YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(11) Nro A 1181 Dnro KAS-2004-Y-431-121 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2004 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari 50 46860 ANJALANKOSKI TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Kouvolan, Haminan ja Anjalankosken kaupunkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden jätevesilietteiden avoaumakompostointia ja jälkikypsytystä jätekeskuksen alueella. Jätekeskus sijaitsee Anjalankosken kaupungin Mämmälän kylässä alueella, jonka kiinteistörekisteritunnukset ovat 754-407-86 ja 754-412-3-280. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti. YMPÄRISTÖKESKUKSEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12d. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on saapunut Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen 12.10.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kymenlaakson jätekeskuksen alueelle on Kaakkois-Suomen ympäristökeskus myöntänyt seuraavat ympäristöluvat: Kymenlaakson Jäte Oy, kaatopaikka: 10.4.2001, numero A 1026/0400Y0326-121. Kymenlaakson Jäte Oy, muutos em. kaatopaikkaluvan lupamääräykseen D2: 2.10.2004, numero A 1155/0400Y0326-121 Kouvolan Seudun kuntayhtymä, pienjäteasema: 30.11.2001, numero A 1110/ 0401Y0898-121. Ekokem-Palvelu Oy, pilaantuneiden maiden vastaanotto ja käsittely: 26.3.2002, numero A 1031/0401Y0898-121. Kymenlaakson Jäte Oy, öljyisten maiden ja hyötyjätteiden vastaanotto, käsittely ja välivarastointi: 18.7.2003 numero A 1109/KAS-2002-Y-421-121. Yhtiöllä on tekeillä ympäristöjärjestelmä tavoitteenaan Emas-sertifiointi kesällä 2005. Alue on merkitty seutukaavassa ja Kouvolan Seudun kuntayhtymän yleiskaavallisessa suunnitelmassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Anjalankosken kaupungin 11.6.2001 hyväksymässä asemakaavassa alue on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). POSTIOSOITE PUHELIN INTERNET SIVUTOIMIPAIKKA: PL 1023, 45101 KOUVOLA Vaihde (05) 75 441 kirjaamo.kas@ymparisto.fi OSOITE Laserkatu 6, 53850 LAPPEENRANTA Kauppamiehenkatu 4 FAKSI etunimi.sukunimi@ymparisto.fi PUHELIN Toimisto (05) 624 3294 (05) 371 0893 http://www.ymparisto.fi/kas/ FAKSI (05) 624 3298
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen yleiskuvaus Kymenlaakson jätekeskusta rakennetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa vuonna 1999 toteutettiin optinen erottelulaitos, kierrätyspolttoainetta valmistava murskauslaitos, vaaka sekä vastaanotto- ja toimistotilat. Kaatopaikan ensimmäinen toteutusvaihe valmistui ja otettiin käyttöön vuonna 2001. Jätekeskuksen yhteydessä on Kouvolan Seudun kuntayhtymän hoitama pienjäteasema. Vuonna 2002 jätekeskukseen rakennettiin öljyisten maiden vastaanotto- ja käsittelylaitos, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaa Kymenlaakson Jäte Oy. Käsittelylaitoksen vieressä olevan alueen Kymenlaakson Jäte Oy on vuokrannut Ekokem-Palvelu Oy:lle, joka on aloittanut alueella pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnan. Seuraavaksi Kymenlaakson Jäte Oy rakensi alueelleen hyödynnettävien jätteiden vastaanotto-, lajittelu- ja varastokentät, joiden toiminnasta se myös vastaa. Jätekeskuksen alue sijaitsee Kymenlaakson alueella Anjalankosken Mämmälän kylässä, Myllykosken taajaman kaakkoispuolella, noin 1 kilometri valtatie 15:sta itään. Jätekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 98 ha. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Anjalankosken kaupungin omistama 31.12.2001 suljettu Keltakankaan kaatopaikka. Ympäristön tila ja laatu Jätekeskuksen ympäristö on nykyisin pääosin metsätalouskäytössä. Alueen länsipuolella olevan valtatie 15:n ja jätekeskuksen välinen alue on mäntykangasta, joka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T), jonne voidaan sijoittaa jätteitä käsitteleviä ja hyödyntäviä laitoksia. Muilta osin jätekeskusta ympäröi maa- ja metsätalousvaltainen alue (M). Jätekeskuksen ympärille jätetään noin 50 metrin levyinen suojapuustovyöhyke. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 1 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta kaakkoon. Alueelta ei ole näköyhteyttä asutukseen. Alueen pintaveden tila Jätekeskuksen kalliopinnan vaihtelevuudesta johtuen alueen pintavedet laskevat useaan eri suuntaan. Ympäristöstä tulevat valumavedet on ohjattu putkilla alueen lävitse ja purettu edelleen ojiin. Pintavesien tilaa on seurattu viidestä näytteenottopisteestä voimassa olevan 16.8.1999 hyväksytyn vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. Uusi koko jätekeskuksen aluetta ja vanhaa kaatopaikkaa koskeva pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma on hyväksyttävänä ympäristökeskuksessa. Maaperän ja pohjaveden tila Jätekeskus sijaitsee moreeni- ja kallioalueella, missä pohjaveden muodostuminen on hyvin vähäistä. Vaihtelevan kalliotopografian vuoksi alueella ei ole yhtenäistä pohjavesivarastoa, vaan pohjavesi varastoituu eri korkeuksille kallion muodostamiin painanteisiin. Alue ei sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella. Eri pohjavesivarastojen välillä on hydraulinen yhteys ajoittain, kun pohjavettä muodostuu runsaasti ja se virtaa kalliopainanteen kynnyksen yli toiseen painanteeseen. Pohjavesi virtaa kallion topografian mukaan, pääasiassa samoin kuin pintavedet. Jätekeskuksesta noin 1,5 km länteen on Keltakankaan pohjavesialue n:o 05754 02. Alueella on Keltakankaan vedenottamo ja Keltakankaan pohjavesipumppaamo. Vedenottamo toimii varavedenottamona, jolla on Itä- Suomen vesioikeuden myöntämä lupa 1 000 m³/d vedenottoon. Pohjavedenpumppaamon tarkoituksena on pitää rautatien alikulun pohjaveden taso välillä + 28,40 - + 29,50 metriä. Tehtyjen kairausten ja maatutkausten perusteella alueella ei ole hyvin vettä johtavia maalajeja, eikä suuria kallioperän heikkousvyöhykkeitä hyvin vettä johtavine maakerroksineen. Alueen maaperä on huonosti vettä johtavaa hienoa hiekkaa ja paikoin silttiä. Pohjaveden virtausyhteys jätekeskuksen alueelta Keltakankaan pohjavesialueelle on siten hyvin heikko. Tutkimusten mukaan alueen toiminnat eivät aiheuta pohjavesiriskiä Keltakankaan alueella. Pohjaveden tilaa tarkkaillaan jätekeskuksen vesien tarkkailuohjelman mukaisesti.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 3 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kymenlaakson Jäte Oy:n jätekeskuksen toiminnasta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka käynnistyi 17.4.1998 toiminnanharjoittajan jätettyä ympäristövaikutusten arviointiohjelman vireille Kaakkois-Suomen ympäristökeskukseen. Arviointiselostus hankkeen ympäristövaikutuksista saapui yhteysviranomaiselle 3.7.1998. Yhteysviranomainen on antanut YVA-selostuksesta lausuntonsa 28.9.1998. HAKEMUKSEN MUKAISTEN TOIMINTOJEN KUVAUKSET Kymenlaakson Jäte Oy:n on tarkoitus alueellaan kompostoida Kouvolan, Haminan ja Anjalankosken kaupunkien yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden mekaanisesti kuivattuja jätevesilietteitä yhteensä noin 19 500 tonnia vuodessa. Käsiteltävän lietteen kuivaainepitoisuus on noin 20 %. Lietteen kompostointi alkaa 1.1.2005 ja lupaa haetaan kahdeksi vuodeksi. Kompostointi ja jälkikypsytys Kompostointi on tarkoitus suorittaa avoaumakompostointina hehtaarin kokoisella kentällä, joka päällystetään tiiviillä asfalttikerroksella. Kentän kerrokset ovat alhaalta ylöspäin seuraavat: pohjalla on louhe, joka on tasattu ja muotoiltu, 300 1 500 mm kantava kerros kalliomurskeesta # 0 50 mm, 250 mm nykyinen asfaltti AB 25/125 lisäykset: - vesitiivis asfaltti 2 x ABT 11/80, á 