Kunnanhallitus 311 18.09.2017 Tekninen lautakunta 107 01.11.2017 Valtuustoaloite Lapeco-kuntayhtymästä eroamisen peruuttamiseksi 191/11.03.02/2010 Khall 18.09.2017 311 Khall 18.09.2017 311 Kunnanvaltuuston Oikeudenmukainen Kittilä-valtuustoryhmän ja Kokoo muk sen sekä vihreiden valtuustoryhmän aloite La pe co-kun tayhty mäs tä eroamisen peruuttamiseksi on jätetty 19.6.2017 kun nan valtuus ton kokouksen yhteydessä. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että Kittilän kunnanvaltuusto on ko kouk ses saan 25.1.2016 :n 7 kohdalla päättänyt Kittilän kunnan eroa mi ses ta Lapeco-kuntayhtymästä. Aloitteen mukaan kyseisestä kun nan val tuus ton päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hal linto-oi keu del le. Valituksessa on vaadittu valtuuston päätöksen ku moamis ta puutteellisen valmistelun vuoksi. Aloitteen mukaan Kittilän kunnan tulee perua päätöksensä erota Lape co-kun tayh ty mäs tä. Vt. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää saattaa Kunnanvaltuuston Oi keu den mu kainen Kittilä-valtuustoryhmän ja Kokoomuksen sekä vihreiden val tuusto ryh män aloitteen Lapeco-kuntayhtymästä eroamisen pe ruut ta misek si teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys Kittilän kunnalle jätehuollosta koituvista vuotuisista kus tan nuk sis ta mikäli Lapeco-jätehuoltokuntayhtymästä päätetään ero ta. Teknisen lautakunnan selvitys on tehtävä ja aloitteen pohjalta mah dol li set toimenpide-ehdotukset on tuotava kunnanhallituksen käsi tel tä väk si marraskuun ensimmäiseen kunnanhallituksen ko koukseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Kunnanvaltuuston Oikeudenmukainen Kittilä-valtuustoryhmän ja Kokoo muk sen sekä vihreiden valtuustoryhmän aloite La pe co-kun tayhty mäs tä eroamisen peruuttamiseksi on jätetty 19.6.2017 kun nan valtuus ton kokouksen yhteydessä. Valtuustoaloitteessa tuodaan esille, että Kittilän kunnanvaltuusto on
Teknlk 01.11.2017 107 Taustaa ko kouk ses saan 25.1.2016 :n 7 kohdalla päättänyt Kittilän kunnan eroa mi ses ta Lapeco-kuntayhtymästä. Aloitteen mukaan kyseisestä kun nan val tuus ton päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hal linto-oi keu del le. Valituksessa on vaadittu valtuuston päätöksen ku moamis ta puutteellisen valmistelun vuoksi. Aloitteen mukaan Kittilän kunnan tulee perua päätöksensä erota Lape co-kun tayh ty mäs tä. Vt. kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää saattaa Kunnanvaltuuston Oi keu den mu kainen Kittilä-valtuustoryhmän ja Kokoomuksen sekä vihreiden val tuusto ryh män aloitteen Lapeco-kuntayhtymästä eroamisen pe ruut ta misek si teknisen lautakunnan käsiteltäväksi. Teknisen lautakunnan tulee tehdä selvitys Kittilän kunnalle jätehuollosta koituvista vuotuisista kus tan nuk sis ta mikäli Lapeco-jätehuoltokuntayhtymästä päätetään ero ta. Teknisen lautakunnan selvitys on tehtävä ja aloitteen pohjalta mah dol li set toimenpide-ehdotukset on tuotava kunnanhallituksen käsi tel tä väk si marraskuun ensimmäiseen kunnanhallituksen ko koukseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Kittilän kunta on ollut perustamassa Lapin Jätehuolto kuntayhtymää (La pe co). Kuntayhtymä on perustettu 1.1.2006, jolloin pe rus so pimuk ses sa on määritelty kuntayhtymän tehtäväksi kuntalaissa (365/1995) ja jätelaissa (1072/1193) säädettynä jäsenkuntien yh teistoi min ta muo to na huolehtia jäsenkuntien jätehuollon toimialaan kuulu vien velvollisuuksien hoitamisesta sekä käytännön jä te huol to teh tävien järjestämisestä jätelaissa säädetyllä tavalla (Perussopimus 3 ). Kuntayhtymän perustajakunnat ovat Kittilän kunta, Kemijärven kaupun ki, Inarin kunta ja Sodankylän kunta. 1.7.2007 kuntayhtymän liittyi vät lisäksi Enontekiön kunta, Muonion kunta, Pelkosenniemen kun ta, Sallan kunta ja Savukosken kunta. Kuntayhtymän toimialue kat taa 20 % Suomen pinta-alasta mutta vain 0,2 % asukasmääräs tä. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yh ty mä kokouk ses sa on edustaja jokaisesta jäsenkunnasta. Ke sä kuus ta 2016 alkaen kuntayhtymän hallitus on yhdeksän jäseninen, jos sa edus ta ja jokaisesta kunnasta. Lapin Jätehuolto kuntayhtymän yhtymäkokous teki 2006 päätöksen
