SILTA-VIESTI 1/2014 Silta-Valmennusyhdistys ry Haaveet todeksi Asunto on perusoikeus SILT A VALMENNUS
Mahdollisuudet muutokseen Sillan kuntouttavan valmennuksen palvelukokonaisuus tarjoaa ohjausta ja valmennusta niille, jotka haluavat muuttaa elämäntilannettaan ja irrottautua rikollisuudesta ja haittoja tuottavasta päihteidenkäytöstä. Vanhasta elämäntavasta irrottautuminen edellyttää uusien toimintatapojen ja taitojen opettelua sekä asenteiden ja arvojen tarkistamista. Se vaatii myös aikaa ja sisukkuutta sekä vastuun ottamista omasta toiminnasta. Sillan toimintaympäristössä tätä uuden opettelua on tukemassa ammattilaisten, vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden muodostama turvallinen yhteisö. Sillassa tavoitteellista elämäntavan muutoksen työtä tehdään ensivaiheessa kuntoutusyhteisössä työstämällä päihteetöntä arkea, luomalla itsenäisen elämän mahdollisuuksia, rakentamalla uutta elämäntapaa tukevia ihmissuhteita ja opettelemalla myös käyttämään vapaaaikaa mielekkäästi. Perusvaiheen jälkeen on tarjolla mahdollisuus harjoitella ohjatusti työelämän perustaitoja ja hankkia ammatillista osaamista työpajatoiminnassa. Tähtäimenä on edetä koulutukseen ja työelämään. Kuntoutuminen ja oman elämän kuntoon laittaminen ei onnistu ilman asuntoa, kotia. Asunto ensin -periaatetta soveltavan tukiasumisen ohella on tarjolla myös päihteetöntä tukiasumista. Yhteistyö ja verkostot ovat keskeisellä sijalla toiminnassa. Asiakkaidemme elämäntavan muutosta ovat kanssamme mahdollistamassa ja rakentamassa myös Rikosseuraamuslaitos, Tampereen kaupunki ja muut kunnat, A-klinikat, VTS, TVA, Kris-Tampere ja monet muut toimijat. Käsillä olevasta Silta-Viestin haastatteluista ja jutuista saat toivottavasti monipuolisen kuvan kaikesta tästä. Kiitokset yhteistyökumppaneillemme ja kaikille lehden tekemisessä eri tavoin mukana olleille! Silta-Viesti Julkaisija Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu 4 33560 Tampere www.siltavalmennus.fi Päätoimittaja Maija Laukkanen Toimituskunta Erja Pietilä, Reijo Kypärä, Maarit Korkeamäki Toimittaja Iita Kettunen / MediaKomeetta Valokuvat Silta-Viestintä: Miika Salonen, Mikko Tarvainen Ulkoasu ja taitto Jarmo Hyytiä Painopaikka PK-Paino Oy 2 Silta-Viesti 1/2014
Haaveet todeksi Keijo Häkkisen kokemusasiantuntijuudesta on hyötyä ohjaajan työssä. KEIJO GEPARDI HÄKKINEN ei olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että hänellä on jonain päivänä ammattitutkinto ja kokopäiväinen palkkatyö. Häkkinen valmistui viime joulukuussa lähihoitajaksi ja on nyt ohjaajana Kuntoutus-Sillassa. Minulla on lukihäiriö ja keskittymisvaikeuksia. Vedin kuitenkin opinnot läpi jopa kiitettävin arvosanoin, koska minulla oli haaveena päästä työkseni auttamaan kohtalotovereita. Kun Häkkinen vapautui vankilasta tammikuussa 2009, hän tuli suoraan Siltaan kuntoutukseen uteliaisuudesta. Puoli vuotta kestäneen kuntoutusjakson jälkeen hän oli avustavana ohjaajana ensin Sillassa, sitten KRIS-Tampereessa ja palasi sitten vielä ohjaajaksi palkkatuella Siltaan. Kun palkkatuki oli loppumassa, Häkkinen