA A1) Puhelinneuvontaa ja puhelinkeskustelua YHTEYDEN- OTTO B1) Ensimmäinen tapaaminen, tiedonkeruu ja tilanteen kartoitus B) ASIAKAS- TAPAAMISET B2) Toinen tapaaminen, tutustuminen ja jatkotyöskentelystä sopiminen B3) Pari- / Perhetapaaminen B4) Yksilötapaamiset B5) Asiakkaan tukiverkoston kartoitus B6) Työskentelyn arviointi ja päättäminen 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta/kriisityö 11/2012 Avokriisityö
1(2) AVOKRIISITYÖN ASIAKASPOLKU YHTEYDENOTTO Avokriisityöhön ohjaava taho; mm. Terveyskeskus, Mielenterveystoimisto, Ensi- ja turvakoti, Sosiaalitoimi tai asiakas itse. A) PUHELINNEUVONTA A1) Puhelinneuvonta ja puhelinkeskustelua Konsultaatiota ja arviointia. Asiakas haluaa keskustella omasta elämäntilanteestaan sovittujen käyntien välissä. Asiakkaalle pyritään tarjoamaan keskusteluaika mahdollisimman nopeasti, yhden tai kahden vuorokauden sisällä. B) ASIAKASTAPAAMISET B1) Ensimmäinen tapaaminen Tiedonkeruu: asiakkaan elämäntilanteen kartoitus mahdollisimman perusteellisesti, keskustelulle varataan riittävästi aikaa. Päätetään siitä onko tapaamiset jatkossa yksilö vai paritapaamisia. B2) Toinen tapaaminen Tutustuminen, keskustelu ed. jatkuu. Jatkotyöskentelystä sopiminen, keitä muita on mukana perheestä, yhteistyökumppaneista, oman organisaation sisältä. B3) Pari- / perhetapaaminen Sovitaan mahdollisesta työparityöskentelystä. Sovitaan kuinka usein perhettä tavataan. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta / kriisityö 11/2012 Avokriisityö
2(2) AVOKRIISITYÖN ASIAKASPOLKU B4) Yksilötapaamiset Asiakkaan elämäntilanteen läpikäymistä. Arvioidaan kuinka usein asiakas käy keskustelemassa (käyntien tiheys). Sovitaan mahdollisista kotikäynneistä. B5) Arviointi muun tuen tarpeesta Arvioidaan asiakkaan kanssa yhdessä tarvitseeko hän muuta tukea Avokriisityön lisäksi. Tapaamiset asiakkaan kanssa jatkuvat. Yhteistyö asiakkaan muiden auttajatahojen kanssa. B6) Asiakkaan tukiverkoston kartoitus Jatkotuen tarve; onko asiakkaalla omassa lähipiirissä ihmisiä keneltä voi tarvittaessa pyytää apua. Siirtyykö/jatkaako asiakas jonkin muun auttajatahon kanssa oman elämäntilanteen selvittämistä. Asiakkaalle kerrotaan mahdollisuudesta palata Avokriisityön asiakkaaksi. C) TYÖSKENTELYN ARVIOINTI JA PÄÄTTÄMINEN C1) Työskentelyn päättäminen Asiakkaalta pyydetään palautetta työskentelystä. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta / kriisityö 11/2012 Avokriisityö
JUSSITYÖN ASIAKASPOLKU Jussi-työn tavoitteena on katkaista ja ehkäistä perheväkivaltakierrettä tarjoamalla miehelle ammatillista apua: kriisiapua, terapeuttista apua sekä neuvontaa ja ohjausta. Miehen oma huoli Oma organisaatio Yhteistyötaho A1) Elämäntilanteen kartoitus A) VÄKIVALTA- FOCUS A2) Yhteinen arviointi A3) Jatkosta sopiminen Mies hakeutuu muun palvelun piiriin Muu palvelu ja Jussityö yhdessä tai vain Jussi-työ B1) Tapaamiset B) TIETOINEN TURVALLISUUS- TYÖSKENTELY B2) Arvio työn hyödyllisyydestä ja jatkosta B3) Jatkotapaamiset (yksilö- tai parityöskentely) Mies hakeutuu muun palvelun piiriin Muu palvelu ja Jussityö yhdessä tai vain Jussi-työ C) TURVALLISUUS- FOCUS C1) Tukiverkoston hahmottuminen, lähiverkoston tuki C2) Arvio yhdessä miehen kanssa C3) Prosessin päättäminen Palaute työntekijälle hyödyllisistä työskentelytavoista Mahdollisuus palata Jussi-työn piiriin 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta/kriisityö 11/2012 Jussi-työ
