LIPPUJEN HINNOITTELUPERIAATTEET JA HINTASUHTEET UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA

Transkriptio

1 OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus LIPPUJEN HINNOITTELUPERIAATTEET JA HINTASUHTEET UUDESSA VYÖHYKEMALLISSA 1/ /2010 Hallitus 167 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Pirkko Lento p , Satu Rönnqvist p Helsingin seudun matkakorttijärjestelmä uusitaan ja koko seudulle toteutetaan ajantasainen matkustajainformaatiojärjestelmä vuoden 2015 loppuun mennessä (LIJ2014-hanke). Tämän hankkeen rinnalla on valmisteltu seudun uutta taksa- ja lippujärjestelmää. Uusi vyöhykemalli (ns. kaarimalli) on tarkoitus ottaa käyttöön järjestelmäuudistuksen ja matkakorttien vaihdon jälkeen noin vuonna Uusi vyöhykemalli mahdollistaa tariffijärjestelmän alueellisen laajentamisen ja erilaiset kuntarakennemallit. Vyöhykekaarten rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Pääkaupunkiseudun alueella (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa) on minimiostoksena kaksi kaarta. HSL:n hallitus päätti vyöhykekaarten rajoista kesäkuussa Uuden vyöhykemallin valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa tarvitaan päätöksiä lippujen hinnoitteluperiaatteista. HSL on pyytänyt kuntien lausunnot vyöhykekaarten ja lippulajien välisistä hintasuhteista sekä eri asiakasryhmien lippujen hinnoitteluperiaatteista. Hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan ja merkitsi tiedoksi kuntien lausunnot sekä jätti asian pöydälle. Hallitukselle esitellään pöydällepanon jälkeen tehdyt lisäselvitykset sekä päätösehdotus, joka pohjautuu pääpiirteissään lausunnolla olleeseen esitykseen. Kokouksen päätösote on esityslistan liitteenä 6. Kokouksen esittelyteksti sisältää ainoastaan edellisen kokouksen jälkeen tehdyt lisäselvitykset sekä päätösehdotuksen perusteluineen. Hallituksen kokouksen jälkeen tehdyt lisäselvitykset Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Vyöhykekaarten välisissä hintasuhteissa on tarkasteltu hallituksen pyynnöstä vaihtoehtoa, jossa AB=BC=55 euroa ja D=60 euroa. Tärkeimmät vaikutukset ovat seuraavat: - Helsingin rahoitustarve vähenee, koska AB-kaaren lipun pienikin hinnankorotus lisää Helsingin lipputuloja. Lausuntopyynnössä esitetty vaihtoehto vähentäisi Helsingin rahoitustarvetta lipputuen

