KAUKOSEN KEHITTÄMISOHJELMA Elinvoimaa ja hiljaisuutta matkailupalveluiden läheltä Rauno Kuha MTT Rovaniemi
Tutkimusryhmä Rauno Kuha MTT, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT, Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Keijo Siitonen ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi Kannen kuva Rauno Kuha 2
TERVEHDYSSANAT Pitelet nyt käsissäsi kehittämisohjelmaa joka on laadittu tavalla jota ei tiettävästi Suomessa ole aikaisemmin toteutettu. Tämän kehittämisohjelman tekemisessä on huomioitu kaikki ne osatekijät jotka ovat vaikuttamassa tämän kehittämisohjelman kohdealueen tulevaisuuteen. Toimenpiteiden analysoinnissa on käytetty sekä tutkimuksen, että neuvonnan asiantuntijuutta. Tämän kehittämisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää kaikilta osapuolilta kunnassa, yrityksissä, yhdistyksissä ja yksittäisissä ihmisissä uskoa tulevaisuuteen ja halua tehdä yhdessä töitä oman ympäristön kehittämisen hyväksi. Viimekädessä meidän asuinympäristön kehittyminen on kiinni itsestämme. Tämä kehittämisohjelma kertoo meille sen mitä meidän tulisi tehdä jotta kehittyminen olisi mahdollista. Kehittämisohjelman valmistuminen on ensimmäinen askel sen kohdealueen toimenpiteissä. Seuraavaksi ryhdymme yhdessä laatimaan työkirjaa siitä miten tämän ohjelman toimenpiteet käytännössä toteutetaan. Ole hyvä ja tutustu sisältöön. Rovaniemellä marraskuussa 2012 Rauno Kuha 3
Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ... 5 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE... 6 3. ALUEEN KUVAUS... 7 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS... 10 5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET... 12 5.1. Asuminen... 15 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo... 15 5.3. Palvelut... 15 5.4. Yhteisöllisyys... 16 5.5. Lähidemokratia... 16 5.6. Infrastruktuuri... 16 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET... 16 6.1. Elinkeinoelämä... 16 6.2. Yhteisöllinen toiminta... 17 6.3. Julkinen sektori... 17 6.4. Toimenpidetaulukko... 18 4
1. TIIVISTELMÄ Kittilän kunta on ollut jo pitkään muuttovoittoinen ja taloudeltaan tasapainoinen kunta. Talven matkailusesongeilla Levin ja Ylläksen hiihtokeskuksiin ja suurikuusikon kaivoksella on ollut kunnalle merkittävä vaikutus. Kittilän kunnan asukasluku on ollut viimeiset kymmenen vuotta tasaisesti kasvava. Kaukosen kylän mahdollisuuskenttä on Kittilän kunnan kanssa yhdensuuntainen. Kaukosen kylän läheisyydestä kulkee moottorikelkkareitti ja kyläalueen halkaisee vilkas matkailutie. Levin ja Ylläksen autoilevista matkailijoista suurin osa tulee Kaukosen kylän halkaisevan tien kautta. Kelkkareitit kulkevat Kaukosen kautta mm. Kittilään, Kalloon, Alakylään, Leville ja Ylläkselle. Puolen tunnin etäisyydellä Kaukosesta vuotuinen matkailutulo on n. 300 miljoonaa euroa. Tähän lisätään Suurikuusikon kaivoksen tuomat työllistymis- ja palvelumahdollisuudet. Kaukonen muodostaa tiiviin kyläyhteisön josta henkii tietynlainen itseriittoisuus. Tämä herättää myös kehittämiselle kysymyksiä. Ollaanko valmiita uusiin asioihin? Halutaanko uudenlaisia asioita? Positiivinen kehittäminen edellyttää uusia rakennuspaikkoja yritystoiminnalle ja asumiselle. Kehittämien vaatii myös aktiivista otetta julkiselta sektorilta ja kylän asukkaiden mielipiteiden kuulemista. Uusi silta ja tielinjaus tulevat kylän ulkopuolelle ohittaen kylän pohjoispuolelta. Tämä tulee asettamaan haasteita kylän näkyvyyden ja kehittämisen suhteen. Kaukosen kylän yrityshaastatteluissa tuli esille, että kylän yrittäjät eivät kaikilta osin näe niitä mahdollisuuksia mitä alue tarjoaa, ja toisaalta vaikuttaa siltä, että ei enää lähdetä hakemaan uutta kasvua, kun siihen ei ole mitään erityistä syytä. Tulevat mahdolliset sukupolvenvaihdokset voivat tosin tuoda tähän joiltakin osin muutoksen. Kyläaluetta edustavan yhdistyksen tulisi ottaa selkeä rooli kyläidentiteetin rakentamiseksi, sekä kyläilmapiirin ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Tähän