30 mm - kulutuskerros, AB 20/125, 50 mm. Jätevesilietekuormat punnitaan vastaanottorakennuksen yhteydessä autovaa'alla, samalla tehdään tarvittavat vastaanottokirjat ja opastetaan lietteentuoja vastaanottokentälle. Kentällä sekoitetaan liete seosaineisiin seuraavan reseptin mukaisesti: Seosaine liete 1 turve 0,5 puuhake 1,5 hiekka - kalkki - Määrä (m³) Kompostoinnin seos- ja tukiaineet turve ja puuhake kuljetetaan alueelle sopivina erinä ja varastoidaan asianmukaisesti. Puuhake murskataan joko rangoista tai ostetaan käyttövalmiina. Lietteen, turpeen ja hakkeen sekoitus keskenään tehdään kentällä kauhakuormaajalla siten, että kentän pohjalle tulee turvetta ja sitten liete ja hake. Oikein suhteutettu valmis kompostiseos siirretään noin 40 metriä pitkille kasoille, joiden leveys on noin 4,5 m ja korkeus 2,5 3,0 m. Aumojen kasaaminen suoritetaan kentän kaltevuus huomioiden vesienhallinnan varmistamiseksi. Aktiivivaiheessa aumoja käännetään noin 12 kääntöä / 6 kuukautta., eli 3 6 kuukauden aktiivivaiheen aikana noin 6 12 kääntöä / auma. Kääntöjen määrä riippuu vuodenajasta ja kompostin valmiusasteesta. Tarvittaessa käytetään hajunpoistoon tarkoitettuja kemikaaleja, kuten Velox. Jälkikypsytys on tarkoitus tehdä nykyisen loppusijoitusalueen jätetäytön päällä. Jälkikypsytyksen kestoksi arvioidaan noin 3 kuukautta. Valmista kompostia käytetään mm. suoraan kaatopaikan rakenteisiin.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan mukaan avoaumakompostointi ei ole BAT-tekniikan mukainen lietteenkäsittelyprosessi. Käsittelyratkaisu on väliaikainen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Päästöt vesistöön, pinta-, pohja- ja suotovedet Kompostointikentältä kertyvät sade- ja suotovedet kerätään tasausaltaisiin viemäröinnin avulla sekä pumpataan edelleen Anjalankosken kaupungin Halkoniemen jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Seosaineena käytettävä huokoinen turve imee itseensä osan suotautuvasta ja satavasta vedestä. Alueelta kertyvien vesien laatua ja määrää seurataan säännöllisesti. Koko jätekeskuksen alueelta pumpataan jätevesiä Anjalankosken kaupungin jätevedenpuhdistamolle noin 18 000 m³/a. Päästöt ilmaan, hajuhaitat Avoaumakomposti ei haise lepovaiheessa. Aumojen kääntötekniikkaan ja vallitseviin ilmastollisiin olosuhteisiin tullaa kiinnittämään erityistä huomiota aumoja käännettäessä. Kompostia hoidetaan asianmukaisesti. Maisema Koska kompostointi tapahtuu maanpinnan tasossa, laakealla kentällä, ei prosessi vaikuta maisemaan merkittävästi. Roskaantuminen Lietteen avoaumakompostointi ei lisää alueen roskaantumista. Toiminnasta aiheutuva jäte, kompostin seulonnan alite sijoitetaan kaatopaikalle. Melu Avoaumakompostointi ei tuota melua ja tärinää. Melua syntyy ainoastaan kuljetuksista ja konevoimin tehtävistä aumojen käännöistä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toteutetaan asianmukaisesti. Päästötarkkailu ja raportointi Päästöjen määrää ja laatua seurataan. Analyysien tuloksista raportoidaan lupaviranomaiselle ympäristöraportin yhteydessä. Toiminnan vaikutuksia maaperään, ilmaan ja veteen seurataan, poikkeamat raportoidaan. Kokonaisvaikutuksista raportoidaan lupaviranomaiselle ympäristöraportin yhteydessä. Vesistötarkkailu tehdään hyväksytyn vesien tarkkailuohjelman mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Kymenlaakson Jäte Oy:llä on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä suojelusuunnitelma, jossa on esitetty toimenpiteet erityyppisiä poikkeus- tai vaaratilanteita varten. Suojelusuunnitelmaan sisältyy koko jätekeskuksen alue ja kaikki sen toiminnot. Suojelusuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken kaupungin ilmoitustauluilla 14.10. - 15.11.2004 ja ilmoitettu Anjalankosken Sanomat - nimisessä lehdessä. Lisäksi hakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille. Tarkastukset ja neuvottelut Ympäristöluvasta on neuvoteltu 14.12.2004. Neuvottelussa sovittiin ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseksi vakuudeksi 10 000. Lausunnot Anjalankosken lupalautakunta toteaa 19.10.2004 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Puhdistamolietteiden käsittelylle tulee pikaisesti löytää uusi keino, sillä Anjalankosken kaupungin lietteiden nykyinen kompostointi vanhalla kaatopaikalla tulee lähiaikoina loppumaan tilan puutteen vuoksi. Aumakompostoinnin suurin ongelma on haju. Hajusta ei saa muodostua jatkuvaa haittaa lähiympäristölle ja myös aumojen kääntämisessä muodostuvia hajuja tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Jos kompostointitoimintaa jatketaan kahden vuoden määräajan jälkeen on syytä siirtyä BAT-tekniikan mukaisen kompostointitekniikan käyttöön. Anjalankosken kaupunginhallitus yhtyy 1.11.2004 antamassaan lausunnossa kaupungin lupalautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta: Muistutus 1: naapurissa toimiva yritys 12.11.2004 ja Muistutus 2: lähiseudun asukaspariskunta 15.11.2004. Muistutus 1:ssä todetaan mm. että koska käsiteltävä jätemäärä on lähellä YVA luvan raja-arvoa, tulisi päästöistä ja toiminnasta yleensä olla huomattavasti yksityiskohtaisempi selostus lupahakemuksessa. Muistutuksen tekijä on listannut kysymysten muodossa 14 mielestään epäselvää seikkaa, mm: 1. Hakemuksen perusteella ei käy täysin ilmi haetaanko ympäristölupaa toistaiseksi vai väliaikaisesti kahden vuoden ajaksi? 2. Ulkoaumauksen ongelma on usein erittäin voimakkaat hajupäästöt ympäristöön. Kuinka Kymenlaakson Jäte Oy varmistaa, ettei käsittelystä aiheudu hajuhaittoja ympäristöön? Puhdistetaanko syntyvät hajukaasut jotenkin ja jos puhdistetaan, niin miten? Hajupäästöihin, niiden tarkkailuun ja mahdollisuuksiin estää hajuhaittoja puututaan useassa kohdassa, samoin itse kompostointiprosessin toimintaan ja tarkkailuun, haittaeläinten esiintymiseen, kompostointialueen kokoon ja kompostiaumojen kokoon. Muistutuksessa kysellään myös hakijan ammattitaidosta hoitaa kompostointiprosessia ja varautumisesta riskeihin ja häiriötilanteisiin. Muistutuksessa kysellään lisäksi kuinka lietekuljetusten kasvu vaikuttaa muuhun lähialueen teiden liikenteeseen. Muistutus 2:ssa todetaan seuraavaa: Asuntomme sijaitsee noin 1, 5 km:n päässä kyseisestä paikasta. Käsityksemme mukaan kompostoinnista aiheutuvat hajuhaitat ulottuvat meille, koska kaatopaikalta tulee nytkin ajoittain erittäin pahoja, pistäviä hajuja. Kesäpäivinä ja iltoina on silloin pidettävä kaikki ikkunat kiinni ja ulkona ei voi olla. Jätelietteen haju ja sen mukana kulkevat bakteerit ja virukset ovat sekä terveydellinen että asumusviihtyvyysriski. Erityisesti meille, koska olemme mielestämme ostaneet vasta 3 vuotta sitten talon luonnonkauniilta paikalta vanhasta maaseutukulttuurimaisemasta.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 6 Kaatopaikan läheisyydestä linnunteitse meillä ei ostohetkellä ollut käsitystä. Asuntoesittelyt olivat sunnuntaisin, jolloin teollisuusalueelta ei kuulunut sitä melua, joka nyt on jokapäiväinen kiusa. JT-Maanrakennus Toikan räjäytystyöt täräyttelevät talomme perustuksia. Meiltä on pudonnut tavaroita hyllyiltä ja kerran on tapahtunut kaatuminen keittiön lattialle. Räjäytysten varoitusäänet eivät kuulu sisälle, jolloin ne tulevat aina yllätyksenä ja saavat aikaan sydäntä jysähdyttävän pelästymisen. Tonttimme ohi kulkee Rouvankorvenoja, joka meille kerrottiin olevan normaali metsäoja. Oja kulkee liki kaivoamme ja on alun perin ollut puhdas suolta lähtenyt oja. Vasta asuttuamme täällä ja ensimmäisen sadejakson aikana kaivomme likaantui. Silloin saimme kuulla, että ojaan päästetään vettä kaatopaikalta. Emme