2 OTE PÖYTÄKIRJASTA 2 osalta 1,2 milj. euroa ja uusi vaihtoehto vähentäisi sitä 8,8 milj. euroa vuoden 2020 tilanteessa. Helsinkiläisten joukkoliikenteen käyttö vähenisi lausuntopyynnön esitykseen verrattuna. - Espoon lisärahoitustarve lipputuen osalta olisi uudessa vaihtoehdossa suunnilleen sama 7 milj. euroa kuin lausuntopyynnön esityksessä (6,8 7,0 milj. euroa). Espoon maankäyttö jakautuu tasaisesti B- ja C-kaarille, jolloin AB-kaaren hinnan noustessa ja BC-kaaren hinnan laskiessa vaikutukset kumoavat toisensa. - Vantaalla lisärahoitustarve lipputuen osalta kasvaa uudessa vaihtoehdossa 7,1 milj. euroon, kun lausuntopyynnön esityksessä rahoitustarve on 5,7 6,0 milj. euroa. Nousu johtuu siitä, että Vantaan maankäyttö painottuu C-kaarelle, jossa uuden esityksen mukainen BC-kaaren hinta olisi alempi kuin lausuntopyynnön esityksessä. - Kauniaisten lisärahoitustarve lipputukeen pienenisi lausuntopyynnön esityksen mukaisesta 0,6 milj. eurosta 0,5 milj. euroon, jos AB-lipun hinta nousee 50 eurosta 55 euroon. - D-kaaren hinnan korotus 50 eurosta 60 euroon vaikuttaisi melko vähän jäsenkuntien rahoitustarpeeseen. D-kaaren lipun käyttö on ennusteen mukaan pientä verrattuna ABCD- ja BCD-lippujen käyttöön. Keravalle lausuntopyynnön esitys ei aiheuttaisi lisärahoitustarvetta, mutta uusi esitys pienentäisi rahoitustarvetta lipputukeen noin 0,1 milj. euroa. Kirkkonummella molemmat vaihtoehdot vähentävät kunnan rahoitustarvetta lipputukeen 0,7 milj. euroa. Sipoossa lausuntopyynnön esitys pienentää kunnan rahoitustarvetta lipputukeen 0,1 milj. euroa ja uusi vaihtoehto 0,2 milj. euroa. Selvityksen mukaan AB- ja BC-vyöhykkeiden hintasuhteet ovat kokonaisuuden kannalta tasapainoisemmat lausuntopyynnön esityksessä kuin uudessa vaihtoehdossa. Sen sijaan D-kaaren hinnan korotus 50 eurosta 60 euroon voi olla kehyskuntien kannalta perusteltua, joskin korotuksen arvioidut vaikutukset ovat melko pieniä. Lisätarkastelun tulokset on esitetty liitteessä 7. Kaarimallin vaikutus joukkoliikenteen käyttöön Kaarimalli lisää joukkoliikenteen käyttöä nykytilanteeseen verrattuna. Kaikissa hinnoitteluvaihtoehdoissa suuri osa nykyisistä ABC-aluetta vastaavan seutulipun käyttäjistä siirtyy tulevaisuudessa edullisempien AB- tai BC-lippujen käyttäjiksi. Edullisemmat hinnat lisäävät matkustamista joukkoliikenteellä yli kuntarajojen varsinkin pääkaupunkiseudulla. Hinnoittelu vaikuttaa muutoksen suuruuteen, mutta ei sen suuntaan. Liitteessä 7 on esitetty työn aikaisemmissa vaiheissa liikennemalleilla laaditut ennusteet: vaihtoehto 1a, jossa kaarten AB/BC/ABC hintasuhteet ovat 50/50/100, vaihtoehto 2a, jossa hintasuhteet ovat 50/60/100, ja vaihtoehto 3, jossa hintasuhteet ovat

3 OTE PÖYTÄKIRJASTA 3 60/60/100. Päätösehdotuksen perustelut Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Hallitukselle esitetään, että vyöhykekaarten väliset hintasuhteet (5 euron tarkkuudella, vuoden 2013 hintatasossa) ovat seuraavat: AB = 50 euroa, BC = 60 euroa, ABC = 90 euroa, ABCD = 140 euroa, BCD = 120 euroa, CD = 90 euroa ja D = 60 euroa. Esitys on sama kuin lausuntopyynnössä esitetty lukuun ottamatta D-kaaren hintaa, jota on korotettu lausuntopyynnössä esitetystä 50 eurosta 60 euroon. Helsingin kannalta päätösesitys vastaa lausuntopyynnön esitystä, johon Helsinki oli tyytyväinen. Helsingin rahoitustarve pienenee lipputuen osalta nykytasosta noin 1,2 milj. euroa vuoden 2020 tilanteessa. Lisäksi Helsinki edellytti lausunnossaan, että kausilippujen erilainen hinnoittelu kuntalaisuuden perusteella tulee olla mahdollista. Tämä on teknisesti mahdollista tulevassakin järjestelmässä. Kuntakohtainen hinnoittelu ei kuitenkaan ole tavoiteltavaa lippujärjestelmän selkeyden ja ymmärrettävyyden eikä seudullisen yhtenäisyyden kannalta. Espoo edellytti lausunnossaan, että AB- ja BC-kaarten hinta on sama ja korkeampi kuin 50 euroa/kk. Tältä osin päätösehdotus on Espoon lausunnon vastainen. Päätösehdotus tukee kuitenkin joukkoliikenteen pitkäjänteistä kehittämistä Espoossa, kun subventioaste ei nouse liian jyrkästi eikä palvelutasoa sen vuoksi jouduta laskemaan. Päätösehdotus kasvattaa Espoon lisärahoitustarvetta lipputukeen 6,8 7,0 milj. euroa/vuosi vuoden 2020 tilanteessa. Päätösehdotus kasvattaa Espoon subventioasteen yli 50 %:n, jos palvelutasoa samalla kehitetään kasvavaa kysyntää vastaavasti. Jos BC-kaaren hinta alennettaisiin AB-kaaren tasolle, Espoon lisärahoitustarve nousisi vielä 2,8 milj. euroa, jolloin lisärahoitustarve olisi noin 9,6 9,8 milj. euroa vuodessa. AB-kaaren hintaa ei voida korottaa suuremmaksi kuin noin 50 euroa, koska se vähentäisi varsinkin helsinkiläisten joukkoliikenteen käyttöä. Vantaa edellytti lausunnossaan, että AB- ja BC-kaarten hinta on sama ja vähintään 50 euroa. Tältä osin päätösehdotus on Vantaan lausunnon vastainen. Perustelut päätösehdotukselle ovat samat kuin Espoon kohdalla. Päätösehdotus kasvattaa Vantaan lisärahoitustarvetta lipputukeen 5,7 6,0 milj. euroa/vuosi vuoden 2020 tilanteessa. Jos myös BC-kaaren hinta olisi 50 euroa, Vantaalta edellytettävä lisärahoituksen tarve olisi noin 8,7 8,9 milj. euroa (2,9 3,0 milj. euroa suurempi). Lisäksi Vantaa esitti, että CD- ja BCD-vyöhykkeiden hinnat (90/120 euroa) olisivat edullisemmat kuin HSL:n esityksessä. Tämä ei kuitenkaan ole perusteltua, koska se lisäisi Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon rahoitustarvetta. Nämä kunnat ovat edellyttäneet, että niiden joukkoliikenteen subventioaste ei nouse. Kauniaisten osalta päätösehdotus on sama kuin lausuntopyynnössä.