voitaisiin käyttää esimerkiksi Euroopan Unionin rahoitusvälineitä hyväksi. Kittilän kunnan omistama elinkeinoyhtiö Kideve on käynnistänyt toimenpiteitä Kaukosen näkyvyyden lisäämiseksi. Kunnan rooli tulevan tielinjauksen kohdentamisessa ja tässä kehittämisohjelmassa kuvattavien toimenpiteiden toteuttamisessa tulee olemaan merkittävä ja näin tulee ollakin. Tosin täytyy muistaa, että kannettu vesi ei kaivossa pysy. Hyvä hedelmällinen kehittäminen edellyttää aina omaehtoisuutta ja omaehtoisuuden tukemista. Kaukonen on kylä joka sijaitsee erityisen otollisella paikalla. Kylästä tosin puuttuu merkittäviä palveluita, mutta niiden saaminen kylään on mahdollista. Keskeinen palvelu koulu, kylällä on. Koulun ympärille rakentuu myös muuta kylällä tapahtuvaa toimintaa. Kylän yhteisöllisellä toiminnalla on pitkät ja vahvat perinteet. Kylää edustava yhdistys Puurokaukonen ry on käyttänyt muun muassa Euroopan Unionin rahoitusta oman toimintansa kehittämisinvestoinneissa. 5
Elinkeinotoiminta, yhteisöllinen toiminta ja julkisen sektorin halu panostaa alueelle luovat yhdessä kokonaisuuden jolle Kaukosessa on hyvä rakentaa. Tähän kokonaisuuteen pitää nyt tuoda hyviä kohdennettuja kehittämistoimenpiteitä. Nämä kehittämistoimenpiteet ovat kuvattuna tässä kehittämisohjelmassa. 2. KEHITTÄMISOHJELMAN TAVOITE Elinvoimaa ja hiljaisuutta matkailupalveluiden läheltä Tutkimus on toteutettu osana laajempaa kehittämishanketta joka kantaa nimeä Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet. Hankkeen tavoitteena on tutkia ja kehittää menestymisen toimintamalleja lappilaisille maaseutuyrityksille ja kyläalueille. Kehittämishankkeen lähitalousaluetutkimukseen valittuja kyliä olivat Ranuantien palvelukyläalueen lisäksi maatalousvaltaisena kylänä Hämeenkylä Posiolla, Hautajärvi syrjäisenä kylänä Sallassa ja Kaukonen matkailukeskusten läheisenä kylänä Kittilässä. Tutkimuksessa MTT ja ProAgria Lappi tekivät hyvin tiivistä yhteistyötä keskenään. ProAgrian ja MTT:n asiantuntijat muodostivat tutkimuksessa tiiviin asiantuntijaryhmän joka kokoontui useita kertoja analysoimaan tutkimustuloksia. Tutkimuksessa mukana olleita asiantuntijoita olivat Simo Alaruikka ProAgria Lappi, Ari Saarela ProAgria Lappi, Johannes Vallivaara ProAgria Lappi, Pekka Myllylä ProAgria Lappi, Keijo Siitonen, ProAgria Lappi, Antti Hannukkala MTT, Marja Uusitalo MTT ja Rauno Kuha MTT. Tutkimuksen on rahoittanut Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007-2013. Kehittämisohjelman ydintavoite on, että kyläyhteisöllä ja sen asukkailla on kyky elää, voida hyvin ja kehittyä ihmisläheisesti. Myönteisen kehityksen ansiosta asukasmäärän kriittinen massa täyttyy, jolloin erilaisten palveluiden, infrastruktuurin ja yrittäjyyden kehittyminen suotuisasti on mahdollista. Tutkimuksessa selvitetään kylän nykytila johon kytkeytyy olennaisena osana elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toiminta. Tutkimukseen on kuulunut erillisinä toimenpiteinä kyläläisten ryhmähaastattelu, yritysten erilliset haastattelut ja yhdistysten vastuullisten toimijoiden haastattelut. Näillä toimenpiteillä on päästy kartoittamaan kylän tuotannontekijöitä, kylällä tuotettavia tuotteita ja palveluita, kylällä harjoitettavaa yhteistyötä ja sen mahdollisuuksia, kyläalueen ja sen tuotteiden markkinointia, kyläalueen sosiaalista pääomaa ja tulevaisuuden ennakointia. Näillä toimenpiteillä on päästy lähestymään parhaalla tavalla tutkimuksen tavoitetta joka on kuvata Kaukosen kylän rakenne ja toimintamekanismit. Lisäksi tavoitteena on löytää keinoja, joilla estetään negatiivisia rakennemuutoksia ja päästään luomaan uusia toimintamalleja. Tämän tutkimuksen avulla luodaan kuva siitä millä toimenpiteillä Kaukosen kylästä rakennetaan menestyvä lähitalousalue. Tutkimuksessa selvitetään lähitalousalueiden eri toimijoiden valmiuksia ja tarkastellaan liiketoimintaympäristön perustekijöitä. Näistä perustekijöistä keskeisimpiä 6