ole saaneet kaivoamme tarkkailun piiriin vaan meidän pitäisi itse kustantaa tutkimuskulut. Nyt kaivolle pitäisi tehdä suurremontti, etteivät pintavedet pääsisi sinne. Mutta kaatopaikka-alueiden läheltä tehdyt pohjavesitutkimukset antavat viitteitä, että alueen pohjavedet voivat olla jo pilalla. Nyt on vielä suunnitteilla JT-Maanrakennus Toikan pilaantuneiden maa-ainesten varastointihanke, jolloin on suuri vaara, että pohjavesiin liukenee raskasmetalleja ja myrkkyjä. Kaikki em. melu-, tärinä-, haju- ja vesiriskit ovat nyt jo raskaita ja ovat aiheuttaneet pahan pettymyksen asuntokauppaamme. Jätevesilietekompostointi olisi jo liikaa meidän kestokyvyllemme. Siksi esitämme Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle, että Kymenlaakson Jäte Oy:lle ei myönnettäisi ympäristölupaa jätelietteen aumakompostoinnille ja jälkikypsyttämiselle Keltakankaan kaatopaikka-alueella. Jos lupa myönnetään ja meille aiheutuu toistuvaa hajuhaittaa, edellytämme, että lupaehtoihin liitetään Kymenlaakson Jäte Oy:lle velvollisuus lunastaa tilamme käyvästä hinnasta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu em. lausunnoista ja muistutuksista. Vastineessaan 26.11.2004 hakija toteaa seuraavaa: Anjalankosken kaupungin lausunto Puhdistamolietteiden käsittely aumakompostoinnissa aiheuttaa hajuja lähinnä lietekuormaa purettaessa sekä kääntöjen yhteydessä. Hajuhaitat pyritään ehkäisemään käytettävissä olevin keinoin mm. tukiaineita, turvetta ja haketta sekä tarvittaessa hajuja ehkäiseviä kemikaaleja käyttäen. Aumojen käännöistä tiedotetaan ennakkoon paikallislehdessä. Kymenlaakson Jäte Oy on käynnistänyt yhdessä alueen vesi- ja viemärilaitosten kanssa yhteistyömahdollisuuksien selvittämisen yhdyskuntien jätevesilietteiden ja biojätteen käsittelystä laitosmaisesti. Tavoitteena on selvitystyöllä luoda edellytykset päätöksenteolle ja käsittelylaitoshankkeen/hankkeiden toteuttamiselle. Muistutus 1 Kymenlaakson Jäte Oy toteaa aluksi, että vastaukset muistuttajan kysymiin asioihin ilmenevät pääosin ympäristölupahakemuksesta. Ympäristölupaa on haettu kahdeksi vuodeksi 1.1.2005 alkaen. Käsiteltävän lietteen määrä on hakemuksen mukaan enintään 19 500 t/a. Käytännössä kompostointi aloitetaan kuitenkin noin 12 000 t/a lietemäärällä. Todettakoon lisäksi, että yhtiön ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan käsiteltävä maksimilietemäärä voi olla 30 000 t/a. Prosessointia varten on jätekeskuksesta varattu noin yhden hehtaarin suuruinen ympäristöviranomaisen vaatimukset täyttävä kenttä, joka on viemäröity. Kenttätilaa voidaan suurentaa tarvittaessa. Aumakoko mitoitetaan käytössä olevan aumasekoittajan mittojen mukaisesti.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 7 Koska kyseessä on avoaumakompostointi, hajupäästöjen koostumusta ja määrää ei voi määrittää kuten laitoskompostoinnissa. Hajupäästöjen mittauksiin vaikuttavat oleellisesti ympäristöolosuhteet. Hajupäästöjen minimoimiseksi viitataan edellä Anjalankosken kaupungin lausuntoon annettuun lausuntoon. Katettu halli lietekuormien purkamiseksi on kohtuuton vaatimus, ottaen huomioon käsittelytoiminnan väliaikaisen luonteen. Haittaeläimet eivät ole ongelma jätevedenpuhdistamolietettä kompostoitaessa. Mahdollisiin häiriö- ja riskitilanteisiin varaudutaan asianmukaisin suunnitelmin. Kompostoinnissa käytettävää tukiainetta ja turvetta tullaan varastoimaan riittävä määrä erilaisten poikkeustilanteiden varalle. Yhtiön ympäristöjärjestelmään ja suojelusuunnitelmaan kirjataan ennen toiminnan aloittamista yksityiskohtaiset menettelytapaohjeet häiriö- ja riskitilanteiden varalle. Yhtiö nimeää toiminnalle vastuuhenkilön, jolla on tarvittava asiantuntemus. Lietekuljetukset, keskimäärin yksi auto päivässä, tulevat lisäämään liikennettä lähialueen teillä vain