4 OTE PÖYTÄKIRJASTA 4 Kauniaisten lisärahoitustarve lipputukeen on 0,6 milj. euroa vuodessa vuoden 2020 tilanteessa. Kauniaisten rahoitusosuus kasvaa merkittävästi nykytasosta, kun suurella osalla kauniaislaisia joukkoliikennematkat halpenevat. Toisaalta Kauniaisten kuntaosuus on asukasta kohden nykyisin pienempi kuin muiden pienten jäsenkuntien. Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon osalta esitys vastaa kuntien lausuntoja, joissa esitettiin D-kaaren hinnan korottamista 50 eurosta 60 euroon. Vaikutukset kuntien rahoitustarpeeseen ovat pieniä ja ne on esitetty edellä lisäselvitysten kohdalla. Kaarten välisiä hintasuhteita on perusteltua tarkastella uudelleen siinä vaiheessa, kun uudesta tariffijärjestelmästä on saatu kokemuksia esim. muutaman vuoden ajalta. Lippulajien väliset hintasuhteet Päätösesitys on lausuntopyynnön mukainen, koska kaikki jäsenkunnat ovat lausunnoissaan puoltaneet ehdotusta. Asiakasryhmät: Lapset ja nuoret Päätösesitys on lausuntopyynnön mukainen. Lastenlipun ikäraja on uudessa vyöhykemallissa 7-17 vuotta eli yläikäraja nousee yhdellä vuodella. Kaikki jäsenkunnat ovat kannattaneet muutosta. Muutos lisää kuntien rahoitustarvetta lipputukeen yhteensä vajaa 1,0 milj. euroa. Helsingin osuus on 0,4 milj. euroa ja Espoon ja Vantaan osuudet 0,2 milj. euroa kaupunkia kohden. Kauniaisten rahoitustarve lisääntyy 0,01 milj. euroa, Keravan ja Kirkkonummen 0,03 milj.euroa kuntaa kohden ja Sipoon 0,02 milj. euroa. Lastenlipun alennus on 50 % aikuisten lipun hinnasta kuten nykyisin. Opiskelijalippu myönnetään uudessa vyöhykemallissa vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville ja ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Päätösesitys vastaa Helsingin, Vantaan, Keravan, Kirkkonummen ja Sipoon lausuntoja. Espoo ja Kauniainen halusivat säilyttää oikeuden opiskelijalippuun myös 30 vuotta täyttäneillä, Kelan opintotukea saavilla henkilöillä. Opiskelijalipun alennus on 50 % aikuisten lipun hinnasta kuten nykyisin. Asiakasryhmät: Seniorit Päätösehdotus on lausuntopyynnön mukainen. Seniorilippu otetaan käyttöön uudessa vyöhykemallissa 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. Lippu on selkeyden vuoksi käytössä kaikkina viikonpäivinä, myös