päätti hakea lähihoitajakoulutukseen. Hän haaveili oppisopimuspaikasta, ja puhui siitä moneen suuntaan. Eräänä päivänä Häkkiselle soitettiin Sillasta ja pyydettiin käymään. Kun kysyin, mitä asia koskee, minulle sanottiin, että se selviää sitten huomenna. Koska minulle on rikostaustani vuoksi poliisi sanonut usein samalla tavalla, minulta meni yöunet kun luulin tehneeni jotain väärin. Aamulla asia sitten selvisi: Sillassa kirjoitettiin Häkkisen kanssa oppisopimuspaperit lähihoitajakoulutukseen. Ohjauksessa on Häkkisen mielestä tärkeintä se, että ohjaaja tekee kuntoutujan asioissa ison taustatyön, mutta muuten kuntoutujan puolesta ei tehdä mitään. Ohjaaja näyttää kuntoutujalle suunnan, mutta oma halu muutokseen on tärkeintä. Minäkään en pystynyt aluksi keskittymään edes toimeentulotukianomuksen täyttämiseen, mutta ohjaaja oli siinä tukena. Pikkuhiljaa sain tehdä vaikeampia juttuja ja loppujen lopuksi opin täyttämään anomuksia jopa tietokoneella. Kuntoutus-Sillan ohjaajana Häkkiselle on hyötyä omasta taustastaan. Sen ansiosta hän voi nähdä asiat myös asiakkaan näkökulmasta. Hänen mielestään Kuntoutus-Sillan toiminta on erinomaista, mutta hän kaipaisi työtoimintapäiväksi ryhmälle oikeita töitä, koska joukossa on muun muassa puuseppiä ja muita ammattimiehiä. Voisimme tehdä vaikka huonekaluja tai hyllyjä tukiasuntoihin, Häkkinen miettii. Keijo Häkkinen sanoo olevansa kestokuntoutuja, eikä aio lähteä pois Sillasta kuin kulumalla. Mies on erittäin tyytyväinen elämäänsä ja kiittelee Sillasta saamaansa apua. Hän osallistuu aktiivisesti myös KRIS-Tampereen toimintaan ja ohjaa sinne omia asiakkaitaan Sillasta. Lisäksi Häkkinen osallistuu tarvittaessa Kylmäkosken vankilan VAPARI-kursseille. Mutta mistä Keijo Gepardi Häkkinen haaveilee nyt? Siitä, kun vapaudun kahdeksan kuukauden kuluttua velkavankeudesta ja olen velaton mies. Ja siitä, että Ilves voittaisi jonain päivänä mestaruuden. Silta-Valmennusyhdistys ry 3
Valinnan teoria Sillan kuntoutuksessa ERJA PIETILÄ SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY:N kuntouttavan valmennuksen palveluissa keskeisenä työmenetelmänä käytetään realiteettiterapiaa. Realiteettiterapia perustuu valinnan teoriaan. Valinnan teorian ja sille rakentuvat työskentelymenetelmät on kehittänyt amerikkalainen lääketieteen tohtori William Glasser (1925-2013). Valinnan teoria on psykologinen ajattelu- ja työskentelymalli, jota käytetään ihmisten sisäisen hallinnan vahvistamiseksi ja ihmissuhteiden parantamiseksi. Seurauksena ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyy. Sisäisen hallinnan psykologialla tulee korvata ihmissuhteiden laatua ja ihmisten hyvinvointia vahingoittava ulkoisen hallinnan psykologia, joka on vielä eniten käytössä oleva toimintatapa maailmassa. Realiteettiterapiaa käytettäessä kuntoutujalle / valmentautujalle / asiakkaalle / opiskelijalle itselleen opetetaan valinnan teorian perusperiaatteet. Seuraavaksi esitellään lyhyesti niistä keskeisimpiä. Valinnan teoria kuvaa sitä, miten ihmisen aivot toimivat ja miten ihminen valitsee käyttäytymistä. Teorian mukaan