1(2) JUSSI-TYÖN ASIAKASPOLKU MIEHEN OMA HUOLI OMA ORGANISAATIO YHTEISTYÖTAHO A) VÄKIVALTA- FOCUS A1-3) Elämäntilanteen kartoitus, Yhteinen arviointi ja jatkosta sopiminen Miehen asia; kontaktin luominen, perheentilanne, hätä, pelko, väkivalta ja turvattomuus. Miehet ohjautuvat oman organisaation muiden työmuotojen-, viranomaisten tai yleisen tiedotuksen kautta. Yhteydenotto tapahtuu joko puhelimella, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti tapaamalla. Mies voi itse olla aktiivinen Jussi-työn suuntaan tai miehen omasta toiveesta Jussi-työ voi lähestyä häntä esim. puhelimitse. Ensimmäisessä keskustelussa kerätään tarvittavia ja miehelle merkityksellisiä taustatietoja. Samalla varmistetaan, että tilanne kotona ei mene huonompaan suuntaan. Jos tuntuu siltä, että mies ei ole autettavissa Jussi-työn keinoin, hänet ohjataan eteenpäin muun auttajatahon piiriin. B) TIETOINEN TURVALLISUUSTYÖSKENTELY B1-3) Tietoinen turvallisuustyöskentely Mies hoitaa asiaansa; turvallisuutta lisäävien seikkojen ylläpitäminen Jussi-työ on terapeuttisia keskusteluja, hoitoa, tukea, apua ja turvallisuuden etsimistä läheisiään kohtaan väkivaltaa käyttävälle miehelle. Olennaista työskentelyssä on yksilökohtaisuus ja asiakkaan elämäntilanteen huomioiminen. Kannustava ja kunnioittava työskentelytapa luo käytännön keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Jokainen tapaaminen on oma ainutkertainen prosessinsa.yksittäisten tapaamisten sarja on osa miehen muutosprosessia. Keskustelujen hyötysuhdetta tarkastetaan jokaisen tapaamisen lopussa niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistää turvallisuuden lisääntymistä miehen lähisuhteissa. Samalla arvioidaan saavutettuja asioita ja edistymistä suhteessa yksilöllisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin nähden. Tässä vaiheessa mies saa tietoa Lahden ensi- ja turvakodin muista työmuodoista suullisessa sekä kirjallisessa muodossa (= muiden työmuotojen esitteet). 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta/kriisityö 11/2012 Jussi-työ
2(2) JUSSI-TYÖN ASIAKASPOLKU Jussi-työn menetelmät: Kriisiapu, koska perheväkivaltatilanteessa mies tarvitsee apua selviytyäkseen Terapeuttinen keskusteluapu, jolloin on mahdollisuus tarvittaessa pitkäjänteiseen työskentelyyn joko kahden kesken tai ryhmässä Neuvonta ja ohjaus, jolloin arvioidaan ja selvitetään muita tuki- ja apuvaihtoehtoja Verkostotyö; yhteistyö muiden auttajatahojen ja läheisten kanssa Muu yhteistyö; yhteistyö oman organisaation muiden työmuotojen kanssa Muuta Jussi-työn prosessille ominaista: realismi kannustus käytännöllisyys elämäntilanteen huomioiminen omien voimavarojen ja ratkaisujen kunnioittaminen ja huomioiminen huumori/työskentelyn ilo tavoitteellisuus ymmärtäminen/ei ymmärtäminen aika/sitkeys C) TURVALLISUUS-FOCUS C1-3) Tukiverkoston hahmottuminen, lähiverkoston tuki, Arvio yhdessä miehen kanssa, Prosessin päättäminen Mies pitää huolta hänen läheistensä turvallisuudesta, sovinnollisuus, turvallisuus Puhe väkivallasta on kääntynyt puheeksi turvallisuuden ylläpitämisestä sekä läheisistä huolehtimiseen. Kokonaisprosessin lopussa miehelle hahmottunut hänen oma arvomaailmansa sekä luonnollinen tukiverkko,joka auttaa selviytymään jatkossa. Lopussa miehen kanssa tehdään arvio kokonaisprosessista ja sen kulusta. Samalla hän antaa palautetta työntekijälle hyödyllisistä työskentelytavoista, mikä auttaa työntekijää jatkuvassa oppimisprosessissa sekä pitää Jussi-työn kehitystä yllä. 7) Palvelut ja palvelujen tuottaminen: Perheväkivalta/kriisityö 11/2012 Jussi-työ
LAATUKÄSIKIRJAN LIITTEET A) Laatukriteerit Ensikoti Baby blues Päiväryhmät Tapaamispaikkatoiminta Alvari-perhetyö Turvakoti ja avopalvelut (3 sivua) (5 sivua) (3 sivua) (5 sivua) (2 sivua) (42 sivua) B) Asiakastyössä tarvittavat lait (linkkiluettelo)
VÄKIVALTATYÖN LAITOS- JA AVOPALVELUTYÖN LAATUKRITEERIT 2.0 Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja hoito Hyväksytty liittohallituksessa 12.12.2013