5 OTE PÖYTÄKIRJASTA 5 viikonloppuisin. Päiväliikenteen ulkopuolisilla matkoilla senioreilta veloitetaan aikuisen arvolipun hinta. Päätösesitys vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Keravan ja Sipoon lausuntoja. Kauniainen ei kannattanut ehdotusta, vaan esitti pohdittavaksi alennuksen antamista kaikille. Kirkkonummi halusi laajentaa oikeutta myös muihin ruuhka-ajan ulkopuolisiin aikoihin. Seniorilippu lisää kuntien rahoitustarvetta yhteensä 2,4 milj. euroa. Helsingin osuus on 1,44 milj. euroa, Espoon 0, 59 milj. euroa ja Vantaan 0, 32 milj. euroa. Kauniaisten lisärahoitustarve on 0,04 milj. euroa. Keravalta, Kirkkonummelta ja Sipoolta tarvitaan lisärahoitusta 0,01 milj. euroa/kunta. Vanhusneuvostojen toivomusta seniorilipun toteuttamisesta jo vuoden 2014 alusta ei voida toteuttaa, koska se edellyttäisi muutoksia nykyiseen matkakorttijärjestelmään. Uusi lippu on mahdollisuus ottaa käyttöön vasta uudessa vyöhykemallissa. Muut alennus- ja vapaaliput sekä oikeus matkustaa ilman lippua Päätösehdotuksessa esitetään jatkoselvitysten laatimista muista alennus- ja vapaalipuista, oikeudesta matkustaa ilman lippua sekä mahdollisuuksia siirtää joidenkin asiakasryhmien joukkoliikennematkojen tukemista kuntien ostopalveluiksi. Selvitykset on syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (mm. VR, valtakunnallinen Piletti-järjestelmä). Ehdotuksen kokonaisvaikutukset kuntien rahoituskustannuksiin - Helsingin rahoitustarve pienenee joukkoliikenteen lipputuen osalta 2,9 milj. euroa ja arvioitu verotulojen lisäys huomioon ottaen yhteensä 5,9-7,9 milj. euroa - Espoon rahoitustarve kasvaa joukkoliikenteen lipputuen osalta 6,4 milj. euroa ja arvioitu verotulojen lisäys huomioon ottaen yhteensä 3,4-4,9 milj. - Vantaan rahoitustarve kasvaa joukkoliikenteen lipputuen osalta 5,3 milj. euroa ja arvioitu verotulojen lisäys huomioon ottaen yhteensä 2,8-4,3 milj. - Kauniaisten rahoitustarve kasvaa joukkoliikenteen lipputuen osalta 0,6 milj. euroa ja arvioitu verotulojen lisäys huomioon ottaen yhteensä 0,5-0,6 milj. euroa - Keravan rahoitustarve säilyy joukkoliikenteen lipputuen osalta ennallaan tai pienenee 0,03 milj. euroa - Kirkkonummen rahoitustarve pienenee joukkoliikenteen lipputuen osalta 0,74 milj. euroa

