Hallitus 159 19.11.2013 LIPPUJEN HINNOITTELUPERIAATTEET JA HINTASUHTEET UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA 1/07/72/720/2010 Hallitus 159 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento p. 4766 4210, Satu Rönnqvist p. 4766 4218 Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja koko seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuoden 2015 loppuun mennessä (LIJ2014-hanke). Tämän hankkeen rinnalla on valmisteltu seudun uutta taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykemalli (ns. kaarimalli) on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen noin vuonna 2017. Uusi vyöhykemalli mahdollistaa tariffijärjestelmän alueellisen laajentamisen ja erilaiset kuntarakennemallit. Vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. HSL:n hallitus päätti vyöhykekaarten rajoista kesäkuussa 2012. Uuden vyöhykemallin valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan päätöksiä lippujen hinnoitteluperiaatteista. HSL on pyytänyt kuntien lausunnot vyöhykekaarten ja lippulajien välisistä hintasuhteista sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteista. Hallitukselle esitellään kuntien lausunnot. Päätösehdotus valmistellaan hallituksen seuraavaan kokoukseen. Tausta ja tavoitteet Tulevaa taksa- ja lippujärjestelmää (TLJ) on valmisteltu vaiheittain vuodesta 2006 lähtien, jolloin käynnistettiin matkakorttijärjestelmän uudistamishanke (LIJ2014). Teknisen järjestelmän uudistaminen antaa mahdollisuuden uusia myös taksa- ja lippujärjestelmän periaatteita sekä varautua sen alueelliseen laajentamiseen. Tavoitteena on, että uusi taksa- ja lippujärjestelmä on kasvavan Helsingin seudun tarpeisiin soveltuva, hyvin toimiva sekä asiakkaan kannalta selkeä ja oikeudenmukainen järjestelmä, jota voidaan sen elinkaaren aikana tarvittaessa laajentaa vaiheittain. Nykyjärjestelmä perustuu vyöhykkeisiin, jotka määräytyvät kuntarajojen mukaan. Nykyjärjestelmän epäkohtiin kuuluvat kalliit lyhyet kuntarajan ylittävät matkat. Korkea hintaporras kuntarajalla ei tue kuntien yhteistoimintaa palvelujen järjestämisessä yli kuntarajojen. Helsingin seutu muodostaa yhteisen työssäkäyntialueen, jossa kuntarajoja ylitetään päivittäin säännöllisillä matkoilla. Seudun kunnat ovat pyrkineet kehittämään palvelujaan yhä enemmän yhdessä siten, että palveluja voidaan käyttää yli kuntarajojen. Nykyinen tariffijärjestelmä ei tue tätä
kehitystä. HSL:n hallitus käsitteli tulevan vyöhykemallin kaarten rajojen sijaintia ja lippujen hintasuhteita kokouksessaan 12.6.2012. Hallitus päätti kuntien lausuntoihin perustuen - tulevan taksa- ja lippujärjestelmän vyöhykekaarien rajoista: Uloimmat kaarten rajat tarkentuvat sitä mukaa, kun uusia kehyskuntia liittyy HSL:n jäseniksi. Kahden kaaren minimiosto on periaatteena A-, B- ja C-kaarten alueella kaikissa päälipputyypeissä eli kausi-, arvo- ja kertalipuissa. - lisävyöhykelipusta: Uudessa vyöhykemallissa otetaan käyttöön ns. lisävyöhykelippu. Kausilipun käyttäjä voi laajentaa matkustusaluettaan ostamalla matkakortin arvolla lisävyöhykelipun. Hallitus päätti, että lisävyöhykelipun hinta on sama kuin arvolipun hinta sillä vyöhykkeellä tai vyöhykkeiden yhdistelmillä, jolle matkustajan voimassa oleva kausilippu ei ulotu - raitiovaunulipusta: Nykytyyppinen, vain raitiovaunuissa kelpaava arvolippu toteutetaan myös uudessa järjestelmässä. HSL käynnisti jatkoselvityksen, jossa tarkasteltiin lippujen hintasuhteita kaarten ja lippulajien välillä sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteita. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin joukkoliikenteen käytön ja kuntatalouden näkökulmista. HSL:n järjestämän joukkoliikenteen kustannukset rahoitetaan pääosin lipputuloilla ja jäsenkuntien verovaroistaan maksamilla kuntaosuuksilla. Jäsenkunnat ovat asettaneet tavoitteeksi, että lipputuloilla katetaan noin 50 % kustannuksista. Vuonna 2012 lipputulot muodostivat 47,7 % ja kuntaosuudet 49,2 % tuloista. Valtion tuki oli 1 % ja muut tulot 2,1 %. Lausuntopyyntö HSL:n hallitus käsitteli lippujen hinnoitteluperiaatteista laadittuja selvityksiä 26.3.2013. Hallitus päätti esittää jäsenkunnille, että lippujen hinnoitteluperiaatteet uudessa vyöhykemallissa ovat pääpiirteissään seuraavat: - Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet: Aikuisten kausilipun hintataso 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella) on AB-kaarella 50 euroa, BC-kaarella 60 euroa, ABC-kaarella 90 euroa, D-kaarella 50 euroa ja ABCD-kaarella 140 euroa. - Lippulajien väliset hintasuhteet: Hinnoittelun lähtökohtana on aikuisten kausilippu/30 päivää. Arvolipun hinta saadaan kausilipun hinnasta jakamalla luvulla 25 26. Kertalipun hinta saadaan kertomalla arvolipun hinta luvulla 1,9 2,2. - Lapset ja nuoret: Lastenlipun ikärajaa korotetaan yhdellä ikävuodella, jolloin lipun voivat ostaa 7-17 -vuotiaat. Opiskelijalippu myönnetään 18 29 -vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville
sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Lasten ja opiskelijalippujen hinnat ovat 50 % aikuisten lipun hinnasta (kuten nykyisin). - Ikäihmiset: Perustetaan seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. - Lisäksi hallitus päätti pyytää kuntien kannanottoa siitä, voidaanko muiden alennus- ja vapaalippuihin sekä ilman lippua matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukeminen alennustai vapaalipuin siirtää kuntien ostopalveluiksi. Tällaisia ostopalveluita ovat jo nykyisin koululaisten lukukausiliput (kuntien opetus- ja sivistystoimet) sekä vammaispalvelulain piiriin kuuluville myönnetyt joukkoliikenteen vapaaliput (Espoon ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimet). Muutos lisäisi kuntalaisille eri sektoreiden kautta annetun tuen läpinäkyvyyttä ja siirtäisi harkinnanvaraisten sosiaalisten tukien myöntämisen oikealle sektorille HSL on saanut lausunnot kaikilta seitsemältä jäsenkunnaltaan, joita ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. KUUMA-komissio on antanut yhteisen Kuuma-seudun lausunnon; seutuun kuuluvat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Lisäksi Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ovat antaneet omat lausunnot. Järvenpää yhtyy Kuuma-seudun lausuntoon. Mäntsälällä ei ole huomautettavaa eikä lisättävää HSL:n hallituksen esitykseen. Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot ovat ottaneet kantaa seniorilippuun. Pääkaupunkiseudun kahtatoista ruotsinkielistä eläkeläisyhdistystä edustava Samrådet i SPF Helsingfors on lähettänyt vanhusneuvostojen esitystä tukevan kannanoton. Pääkaupunkiseudulla toimivat ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat lähettäneet kolmelle suurimmalle jäsenkunnalle oman kannanottonsa. Lausunnot ja kannanotot ovat liitteenä 3. Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Vyöhykekaarten hintasuhteilla on suuri vaikutus jäsenkuntien asukkaiden palvelutasoon ja kuntaosuuksiin. HSL:n hallitus esitti, että aikuisten kausilipun hintataso 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella) on AB-kaarella 50 euroa, BC-kaarella 60 euroa, ABC-kaarella 90 euroa, D-kaarella 50 euroa ja ABCD-kaarella 140 euroa. Jäsenkuntien näkemykset hallituksen esittämistä hintasuhteista eroavat toisistaan. Helsinki pitää tärkeänä, että yksittäisen HSL-alueen kunnan taloudellinen tilanne ja mahdollisuus tukea joukkoliikennettä eivät heikennä mahdollisuuksia kilpailukykyiseen lippujen hinnoitteluun koko HSL-alueella. Tämän vuoksi kahden vyöhykkeen alueet (AB ja BC) tulee voida hinnoitella erikseen. Tämä mahdollisuus sisältyy HSL:n esitykseen. Lisäksi kausilippujen erilainen hinnoittelu kuntalaisuuden perusteella tulee olla
mahdollista. Espoo edellyttää, että AB-lipun hinnan tulee olla samansuuruinen BC-lipun hinnan kanssa. Espoon asutus jakautuu B- ja C-kaarille. Asukkaiden tasavertainen kohtelu edellyttää, että lyhyet joukkoliikennematkat ovat Espoon kaikissa osissa samanhintaisia. Lisäksi Espoo esittää, että näiden lippujen hinta olisi HSL:n esittämää AB-lipun hintaa korkeampi, koska uudet vyöhykkeet tarjoavat nykyistä kunnan sisäistä lippua laajemman matkustusalueen. ABC-lipun osalta Espoo kannattaa HSL:n esitystä, koska lipun hinta ja käyttöalue vastaavat nykyistä seutulippua. Vantaa toteaa lausunnossaan, että vyöhykekaarten väliset hintasuhteet ovat merkittävin osatekijä uudessa järjestelmässä sekä matkustajien että kuntien kannalta. AB- ja BC-vyöhykkeiden lippujen on oltava samanhintaiset, jotta nykyjärjestelmän suuri vyöhykerajan aiheuttama hintaero alenee ja lähipalvelut ovat saavutettavissa samalla hinnalla eri puolella Vantaata asuville. Lipun hinnan on oltava vähintään 50 euroa, jotta Vantaan kaupungin kustannukset pysyvät kestävällä tasolla. Vantaa kannattaa HSL:n esitystä ABC-lipun hinnoittelusta. Vantaa pitää tärkeänä, että CD-vyöhykkeen ja BCD-vyöhykkeiden hinnat (90/120 euroa) olisivat edullisempia kuin HSL:n esityksessä, koska tämä alentaisi hintaporrasta Vantaan ja Keravan sekä Sipoon välillä. Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo esittävät yksimielisesti, että D-vyöhykkeen kausilipun hintataso tulee nostaa esitetystä 50 eurosta 60 euroon. Tällöin ero CD-lippuun kaventuu 30 euroon ja D-vyöhykkeen hinta on linjassa Keski-Uudenmaan seutulipun hintatasoon nähden. D-vyöhykkeen hintaa voi olla tarpeen tarkistaa tulevaisuudessa, kun uusia kehyskuntia liittyy HSL:n jäseniksi. Kuuma-komission lausunnossa ei oteta selvää kantaa hintasuhteisiin. D-kaaren hinnan korotus 60 euroon voisi olla kehyskuntien näkökulmasta perusteltua, joskin sillä arvellaan olevan joukkoliikenteen käytön tai matkojen suuntautumisen kannalta myös epäedullisia vaikutuksia. Komission mielestä D- ja E-kaarilla on voitava käyttää myös muita kuin HSL-lippuja riippumatta siitä, kuuluuko kunta HSL:ään vai ei. Tuusula viittaa lausunnossaan siihen, että kaarimallin käyttöönoton tietämille ajoittuu merkittäviä muutoksia HSL-alueen liikennejärjestelmässä, kun Länsimetro ja Kehärata tulevat käyttöön. Todennäköisesti HSL-alueen laajeneminen kehysalueelle tulee myös jollain lailla käsittelyyn. Tuusula ehdottaa, että vyöhykekaarten lippujen hintasuhteista ei tehtäisi toistaiseksi periaatepäätöstä vaan muodostettaisiin vain hintojen lähtötasoa, jolla kaarimalli otetaan käyttöön. Periaatepäätös tehtäisiin vasta muutaman toimintavuoden jälkeen, kun kaarimallin ja muiden järjestelmämuutosten vaikutuksista on todellista näyttöä. Lippulajien väliset hintasuhteet HSL:n hallitus esitti, että lippujen hinnoittelun lähtökohtana on aikuisten kausilippu/30 päivää. Arvolipun hinta saadaan kausilipun hinnasta jakamalla luvulla 25 26. Kertalipun hinta saadaan kertomalla arvolipun hinta luvulla 1,9 2,2.
Kaikki jäsenkunnat puoltavat hallituksen esitystä. Helsinki toteaa, että kertalippujen hinnan korotus suhteessa muihin lippuihin on kannatettavaa. Vaikka lipputuloja menetettäisiin kertalipun myynnin vähenemisenä, nopeuttaa ajoneuvossa tapahtuvan myynnin väheneminen liikennettä ja tekee liikennöinnistä täsmällisempää. Myös aiempien selvitysten perusteella joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta arvo- ja kausilippujen hintoja olisi tavoiteltavaa laskea ja kertalippujen hintaa korottaa. Espoo edellyttää lisäksi, että AB-vyöhykkeellä kerta- ja arvoliput ovat samanhintaisia kuin BC-vyöhykkeellä. Vantaa toteaa, että kertalippujen hinnannousu on korkea, mutta hyväksyttävä, koska se koskee satunnaisia matkustajia ja edesauttaa seudulla asuvia siirtymään arvolippujen käyttöön. Kauniainen toteaa, että kausilipuilla matkustavia suosiva hinnoittelu on onnistunut lähtökohta joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta. Kertalipun hinnankorotus kompensoituu matkustusalueen laajenemisena. Kauniainen kaipaa lisäksi edullista lyhyen matkan kertalippua täydentämään valikoimaa. Kerava pitää esitettyjä hintasuhteita perusteltuina ja kertalipun hinnankorotusta suhteessa muita lippuja enemmän toiminnan kannalta olennaisena. Lippujen hinnoittelulla varmistetaan, että HSL-kuntien maksama kuntaosuus kohdistuu vain jäsenkuntien asukkaiden matkustamisen tukemiseen. Kirkkonummi ja Sipoo pitävät hallituksen esitystä hyväksyttävänä. Kuuma-komission lausunnossa esitettyjä hintasuhteita pidetään kehyskuntien kannalta pääosin hyväksyttävinä, joskin arvolipun osalta esitetään varauksia. Tuusulalla ei ollut huomautettavaa hallituksen esitykseen. Lapset ja nuoret Lastenlippu Kaikki jäsenkunnat kannattavat lausunnoissaan HSL:n hallituksen esitystä siitä, että lastenlipun ikärajaa korotetaan yhdellä ikävuodella, jolloin lipun voivat ostaa 7-17 -vuotiaat. Nykyisin lastenlipulla saavat matkustaa 7-16 -vuotiaat. Lastenlipun alennus säilyy ennallaan (50 % aikuisen lipun hinnasta). Lastenlipun yläikärajan korottaminen vuodella lisää jäsenkuntien kustannuksia yhteensä noin miljoona euroa nykytilanteeseen verrattuna. Sipoo esittää lisäksi, että HSL osaltaan vaikuttaisi siihen, että lastenlipun ikärajat olisivat suunnitteilla olevassa, koko maan kattavassa lippujärjestelmässä saman kuin HSL:n.
Kuuma-komission lausunnossa lastenlipun ikärajaan ei oteta selkeää kantaa, koska kustannusvaikutuksia on selvitetty vain HSL-kuntien osalta. Tuusula ei näe syytä ikärajan nostoon. Tuusulan mielestä ikäluokittelun tulisi olla yhtenäinen HSL:n, VR:n ja valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän kesken. Opiskelijalippu HSL:n hallitus esitti, että opiskelijalippu myönnetään 18 29 -vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Opiskelijalipun alennus säilyy ennallaan (50 % aikuisten lipun hinnasta). Nykytilanteessa myös 30 vuotta täyttäneet opiskelijat voivat saada opiskelijalipun, jos he saavat Kelan myöntämää opintotukea. Opiskelijalipun osalta jäsenkuntien lausunnot poikkeavat toisistaan. Helsinki ei esitä muutoksia hallituksen esitykseen. Espoo puoltaa hallituksen esitystä sekä oppilaitoksen sijainnin rajaamista Helsingin seudun työssäkäyntialueen oppilaitoksiin. Espoo ei pidä perusteltuna 30 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden rajaamista opiskelija-alennuksen ulkopuolelle. Vantaa kannattaa HSL:n hallituksen esitystä. Kauniainen kannattaa opiskelijoiden nykyisten alennusperusteiden säilyttämistä ennallaan. Kerava toteaa, että opiskelijoiden matkustamista on syytä tukea. Kerava ei vastusta opiskelijalipun alennuksen muuttamista 30 %:iin, jos muutoksesta aiheutuva lipputulo merkittävässä määrin kompensoi lastenlipun ikärajan nostosta kunnalle aiheutuvaa lisäkustannusta. Kirkkonummi hyväksyy HSL:n hallituksen esityksen. Sipoo ei myöskään esitä muutoksia hallituksen esitykseen. Kuuma-komission lausunnossa todetaan, että kokonaiskuvan muodostamiseksi esityksen vaikutuksista koko KUUMA-seudulla edellyttäisi lasten, nuorten ja opiskelijoiden tekemien matkojen tarkempaa kuntakohtaista tutkimista. Helsingin seudun ylioppilas- ja opiskelijakunnat ovat lähettäneet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginhallituksille kannanoton. Siinä kiitetään HSL:n hallituksen kesäkuussa 2012 tekemää päätöstä kaarimaisista vyöhykkeistä sekä hallituksen 26.3.2013 tekemää esitystä, jossa opiskelija-alennus 50 % säilyy. Opiskelijajärjestöt haluavat, että alennus annetaan kaikille opiskelijoille, myös 30 vuotta täyttäneille. Lisäksi nykyisestä 30 vuotta täyttäneiden alennusoikeuden sitomisesta opintotuen saamiseen tulisi luopua. Ikäihmiset
HSL:n hallitus esitti, että perustetaan seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. Jäsenkunnat suhtautuvat esitykseen pääosin myönteisesti. Helsinki toteaa, että esitys seniorilipusta on liikennepoliittisesti kannatettava. Iäkkäitä tulisi mm. liikenneturvallisuussyistä kannustaa liikkumaan oman auton sijasta joukkoliikenteellä. Joukkoliikenteen kustannustehokkuuden näkökulmasta matkustajamääriä olisi kannatettavaa ohjata eri keinoin ruuhkien väliselle ajalle. Jos lipputyypistä saadaan myönteisiä kokemuksia, kannattaa ikärajan tarkistamista nuorempiinkin ikäluokkiin harkita taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Lisäksi Helsinki esittää, että Kelan maksamaa takuueläkettä ja Kelan maksamaa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä saaville toteutetaan 50 % alennus arvolippuun sitomatta sitä aikaan. Espoo puoltaa HSL:n hallituksen esitystä. Vantaa kannattaa HSL:n hallituksen esitystä ja toteaa, että se tukee Vantaan palvelulinjaston toteuttamista. Palvelulinjoja tullaan liikennöimään klo 9-14 välisenä aikana. Kauniainen toteaa, että seniorilipun käyttöönottaminen päiväsaikaan saattaisi olla jossain määrin sekä liikenneturvallisuutta edistävä tekijä että keino taata ruuhkahuippuja, mutta ei ole lähtökohtaisesti muuten kannatettava lipunhintojen alennusperuste. Vähävaraisuus ei liity ikään, ja ennemmin tulisi karsia automaattisia alennusryhmiä ja pyrkiä tukemaan muulla tavoin henkilöitä, joiden katsotaan olevan aidosti taloudellisen tuen tarpeessa. Mikäli ruuhkahuippujen tasaamista pidetään tavoiteltavana lippujen hinnoittelun keinoin, voitaisiin harkita kaikille myönnettävää alennuslippua, joka olisi voimassa esim. klo 10 14 välisenä aikana. Kerava kannattaa hallituksen esitystä. Kirkkonummi esittää, että seniorilippu on voimassa muulloin kuin ruuhka-aikoina klo 7-9 ja 15 17. Sipoo kannattaa hallituksen esitystä. Sipoo toteaa kuitenkin, että kylissä asuvat ikäihmiset eivät välttämättä pysty hyötymään tästä edusta puutteellisten liikenneyhteyksien takia. Kuuma-seudun lausunnon mukaan seniorilipun kokonaiskustannusvaikutusten arvioimiseksi tarvittaisiin tarkempi selvitys seniorilippuun oikeutettujen sekä heidän tekemiensä matkojen määristä ja suuntautumisesta kaikissa seudun kunnissa. Lausunnossa arvioidaan, että seniorilipun käyttöönotolla ei olisi merkittäviä vaikutuksia kehyskunnissa. Lippu tukisi lähinnä pyrkimyksiä vähentää Helsingin kantakaupungin ruuhkautumista.
Tuusulalla ei ole selkeää kantaa seniorilippuun. Tuusula pohtii, olisiko mielekästä tarkastella samankaltaisen lipputuotteen perustamista yleisemmin aikuisten ikäluokalle. Pääkaupunkiseudun vanhusneuvostot ovat lähettäneet HSL:lle 29.10.2013 kirjeen, jossa kannatetaan HSL:n hallituksen esitystä ja esitetään, että seniorilippu toteutetaan jo 1.1.2014 alkaen. Pääkaupunkiseudun kahtatoista ruotsinkielistä eläkeläisyhdistystä edustava Samrådet i SPF Helsingfors on lähettänyt vanhusneuvostojen esitystä tukevan kannantoton. Seniorilippua ei kuitenkaan ole perusteltua toteuttaa enää nykyiseen matkakorttijärjestelmään. Aikadifferoidun uuden lipputuotteen käyttöönotto edellyttäisi järjestelmämuutoksia, jotka voisivat vaarantaa uuden järjestelmän toteutuksen suunnitellussa aikataulussa. Muiden alennus- ja vapaalippuihin ja ilman lippua matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukemisen siirtäminen kuntien ostopalveluksi HSL:n hallitus pyysi lisäksi kuntien kannanottoa siitä, voidaanko muiden alennus- ja vapaalippuihin sekä ilman lippua matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukeminen alennus- tai vapaalipuin siirtää kuntien ostopalveluiksi. Tällaisia ostopalveluita ovat jo nykyisin koululaisten lukukausiliput (kuntien opetus- ja sivistystoimet) sekä vammaispalvelulain piiriin kuuluville myönnetyt joukkoliikenteen vapaaliput (Espoon ja Helsingin sosiaali- ja terveystoimet). Muutos lisäisi kuntalaisille eri sektoreiden kautta annetun tuen läpinäkyvyyttä ja siirtäisi harkinnanvaraisten sosiaalisten tukien myöntämisen oikealle sektorille. Lausuntojen perusteella asia on jäänyt lausunnon antajille epäselväksi ja asiaan kaivataan lisäselvityksiä. Helsingin mielestä ehdotus siitä, että kunnat suoraan ostaisivat omille erityisryhmilleen maksuttomat liput, on kannatettava. HSL:n tulisi jatkossakin harkita liikennepoliittisin perustein annettavat alennukset, mutta sosiaalisin perustein myönnettävien alennusten ja ilmaislippujen on syytä olla kunkin kunnan itse ratkaistavissa. Espoo vastustaa esitystä siirtää nykyisin alennuslippuja saavien eläkeläisten ja invalidien sekä maksuttomiin matkoihin oikeutettujen matkustamisen tukemista kuntien sosiaalitoimen (harkinnanvaraisena) ostopalveluna järjestettäväksi. Menettely siirtäisi näihin liittyvää virkatyötä HSL:stä kuntien vastuulle, mikä lisäisi byrokratiaa eikä lisäisi rahoituksen läpinäkyvyyttä. Vantaa edellyttää lisäselvityksiä siitä, miten muut alennus- ja vapaaliput olisivat toteutettavissa kuntien ostopalveluina huomioiden seudullisen tasapuolisuuden toteutumisen. Olisi syytä selvittää, löytyykö HSL-kuntien kesken yhteistä kantaa näihin, jolloin ne voitaisiin säilyttää HSL:n lippujärjestelmässä. Vantaan mielestä esimerkiksi kaikilla pyörätuolien
käyttäjillä tulisi olla oikeus matkustaa ilman lippua. Kauniainen katsoo, että alennuksia harkittaessa tulisi painottaa erityisesti liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisia seikkoja. Muut, sosiaalisin tai muin perustein esitetyt lipunhintojen alennukset eivät kuulu HSL:n harkintaan. Kauniainen kannattaa mahdollisten uusien alennus- ja vapaalippuihin oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukemisen siirtämistä kuntien ostopalveluiksi, jolloin tuki voidaan kohdentaa sitä aidosti tarvitseville. Kauniainen ei kuitenkaan kannata nykyisten kohderyhmien matkojen tukemisen siirtämistä ostopalveluksi, sillä kuntaosuus on muutenkin kasvamassa voimakkaasti. Alennusperusteet ja oikeus matkustaa ilman lippua tulee säilyttää ennallaan yhtenäisten seudullisten käytäntöjen vuoksi. Kerava arvelee, että muiden kuin liikennepoliittisin perustein myönnettävien alennus- ja vapaalippujen siirtäminen kuntien ostopalveluiksi lisäisi kunnissa tehtävän työn määrää. Merkittävimpien käyttäjäryhmien alennuskäytäntöjen tulee olla yhteneviä koko seudulla. Mahdollisuus kuntakohtaiseen harkintaan on kannatettavaa esimerkiksi erilaisten aktiiviryhmien osalta ja tällöin etuisuuden tulee aina ilmetä matkakortille ladattuna tietona. Kirkkonummi toteaa, ettei sillä ole nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuuksia ryhtyä hankkimaan asiakkaille lisäpalveluita. Kunta joutuisi maksamaan vapaakortit lisäpalveluna, koska millään matkustajaryhmällä julkisen joukkoliikenteen maksuton käyttömahdollisuus ei poista ainakaan kokonaan tarvetta yksilöllisiin taksimatkoihin. Sipoon mielestä koko seudulle olisi valittava yhteinen toimintamalli, mikäli tiettyjen alennus- ja vapaalippujen osalta siirrytään ostopalveluun. Ostopalveluihin siirtyminen tehostaisi ja yksinkertaistaisi todennäköisesti HSL:n palvelupisteiden toimintaa, jolloin syntyisi kustannussäästöjä. Kuuma-komissio toteaa, että ostosopimuksiin siirtyminen voisi lisätä kuntien tehtäviä ja kustannuksia. Kuuma-seudun kannalta on toivottavaa, että valittava toimintamalli on yhtenäinen koko seudulla. Myös erityisryhmien alennus- ja vapaalippuperiaatteita pohdittaessa tulee painottaa yhtenäisyyttä (esim. lastenvaunuja ja -rattaita koskeva käytäntö). Tuusulan lausunto myötäilee Kuuma-komission kantaa. Tuusula toteaa lisäksi, että HSL:n tulisi päättää ainakin liikenneturvallisuuteen perustuvat alennukset tai maksuttomat matkat. Näitä olisivat esim. pientä lasta lastenvaunuissa tai rattaissa kuljettavat sekä pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuvat henkilöt. Muita lausunnoissa esiin tuotuja kannanottoja Lipputuloilla katettava osuus kustannuksista Espoo ja Vantaa tiedostavat lausunnoissaan, että uusi vyöhykemalli lisää niiden kuntaosuuksia. Vantaa esittää, että uusi tariffijärjestelmä otetaan käyttöön vasta vuonna 2017. Lausuntopyynnössä käyttöönoton arvioitiin alkavan aikaisintaan vuonna 2016. Myös Kauniainen on huolissaan
kuntaosuutensa kasvusta. Muut jäsenkunnat korostavat lausunnoissaan, että kuntien rahoitusosuus ei saisi nousta nykyisestä ja lipputuloilla tulisi kattaa 50 % kustannuksista. Kerava toteaa, että HSL:ään ei-sopimussuhteessa olevien kuntien asukkaiden on maksettava matkalipustaan hinta, joka vastaa HSL:lle palvelun tuottamisesta aiheutuvia todellisia kustannuksia. Lippujen hinnoittelun vaikutukset kuntien ja valtion verotuloihin Tuleva taksa- ja lippujärjestelmä muuttaa todennäköisesti työmatkakuluista saatavien verovähennysten määrää. Muutoksen suuruus riippuu siitä, mikä tulee olemaan aikuisten 30 päivän kausilipun hinta ABC-alueella ja missä määrin verottaja ottaa huomioon uuden tariffijärjestelmän hinnoittelun hyväksyessään työmatkavähennyksiä. Tarkastelussa käytettyjen hinnoitteluvaihtoehtojen mukaan kunnallisverotulojen on arvioitu kasvavan Helsingissä 3-5 miljoonaa euroa vuodessa, Espoossa 1,5-3 miljoonaa euroa vuodessa ja Vantaalla 1-2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien osalta kausilippujen hinnoittelu säilyy nykytyyppisenä eikä vaikuta verovähennyksiin. Myös valtion verotulot voivat kasvaa tulevan taksa- ja lippujärjestelmän hinnoittelumuutosten myötä noin 5-10 miljoonaa euroa vuodessa. Helsinki katsoo, että HSL:n tulee edellyttää valtiolta, että tämä kuntien rahoittama valtion lisätulo (n. 5-10 miljoonaa euroa/vuosi) palautetaan kunnille lisäämällä vastaava summa Helsingin seudulle kohdistettavaan suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen. Ehdotus (SR) Hallitus päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot - käydä yleiskeskustelun ja antaa valmisteluohjeet - jättää asian pöydälle ja täydennettäväksi päätösehdotuksen osalta seuraavaan kokoukseen. Käsittely Päätös Osaston johtaja Pirkko Lento selosti asiaa. Hallituksen jäsenet Christel Liljeström, Jaana Pelkonen ja teknisen toimen johtaja Olavi Louko poistuivat kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana. Hallitus päätti jättää asian pöydälle. Liitteet 1. HSL:n hallituksen päätösote 26.3.2013 2. Lausuntopyyntö 3. Lausunnot ja kannanotot 4. Infopaketti lausunnonantajille 5. Kaarimallin vyöhykekartta