marginaalisesti, nykyisen liikennemäärän jätekeskukseen ollessa noin 100 autoa päivässä. Muistutus 2 Jätekeskusalueen likaisia vesiä ei muistutuksessa väitetyn mukaisesti johdeta Rouvankorvenojaan, vaan kaikki jätevedet kerätään tiiviiseen tasausaltaaseen, josta ne pumpataan asianmukaiseen käsittelyyn Anjalankosken kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Jätekeskusalueen pinta-, pohja- ja suotovesiä tarkkaillaan lisäksi säännöllisesti lupaviranomaisen hyväksymän vesientarkkailuohjelman mukaisesti. Laboratorioanalyysitulosten perusteella ei muistutuksessa väitettyä pohjavesien pilaantumista alueella ole tapahtunut. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on tarkastanut Kymenlaakson Jäte Oy:n ympäristölupahakemuksen ja päättänyt myöntää hakijalle jätevesilietteiden avoaumakompostointia koskevan ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan. Luvan edellytyksenä on, että toiminta tapahtuu ympäristölupahakemuksen ja seuraavien ympäristökeskuksen antamien lupamääräyksien mukaisesti. Lupamääräykset Kompostointi 1. Kymenlaakson Jäte Oy voi vastaanottaa kompostoitavaksi hakemuksen mukaisesti jätevesilietteitä (kuiva-aine noin 20 %) noin 19 500 tonnia vuodessa. 2. Jätevesilietteiden ja seosaineiden sekoittamisen ja kompostoinnin tulee tapahtua kentällä, joka on päällystetty tiiviillä asfaltilla ja jonka suotovedet on viemäröity. Kompostin jälkikypsytys voi tapahtua hakemuksen mukaisesti nykyisen jätepenkan päällä. Jälkikypsytys tulee tehdä niin, etteivät penkan jätteet pääse sekoittumaan jälkikypsytettyyn massaan edes sitä hyötykäyttöön otettaessa. 3. Jätevesilietteiden tuonti kompostoitavaksi tulee lopettaa viimeistään 31.12.2006. Ennen em. aikarajaa kompostoitavaksi tuodut lietteet voidaan kompostoida ja jälkikypsyttää alueella. 4. Jätevesilietteiden kompostointi on tehtävä hyvää kompostointitapaa noudattaen siten, että kompostoinnista aiheutuvat haju- ja pölyhaitat ovat mahdollisimman vähäisiä. Kompostoituvan massan hapensaanti on turvattava kääntämällä aumoja aktiivivaiheen aikana riittävän usein. Tarvittaessa kompostoinnissa tulee käyttää hajua hyvin pidättäviä seos- ja peitemateriaaleja.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 8 5. Tuotavan jätevesilietteen kuiva-ainepitoisuutta, kompostoituvan kompostimassan lämpötilaa, kosteutta ja ph:ta on seurattava säännöllisesti. Lämpötila tulee aumoissa mitata vähintään kerran viikossa, lisäksi kosteus ja ph kompostoitumisen mukaisesti. Tulokset on kirjattava ja esitettävä pyydettäessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. 6. Kompostoitu tuote on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan hyötykäytettävä. Sopivia käyttökohteita ovat oman kaatopaikan lisäksi mm. lähialueen muiden kaatopaikkojen maisemointikerrokset. Valmiin tuotteen laatu tulee varmistaa ennen tuotteen edelleen toimittamista. 7. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu suoto- ja valumavesiä eikä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia siten, etteivät epäpuhtaudet pääse leviämään alueen ulkopuolelle. Tarkkailu 8. Käsittelyalueella muodostuvia vesiä tulee tarkkailla ympäristökeskuksen hyväksymän koko jätekeskuksen aluetta koskevan tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Sitä voidaan tarvittaessa tarkentaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tai muuttaa ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Kompostoinnista syntyviä hajuhaittoja tulee tarkkailla. Jos hajusta aiheutuu toistuvasti haittaa lähiseudun asukkaille, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin hajuhaittojen minimoimiseksi. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. turpeen käytön lisääminen sekoitusvaiheessa, hajua vähentävien kemikaalien käyttö kääntöjen yhteydessä ja kääntöjen ajoittaminen tuulen suunnan mukaan sekä tarvittaessa sekoitushallin rakentaminen. Valvonta ja raportointi 10. Luvan mukaisista toiminnoista on pidettävä kirjaa ja sen perusteella tehty raportti on liitettävä vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimitettavaan ympäristönsuojelun vuosiyhteenvetoon maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on mm. esitettävä: - tiedot tarkkailuista (mm. kompostin lämpötila, kosteus, ph) - alueelle tuotujen jätevesilietteiden määrät - käytettyjen seosaineiden määrät - jälkikypsytyksessä olevan materiaalin määrät - valmiin kompostin käyttökohteet ja massojen määrät - toimenpiteet, joita on vuoden aikana tehty hajuhaittojen välttämiseksi - selvitys alueella mahdollisesti tapahtuneista poikkeuksellisista tilanteista. 11. Luvan mukaisiin toimintoihin liittyviin riskeihin ja alueella tapahtuviin onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin ja niiden torjuntaan on varauduttava suunnitelmallisesti. Jätekeskusta koskeva, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymä suojelusuunnitelma on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Päivitetyt versiot tulee toimittaa ympäristökeskukselle. 12. Toiminta-alueella havaituista merkityksellisistä terveys- ja ympäristöhaitoista on ilmoitettava viivytyksittä Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Anjalankosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 9 13. Toiminnalla tulee olla ammattitaitoinen vastaava hoitaja ja hänellä varamies, joiden nimet ja yhteystiedot on oltava Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Anjalankosken ympäristölupaviranomaisen tiedossa. 14. Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaisista toiminnoista, päätöksen lupamääräykset ja sijoituspaikat huomioon ottaen, ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle eikä myöskään naapureille kohtuutonta haittaa. Kymenlaakson jätekeskuksen toiminta-alueelle on sijoittunut erilaisia jätteen- ja pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoja, jotka muodostavat ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n mukaisen toimintakokonaisuuden. Jätekeskuksen alueelle sijoittuvat toiminnot ovat kuitenkin edelleen muotoutumassa ja niille on tähän mennessä haettu erilliset ympäristöluvat. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan olisi epätarkoituksenmukaista käsitellä jokaisen uuden toiminnon ympäristöluvan yhteydessä uudelleen kaikkien olemassa olevien toimintojen lupia. Ympäristökeskus on erillisiä ympäristölupia käsitellessään ja lupamääräyksiä asettaessaan kuitenkin ottanut toimintakokonaisuuden huomioon. Ympäristökeskus voi ottaa jätekeskuksen toimintojen muodostaman toimintakokonaisuuden käsittelyyn myöhemmin. Vakuus Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan harjoittajan on lisäksi asetettava toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävä vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely. Muulta kuin kaatopaikkatoimintaa tai ongelmajätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavalta voidaan jättää vakuus tai muu vastaava järjestely vaatimatta, jos tämä on riittävän vakavarainen ja kykenee muuten huolehtimaan asianmukaisesta jätehuollosta. Tähän perustuen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukaiseen toimintaan ei tarvitse asettaa vakuutta. Lupamääräysten perustelut Kompostointi Ympäristönsuojelulain mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristökeskus katsoo, että kompostointi tiiviin asfaltin päällä ja suotovesien viemäröinti ovat minimivaatimuksia avoaumakompostoinnille, jotta ravinteiden ja orgaanisen aineen kulkeutuminen ympäristöön estettäisiin. Jälkikypsytys jätepenkan päällä on tarkoituksen mukaista, jotta valmista kompostituotetta voidaan aikanaan käyttää myös oman kaatopaikan peittoon. Toiminnanharjoittaja on hakenut kompostointilupaa 31.12.2006 asti. (Lupamääräykset 1 3, 6) Kompostoinnille on olemassa useitakin ohjeita, eniten käytetty lienee Kompostointityöryhmän mietintö 67, vuodelta 1992. Kompostiaumojen lämpötilamittauksilla voidaan seurata kompostoitumisprosessin etenemistä. Kompostoituminen on tehokkainta lämpötilassa +55 C. (Lupamääräykset 4-6) Valvonta ja raportointi Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat välttämättömiä valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi ja niillä varmistetaan myös yleisten tilastotietojen saatavuus. Raportointi on tärkeää myös kunnan viranomaisen kannalta. Raportoinnissa ja sen kehittämisessä on tarpeen ottaa huomioon, että se vastaa myös kunnan ympäristönsuojelun val-
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 10 vontaviranomaisen tarpeita ja tätä kautta tietoa voidaan välittää myös kuntalaisille ja lähiasukkaille. (Lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan tulee suunnitelmallisesti estää vaaratilanteet ja varautua mm. siihen, että vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle tulee olla riittävästi suunnitelmallisesti sijoitettua alkusammutuskalustoa. Toiminta tulee suunnitella siten, että ehkäistään jo ennakolta terveys- ja ympäristövahinkojen syntyminen. Jätelain 4 :n ja 6 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Lupamääräykset 7, 11) Jos jätteistä aiheutuu välitöntä ja ilmeistä terveydellistä tai ympäristöllistä vaaraa tai haittaa, on siitä jätelain 55 :n ilmoitettava viivytyksettä kunnan terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajalla on ympäristönsuojelulain mukaisesti oltava käytettävissä riittävä asiantuntemus. Toiminnanharjoittajalla on yleinen selvillä olo velvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja näin ollen on myös kyettävä varautumaan uuden tekniikan käyttöönottoon ympäristönsuojelutoimenpiteenä. (Lupamääräykset 8-9, 13) Lupamääräys on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta sen lopettamisen jälkeenkään ole haitallisia ympäristövaikutuksia. (Lupamääräys 14) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupa on voimassa 31.12.2007 asti. Mikäli lupaa koskevassa toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, tulee toiminnanharjoittajan hakea uutta ympäristölupaa. (YSL 55 ) Perustelu Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa 31.12.2006 asti. Ylimääräinen vuosi on annettu jälkikypsytystä varten. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Kaakkois-Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa tätä lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta 10 000 euron vakuutta vastaan. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. (YSL 101 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
KAAKKOIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 21.12.2004 11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Päätöksestä peritään suoritemaksua ympäristöministeriön päätöksen (1237/2003) mukaisesti. Sen mukaan kompostointilaitoksesta, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, perittävä suoritemaksu on 3 920. Maksu suoritetaan erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Kymenlaakson Jäte Oy Ekokaari 50 46860 ANJALANKOSKI Jäljennös päätöksestä Anjalankosken kunta Anjalankosken kaupungin lupalautakunta Suomen ympäristökeskus Muistutusten tekijät Ilmoitus päätöksestä Rajanaapurit Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Kaakkois-Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä Anjalankosken kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä. Lupa- ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Tarkastaja Tuula Räsänen LIITTEET Karttapiirros jätekeskuksen alueesta Valitusosoitus