ovat yhteistoiminta ja yhteistyö, julkisen sektorin (lähinnä kunta) elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin välillä. 3. ALUEEN KUVAUS Kittilä sijaitsee Tunturi-Lapin eteläosassa. Maisema on vaihtelevaa, sillä kunnan etelä- ja keskiosaa hallitsevat vaarat ja laajat suoalueet, kun taas pohjoisosa kuuluu tunturialueeseen. Huomattavin vesistö on kunnan alueen pohjois-eteläsuunnassa halkaiseva Ounasjoki, jonka rannalla myös Kaukonen sijaitsee. Kunnassa on reilut kolmekymmentä tunturia ja vaaraa, joista merkittävimmät ovat Levi-, Kätkä-, Aakenus- ja Kumputunturit. Kittilästä ja Leviltä on hyvät kulkuyhteydet muihin Lapin matkailukeskuksiin. Rovaniemelle on matkaa Kittilästä 150 km. Kittilän lentokentältä on päivittäiset yhteydet Helsinkiin. Kirkonkylä on vireä keskus, jossa on laaja julkinen ja kaupallinen palveluvalikoima ja useita erikoisliikkeitä. Kittilän kunnan asukasluku on n. 6 200. Merkittävä osa Kittilän elinkeinoelämää on matkailu. Tämä näkyy esimerkiksi vuodepaikkoina joita on n. 35 000. Levin hiihtokeskus sijaitsee Kittilässä, Sirkan kylässä. Kittilän naapurikunnan Kolarin puolella rajaa sijaitsee toinen voimakas matkailukeskus Ylläs. Näissä matkailukeskuksissa vierailee vuosittain n. 1 milj. matkailijaa vuodessa ja näiden keskusten yhteenlaskettu matkailutulo on n. 300 miljoonaa euroa. Kunnassa on myös Kittilän lentoasema, joka palvelee matkailua ja ilmavoimia. Kittilän oppilaitokset ovat lukio ja matkailualan oppilaitos, Lapin ammattiopisto ja sen Levi-instituutti. Kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle on rakentanut Euroopan suurimman kultakaivoksen Kittilässä sijaitsevaan Suurikuusikkoon. Esiintymän vuotuinen voitto on ollut nykyisellään yli 40 miljoonaa euroa. Tällä on myös hyvin merkittävä vaikutus Kittilän kunnan taloudelle. 7
Kuva 1 Kaukosen sijainti Kittilän kunnassa ja Levin ja Ylläksen sijainti 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 5820 5833 5840 5855 5967 6039 6115 6183 Taulukko 1 Kittilän kunnan asukasluvun kehitys vuosina 2003-2010 (www.kittilä.fi) Toimiala Henkilöä Alkutuotanto 216 Jalostus 305 Yksityiset palvelut 1242 Julkinen 834 Tuntematon 39 Yhteensä 2636 Taulukko 2 Kittilän kunnan toimialajakauma (Lapin liitto) Kaukonen on Ounasjoen varrelle levittäytynyt 160 savun ja noin 320 asukkaan kylä, Kittilän kunnan eteläisellä reunalla. Kaukosesta on lyhyt matka Kittilän kirkonkylälle, vain 20 km. Levin hiihto- ja laskettelukeskukseen on n. 38 km:n ja Ylläksen, Ylläsjärven puolen, hiihto- ja laskettelukeskukseen n. 27 km:n matka. 8
Kaukosen tienoon pysyvän asutuksen kehityksestä kertovat veroluettelot ja muut vanhat asiakirjat. Jo vuoden 1667 Kittilän veroluetteloon ilmestyi Pekka Matinpoika Kaukonen. Myös vuoden 1696 verotuksessa mainitaan Kaukosessa, silloisessa Paloniemessä, olevan kolme uudistilaa. Vuoden 1770 maakirjaan on merkitty neljä tilaa: Mäkelä, Kaukonen ja Mokko sekä vielä yksi tila, joka myöhempien maakirjojen perusteella oli luultavasti Ranta. Vuosina 1883-1906 tehdyssä Isossajaossa merkittiin Kaukosen kylän kohdalle 33 taloa. Tuohon aikaan Kaukonen oli jo verraten suuri ja yksi Kittilän elinvoimaisemmista maatalouskylistä. Kaukosen kylä säilyi melko hyvin Lapin sodan tuhoilta. Kaukosesta tulikin vähäksi aikaa sodan jälkeen Kittilän hallinnollinen keskus, koska kirkonkylä oli pahoin tuhoutunut. Tuolloin Kaukosessa oli mm. kunnantoimisto, sairaala, lääkäri, apteekki, poliisi, vankila ja kansakoulu. Kaukonen on ollut parhaimpia viljanviljelypaikkoja Kittilässä ja ilmeisesti myös koko pohjoisen Lapin alueella. Yrjö Niemelä kertoo Ounasjoen maa - kirjassaan Kaukosen ja Kittilän maatalouden vaiheista seuraavaa: "Ohraa Kittilässä pääasiassa on viljelty, joskus ruistakin, mm. Kaukosessa, Välitalonvaarassa ja Sikkolassa. Kaukosenvaarassa saatiin puurojauhoja silloinkin, kun muualla vei viljan halla. Siksi kylää onkin joskus nimitetty Puuro- Kaukoseksi." Kaukosen kylässä on elinkeinoyhtiö Kideven mukaan 28 yritystä. Yrittäjien toimialajakauma