Sisällys 1 Johdanto 3 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä 3 1.2 Miksi laatukriteerejä? 3 1.3 Laatutyöskentelyn tausta väkivaltatyössä 4 1.4 Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset 4 2 Väkivaltatyön arvoperusta Jokainen lapsi on pelastettava elämälle 6 2.1 Väkivaltatyön arvot 6 3 Lapsen kanssa työskentelyn laatukriteerit 8 4 Väkivallan kokijan kanssa työskentelyn laatukriteerit 13 5 Väkivallan tekijän kanssa työskentelyn laatukriteerit 18 6 Turvallisuus asiakastyössä 22 7 Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi 25 8 Asiakastyön dokumentointi 29 9 Sisäinen ja ulkoinen yhteistyö, vaikuttaminen ja viestintä 31 10 Väkivaltatyön arviointi työn laadun ja kehittämisen tukena 34 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Julkaisussa esiintyviä ja väkivaltatyössä käytettäviä keskeisiä käsitteitä Kansainvälisen sopimukset, periaatepäätökset ja julistukset, joihin Suomi on valtiona sitoutunut ja jotka ohjaavat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten väkivaltatyötä Suosituksia turvallisuussuunnitelman sisällöksi
1 Johdanto 1.1 Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävä Ensi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräinen yhteiskunnallinen tehtävä on puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä keskusjärjestö. Arvot, joihin koko liiton strategia ja toiminta perustuu, ovat lapsen etu, rohkeus, turvallisuus, inhimillisyys ja osallisuus. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset ylläpitävät sekä turvakoteja että tarjoavat väkivaltatyön avopalveluita. Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten erityisenä piirteenä on se, että ne ovat kansalaisjärjestöjä, jotka paitsi tuottavat palveluja, myös vaikuttavat yhteiskunnallisesti ja ovat velvollisia antamaan ihmisille itselleen mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa. Liiton ja sen yhdistysten väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan katkaiseminen, ehkäiseminen sekä väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneiden ja väkivaltaa käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä autetaan kaikkia osapuolia, naisia, miehiä ja lapsia. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakotityön ja väkivaltatyön avopalveluiden arjen työssä kohdataan ja kuullaan päivittäin väkivallan eri osapuolten kokijoiden, tekijöiden sekä lasten kokemuksia väkivallasta sekä kokemukseen pohjautuvaa tietoa siitä, mikä väkivallan eri osapuolia auttaa. Väkivaltatyössä on viime vuosina havaittu, kuinka merkittävä osuus väkivallasta selviytymisessä on kansalaistoiminnan erilaisilla tavoilla: luodaan tiloja ja mahdollisuuksia osallisuuden ja toimijuuden kehittymiselle. Käytännössä esim. väkivallan kokijat tai tekijät voivat tulla vertaisryhmän ohjaajiksi, vaikuttaa yhteiskunnallisesti sekä kouluttaen että esim. tiedotustilaisuuksiin osallistuen. Ihmiset nähdään aktiivisina toimijoina ja selviytyjinä huolimatta tuen tarpeesta. Kaikille ihmisille toimijuus ei kuitenkaan ole toimimista päätöksentekoon vaikuttamisen tai vertaisryhmän ohjaajan roolissa. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen omassa elämässä on monelle riittävää. 1.2 Miksi laatukriteerejä? Laatukriteerien avulla turvakodit ja väkivaltatyötä tekevät avopalveluyksiköt kartoittavat ja kehittävät toimintaansa. Toimivat laatukriteerit ovat tärkeitä kaikelle keskeiselle toiminnalle: ne tekevät palveluista yhdenvertaisia ja auttavat palvelun tarjoajaa johtamaan, suunnittelemaan ja seuraamaan tavoitteiden saavuttamista. Ne ohjaavat persoonaltaan ja koulutukseltaan erilaisia ihmisiä perustyössä ja tarjoavat työlle viitekehyksen. Laatukriteerien avulla luodaan yhteistä ymmärrystä, kieltä ja käsitteistöä väkivaltatyöhön, mikä osaltaan edistää väkivaltatyön kehittämistä huolimatta erilaisista asiakasryhmistä, työntekijöistä, resursseista, toimintaympäristöistä tai -menetelmistä. Laatukriteerien kautta väkivaltatyö ja sen sisältö tulee näkyväksi asiakkaille, yhteistyökumppaneille, palveluiden ostajille ja rahoittajille. Asiakas on saamansa palvelun keskeinen asiantuntija ja arvioija, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että asiakkaat ovat mukana yhdistyksen toiminnan arvioinnissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Tekemällä näkyväksi, mitä tehdään ja miten, parannetaan myös työyhteisöjen ulkopuolisten mahdollisuuksia arvioida työn sisältöjä ja toimintatapoja. Väkivaltatyön laitos- ja avopalvelutyön laatukriteerit 2.0 3