6 OTE PÖYTÄKIRJASTA 6 - Sipoon rahoitustarve pienenee joukkoliikenteen lipputuen osalta 0,14 milj. euroa Ehdotus (SR) Hallitus päättää, että 1) lippujen hinnoitteluperiaatteet uudessa vyöhykemallissa ovat seuraavat: - Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet: Aikuisten kausilipun hintataso 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella vuoden 2013 hintatasossa) on AB-kaarella 50 euroa, BC-kaarella 60 euroa, ABC-kaarella 90 euroa, ABCD-kaarella 140 euroa, BCD-kaarella 120 euroa ja D-kaarella 60 euroa. - Lippulajien väliset hintasuhteet: Hinnoittelun lähtökohtana on aikuisten kausilippu/30 päivää. Arvolipun hinta saadaan kausilipun hinnasta jakamalla luvulla Kertalipun hinta saadaan kertomalla arvolipun hinta luvulla 1,9-2,2. - Lapset ja nuoret: Lastenlipun ikärajaa korotetaan yhdellä ikävuodella, jolloin lipun voivat ostaa vuotiaat. Opiskelijalippu myönnetään vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Lasten ja opiskelijalippujen hinnat ovat 50 % aikuisten lipun hinnasta. - Ikäihmiset: Perustetaan seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä kaikkina viikonpäivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta. 2) Käynnistetään jatkoselvitys muista alennus- ja vapaalipuista, oikeudesta matkustaa ilman lippua sekä mahdollisuuksista siirtää joidenkin ryhmien joukkoliikennematkojen tukeminen kuntien ostopalveluiksi. Selvitys tehdään yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Käsittely Pöydille oli jaettu Östersundom-seura ry:n lähettämä sähköpostiviesti. Osaston johtaja Pirkko Lento ja Jyrki Rinta-Piirto Strafica Oy:stä selostivat asiaa. Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että 1) kohdan ensimmäiseen kappaleeseen lisätään sieltä puuttunut CD- kaaren 90 euroa. Lisäksi esittelijä muutti 2) kohtaa siten, että siihen lisätään: Selvitetään mahdollisuutta alentaa seniorilipun ikäraja 68 vuoteen tai vaihtoehtoisesti tarjota hiljaisen ajan lippua kaikille. Lisäksi selvitetään vammaisten alennuksen nostamista 25 % suuremmaksi. Keskustelun aikana Sirpa Hertell teki Martti Tieahon kannattamana ensimmäisen vastaehdotuksen siitä, että BC-kaaren hinta olisi 55 euroa esityksessä olevan 60 euron sijaan. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta osalta

7 OTE PÖYTÄKIRJASTA 7 poikkeava kannatettu muutosesitys, asiasta äänestettiin. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksessä pohjaehdotus on JAA ja Hertellin ehdotus EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 9 JAA-ääntä ( Ted Apter, Jaana Pelkonen, Janne Tähtikunnas, Markku Weckman, Tarja Kantola, Jukka Hako, Pekka M. Sinisalo, Björn Månsson ja Risto Rautava). 5 EI-ääntä ( Sirpa Hertell, Ville Ylikahri, Hanna Valtanen, Martti Tieaho ja Hanna Mithiku). Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus on voittanut äänin 9-5. Sirpa Hertell teki Hanna Valtasen kannattamana vastaehdotuksen opiskelija-alennuksen yläikärajan poistosta. Esittelijän ehdotuksessa alennuksen yläikäraja oli 29 vuotta. Koska oli tehty pohjaehdotuksesta osalta poikkeava, kannatettu muutosesitys, asiasta äänestettiin. Puheenjohtaja totesi, että äänestyksessä pohjaehdotus on JAA ja Hertellin ehdotus EI. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 8 JAA-ääntä ( Ted Apter, Jaana Pelkonen, Janne Tähtikunnas, Markku Weckman, Tarja Kantola, Jukka Hako, Pekka M. Sinisalo, Risto Rautava). 6 EI-ääntä ( Sirpa Hertell, Ville Ylikahri, Hanna Valtanen, Martti Tieaho ja Hanna Mithiku, Björn Månsson). Puheenjohtaja totesi, että pohjaehdotus on voittanut äänin 8-6. Hallituksen jäsenet Sirpa Hertell ja Martti Tieaho jättivät eriävän mielipiteen. Päätös Hallitus päätti, että 1) lippujen hinnoitteluperiaatteet uudessa vyöhykemallissa ovat seuraavat: - Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet: Aikuisten kausilipun hintataso 30 päivän kohdalla (5 euron tarkkuudella vuoden 2013 hintatasossa) on AB-kaarella 50 euroa, BC-kaarella 60 euroa, ABC-kaarella 90 euroa, ABCD-kaarella 140 euroa, BCD-kaarella 120 euroa, CD-kaarella 90 euroa ja D-kaarella 60 euroa. - Lippulajien väliset hintasuhteet: Hinnoittelun lähtökohtana on aikuisten kausilippu/30 päivää. Arvolipun hinta saadaan kausilipun hinnasta jakamalla luvulla Kertalipun hinta saadaan kertomalla arvolipun hinta luvulla 1,9-2,2. - Lapset ja nuoret: Lastenlipun ikärajaa korotetaan yhdellä ikävuodella, jolloin lipun voivat ostaa vuotiaat. Opiskelijalippu myönnetään vuotiaille vakinaisesti HSL-alueella asuville sekä ulkomaalaisille vaihto-opiskelijoille, jotka täyttävät muut opiskelijalipun myöntämisperusteet. Lasten ja opiskelijalippujen hinnat ovat 50 % aikuisten lipun hinnasta. - Ikäihmiset: Perustetaan seniorilippu 70 vuotta täyttäneille vakinaisesti HSL-alueella asuville. Lippu on päiväliikenteessä kaikkina viikonpäivinä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun alennus on 50 % aikuisten arvolipun hinnasta.