siir tyä kaikissa jäsenkunnissa kunnan järjestämään jät teen kul je tukseen vuoden 2008 alusta. Kuntayhtymässä investoitiin vuonna 2007 nel jä siirtokuormausasemaa sekä 2008 ja osin 2009 rakennettiin ja täy den net tiin aluekeräys- ja ekopisteverkostoa. Uuden jätelain velvoitteet ja tehtävät Uuden jätelain (646/2011) mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla jäte huol to vi ran omai nen, joka määritellään hallintosäännössä tai muussa johtosäännössä. Mikäli kunta päättäisi erota kun ta yh ty mäs tä, pitää sen järjestää viranomaistehtävät kunnassa. Kunnan jätehuoltoviranomaiselle kuuluvat mm. seuraavat tehtävät: jätehuoltomääräysten hyväksyminen jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen jätetaksan hyväksyminen jätemaksujen maksuunpano jätemaksumuistutusten käsittely jätemaksujen kohtuullistamispäätökset jätemaksun periminen jätteen kuljetusten rekisterin ylläpitäminen Uudessa jätelaissa on mahdollisuus kahteen kuljetusjärjestelmään: kun nan järjestämään ja kilpailuttamaan jätteenkuljetukseen (36 ) tai kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen (37 ), joka vas taa vanhan lain sopimusperusteista kuljetusta. Uudessa jä te laissa on määritelty edellytykset kiinteistönhaltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle: -tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syr ji mät tö min ehdoin -jätteenkuljetuksessa noudatetaan kunnan jätehuoltomääräyksiä -jäte toimitetaan kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan -jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle -päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yri tys ten ja viranomaisten toimintaan. Mikäli Kittilän kunta eroaisi kuntayhtymästä ja tavoitteena olisi siirtyä kiin teis tön hal ti jan järjestämään jätteenkuljetukseen, on sen tehtävä uu den jätelain mukainen em. selvitys. Kiinteistönhaltijan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymisen suu-
rim mak si haasteeksi muodostuisi uuden jätelain velvoite huolehtia sii tä, että käytettävissä on riittävän monipuoliset muut jä te huol to palve lut kiinteistökohtaisen keräyksen lisäksi, sekä että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin eh doin. Pinta-alaltaan laajoissa ja harvaanasutuissa kunnissa luo tetta vat kuljetuspalvelut syrjimättömin ehdoin on toteutettavissa käy tännös sä kunnan kilpailuttamana. Kiinteistön haltijoiden järjestämä jätteen kul je tus voi toimia isoissa taajamissa, joissa on useita yrittäjiä ja sen myötä markkinoilla syntynyt kilpailu. Pakkausjätteen osalta on täysi tuottajavastuu. Näin ollen kunnan täytyi si määrätä syntypaikkalajittelun ja täydentävän kunnallisen eril liske räyk sen laajuudesta ja kohteista. Tällä hetkellä kuntayhtymä neuvot te lee tuottajajärjestöjen kanssa asiasta ja tekee tarvittavat muutok set jätehuoltomääräyksiin. Jätelain 39 :n 2 momentissa on säädetty jätteenkuljettajalle eri tyinen tiedonantovelvollisuus eli vuosittain on annettava tiedot jä te huolto vi ran omai sel le kiinteistöistä, joilta jätettä on noudettu, jä te as tioi den tyhjennyskerroista kiinteistöittäin ja jätelajeittain. Kunnan jä te huol tovi ran omai sen on viivytyksettä merkittävä kuljetuksia kos ke vat tiedot jätelain 143 :ssä säädettyyn rekisteriin. Kunnalle jätehuoltokuntayhtymästä eroamisesta seuraavat vel voitteet Mikäli Kittilän kunta päättäisi erota Lapecosta, lankeaisivat mm. seuraa vat velvoitteet kunnalle: - noin 550.000 euron lunastukset Lapecon tekemiin investointeihin, suu rim pa na investointina Kittilän jäteasema ja lisäksi keräilypisteet joi ta kittilän kunnan alueella on 21 kappaletta. -investointien valtionosuuksien 288.000 mahdollinen palautus (valtion avus tus eh dois sa harkinnanvarainen) -jätehuoltoviranomaistehtävät (jätehuoltomääräykset, poikkeamisista päät tä mi nen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen (mah dol lises ti jätemaksutaksasta päättäminen, jätemaksujen maksuunpano, jä te mak su muis tu tus ten käsittely, jätemaksujen koh tuul lis ta mis päätök set) -aluekeräyspisteiden ja ekopisteiden valvonta ja maksuvalvonta (nämä tehtävät kuuluvat kunnan jätehuoltoviranomaiselle, vaikka kul jetus yrit tä jä laskuttaisi asiakkaita) ja tähän liittyvien mak su muis tu tuksien käsittely -sopiminen tuottajavastuualaisten jätejakeitten keräyksestä -siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman ylläpito, mahdolliset korjaukset, jär jes tet tä vä siirtokuljetus. (Siirtokuormaus- ja hyötyjäteasemaa ei voi da sulkea, koska esim. vaarallisen jätteen keräys on hoidettava ja li säk si on jätelain mukaan järjestettävä mahdollisuus eril lis ke räyk-
seen.) -jätelain 143 :n mukaisen kuljetustietorekisterin perustaminen ja yllä pi to -jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonnan järjestäminen (muu ten vesittyy jätelain periaate, että jokaisen jätteenhaltijan on kuu lut ta va jätehuollon piiriin) -tiedotus ja neuvonta -jätehuollon kehittäminen, esimerkiksi uuden jätelain mukaisten jätteen hyödyntämis- ja kierrätyspalveluiden luominen -siirtymisestä sopimusperusteiseen täytyy järjestää hallintolain 41 :n mukaiset kuulemiset -kunnan on kilpailutettava määrävuosin kaikki ulkoistettavat palvelut. Kunnan on perittävä lain mukaisesti järjestämästään jätehuollosta jäte mak sua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustan nuk set. Verovaroja jätehuollon järjestämiseen ei voi käyttää. Myös kirjanpito tulee jätehuollon osalta eriyttää kunnassa. Kaikki ulkoistettavat palvelut tulisi kunnan myös määrävuosin kil pailut taa. Käytännössä jätehuollossa voidaan ulkoistaa seuraavat tehtävät: jätteenkeräys- ja kuljetus loppusijoitus (tekeekö yrittäjä sopimuksen loppusijoituksesta vai kunta) asiakkaiden laskutus perintä siirtokuormaus - ja hyötyjäteaseman hoitaminen (mutta miten ku lut katetaan, esim. kunnan perimä perusmaksu) tiedotus ja neuvonta energiana hyödyntäminen vaarallisten jätteiden käsittely muiden hyödynnettävien jätteiden käsittely aluekeräys- ja ekopisteiden kunnossapito Kittilän kunnan oma järjestelmä vaatisi ainakin jätehuollosta vastaavan ja jäteaseman vastaanottohenkilön palkkaamista. Lisäksi laskutukseen tarvitaan resursseja, laskutuksia on kunnan alueella yli 10.000. Joonas Hokkanen on aikanaan laatinut selvitykset Lapecon perustamisvaiheessa ja tehnyt yhtymälle selvityksiä myöhemminkin. Tek ni nen osasto on pyytänyt tarjouksen Ramboll Oy / Joonas Hokka sel ta siitä, mitä kertaluonteisia kuluja muutos aiheuttaa, mitkä ovat investointikustannukset, Kittilän alueen vuotuiskustannukset ja eri kuljetusjärjestelmistä aiheutuvat kustannukset. Tämän työn arvo on 9.000 (alv 0%) lisättynä mahdollisilla matkakuluilla. Tekninen johtaja:
Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle edellä kerrotun tiedok si. Lisäksi lautakunta päättää todeta, että uuden jätelain mukaan kun nan tulee periä jätehuollon järjestämisestä aiheutuneet kulut jäte mak sui na, joten kunnalle ei niistä aiheudu kuluja. Sen sijaan arvio tu le vis ta jätehuoltomaksuista vaatisi ulkopuolisen asiantuntijan sel vityk sen. Kunnanhallitus harkitsee tilataanko Ramboll Oy:ltä asiaan tarkempi selvitys. Päätös: Hyväksyttiin.