ihminen voi kontrolloida ja hallita ainoastaan omaa käyttäytymistään. Lisäksi ihmisen omalla käyttäytymisellä voi olla merkittävä vaikutus toisten ihmisten käyttäytymiseen. Ihmisen käyttäytyminen on vaikutusyritys maailmaan, jotta ihminen saa sen, mitä hän haluaa. Samalla käyttäytyminen on viesti muille. Kokonaisvaltainen käyttäytyminen sisältää toiminnan, ajattelun, tunteet ja fysiologian. Aivojen tietoinen kontrolli ulottuu ajatteluun ja toimintaan. Aivoissa toimii luovuusjärjestelmä, joka lisää kaikkeen käyttäytymiseen luovuuden elementin. Ihmisen käyttäytyminen tähtää geneettisten perustarpeiden tyydyttämiseen. Ihmisen perustarpeet: rakkaus ja yhteenkuuluminen, itsearvostus ja vaikutusvalta, vapaus, ilo ja elämästä nauttiminen ja selviytyminen ja terveys. Kaikki tehdyt valinnat ovat ihmiselle sillä hetkellä parhaita mahdollisia valintoja. Ohjaaja auttaa kuntoutujaa ottamaan vastuun omista valinnoistaan ja tekemään parempia valintoja. Ihmisiä autetaan ratkaisemaan ristiriitojaan luovalla, toimivalla tavalla, ei tuhoisalla tavalla. Ihminen ei voi muuttaa menneisyydessä tekemiään asioita, mutta hän voi hallita sitä, mitä hän tekee nyt. Ihmistä autetaan ymmärtämään, että hän on vapaa elämään tehokkaampaa elämää. Ihmiset elävät maailmassa, jonka he voivat nähdä, kuulla, maistaa, haistaa ja jota he voivat koskettaa. Tämä on todellinen maailma, josta jokaisella on oma käsitys, oma havaittu maailma (oma realiteetti). Lisäksi jokaisella ihmisellä on oma erityinen maailma (ihannemaailma), joka sisältää hänen myönteisinä pitämänsä asiat, toisin sanoen hänen halunsa. Erityinen maailma sisältää mielikuvia, jotka heijastelevat kunkin ihmisen parhaita tapoja tyydyttää perustarpeensa. Kun ihmiset hakevat apua ja tukea, heillä on jokin ongelma nykyisissä ihmissuhteissaan. Ihmisiä autetaan niin, että he tekevät voitavansa nykyisten ihmissuhteittensa korjaamiseksi. Parin tai useamman ihmisen kanssa työskenneltäessä voidaan käyttää menetelmänä sovittelukehää, jolla autetaan ihmisiä neuvottelemaan erimielisyyksistään. Valinnan teorian mukaan ihmiset lähellämme tarvitsevat meitä yhtä paljon kuin me tarvitsemme heitä. Ihmissuhteiden laadun näkökulmasta ihmisten kannattaa suosia välittäviä ihmissuhdetapoja kuolettavien sijaan. Kuolettavat tavat kritisointi syyttely valittaminen nalkuttaminen uhkaileminen rankaiseminen lahjonta tai kontrolliin perustuva palkitseminen Välittävät tavat tukeminen rohkaiseminen kuunteleminen hyväksyntä luottaminen kunnioittaminen neuvottelu erimielisyyksistä Valinnan teoriaa käytetään ja sovelletaan monissa yhteisöissä ja organisaatioissa: hoito- ja kuntoutuslaitoksissa, vankiloissa, työpaikoilla, kouluissa. Glasser on kirjoittanut laatukouluista teoksia, joissa hän kertoo, miten valinnan teoriaa voidaan toteuttaa kouluissa. Laatukouluissa koko henkilökunta ja oppilaat saadaan yhteistyössä työskentelemään laadukkaasti. Laatu on parasta, mitä voidaan tehdä ja sen saavuttaminen vaatii aikaa ja ponnisteluja. 4 Silta-Viesti 1/2014
Vihreä kuvitusk Tavoitteena hallittu vapautuminen Kylmäkosken vankilassa annetaan vahvaa tukea elämän muutokseen. KYLMÄKOSKEN VANKILA vastaanottaa noin 400 vankia vuodessa ja 300 vapautuu. Riippumatta tuomion pituudesta kaikille vangeille tehdään rangaistusajan suunnitelma, jota täydennetään vapautumisen lähestyessä vapauttamissuunnitelmalla. Suunnitelmat voivat käsittää muun muassa päihdekuntoutusta ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen vaikuttavia terapiakeskusteluja ja ryhmätapaamisia sekä koulutusta ja harrastustoimintoja, kertoo Kylmäkosken vankilan apulaisjohtaja Riitta Kari. Päihdekuntoutusta ja väkivaltatyötä tehdään sekä ryhmä- että yksilötyönä, joita ohjaavat psykologi, pastori ja päihdetyön erityisohjaajat. Vankila tekee yhteistyötä myös Silta-Valmennuksen kanssa. Meidän työssämme on tärkeää motivoida ja kannustaa vankia muutokseen ja itsensä kuntouttamiseen, painottaa Kari. Vaikka Kylmäkoskella on tarjolla runsaasti erilaisia kursseja ja toimintaohjelmia, on niihin jatkuvasti tulijoita enemmän kuin voidaan ottaa. Saamme myös vangeilta jatkuvasti uusia ideoita toimintojen järjestämiseksi. Tarvetta olisi erityisesti sellaisille, joissa on mahdollisuus vuorovaikutukseen, kuten keskusteluryhmät. Karin mielestä Kylmäkosken vankila on siinä mielessä poikkeuksellisen hyvässä asemassa, että se kuuluu monen eri alan toimijan kanssa YRE-yhteistyöverkostoon, jonka tarkoituksena on etsiä keinoja seuraamusjärjestelmän asiakkaiden elämänhallinnan parantamiseksi ja yhteiskuntaan paluun helpottamiseksi. YRE:een eli Yhteistyössä rikoksettomaan elämään -verkostoon kuuluvat Kylmäkosken vankilan lisäksi Tampereen ev.lut seurakunta, KRIS-Tampere, Rikosseuraamuslaitoksen edustajia, Tampereen kaupungin aikuissosiaalityö ja Silta-Valmennusyhdistys. Verkoston puheenjohtaja on johtava sosiaalityöntekijä Tuija Rajala. YRE:ssä on sekä yhteistyöryhmä että tiimi, joissa on samoja toimijoita. Rajalan mukaan rikosseuraamusasiakkaan asioiden hoitoa helpottaa huomattavasti se, että YRE-tiimiläiset tuntevat toisensa. Tiimin tärkeimpiä tehtäviä on turvata sujuva tiedon kulku eri toimijoiden välillä. Pysymme selvillä järjestettävistä toiminnoista ja ilmenevistä tarpeista sekä siitä, mikä taho niihin pystyy vastaamaan. Kun asiakkaan vapautuminen alkaa lähestyä, Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja käyvät Kylmäkoskella tapaamassa häntä. Asiakkaalle annetaan tarvittaessa ohjausta sosiaali-, terveys- ja asumispalveluihin. On hyvä, että asioita aletaan hoitaa ja suunnitella yhdessä jo ennen varsinaista vapautumista. Ilman ennakointia voi olla vaikea saada tarvittavia palveluja nopeasti, mikä voi hankaloittaa asiakkaan tilannetta. Tavoitteena on hallittu vapautumisprosessi, mikä on parasta kaikkien kannalta, Rajala sanoo. Silta-Valmennusyhdistys ry 5
Kaveria ei jätetä Kuntoutus-Silta on yhteisö, jossa vertaisryhmä ja henkilökunta auttavat elämän muutokseen. Tulin tänne, koska olin valmis tekemään mitä vain päästäkseni entisestä elämästäni eroon. Täällä on osoitettu luottamusta ja annettu mahdollisuus toimia toisin. Olen karkeasti ottaen saanut uuden elämän, kiteyttää Markus kokemuksensa Kuntoutus-Sillan ryhmästä. Kuntoutuja-ryhmällä on tiivis päiväohjelma, joka käsittää muun muassa 12 askeleen ohjelman. Tiistaisin on työtoimintapäivä. Ryhmässä on nyt 14 henkeä eri puolilta Suomea. Kaikilla on vankilatausta. Markuksen mielestä vertaistuki on korvaamaton. Kun itse antaa, voi saada paljon. Saa oikeanlaista tukea ja tapaa ihmisiä, jotka ovat saaneet elämästään hyvin kiinni. Näkee konkreettisesti, että muutos on mahdollista ja voi pitää jopa rikkautena, että omassa elämässä on vertailukohta. Vaikeina hetkinä voi aina muistuttaa itseään, mistä tulee. Muutokseen täytyy kuitenkin olla itsellä oikeasti halua, sillä helppoa se ei ole. Senkin olen täällä tajunnut, että kasvu tapahtuu pääasiassa epämukavuusalueella, Markus sanoo. Myös Mikan mielestä porukan tuki on ensiarvoisen tärkeää ja se, että kuntoutuksen jälkeenkään ketään ei jätetä yksin. Kaikille on räätälöity oma polku eteenpäin. Puoli vuotta kestävän kuntoutusjakson aikana luodaan vasta pohja muutokselle. Alussa on tärkeää saada normaali päivärytmi ja aamusta iltaan tekemistä. Mikan mielestä elämän muutokseen auttaa ennen kaikkea se, että muuttaa omista vanhoista kuvioista pois toiselle paikkakunnalle, jossa saa uuden, tervehenkisen porukan ympärilleen. Mika on valmentautumassa vapauteen. Kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta tulla Siltaan, hän ei epäröinyt. Mika on ollut jo aiemmin Kuntoutus-Sillassa, ensin kuntoutuksessa ja sitten työkokeilussa, mutta joutui palaamaan vielä suorittamaan vanhoja tuomioitaan. Mikalla on rakennus- ja ravintola-alan koulutukset. Hän on kuitenkin ollut vertais- ja apuohjaajana Kuntoutuja-ryhmässä ja pitää työstään. Kun vankeustuomioni loppuu, suunnitelmana on päästä tähän töihin palkkatuella. Myös Katjalla on vielä rangaistusaikaa jäljellä. Hän tuli Tampereelle toiselta puolelta Suomea, koska halusi lopullisesti kääntää lehteä elämässään ja luoda muutokselle vahvan pohjan. Katja kertoo jännittäneensä kovasti Kuntoutus- Siltaan tulemista, koska tiesi olevansa täällä ainoa nainen. Kun tulin sisään ensimmäisen kerran, en ollut edes meikannut, kun halusin vain, että minut hyväksytään. Minut otettiin heti mukaan porukkaan ja nyt uskallan olla jo oma itseni, Katja nauraa. Katjan mielestä on hyvä, että kuntoutusryhmässä pistetään oikeasti tekemään itsensä kanssa töitä. Ryhmäläiset joutuvat esimerkiksi kirjoittamaan paperille elämästään nousevia ikäviä asioita. Sitten ne luetaan koko ryhmälle, joka antaa palautetta. Siten opitaan myös ottamaan palaute vastaan, sekä positiivinen että negatiivinen. Kaikkein pahimpien tehtävien jälkeen tulee jossain vaiheessa oivallus. Katja sanoo ilahtuneensa, että itsehoitoryhmässä voi olla niin mukavaa ja että siitä voi saada niin paljon voimia. Ryhmässä kaikki ovat tasavertaisia, eikä ketään jätetä yksin. Jos joku yrittää vetäytyä omaan pahaan oloonsa neljän seinän sisälle, siihen kiinnitetään heti huomiota ja patistetaan mukaan harrastuksiin, vaikkapa keilaamaan, elokuviin tai salille. Katjan mielestä on tärkeää, että Kuntoutus-Sillassa on vaihteleva ja ohjattu ohjelma. Kaikkia kannustetaan ja autetaan oikeasti eteenpäin ja muutokseen. Täällä alkaa arvostaa uudenlaista elämää, jossa pienetkin asiat voivat tehdä onnelliseksi, Katja sanoo. 6 Silta-Viesti 1/2014
Pitkää polkua maaliin asti Kärsivällisyys palkitaan työuran suunnittelussa. ON HYVIN TÄRKEÄÄ, että vapauduttuaan vankilasta ihmiselle ei tule toimettomia kausia, koska silloin saattaa iskeä levottomuus. Odotusaika kaupungin kuntouttavan työtoiminnan palveluihin voi olla liian pitkä, jos on juuri päättänyt ottaa ison askeleen elämänmuutoksen eteen. Ihminen saattaa alkaa eristäytyä juuri silloin, kun pitäisi oppia elämään muiden kanssa ilman, että leimaa itsensä epäonnistujaksi, sanoo Tavalliseen elämään -hankkeen koordinaattori Reijo Kypärä. Hankkeessa valmentautuja voi päästä Sillassa työkokeiluun jo vapautumistaan seuraavana päivänä. Asiakkaat ottavat yhteyttä usein jo vankeustuomioin aikana Kypärään, jonka kanssa he voivat miettiä polkua koulutukseen ja työelämään esimerkiksi Sillan työpajoissa. Koulutuksen voi aloittaa jo vankilassa, ja meillä voi jatkaa koevapaudessa, Kypärä sanoo. Yhteistyötä tehdään tiiviisti Vangin oppimispolku -hankkeen kanssa, jossa kehitetään vapautuville vangeille polkuja koulutukseen ja työelämään. Koulutus- ja työtoimintapaikkoja on Sillan omissa toimipisteissä, mutta niitä autetaan tarvittaessa etsimään myös muualta. Teemme myös ohjaustyötä niiden kanssa, jotka ovat jatkaneet palkkatyöhön tai opiskelemaan toisaalle, Kypärä sanoo. Santeri olisi valmis kokeilemaan myös muita aloja, jos rakennusala ei työllistä. Santeri tuli Sillan kuntoutukseen aloittaessaan koevapauden puolitoista vuotta sitten. Kuntoutusjakson jälkeen hän jatkoi Tavalliseen elämään -hankkeen työkokeilussa Silta Monitori Oy:n rakennuksilla. Nyt hän on siellä palkattuna. Minulla ei ole vielä alan koulutusta mutta on sen verran osaamista, että pomo otti minut suoraan töihin. Santeri aikoo lähteä jossain vaiheessa myös koulutukseen. Kypärän kanssa on kaavailtu oppisopimuskoulutusta, mutta rakennusalalla on tällä hetkellä niin kitsaasti töitä, että suunnitelmaa ei ole päästy vielä toteuttamaan. Voin toki kokeilla muitakin aloja, esimerkiksi logistiikkaa ja kuljetusalaa. Onhan tässä koko elämä aikaa. Silta on Santerin tukiverkosto. Mies kiittelee, että on saanut merkittävää tukea kaikissa vaiheissa ja saa sitä edelleenkin sekä henkilökunnalta että vertaistukea muilta valmentautujilta. Santerin mukaan kaikki arjen asiat ovat järjestyneet varsin helposti sen jälkeen, kun hän pääsi kuntoutuksen avulla päihteistä irti. Reijo Kypärän mielestä Santerin kanssa on onnistuttu, koska on edetty riittävän rauhallisesti ja menty pätkä kerrallaan. Usein asiat menevät mönkään, jos ihmisellä on liian kiire saavuttaa unelmiaan. Kypärä sanookin toimivansa eräänlaisena jarrumiehenä, että maltetaan edetä rauhallisesti kokeilemalla kohti koulutusta ja maaliin asti, kuten Santeri. Meidän tunnusmerkkimme on pitkät polut, ja onneksi pystymme sitä useampien kanssa toteuttamaan. Hankekoordinaattori Reijo Kypärä ohjaa etenemään rauhallisesti kohti tavoitteita. Silta-Valmennusyhdistys ry 7
Asunto on perusoikeus Vastaava asumisohjaaja Tanja Tourunen ja tutkija Riitta Granfelt kehittävät Asunto ensin -mallia. Etuovesta-hanke auttaa asunnottomia tai asunnottomuusuhan alaisia asiakkaita, joilla voi olla vaikeuksia saada asunto muuta kautta. HANKETTA RAHOITTAA Tampereen kaupunki ja se on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa (Paavo II). Asuntoja on hankittu RAY:n investointiavustuksen tuella. Asunnon lisäksi hanke tarjoaa asukkaille tukea asumisen ajaksi. Tuettu asumisaika voi kestää puoleentoista vuoteen asti, mutta tarvittaessa pidempäänkin. Tuona aikana käymme asiakkaan kotona säännöllisesti ja tuemme hänen arjessa selviytymistään. Seuraamme myös vuokran maksua ja kannustamme mielekkääseen tekemiseen, mikä tukee onnistunutta asumista, sanoo Etuovesta-hankkeen vastaava ohjaaja Tanja Tourunen. Hankkeessa sovelletaan asunto ensin -periaatetta. Asukkaalle ei aseteta erityisiä vaatimuksia asunnon saamiselle, mutta vastuu häiriöttömästä asumisesta on hänellä itsellään. Asukkaiden on noudatettava asumisen sääntöjä ja sitouduttava tuen vastaanottamiseen. Se antaa hyviä asumisvalmiuksia ja muun muassa rohkeutta pyytää apua jo siinä vaiheessa, kun ongelma on vielä pieni. Jos asuminen ei suju, voidaan asukkaalle tarjota esimerkiksi kuntouttavaa toimintaa ennen itsenäistä asumista. Ohjaajat antavat palveluohjausta ja auttavat asumistuen tai muiden etuuksien hakemisessa. Näin asiakkaat oppivat myös käyttämään heidän käytettävissään olevaa tukiverkostoa, Tourunen lisää. Kun asuminen alkaa sujua, autetaan asiakasta etsimään asunto vapailta vuokramarkkinoilta, ja Siltavalmennus voi suositella asukasta vuokranantajalle. Riitta Granfelt työskentelee tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin soveltaminen Suomessa. Asunto ensin -mallissa kehitetään asumissosiaalista työtä, jolla turvataan asuminen myös niille, jotka eivät pysty sitoutumaan päihteettömyyteen tai joilla on mielenterveysongelma. Granfelt tekee yhteistyötä Silta- Valmennuksen kanssa, sillä hänen kohderyhmänsä ovat rikosseuraamusasiakkaat ja heidän asumispalvelunsa. Asukkaat kokevat hyväksi sen, että asumisohjaajalta ei ole tarvinnut salata esimerkiksi omaa päihteiden käyttöään, vaan apua on voinut hakea ilman, että asuminen on vaarantunut, Granfelt sanoo. Asunto ensin -mallia sovelletaan useissa Euroopan maissa. Sen mukaan asunto on edellytys muun muassa rikollisuudesta irrottautumiselle. Kun on turvallinen asunto, on mahdollista tarttua myös ongelmiin, jotka ovat ylläpitäneet asunnottomuutta ja rikoskierrettä. Asunto kuuluu kaikille riippumatta elämäntavasta. On ensiarvoisen tärkeää, että asumissosiaalisessa työssä ymmärretään, mitä vaikeuksia vankilassa ja rikoskulttuurissa eläminen tuottaa asumiselle ja miten se vaikeuttaa asioimista eri palveluissa. Keräämäni aineiston perusteella Silta-Valmennusyhdistys tekee tällä alueella oivallista työtä, sillä asiakkaat kokevat, että täällä tunnetaan heidän tilanteensa ja heistä tykätään, sanoo Granfelt. SILT A VALMENNUS