on todella monipuolinen. Matkailulla on luonnollisesti merkittävä osuus yritystoiminnassa. Yritystoimintaa on lisäksi erilaisten korjaamo-, rakennus- ja hoivapalveluiden sektorilla. Asiantuntijan tekemissä yrityshaastatteluissa Kaukosessa tuli esille, että haastateltujen yritysten liiketoiminta oli hyvin stabiilissa vaiheessa. Merkittäviä kehittämispanostuksia ei yrityksissä ollut suunnitteilla. Tosin ei myöskään liiketoiminta ollut vielä alasajovaiheessa. Monilta osin jäi vaikutelma, että alueen tarjoamia mahdollisuuksia ei nähty. Kasvuhakuisuus oli vähäistä, mikäli siihen ei ollut jotain erityistä syytä. Yritysten toiminta on pitkälti alueen ulkopuolista. Kyläläisiä tai ohi kulkevia asiakkaita palvelevia ns. palveluyrityksiä ei juuri löydy, vaikka sellaisille voisi olla tilausta. Yritystoiminta tukeutuu pitkälti lähialueiden asiakaskuntaan. Kaukosen kylää edustavalta yhdistykseltä haastatteluissa toivottiin aktiivisempaa otetta selkeän kyläidentiteetin rakentamiseksi. Samoin kyläilmapiirin ja viihtyvyyden lisäämiseksi nähtiin yhdistystoiminnan voivan tuoda parannuksia. Kylässä on vuoden 2010 mmm tilaston mukaan 7 maatilaa joista kahdella on nautakarjaa, yhdellä hevosia ja kahdella tilalla poroja porotukeen oikeuttava määrä. Yhdistyksiä Kaukosessa on yhdistysrekisterin mukaan 8 kappaletta. Tämä listaus pitää mukanaan myös poliittiset järjestöt. Näistä yhdistyksistä toimivia aktiivisia yhdistyksiä on neljä. Kylää edustava yhdistys Puurokaukonen ry, perustettiin Kaukoseen vuonna 1987. Kaukosen kylässä on toimiva peruskoulun ala-aste. Kauppaa, postia tai muita vastaavia palveluja kylällä ei ole. Terveydenhoitaja käy joka toinen viikko. Kaukosen koulussa on 2 9
opettajaa. Oppilaita on 29 ja ennuste on positiivinen. Kylällä on urheilukenttä ja koululla talvisin jääkiekkokaukalo. Kyläyhdistys hankki omistukseensa entisen mattokutomon tilat ja remontoi asuinrakennuksesta Kylätalo Ounaksen. Talon kunnostamiseen saatiin rahoitus Lapin TE-keskuksesta. Kylätalo Ounas on kyläläisten käytössä kokous- ja juhlatilana. Samassa pihapiirissä olevassa entisessä mattokutomon tiloissa toimii kansalaisopiston kursseja ja Kaukosen e-palvelupiste. Kylätalo on viihtyisä, remontoitu n. 120 m2 omakotitalo Ounasjoen rannalla. Kylätalossa on toimiva keittiö koneineen ja laitteineen sekä sauna, takka ja leivinuuni sekä iso pirtti. Kylällä sijaitsee myös Kaukosen urheilijoiden talo joka on talvisin kylmä, lisäksi kylässä on työväentalo joka myös on kylmä tila. 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Lähtökohtana tutkimukselle oli saada monipuolinen ja kaikkia tahoja koskeva kuva tutkittavan kyläalueen nykytilasta, mahdollisuuksista, rajoitteista ja julkisen sektorin toimintastrategiasta. Erityisen merkittävä painoarvo tutkimuksessa annetaan eri toimijaryhmien näkemykselle ja näiden näkemysten yhdistämiselle toimivaksi kehittämisohjelmaksi. Alla tutkimuksen toteutus on kuvattu prosessikaaviona. Lähitalousalueen tutkimusprosessi Nykytilan analyysi Kolmannen sektorin haastattelut Ryhmähaastattelut Elinkeinoelämän haastattelut Julkisen sektorin haastattelut Tulosten kokoaminen Tulosten yhteenveto ja analysointi Luonnoksen kirjoittaminen ja kommentit Luonnoksen esittely tutkittavassa kohteessa Lopputuotoksen rakentaminen ja luovutus Kuva 2 Yllä olevassa prosessikaaviossa ilmenee tutkimuksen toteutustapa. 10
Tutkimusprosessin vaiheiden kuvaukset Nykytila-analyysi Tutkittavasta lähitalousalueesta ja kunnasta kerättiin tutkimuksen kannalta tarkoituksen mukainen sellainen tieto, joka mahdollisimman hyvin kuvaa lähitalousalueen nykytilaa. Kerättyä tietoa täydennettiin testaamalla saatua aineistoa lähitalousalueen ja kuntien edustajien haastatteluilla. Testauksesta saaduilla palautteilla aineiston pohjalta laadittiin lähitalousalueiden nykytilakuvaus. Haastattelut Haastattelut suorittivat hankkeen käytössä olevat asiantuntijat. Haastatteluja tehtiin neljällä eri tavalla. Ensin käytiin ryhmähaastattelu jonka pohjalta luotiin sapluuna kolmannen sektorin, yritysten edustajien sekä julkisen sektorin haastatteluille. Ryhmähaastattelut suoritettiin syksyn 2010 aikana kahtena ajankohtana. Haastatteluja ohjasi kuusi asiantuntijaa siten, että läsnäolijat jaettiin kolmeen ryhmään käsittelemään kuuden eri teeman asiakokonaisuuksia (yhteistyö, tuotannontekijät, tuotteet ja palvelut, markkinat/myynti, sosiaalinen pääoma ja tulevaisuuden ennakointi). ProAgrian yritysasiantuntijat haastattelivat kaikki tiedossa olevat tavoitetut palvelukyläalueen yritykset. Näissä haastatteluissa tavoiteasettelu oli sama kuin ryhmähaastatteluissa. Näkökulmana oli kuitenkin yrityksen nykytilanne suhteessa palvelukyläalueen tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoitteisiin. MTT:n asiantuntija haastatteli palvelukyläalueen yhdistyksistä kaikkiaan seitsemän keskeistä yhdistystä. Näissä haastatteluissa kartoitettiin yhdistyksen toiminnan laajuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja vaikuttavuutta palvelukyläalueella. Samoin haastateltiin myös julkisen sektorin edustajista keskeiset palvelukyläalueen kehittämiseen vaikuttavat toimijat. Näissä haastatteluissa kartoitettiin julkisen sektorin näkemystä ja toiveita palvelukyläalueen kehittämiseen. Tulokset Haastattelut analysoitiin jokaisen vaiheen jälkeen yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa. Tuloksista rakennettiin aluetta kuvaava nelikenttäanalyysi. Ryhmähaastatteluista saatu aineisto koostettiin ja luokiteltiin aluetta parhaiten kuvaavien teemojen ja mahdollisuuksien mukaisesti. Teemojen pohjalta saadun tuotoksen avulla ja nykytilakatsausta hyödyntäen saatiin rakennettua lähitalousalueen mahdollisuuksien kuva, jossa eri tahot (julkinen, elinkeinoelämä, yhteisöt) ovat huomioitu. Tulosten pohjalta johdateltiin eri toimijatahoja koskevat tavoitteet ja toimenpiteet joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Luonnos esiteltiin kyläalueella ryhmätilaisuudessa. Tilaisuudessa pyydettiin kyläläisiä kommentoimaan luonnosta ja tekemään mahdollisia muutosehdotuksia. Saatujen kommenttien pohjalta laadittiin lopullinen asiakirja joka luovutetaan asianomaisille tahoille. 11
5. TUTKIMUSTULOKSET JA TOIMENPITEET Ryhmähaastatteluiden, yhdistyshaastatteluiden ja yrityshaastatteluiden tulosten yhteenvetona laadittiin nelikenttäanalyysi josta on nähtävissä kyläalueen haasteet ja mahdollisuudet kyläläisten näkemänä Vahvuudet työtä luonto, Ounasjoki yrittäjäkanta, monipuolista yrittäjyyttä ikärakenne, nuoria perheitä monipuolinen yhdistystoiminta yhteisiä toimitiloja sijainti, Levi, Ylläs monipuolinen osaaminen elävän kylän peruselementit, yhteinen tahtotila tarvittaessa löytyy, hyvät toimitilat, yhteistyökyky Mahdollisuudet sijainti, Ounasjoki,luonto yhteisiä toimitiloja, tyhjiä kiinteistöjä peltoa, Ylläs, Levi päiväkoti, vanhustenhuolto sisä- ja ulkoliikuntamahdollisuus monipuolista yrittäjyyttä ja osaamista aktiivinen yhdistystoiminta, markkinatapahtumat, palvelut rauhallinen kyläyhteisö ja hyvä kasvunpaikka lapsille,kylästely, kylävideo nuoria perheitä, uusia muuttajia matkailu, kaivos, reitit, tiet, uusi tie, asumislähiö, luonto Heikkoudet puutteellinen julkinen ja yksityinen palvelurakenne tonttipula, asuntopula, työvoimapula puutteellinen matkailupalvelu heikko markkinointi, heikko markkinointiyhteistyö vähäinen talkoohenki, työväsymys heikot puhelinyhteydet ja nettiyhteydet yhteistyön puute, matkailukeskusten puutteellinen hyödyntäminen ikärakenne, vähän asuinrakennuksia ja tontteja, talkootoiminta heikkoa ja vähenemässä, toimijoiden vähyys, vastuun kantajien vähyys Uhat uusi silta uhka kylän näkyvyyden ja kehittämisen kannalta mahdollisen huonon sijainnin takia tonttipula jatkuu Levin ja Ylläksen hyödyntämättömyys jatkuu matkailuvirtaa ei saada hyödynnettyä asuntopula jatkuu politiikka, matkailun väheneminen, palveluiden väheneminen yritysten sukupolvenvaihdos / jatkaminen ei onnistu, ei jatkajaa eriytyminen uudet asukkaat / vanhat kyläläiset Taulukko 3, Ryhmähaastattelun ja yhdistyshaastatteluiden nelikenttäanalyysin yhteenveto 12
Vahvuudet Kaukosen kylästä löytyvät lähes kaikki elävän kylän peruselementit. Yrityskanta on monipuolinen ja väestön ikäjakauma myös kohtuullisen hyvä. Alle 20 vuoden ikäisiä kylän asukkaista on n. 70 ja yli 60 vuoden ikäisiä on n. 90. Loput n. 170 henkeä sijoittuvat ikähaarukkaan 21 59 vuotta painottuen 41 ja 60 välille. Luonto, matkailukeskukset Levi ja Ylläs, sekä matkailuväylä kylän läpi ovat selkeä kylän vahvuus joihin tukeutuen on mahdollista rakentaa erilaisia toimintoja. Kylällä on pitkät perinteet yhteisöllisestä toiminnasta ja hyvät yhteiset toimitilat. Etäisyydet matkailukeskuksiin ovat ajallisesti vain noin puoli tuntia. Kylässä on kaksi opettajainen koulu ja päivähoitopiste. Heikkoudet Yksityisen ja julkisen sektorin kapea palvelurakenne Kaukosen kylässä on selkeä puute. Tämä näkyy muun muassa kauppapalveluiden puuttumisena. Erityispiirre Kaukosen kylässä on tontti-, asunto- ja työvoimapuute. Yhteisöllisessä toiminnassa on nähtävissä toimintaväsymystä. Aktiivisia toimijoita on vaikeaa löytää ja talkoohenki on vähentynyt selkeästi. Kylästä puuttuu matkailijoita pysäyttävää ja kyläläisiä palvelevaa palvelurakennetta, kuten kahvila, ruokapaikka tai kauppa. Heikot puhelin- ja nettiyhteydet vaikeuttavat yritystoiminnan kehittämistä ja uuden yrittäjyyden käynnistämistä. Mahdollisuudet Kaukosen kylän suuri mahdollisuus on sijainti. Kylä sijaitsee pääväylän varrella puolen tunnin etäisyyden päässä Levistä ja Ylläksestä. Kylä on hyvä paikka asumiseen ja yrittämiseen. Kylää ympäröivä matkailijavirta antaa mahdollisuudet monenlaiseen palvelurakenteeseen monilla toimialoilla. Ympäröivään luontoon, paikallisiin tuotteisiin ja paikalliseen osaamiseen liittyen voidaan luoda erityyppisiä palvelupisteitä. Tällainen voisi olla esimerkiksi vetovoimainen matkailijoita pysäyttävä kauppapaikka, jonka palveluvalikoima voisi olla monipuolinen. Sijainti lisää muuttohalukkuutta kylälle. Uhat Suurimpina uhkina kyläläiset kokevat mahdollisen uuden sillan negatiivisen sijoittumisen, jolloin uusi silta ohjaisi matkailijat kylän ohi. Muita uhkia ovat kylän tonttipula jolloin uusi asukkaita ei kylälle voisi enää muuttaa. Kansallinen politiikka aluepolitiikan osalta koetaan myös uhkana. Mitkä ovat ne osakokonaisuudet joihin nelikenttäanalyysissä ja aluetta kuvaavissa teemoissa esille nousseet asiat voidaan sijoittaa? Tätä kysymystä pohdittiin asiantuntijakokouksissa ja näiden pohdintojen lopputuloksena syntyi kuvassa oleva ympyrä kehittämisen osa-alueista. 13
Kuva 3 Kehittämisen kokonaisuutta kuvaava ympyrä kehittämisen osaalueista KEHITTÄMISEN OSA-ALUEET Asuminen Yrittäjyys/ toimeentulo Yhtesöllis Yhteisöllisyys Lähidemokratia Palvelut Infrastruktuuri turi Tämä ympyrä pitää sisällään kaikki elämiseen tarvittavat osa-alueet. Mitään näistä osa-alueista ei voi ottaa pois särkemättä kokonaisuutta. Asuminen vaatii toimivan infrastruktuurin, toimeentulon, palvelut, yhteisön ja vaikuttamismahdollisuuden. Yrittäjyys ei ole mahdollista ilman toimivaa infrastruktuuria. Palveluita ei voida järjestää jos ympyrän muita osa-alueita ei ole olemassa. Toimiva infrastruktuuri on kaiken toiminnan, asumisen ja kehittämisen ehto. Jotta asumisella on suotuisia edellytyksiä, täytyy palveluiden olla tavoitettavissa kohtuullisella tavalla. Ihminen on sosiaalinen yksilö joka tarvitsee yhteisöllistä toimintaa ja sosiaalisia kontakteja. Jokainen osa-alue mahdollistaa monipuolisen kehittämisen. Tällä kuvalla on tarkoitus osoittaa se kuinka kokonaisuus täytyy huomioida ja kaikkien elämän osa-alueiden täytyy perustasolla olla kunnossa jotta kehittäminen ja kehittyminen ovat mahdollista. Tämä kuvaaja voidaan sijoittaa mihin hyvänsä yhteisöön, taajamaan, kaupunkiin tai kylään. Kaikissa yhteisöissä ovat voimassa samat elämisen ja perustarpeiden lainalaisuudet. 14
5.1. Asuminen Tavoite Väkimäärän kylässä kasvaa ja Kaukosen kylä on vaihtoehto muille kunnan kasvukeskuksille, alueelle muuttaa myös ulkopaikkakuntalaisia. Muutto on useimmiten työperäistä, muuton syynä on palkkatyö kaivoksella tai matkailussa, alue voi toimia myös yrittäjän kotipaikkana tai yritystoiminnan kohdealueena. Toimenpiteet Kaukosen kylälle laaditaan yleiskaava ja muutoinkin varmistetaan asumiseen ja yrittämiseen riittävästi rakennuspaikkoja ja asumisen vaihtoehtoja. Kunta tukee rakennuslupien myöntämistä sekä tontin saantia. Kyläalueesta rakennetaan viihtyisä kasvuympäristö. Tämä edellyttää kyläalueella maisemaympäristön raivausta ja hoitotoimenpiteitä. 5.2. Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Kyläaluetta markkinoidaan monenlaisen yrittämisen ja maaseutumaisen asumisen paikkana jossa on hyvä asua ja yrittää. Kyläalueelta kuljetaan töissä läheisissä matkailukeskuksissa, kaivoksella ja kuntataajamassa. Kylässä on myös jatkossa toimivia ja kehittyviä yrityksiä. Toimenpiteet Olemassa olevien yritysten kehittymisedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on myös kunnan tavoitteena. Puitteiden ja pohjan rakentamisessa pääpaino, viimeistään 10 vuoden päästä pitäisi olla toimiva kylämatkailuympäristö. Haasteena löytää muitakin kohteita, joihin matkailijavirta suuntautuu. Kunnassa on halua kehittää monipuolisia matkailupalveluja tarjoavia alueita, jopa täydellisiä erämaita 20 min. ajomatkan päässä matkailukeskuksesta. Kaukoseen suunnitellaan ja toteutetaan matkailijoita pysäyttävä monipuolinen palvelupiste. 5.3. Palvelut Tavoite Olemassa olevat kylän palvelut säilyvät ja kehittyvät. Yksityinen palvelurakenne kehittyy kehittämistoimenpiteiden ja kyläalueen kasvun myötä. Toimenpiteet Julkinen sektori kehittää kylien toimintaa tukevaa hajautettua palvelurakennetta yhdessä yksityisen sektorin kanssa. Näitä ovat esimerkiksi vanhusten palveluasuminen, terveydenhoitajan tapaamiset ja päivähoitopisteet. Yksityisellä sektorilla suunnitellaan ja kehitetään matkailijoita ja paikallisia asukkaita palvelevia kohteita. 15
5.4. Yhteisöllisyys Tavoite Yhteisöllinen toiminta on aktiivista ja kyläalueen identiteettiä rakentavaa. Kaukosessa on kylää edustava yhdistys jonka toiminnassa halutaan olla mukana. Toimenpiteet Kyläalueelle muuttavat uudet asukkaat otetaan mukaan yhteiseen toimintaa ja toivotetaan tervetulleeksi Kaukoseen. Aktiivinen toiminta edellyttää uusien toimijoiden saamista mukaan yhdistystoiminnan vastuullisiin tehtäviin. 5.5. Lähidemokratia Tavoite Kyläläisten tietoisuus kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta on hyvä. Kyläläiset haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin. Toimenpiteet Vuorovaikutusta kyliin päin on lisätty, kunnanjohtaja vierailee kylillä säännöllisesti. Tämä toiminta on tuonut hyvää palautetta. Kuntatiedote menee jokaiseen kotiin, tiedote sisältää ajankohtaisia tietoja kunnan asioista sekä aina kunnanjohtajan tervehdyksen. Lisäksi on tehty sähköisiä kyselyitä mm. viestinnästä. Kunnanjohdon jalkautumista jatketaan hyvien kokemusten takia. 5.6. Infrastruktuuri Tavoite Kaukosen sillan ja siihen liittyvä tielinjauksen uusi sijainti kompensoidaan kylän näkyvyyden turvaavilla markkinointitoimenpiteillä. Puhelin ja tietoverkko toimivat tyydyttävällä tavalla. Toimenpiteet Kuituverkko rakennetaan Kaukoseen (työ on käynnistynyt). Kunta ja muut asiaan liittyvät tahot tekevät tarvittavia toimenpiteitä tielinjauksen aiheuttaman kylän näkyvyyden heikkenemiselle. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6.1. Elinkeinoelämä Matkailu 1. Mökkipörssi Laaditaan kartoitus alueen mökkikannasta ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. 16
2. Matkailuvirran pysäyttäjä Kehitetään konsepti joka on toimiva monipuolinen palvelupiste matkailuvirran pysäyttäjänä ja paikallisia ihmisiä palvelevana paikkana. 3. Yritysten verkostoitumisen mahdollisuudet Paikallisten yritysten verkostoitumisen ja uuden luomisen mahdollisuudet voivat Kaukosessa yhdistyä todella hedelmällisellä tavalla. Palvelut 1. Kauppapalvelu kts. matkailuvirran pysäyttäjä 6.2. Yhteisöllinen toiminta Markkinointi/Näkyvyys 1. Alueen markkinointikanavan rakentaminen Tämä edellyttää alueen yhteisen formaatin rakentamista. Tässä työssä elinkeinoyhtiö Kideve onkin jo käynnistänyt toimenpiteitä. 2. Kyläyhdistyksen toimenpiteet Alueen kyläkuvan viihtyisyyden parantaminen raivaustöillä ja ympäristömaiseman kehittämisellä käynnistetään. 6.3. Julkinen sektori Asioita jotka vaikuttavat suoraan alueen viihtyisyyteen ja ovat julkisen sektorin panos-tuksesta riippuvaisia 1. Palveluiden kehittäminen 2. Infrastruktuurin kehittäminen ja ylläpito 17
6.4. Toimenpidetaulukko Asuminen Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho väkimäärä kylässä kasvaa ja Kaukosen kylä on vaihtoehto muille kunnan kasvukeskuksille alueelle muutetaan myös muualta Suomesta muuton syynä on palkkatyö kaivoksella, matkailussa tai alue voi toimia myös yrittäjän kotipaikkana tai yritystoiminnan kohdealueena Kaukosen kylälle laaditaan yleiskaava ja muutoinkin varmistetaan asumiseen ja yrittämiseen riittävästi rakennuspaikkoja kunta tukee rakennuslupien myöntämistä sekä tontin saantia. kyläalueesta rakennetaan viihtyisä kasvuympäristö maisemaympäristön raivaus ja hoitotoimenpiteitä Kunta Kideve Kyläyhdistys Yrittäjyys/toimeentulo Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kaukosen kylää markkinoidaan yrittämisen ja asumisen paikkana jossa on hyvää asua ja yrittää Kaukosesta kuljetaan töissä läheisissä matkailukeskuksissa, kaivoksella ja kuntataajamassa. kylässä on myös jatkossa toimivia ja kehittyviä yrityksiä. olemassa olevien yritysten kehittymisedellytysten turvaaminen ja kehittäminen yritystoiminnan puitteiden kehittämisellä (infra) ja yritystoiminnan asiantuntijoiden Kaukoseen suunnitellaan ja toteutetaan matkailijoita pysäyttävä monipuolinen palvelupiste. Kideve Yritykset 18
Palvelut Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho olemassa olevat kylän palvelut säilyvät ja kehittyvät yksityinen palvelurakenne kehittyy kehittämistoimenpiteiden ja kyläalueen kasvun myötä julkinen sektori kehittää kylien toimintaa tukevaa hajautettua palvelurakennetta niiltä osin kuin se on taloudellisesti järkevää. Näitä ovat esimerkiksi vanhusten palveluasuminen, terveydenhoitajan tapaamiset ja päivähoitopisteet. yksityisellä sektorilla suunnitellaan ja kehitetään matkailijoita ja paikallisia asukkaita palvelevia kohteita. Kunta Kideve Yritykset Yhteisöllisyys Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho yhteisöllinen toiminta on aktiivista ja kyläalueen identiteettiä rakentavaa Kaukosessa on kylää edustava yhdistys jonka toiminnassa halutaan olla mukana Kaukosessa järjestetään vuosittain maisematalkoita Kaukoseen muuttavat uudet asukkaat otetaan mukaan yhteiseen toimintaa ja toivotetaan tervetulleeksi Kaukoseen aktiivinen toiminta edellyttää uusien toimijoiden saamista mukaan yhdistystoiminnan vastuullisiin tehtäviin Kaukoseen laaditaan ympäristösuunnitelma Kunta Kyläyhdistys Kyläläiset 19
Lähidemokratia Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho kyläläisten tietoisuus kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta on hyvä kyläläiset haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin vuorovaikutusta kyliin päin pidetään yllä ja kunnanjohtaja vierailee kylillä säännöllisesti kunnanjohdon jalkautumista jatketaan kuntatiedote menee jokaiseen kotiin, tiedote sisältää ajankohtaisia tietoja kunnan asioista sekä aina kunnanjohtajan tervehdyksen Kunta Kyläläiset Infrastruktuuri Tavoite Toimenpide-ehdotus Vastuutaho Kaukosen sillan ja siihen liittyvän tielinjauksen saaminen nykyiselle seudulle on edellytys kylän positiiviselle kehittymiselle puhelin ja tietoverkko toimivat tyydyttävällä tavalla. kuituverkko rakennetaan Kaukoseen (työ on käynnistynyt) kunta ja muut asiaan liittyvät tahot tekevät tarvittavia toimenpiteitä tielinjauksen järkevän kohdentumisen puolesta. Kunta Kideve Yritykset Kyläyhdistys 20