8 OTE PÖYTÄKIRJASTA 8 2) Käynnistetään jatkoselvitys muista alennus- ja vapaalipuista, oikeudesta matkustaa ilman lippua sekä mahdollisuuksista siirtää joidenkin ryhmien joukkoliikennematkojen tukeminen kuntien ostopalveluiksi. Selvitys tehdään yhteistyössä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Selvitetään mahdollisuutta alentaa seniorilipun ikäraja 68 vuoteen tai vaihtoehtoisesti tarjota hiljaisen ajan lippua kaikille. Lisäksi selvitetään vammaisten alennuksen nostamista 25 % suuremmaksi. Liitteet 1. HSL:n hallituksen päätösote (jaettu esityslistan liitteenä) 2. Lausuntopyyntö (jaettu esityslistan liitteenä) 3. Lausunnot ja kannanotot (jaettu esityslistan liitteenä) 4. Infopaketti lausunnonantajille (jaettu esityslistan liitteenä) 5. Kaarimallin vyöhykekartta (tarkistettu liite) 6. HSL:n hallituksen päätösote (uusi liite) 7. Lisäselvitykset (uusi liite) 8. Päätösehdotuksen kokonaisvaikutukset kuntien rahoituskustannuksiin (uusi liite) 9. Hallituksen jäsenten Sirpa Hertellin ja Martti Tieahon eriävä mielipide. 10. Östersundom-seura ry:n lähettämä sähköpostiviesti. Täytäntöönpano Päätösote lausunnonantajille ja kannanotot lähettäneille Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä HSL:n kirjaamossa Todistan pöytäkirjanotteen oikeaksi Helsingissä

9 OTE PÖYTÄKIRJASTA 9 pöytäkirjanpitäjä OIKAISUOHJE JA VALITUSOSOITUS HANKINTAPÄÄTÖKSEEN Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksikön julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun hankintame nettelyssä tehtyyn ratkaisuun voidaan hakea muutosta vaatimalla hankintayksiköltä oikaisua (hankintaoi kaisu). Asia voidaan myös saattaa vali tuksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää vesi ja ener giahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivan yksi köiden hankinnoista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 12 :n mukaisen kynnysarvon. Edellä mainitun kynnysarvon alittavaan hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) hankintaoikaisua koskevia säännöksiä, jos hankintayksikkö on valtio, kunnan tai kuntayhtymän viranomainen, liikelaitos, julkisoikeudel linen laitos tai edellä mainittujen ta hojen muodostama yhteenliittymä.

10 OTE PÖYTÄKIRJASTA 10 Oikaisuohje Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankin taoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt eh dokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasia kirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvi tystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vas taavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapu nut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemänte nä päivänä sen lä hettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksian totapaa, tiedoksianto katsotaan tapah tuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Hankintaoikaisua koskevan vaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan ni mi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä PL 100, HSL Käyntiosoite: Opastinsilta 6 A, Helsinki Sähköposti: hsl@hsl.fi Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla ha kea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsitel täväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markki naoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai

11 OTE PÖYTÄKIRJASTA siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätök sestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteelli nen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasia kirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvi tystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vas taavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapu nut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemänte nä päivänä sen lä hettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksian totapaa, tiedoksianto katsotaan tapah tuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjeste lyyn perustuvan han kinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelin numero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskir jelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin va littaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, kuten hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeu den virka-ajan päät tymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähkö postin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäi vänä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojal la.

12 OTE PÖYTÄKIRJASTA 12 Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattami sesta markkinaoikeu den käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön edellä mainittuun osoitteeseen. Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot Markkinaoikeus Radanrakentajantie 5, Helsinki. Puhelin: , Faksi: , Sähköposti: