TOIMINTAKERTOMUS 2013 KESKIPISTE-LEADER RY
HUOMAUTUS: Tässä raportissa kerrotut asiat ja johtopäätökset ovat syntyneet Leaderhallituksen ja toimihenkilöiden kokouksissa ja muun normaalin toiminnan yhteydessä. Toimihenkilöt ovat koonneet raportin hallituksen ohjeiden ja valvonnan mukaisesti. Raportin tekstit ovat toimihenkilöiden muotoilemia ja jäsentämiä ellei asiayhteydessä erikseen muuta mainita.
Sisältö 1. Yleistilanne vuonna 2013... 4 2. Hanketoiminnan keskeinen sisältö... 6 2.1 Saapuneet hakemukset... 6 2.2 Yritys- ja hanketuilla saavutettuja tuloksia... 9 2.3 Hyviä hankkeita... 9 2.4 Toimintarahan seuranta... 9 3. Yhdistyksen säännöt, jäsenistö ja henkilöstö sekä hallitus... 11 4. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet... 13 5. Suunnitellut ja toteutetut arviointitoimet... 15 5.1 Ulkopuolinen arviointi... 15 5.2 Itsearviointi... 15 6. Leader-ryhmän onnistumiset ja ongelmakohdat... 17 6.1 Ohjelmatyön onnistumiset... 17 6.1.1 Kehittämisohjelman toteutuminen... 17 6.1.2 Leader-ryhmän rooli aluekehittäjänä... 18 6.1.3 Verkostoituminen... 18 6.2 Ohjelmatyön ongelmakohdat... 19 7. Leader-toiminnan onnistumiset ja ongelmat valtakunnan tasolla... 20 7.1 Onnistumiset... 20 7.2 Ongelmakohdat... 21 8. Kuvaus yhdistyksen muusta toiminnasta... 22 8.1 Nuoriso-Leader... 22 8.2 Yhteisö-Leader... 22 8.3 Kalatalousohjelma... 22 8.4 EVS European Voluntary Service... 22 9. Tuloslaskelma ja tase... 24 10. Tulevaisuuden suunnitelmat... 27 LIITTEET Liite 1 Hallituksen kokoonpano 2013 Liite 2 Rahoituskehys 2013 / Leader-hallituksen päätöksillä sidotut varat vuonna 2013 Liite 3 Hankeluettelo 2013 / Leader-rahoitetut hankkeet vuonna 2013 Liite 4 Lehtileikkeitä
1. Yleistilanne vuonna 2013 Vuosi 2013 oli rahoituksen kannalta ohjelmakauden 2007-2013 viimeinen kokonainen vuosi. Hanketoiminta oli aktiivista ja erityisesti yhteisöjen investointihankkeita oli runsaasti. Hanketoiminnan rinnalla valmisteltiin täydellä teholla uuden kauden ohjelmatyötä. Keskipiste-Leaderin käsittelyyn tuli yli 50 uutta tukihakemusta. Lisäksi Leader-yhdistys teki 21 myönteistä rahoituspäätöstä nuorten omiin Nuoriso-Leader hankkeisiin. Keskipiste-Leaderin ohjelmakauden 2007-2013 aikana myöntämien hanke- ja yritystukien yhteismäärä on suurin kaikista Suomen Leader-ryhmistä. Erityisesti yritystukia on reilusti muita enemmän. Hanke- ja yritystukien viranomaispäätösten saaminen ELYkeskuksesta on nopeutunut ohjelmakauden loppupuoliskolla. Keskipiste-Leaderin rahoituskehys vuodelle 2013 sidottiin viranomaispäätöksillä kokonaisuudessaan. Myös maksatusten käsittelyaikaa on saatu lyhennettyä, mutta päätösten viipyminen ELY-keskuksessa muodostaa edelleen pullonkaulan hankeprosessiin. Yhdistyksen henkilöstössä tapahtui muutamia muutoksia. Toiminnanjohtajana jatkoi Ilkka Peltola ja hankeneuvojana Anni-Mari Isoherranen. Rieska-Leaderin kanssa yhteistä maksatusneuvojan tehtävää hoitanut Riikka- Maria Talus jäi vanhempainvapaalle keväällä. Sijaiseksi valittiin Laura Jalonen toukokuun alusta alkaen. Hankeaktivaattoreista Mimmi Seppä jatkoi työtään Yhteisöhautomo-hankkeessa. Johanna Kiviniemi siirtyi toisen työnantajan palvelukseen ja hänen tilallaan hankeaktivaattorina aloitti Päivi Vähäaho toukokuussa. Yhdistyksen hallituksessa vaihtui viisi varsinaista ja neljä varajäsentä. Puheenjohtajana toimi maaseutupäällikkö Mikko Äijälä Siikalatvalta ja varapuheenjohtajana Laimi Shemeikka Pyhäjärveltä. Yhdistyksen 15-jäseninen hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin huhtikuussa Nivalassa ja syyskokous marraskuussa Haapavedellä. Vuosikokouksiin osallistui 69 henkilöä. Yhdistyksen jäsenmäärää oli vuoden 2013 lopussa 244, joista henkilöjäseniä 195 ja yhteisöjäseniä 49. 4
Aktivointityöhön on saatu uudenlaista otetta maakunnallisen Yhteisöhautomo -hankkeen avulla. Keskipiste- Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on edennyt erittäin hyvin ja pääosa tavoitteista on ylittynyt. Kansainvälistymiseen ja sen aktivointiin on tuotu hanketoiminnan lisäksi uudenlaisia toimintatapoja. EVSnuorisovaihto-ohjelma on tuonut kansainvälistymisen lähemmäs arkipäivää ja normaalia paikallista kehittämistä. EVS-ohjelman kautta syksyllä 2012 saapuneet nuoret Kreikasta ja Espanjasta jatkoivat vaihtoaan myös vuoden 2013 aikana. Leader-ryhmien strategioiden 2014-2020 ensimmäiset versiot jätettiin kesäkuussa 2013 Maa- ja metsätalousministeriöön, joka antoi niistä palautetta syksyllä. Strategiatyön viimeistely ja Leader-ryhmien valinta siirtyi vuoteen 2014. Keskipiste-Leaderin hallituksen jäsenten perustama Green Care -työryhmä jatkoi yhteistyötään peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Helmen kanssa. Nuoriso- Leader rahoitustoimintaa jatkettiin ja kehitettiin myös yritystoimintaa mahdollistavaan suuntaan. Yhteisöjen pienimuotoisen toiminnan tukemiseen kehiteltiin Yhteisö-Leader rahoitusväline. Hankeaktivaattori Päivi Vähäaho tutustui syyskuussa Tanskan maaseudun kansainväliseen nuorisotoimintaan Youth in Action ohjelman International Rural Villages -opintomatkalla yhdessä suomalaisten, tanskalaisten ja sveitsiläisten toimijoiden kanssa. 5
2. Hanketoiminnan keskeinen sisältö 2.1 Saapuneet hakemukset Vuoden 2013 aikana vastaanotettiin 54 uutta tukihakemusta. Lisäksi käsiteltiin vuodelta 2012 siirtyneet peräti 32 hakemusta Edellisvuosien tapaan aktiivisia hakijoita olivat erityisesti pienyritykset. Myös yhteisöt innostuivat kehittämään toimintojaan esimerkiksi toiminnallisten investointien kautta. Hakemuksista 50 sai myönteisen lausunnon Keskipiste- Leaderin hallitukselta. Lisäksi neljä ympäristöhanketta sai linjan 2 mukaisen myönteisen lausunnon. Yhdeksään hakemukseen tehtiin kielteinen päätös ja 12 peruuntui. Lisäksi yksi isompi yritystukihakemus, kustannusarvioltaan 105 000e, siirrettiin ELY-keskuksen käsittelyyn. Kaksi hanketta palautettiin hakijalle, koska rahoituskehys loppui ja hanketukien osalta ohjelmakauden päätöksenteko päättyi vuoden 2013 lopussa. Kahdeksan yritystukihakemusta siirtyi vuoden 2014 käsittelyyn, odottamaan mahdollista lisärahoitusta. Investointeja oli hanke- ja yritystuissa yhteensä 37 kpl ja kehittämistukia 13 kpl. Usein yritystukia haettiin samalla kertaa kokonaisvaltaisesti niin investointiin kuin kehittämis- ja käynnistystoimiin. Yleishyödyllisillä investoinneilla tuettiin 13 kohdetta. Koordinointihankkeita ei haettu, koska toimintamalli ei Keskipiste-Leaderin näkemyksen mukaan vastaa sitä tarvetta johon hankemalli on pyritty kehittämään. Sen sijaan kehitettiin Keskipiste-Leaderin oma Yhteisö- Leader rahoitusväline yhdistysten pienten hankkeiden toteuttamiseen. Yhteisö-Leader otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. Nuoriso-Leader hankkeita rahoitettiin vuonna 2013 yhteensä 21 kpl. Mukaan mahtui 14 yhteisten harrastusvälineiden hankintaa, kolme kerhojen tai kurssien järjestämiseen liittyvää hanketta, kaksi yrittäjyysteemaista hanketta ja yksi tapahtuman järjestäminen sekä yksi kokoontumistilan sisustamishanke. Hyväksytyistä hakemuksista 31 koski yritystukia ja 19 hanketukia. Taulukossa seuraavalla sivulla on esitetty hakemukset toimenpiteittäin. 6
Toimenpide Hankkeet kpl 2013 Hankkeet kpl 2007 2013 411. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 0 2 412. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 4 6 413. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen 50 285 421. Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 0 27 YHTEENSÄ 54 320 7
MÄÄRÄLLISET TULOSTAVOITTEET 2007-2013 Tavoite 2007-2013 2013 Tulos 2007-2013 Leader-tilaisuuksien lukumäärä/osallistujien määrä, kpl 128/1500 23/461 238/2662 (miehet/naiset, joista nuoret) 750/750/150 232/229/58 1327/1325/164 Leader-hallituksen kokoukset 40 9 56 Leader-yhdistyksen vuosikokoukset 14 2 14 Leader-hankekoulutustilaisuuksien lukumäärä 14 0 13 Kyläillat ym. tilaisuudet, joissa toimihenkilöt luennoineet Leader-toiminnasta 30 12 79 Viranomaistilaisuudet * 20 32 Muut * 10 52 * seuranta lopetettu, ei informatiivista tietoa Yhdistyksen jäsenmäärä 250 244 Leader-toimiston käsittelemien hankehakemusten määrä, kpl 280 54 441 Rahoitettujen hankkeiden määrä, kpl 250 50 320 Yhteisöjen hankkeita 125 19 119 Yrityshankkeita 125 31 201 Investointihankkeita ja -toimenpiteitä 110 37 191 Kehittämishankkeita, joista 105 13 144 - elinkeinojen kehittämishankkeita 35 3 12 - yleisiä kehittämishankkeita 40 1 40 - esiselvityksiä 30 2 21 - yritysten kehittämis- ja käynnistystuet 7 72 Koulutushankkeita 10 0 4 Erityisympäristötuet 5 4 6 Koordinointihanke 5 0 0 Kansainvälisiä hankkeita 15 0 1 Leader-yhdistyksen toimittamien lehtien, esitteiden tms. lukumäärä 15 1 8 Leader-yhdistyksen toiminnasta kertovat lehtileikkeet, haastattelut 70 142 1129 Leader-toimihenkilöiden tai hallituksen jäsenten edustus maaseudun kehittämistyön työryhmissä tai laajemmissa ohjausryhmissä, kpl 10 8 11 Leader-yhdistys välittäjäorganisaationa maaseudun kehittämistehtävissä 2 4 4 8
2.2 Yritys- ja hanketuilla saavutettuja tuloksia Kehittämisohjelman hyvä toteutuminen näkyy hanke ja yritystuilla saavutettuina konkreettisina tuloksina. Vuoden 2013 lopun tilanteen mukaisesti yritystuilla on vaikutettu 75 uuden yrityksen ja henkilötyövuosina mitattuna 119 uuden työpaikan syntymiseen. 2.3 Hyviä hankkeita Leader-tuen saaminen erityisesti yrityksen perustamisvaiheessa on osoittanut paikkansa varsinkin Keskipiste- Leaderin alueella. Myös toimivat yritykset ovat hakeneet ahkerasti Leader-tukea, joka vaikuttaa myönteisesti yritysten palveluiden tai tuotteiden kehittymiseen. Vuonna 2013 yritykset jättivät hakemuksia normaaliin tahtiin. Alueelle tyypilliseen tapaan eniten tukia hakivat erilaiset pienet tuotantoyritykset aloitusvaiheen investointeihin ja toisaalta taas toiminnan kehittämiseen. Myös yksittäisille käsityö-, sisustus-, matkailu-, maatilamatkailu- ja hoivapalveluyrityksille myönnettiin tukea. Käynnistystukea ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamiseen myönnettiin tänäkin vuonna useampaan yritykseen toiminnan laajentuessa. Myös uusia yrityksiä perustettiin, kuten lähienergiaa biokaasusta tuottava yritys. Vanhusten perhehoidon mallia on puolestaan lähdetty toteuttamaan alueella useamman yrityksen voimin. Erilaisia kyläinvestointeja rahoitettiin edelleen useita vuonna 2013. Kyläläiset ja muut yhteisöt ovat innostuneet rakentamaan tai kunnostamaan yhteiseen käyttöön esimerkiksi Koskenperän tanssilavan Nivalaan, yhteissaunan Pyhännän Ahokylälle sekä Hyvölänrannan kesäteatterin katsomon Kestilään. Lisäksi kunnostettiin useampia kylätaloja ja tupia eri puolilla aluetta. Naapurikyliltä saatujen hyvien esimerkkien myötä kylien lähiliikuntapaikkojen rakentaminen jatkui tänäkin vuonna ahkerasti. Myös maastopyöräreitistöjä rakennettiin. Alueen elinkeinojen kehittämiseksi aloitettiin mm. Kalastusmatkailu mahdolliseksi sekä Vihreän energian tuotantoalue hankkeet. Alueen mikroyrittäjien hyvinvointia selvitettiin tutkimuksen avulla. 2.4 Toimintarahan seuranta Keskipiste-Leaderin toimintaa on hallinnoitu vuoden 2013 aikana pääsääntöisesti toimintarahan avulla. Nuoriso- ja kansainvälisyysaktivointia on tehty myös Yhteisöhautomo hankkeen voimin. Tässä vuosiraportissa kerrotut asiat ja raportoidut tulokset ovat toimintarahan seurantaa, ellei erikseen muuta mainita. Leader-hallitus toimii toimintarahan ohjausryhmänä. Taloustilannetta seurataan jokaisessa Leader-hallituksen kokouksessa ja luonnollisesti myös toiminnan toteutumista suunnitelmien mukaisesti. Hallitus hyväksyy vuosiraportit ja maksatukset toimitettavaksi ELY-keskukseen. Vuotta 2012 koskeva vuosiraportti toimitettiin ELY-keskukseen helmikuun lopussa 2013 ja maksatushakemukset toukokuussa ja heinäkuussa. Maksatuspäätökset toimintarahan osalta tulivat ELY-keskuksesta kesäkuussa ja lokakuussa 2013. Nykyisen toimintarahan turvin työskentelevät toiminnanjohtaja, hankeneuvoja sekä osin maksatusneuvoja. Toimintarahan riittävyys on suunniteltu vuoden 2014 loppuun asti. Hankeaktivaattorit työskentelevät hankerahoituksella. Henkilöstöä kannustetaan jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi hankeneuvoja täydentää osaamistaan johtamisopinnoilla. 9
HANKKEIDEN MÄÄRÄLLISIÄ TULOKSIA 2007-2013 Tulos Tavoite 2007-2013 Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet työpaikat, htv 70 118,86 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 62,81/ 56,05/ 17,75 Ohjelman / hankkeiden ansiosta säilyneet työpaikat, htv 60 80,55 (miehet/naiset, joista nuoret) 30/30/15 56 /31,55 / 5,75 Hankkeiden toteutusaikainen työllistävyys, htv 70 31,77 (miehet/naiset, joista nuoret) 35/35/15 16,4/15,37/2 Ohjelman / hankkeiden ansiosta syntyneet uudet yritykset, kpl 40 75 Uusien innovaatioiden lukumäärä, kpl (tuote-, palveluinnovaatiot ym.) Hankkeiden järjestämien tilaisuuksien / osallistujien lukumäärä, kpl Koulutukseen osallistuneiden / opiskelijatyöpäivien lukumäärä, kpl 200 5* 1500/25000 0* 4000 / 2500 173 / 911,69 opt** KANSAINVÄLISTEN HANKKEIDEN TULOSTAVOITTEET * - hankkeissa mukana olleet organisaatiot / toimijaryhmät, kpl 40 7 - hankkeiden tilaisuuksissa mukana olleet ihmiset 1000 0 (miehet/naiset, joista nuoret) 500/500/300 0 - uudet yhteistyömuodot, kpl 10 2 - syntyneet / säilytetyt työpaikat / toteutusaikainen työllistävyys, htv 10 1 - syntyneet uudet yritykset, kpl 2 0 * Indikaattoritietoja ei ole nykyisestä hankejärjestelmästä saatavissa ** Indikaattorit ja lomakkeet vaihdelleet vuosittain, joten tilastointi eri vuosina epäloogista 10
3. Yhdistyksen säännöt, jäsenistö ja henkilöstö sekä hallitus Keskipiste-Leader ry:n hallintomalli säilyi vuonna 2013 entisellään. Hallituksessa on ollut vuoden 2011 alusta lähtien 15 varsinaista ja varajäsentä ja yksi on 15-25 - vuotias nuorisojäsen. Hallituksen jäsenmäärä mahdollistaa täsmälleen yhtä suuren edustuksen kuhunkin kolmikannan mandaattiin. Yhdistyksen jäsenmäärä vuoden 2013 lopussa oli 244 kpl. Tarkemmat jäsenmäärät on kuvattu oheisessa Yhdistyksen jäsenkehitys-taulukossa. Normaalien erovuoroisuuksien ja enintään kuuden vuoden yhtäjaksoinen edustus -säännön perusteella yhdistyksen hallituksessa vaihtui viisi varsinaista ja neljä varajäsentä. Puheenjohtajana toimi maaseutupäällikkö Mikko Äijälä Siikalatvalta ja varapuheenjohtajana Laimi Shemeikka Pyhäjärveltä. Uusille hallituksen jäsenille järjestettiin perehdytystä Leader-toimintatapaan ja maaseutuohjelmaan. Tarkemmat tiedot hallituksen jäsenistä ja heidän taustatahoistaan löytyvät liitteistä. YHDISTYKSEN JÄSENKEHITYS VUONNA 2013 jäsentilanne 31.12.2013 Miehet Naiset Yhteensä Alle 25 v. Jäsenmäärä 107 88 195 8 Henkilöjäseniä 195 Yhteisöjäseniä 41 Kuntajäseniä 8 YHTEENSÄ 244 11
HALLITUKSEN KOOSTUMUS 2013 Jäsenet Varajäsenet Huomioita Hallituksen koko (lukumäärät) 15 15 Miehet 8 6 Naiset 7 9 Nuoret (jos 1 1 tiedossa) Kolmikanta (ohjelmaasiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto 5 5 (lukumäärä) Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, 5 5 suuret yritykset), (lukumäärä) Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 5 5 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä kyllä KESKIPISTE-LEADERIN HENKILÖSTÖ VUONNA 2013 toiminnanjohtaja Ilkka Peltola - syntymävuosi 1973 - koulutus: metsänhoitaja, MMM hankeaktivaattori Mimmi Seppä - syntymävuosi 1978 - koulutus: sosionomi (AMK) hankeneuvoja Anni-Mari Isoherranen - syntymävuosi 1979 - koulutus: yhteisöpedagogi (AMK) maksatusneuvoja Riikka-Maria Talus (vanhempainvapaalla 18.4.2013 lähtien) - syntymävuosi 1984 - koulutus: tradenomi (AMK) hankeaktivaattori Johanna Kiviniemi (31.5.2013 asti) - syntymävuosi 1987 - koulutus: yhteisöpedagogi (AMK) hankeaktivaattori Päivi Vähäaho (2.5.2013 alkaen) - syntymävuosi 1979 - koulutus: sosionomi (AMK) hankesihteeri/maksatusneuvoja Laura Jalonen - syntymävuosi 1987 - koulutus: tradenomi (AMK) 12
4. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Keskipiste-Leaderin aktivointi- ja tiedotustoimintaa kohdistettiin vuonna 2013 erityisesti yhteisöihin ja kansainvälistymisestä kiinnostuneisiin nuoriin. Käynnistyneet hankkeet tiedottivat toiminnastaan ahkerasti, ja vuoden mittaan alueen lehdissä julkaistiin 142 artikkelia joko Keskipiste-Leaderin tai rahoitettujen hankkeiden toimista. Omia tiedotteita tiedotusvälineille lähetettiin 10 kappaletta. Lisäksi Nuoriso-Leader rahoitusta mainostettiin lehti-ilmoituksilla. Vuoden 2013 aikana jatkettiin käytäntöä, jonka mukaisesti jokaisessa hallituksen kokouksessa tehdyistä myönteisistä tukipäätöksistä lähetetään tiedote alueen lehdistölle. Samaa tiedotustapaa noudatettiin myös Nuoriso- Leader hankkeiden osalta. Tiedotteet ovat poikineet runsaasti mediaosumia varmimmin toki sen kunnan lehdessä jonka alueelle tukea on myönnetty. Paikallislehdet ovat tarttuneet aktiivisesti juttuvinkkeihin ja tehneet yritys- ja yhteisöesittelyjä Leader-tukien saajista. Kaikilta tuen saajilta kysytään aina etukäteen lupa tietojen julkaisemiseen tiedotusvälineille. Vuoden 2013 aikana julkaistiin toinen numero Pohjois- Pohjanmaan toimintaryhmien Yhteisö-tiedotuslehdestä. Lehteä on suunniteltu Yhteisöhautomo- hankkeen kanssa. Kuntien luottamushenkilöille kohdennettuja Leaderinfoja jatkettiin ja samalla välitettiin kuntiin tietoa uuden ohjelmakauden suuntaviivoista. Myös seutukuntajohtajien kanssa käytiin strategisia linjauskeskusteluja. Haapajärven kaupungin ja Reisjärven kunnan kanssa käytiin kylä-kunta yhteistyöhön liittyvää aktivointikeskustelua. Haapajärvellä asia eteni niin, että syntyi kyläneuvosto, joka toimii kylien ja kunnan välisen viestinnän ja yhteydenpidon välineenä. Aktivointitilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä Yhteisöhautomo-hankkeen kanssa. Nuorten aktivointitilaisuuksia järjestettiin erityisesti Yhteisöhautomo-hankkeen toimesta kouluissa ja nuorten tapahtumissa. Tarkemmat osallistujamäärät ja tilaisuuksien luonteet ilmenevät oheisesta taulukosta. Keskipiste-Leader solmi Ruralia Instituutin kanssa oppimiskumppanuussopimuksen koskien Rural Studiesopiskelijoiden koulutusta. Eri yliopistojen yhteistyönä tapahtuvien opintojen aikana opiskelijat perehtyvät myös Leader-työhön. Keskipiste-Leader järjesti huhtitoukokuussa kaksi verkkoluentoa yhdessä Ruralia- Instituutin kanssa. Opiskelijat perehtyivät Keskipiste- Leaderin toimintaan ja tekivät harjoitustyön kehittämisohjelmasta. 13
Osallistujien lukumäärä Indikaattori Lukumäärä Miehet Naiset Nuoret Yhteensä Tiedotustilaisuudet 0 0 0 0 0 Aktivointitilaisuudet 12 139 121 34 260 Koulutukset 4 20 13 0 33 Tiedotteet 10 Lehtiartikkelit ym. mediaosumat 142 Lehdet, esitteet 1 Leader-hallitus ja henkilökunta tutustui rahoitettuihin hankkeisiin ja yrityksiin syyskuun kehittämispäivän aikana eri puolilla aluetta. 14
5. Suunnitellut ja toteutetut arviointitoimet 5.1 Ulkopuolinen arviointi Keskipiste-Leader teetti syksyn 2013 aikana ulkoisen arvioinnin Leader-yritystukien vaikuttavuudesta. Arvioinnin toteutti Oulun yliopiston alainen Oulun Eteläisen instituutti. Keskipiste-Leaderin yritystukien vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena oli tehdä kattava selvitys yritystukiprosessin onnistumisesta sekä arvioida yritystukien vaikuttavuutta ja merkitystä tukia saaneille yrityksille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Arviointi kohdistettiin vuosina 2005-2009 yritystukea saaneisiin yrityksiin. Ajanjaksoon sisältyy kaksi eri ohjelmakautta, 2000-2006 ja 2007-2013. Keskipiste- Leaderin yritystukien vaikuttavuusarviointi toteutettiin sekä kyselytutkimuksena että henkilökohtaisiin haastatteluihin perustuvana tapaustutkimuksena hyödyntäen molempien lähestymistapojen vahvuuksia (nk. mixed methods research). Vaikuttavuusarvioinnin tulosten mukaan Keskipiste- Leaderin yritystukiprosessia pidettiin onnistuneena. Tuensaajat olivat tyytyväisiä Keskipiste-Leaderin palveluun ja asiakaslähtöisyyteen. Vähiten positiivisia kokemuksia liitettiin hakuprosessin vaatimaan paperityöhön ja asiakirjoihin. Yritystuelle hakuvaiheessa asetetut tavoitteet oli tuensaajien näkemyksien mukaan saavutettu hyvin. Lisäksi suurin osa yrittäjistä piti yritystukea kokonaisuutena hyvin tai erittäin hyvin onnistuneena. 15 Tulosten perusteella yritystuen tärkein ominaisuus tuen saajille on ollut sen rohkaiseva, kannustava ja täydentävä merkitys. Suurimmat vaikutukset saadulla yritystuella koettiin olleen motivaatioon yrittäjänä toimimisessa sekä yrittäjän tulevaisuudenuskoon. Tuki on poistanut epävarmuutta ja esim. madaltanut kynnystä aloittaa yritystoimintaa. Vuonna 2012 Keskipiste-Leader ja Rieska-Leader toteuttivat koko Leader-toimintaa koskevan ulkoisen arvioinnin. Arviointi toteutettiin yhdessä molemmille ryhmille kuitenkin niin, että varsinainen arviointi oli ryhmäkohtainen. 5.2 Itsearviointi Valtakunnallinen Leader-ryhmien laatutyöprosessi aloitettiin Pohjois-Pohjanmaan osalta elokuussa 2013. Laatutyön tavoitteena on tehdä kaikille Suomen Leaderryhmille yhtenäinen laatujärjestelmä ja -käsikirja yhteistyössä ELY-keskusten kanssa. Laatutyö oli Maaseutuverkoston tukemaa ja sitä tehtiin aluekohtaisesti konsulttiyritys Rambollin johdolla. Lähityöpäiviä pidettiin kuukausittain joko alueen Leader-ryhmien kesken tai yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Työhön osallistuivat toimihenkilöt ja osittain hallituksen jäsenet. Laatutyöllä varmistetaan Leader-toiminnan tasainen laatu ja käytännöt koko Suomessa. Työ valmistuu laatukäsikirjan muotoon keväällä 2014, jonka jälkeen käsikirjoja ja toimintaa päivitetään aktiivisesti.
Syyskuussa järjestettiin hallituksen kehittämispäivä, joka toteutettiin hankeretkeilyn muodossa. Päivän aikana tutustuttiin niin yritysten kuin yhteisöjen Leaderrahoitteisiin kohteisiin Nivalan, Reisjärven ja Haapajärven alueilla. 16
6. Leader-ryhmän onnistumiset ja ongelmakohdat 6.1 Ohjelmatyön onnistumiset 6.1.1 Kehittämisohjelman toteutuminen Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on edennyt erittäin hyvin ja tavoitteet on pääsääntöisesti ylitetty. Kansainvälistymiseen ja sen aktivointiin on tuotu hanketoiminnan lisäksi uudenlaisia toimintatapoja. EVS-nuorisovaihto-ohjelma tuo kansainvälisyyden lähemmäs arkipäivää ja normaalia paikallista kehittämistä. Aktivointityöhön on saatu lisäresursseja Yhteisöhautomo -hankkeesta. Vuonna 2013 Keskipiste-Leader käsitteli yli 80 uutta tai edelliseltä vuodelta siirtynyttä tukihakemusta. Lisäksi Leader-yhdistys teki 21 myönteistä rahoituspäätöstä nuorten omiin Nuoriso-Leader hankkeisiin. Nopea, yksinkertainen ja helppo hankemalli on saanut nuorilta ja aikuisilta varauksetonta kiitosta. Kuluneella ohjelmakaudella Keskipiste-Leaderin myöntämien hanke- ja yritystukien yhteismäärä on suurin kaikista Suomen toimintaryhmistä. Erityisesti yritystukia on reilusti muita enemmän. Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman painopistealueita ovat elinkeinotoiminnan ja nuorisotoiminnan tukeminen. Yritys- ja elinkeinotoimintaa tukevilla hankkeilla on saavutettu Leaderille uskottava ja merkittävä rooli maaseudun kehittämisvälineenä ja tästä asemasta tulee huolehtia myös jatkossa. Nuorisotyöhön panostamalla 17 on pystytty ottamaan nuoret mukaan hanke- ja kehittämistyöhön. Nuorten mukanaolo on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuutta rakennettaessa. Erityisesti Yhteisöhautomo-hankkeen avulla on onnistuttu tavoittamaan yhteisöjen lisäksi niin paikallisesta kuin kansainvälisestä kehittämistyöstä kiinnostuneita nuoria. Hyvien käytäntöjen leviäminen alueen toimijoiden kesken on ollut positiivinen asia. Vuoden Leaderhankkeiden palkitseminen on osaltaan levittänyt hyviä käytäntöjä. Samoin on tapahtunut esimerkiksi kyläyhdistysten toteuttamissa liikuntapaikkahankkeissa. EVS eli eurooppalaisen nuorten vaihto-ohjelman isäntäorganisaatioksi pääsy oli merkittävä asia myös Keskipiste-Leaderin strategisen toiminnan kannalta. Tällä vahvistetaan sekä nuorisotyön että kansainvälistymiseen asemaa. Vuoden 2013 aikana alueellamme oli kaksi vapaaehtoisnuorta: 1. Panagiotis Panagiotakopoulos, Kreikka, elokuu 2012- heinäkuu 2013. Kärsämäen kulttuuritoimi. 2. Astrid Codana, Espanja, elokuu 2012-toukokuu 2013. Haapaveden Opisto. EVS-toimintaa on saatu myös juurrutettua alueen toimijoihin. Keskipiste-Leaderin esimerkin innoittamana vuonna 2013 yksi alueemme osuuskunta haki ja pääsi mukaan isäntäorganisaatioksi.
Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman toteuttaminen on onnistunut hyvin, vaikka Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma asettaa monenlaisia rajoituksia. Lähinnä Maaseuturahaston ja -ohjelman tiukka byrokratia haittaa uutta luovaa ja kokeilevaa kehitystyötä. Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelman tuloksia ja toteutumista seurataan jatkuvasti ja tuloksia analysoidaan vuositasolla. Laadullisten tulosten mittaamiseen on pyritty esimerkiksi ulkoisten arviointien avulla. Laadullisten tulosmittareiden kehittäminen on Leader-työn kannalta tärkeää. Keskipiste-Leader on ollut rahoittamassa sosiaalisen tilinpidon kehittämishanketta. Tulosten toivotaan hyödyntävän myös Leader-yhdistyksen laadullista arviointia. Maaseutuohjelmaan kirjatut uudet haasteet-osio on toteutunut Keskipiste-Leaderin kehittämisohjelmassa lähinnä uusiutuvaan energiaan liittyvien yritys- ja hanketukien kautta. Maaseutuohjelmatasolla uudet haasteetosio on jäänyt osin epäselväksi ja tiedottaminen valtakunnan tasolla on ollut puutteellista. Toimintalinjan 2 hankkeisiin on annettu neljä lausuntoa vuoden 2013 aikana. Linjan 2 ympäristötukien osalta Leaderin rooli on jäänyt osittain irralliseksi, koska varsinainen rahoitus tulee suoraan ELY-keskukselta. Hyvät käytännöt leviävät esimerkiksi Vuoden Leader-palkinnon avulla. Kuvassa v. 2013 palkitut Sydänmaankylän kyläseuran toimijat ja kylän nuorisoa. 18 6.1.2 Leader-ryhmän rooli aluekehittäjänä Keskipiste-Leaderin rooli on tukea maaseutualueiden pienten paikallistoimijoiden omaehtoista kehittämistä. Keskipiste-Leader on halunnut olla aktiivisesti kehittämässä alueensa muuttuvia maaseuturakenteita. Omien kylä- ja nuorisohankkeiden kautta on aktivoitu toimijoita. Yhteisöhautomo- hanke on jatkanut erityisesti yhteisöjen kehittämistyötä ja lähidemokratian edistämistä. Keskipiste-Leader toimii joustavana ja asiakasystävällisenä välittäjäorganisaationa eli aktivoi, neuvoo ja tekee hanke- ja maksatuskäsittelyä, mutta myös ohjaa hanketoimijoita tarvittaessa muiden rahoittajien puoleen. Leader-yhdistys myös aidosti huolehtii ja seuraa hankkeiden edistymistä ja avustaa hakijoita ongelmatilanteissa eli toimintaryhmä on välittäjäorganisaatio myös sanan inhimillisemmässä muodossa. Ulkoisissa arvioinneissa on osoitettu, että monien aloittavien tai pienten yritysten tuet jäisivät saamatta ilman Leaderia. Pienet yrityshankkeet eivät usein sovellu isompien rahoittajien ohjelmiin. Lisäksi pienyrittäjät tarvitsevat paikallista tukea ja ohjausta koko hankkeen toteutusajan. Leadertuki kannustaa, rohkaisee ja lisää yrittäjien tulevaisuudenuskoa. Keskipiste-Leader on paikallisena ja helposti lähestyttävänä toimijana usein madaltamassa hankehakijoiden kynnystä lähteä hakemaan idealleen tai kehittämisajatukselle hankerahoitusta. Vaikka Leader-hankkeet ovat yleensä suhteellisen pieniä niin niiden vaikuttavuus on aina poikkeuksellisen suuri. Esimerkiksi yrityksen saama tuki käynnistää usein kehitysprosessin, jolla on vaikutusta paitsi itse yrityksen niin myös ympäröivän yhteisön hyvinvointiin ja menestykseen. 6.1.3 Verkostoituminen Hankerahoituksen ja aktivoinnin sekä neuvonnan lisäksi Keskipiste-Leader on kehittämässä aluettaan yhdessä muiden maaseudun kehittäjätahojen kanssa. Vuonna 2013 Keskipiste-Leader on ollut edustettuna sekä Nivala-Haapajärven että Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien Seudullisten yrityspalvelupisteiden ohjausryhmissä. Toiminnanjohtaja on jäsenenä Europe Direct EUtietokeskuksen ohjausryhmässä. Keskipiste-Leader on edustettuna myös maakunnallisissa ja valtakunnallisissa yhteistyöelimissä. Toiminnanjohtaja on varajäsenenä valtakunnallisessa Manner- Suomen maaseutuohjelman seurantakomiteassa sekä jäsenenä MMM:n, Mavin ja Leadereiden yhteistyöryhmässä. Keskipiste-Leader on toistaiseksi puheenjohtajaorganisaationa Pohjois-Pohjanmaan maaseutufoorumis-
sa, joka kokoaa maakunnan toimijoita säännöllisesti yhteen. Toiminnanjohtaja on myös toimintaryhmien varaedustajana maakunnallisessa Uutispuuro maaseututiedotus-hankkeessa. Hankeneuvoja on jäsenenä CIMOn Youth in action yhteistyöverkostossa. Keskipiste-Leader -toimisto tekee yhteistyötä muiden Suomen Leader-alueiden kanssa. Erityisesti Rieska- Leader lähimpänä Leader-alueena on ollut hyvä yhteistyökumppani ja esimerkiksi maksatusneuvoja ja hankesihteeri ovat olleet molempien ryhmien yhteisiä työntekijöitä. Maakunnallista Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien yhteistyötä vahvistetaan Keskipiste-Leaderin hallinnoimassa Yhteisöhautomo-hankkeessa. Hanke on tiivistänyt merkittävästi Leader-ryhmien yhteistyötä. Hankkeen myötävaikutuksella on avattu myös Pohjois- Pohjanmaan yhteiset Leaderin nettisivut kunkin ryhmän omien sivujen lisäksi. Vuoden 2013 aikana toimintaryhmät valmistelivat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan paikalliskehittämisen strategian, joka toimitettiin Maa- ja metsätalousministeriöön omien strategioiden ohessa kesäkuussa. Strategioista saatu palaute on ollut positiivista. Hallitus on keskeinen ja ainutlaatuinen Leaderyhdistyksen voimavara. Hallituksen jäsenet tuovat erittäin paljon osaamista ja tietoa, paikallista "hiljaista" tietoa jopa vuosikymmenien ajalta, jota ei muualta saa. Hallitustyöhön panostaminen ja kehittäminen koulutuspäivien ja opintomatkojen avulla on erittäin tärkeää. Vuonna 2013 otettiin käyttöön sähköinen kokouskäytäntö. Hallitus saa tiedon intranetissä olevavasta kokousmateriaalista sähköposti- ja tekstiviestin kautta. Jäsenet tutustuvat materiaaliin intrassa ja kokouksissa materiaali heijastetaan kaikkien nähtäville. Sähköinen asiointi on nopeuttanut kokousvalmistelua ja poistanut ison työmäärän materiaalien kopioinnista. 6.2 Ohjelmatyön ongelmakohdat Pienten hankkeiden osalta hankebyrokratia on aivan liian mittava. Pienillä hankkeilla pitäisi olla kevyempi ja nopeampi haku- ja päätösprosessi. Nykyisin pienet ja suuret hankkeet läpikäyvät saman mankelin. Mallia voisi ottaa Keskipiste- ja Rieska-Leaderin kehittämästä kevyestä ja nopeasta Nuoriso-Leader rahoituksesta. Erityisesti pienet rakennushankkeet ovat kohtuuttoman pikkutarkan valvonnan alla. Julkisin varoin tehtävässä rakentamisessa on toki omat ohjeensa ja määräyksensä, mutta pienet rakennuskohteet tai rakennelmat tulisi erottaa näistä. Pienten rakennelmien osalta on tällä hetkellä helpompaa pyrkiä tekemään kohde ilman tukia kuin tuettuna tiukan seurannan alla. Maaseuturahaston hanketoiminta tiukkoine rajoitteineen estää luovan ja sitä kautta uutta kehittävän toiminnan. Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää hanketoiminnassa vapausasteita. Tiukasti määritetty hankesuunnitelma ja kustannusarvio rajoittavat helposti uusien matkan varrella syntyvien ideoiden kokeilun. Kokeiluhankkeille tulisi luoda puitteet. Tukihakemusten käsittelyaikoja ELY-keskuksessa on saatu lyhennettyä ohjelmakauden aikana. Myös maksatuspäätösten tekeminen ELY-keskuksessa on nopeutunut, mutta muodostaa edelleen pullonkaulan sujuvalle hankeprosessille. Maaseuturahaston säädösten pikkutarkka tulkinta johtaa helposti käsittelyn venymiseen. Ohjelmakauden loppua kohti maksatushakemusten määrä lisääntyy entisestään ja ruuhka pahenee. Maksatuskäsittelyssä olisi syytä keskittyä pääasioihin ja jättää vastuuta myös hakijalle hakemuksen oikeellisuudesta. Jos myöhemmin tarkastuksissa ilmenee virheitä, mitkä aiheuttavat esimerkiksi takaisinperintöjä, niin hakija on täysin vastuussa hakemuksestaan, ei maksatuskäsittelijä. Keskipiste-Leaderin hallituksen jäsenet ovat perustaneet työryhmän miettimään Green Care asioiden edistämistä alueella. Työryhmä on tehnyt hyvää yhteistyötä esimerkiksi peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Helmen kanssa. 19
7. Leader-toiminnan onnistumiset ja ongelmat valtakunnan tasolla 7.1 Onnistumiset Leader-työn näkyvyys on lisääntynyt valtakunnallisesti, koska on saavutettu paljon hyviä tuloksia. Suomalaisen Leader-työn onnistuminen on tunnustettu myös kansainvälisesti, osin aktiivisen kansainvälisen hanketyön kautta. Tämän seurauksena myös Leaderin ja sen toimijoiden uskottavuus paikallisessa kehittämistyössä on lisääntynyt. Leaderin valtavirtaistaminen koko maahan kaudella 2007-2013 on ollut kulmakivi toimintatavan menestymiselle. Valtakunnallisen Leader-brändin lanseeraaminen on ollut erittäin positiivinen asia. Yhtenäinen näkyvyys lisää tietoisuutta Leaderista ja sen tuloksista. Yhteinen brändi myös luo Leader-toimijoille lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Vuoden 2013 aikana aloitettu valtakunnallinen Leaderin laatutyöprosessi on erittäin tarpeellinen ja ajankohtainen asia. Leader-työn heikko kohta on ollut ryhmien välisen toiminnan tason suuri vaihtelu. Laatutyön kautta kaikille Leader-ryhmille saadaan yhtenäiset laatukäsikirjat ja toimintatapoja yhtenäistettyä. Yhdessä ELYkeskusten kanssa tehtävä laatutyö myös selkeyttää Leadereiden ja ELYjen yhteistyötä. Maaseutuverkostoyksikön rooli tiedottajana ja kouluttajana on toiminut kohtuullisen hyvin. Koulutukset toimintaryhmien henkilöstölle ovat olleet tarpeellisia. Hallitusten kouluttamisessa toimintatapoja ja -muotoja tulee uudistaa, jotta väki saadaan liikkeelle. Vuonna 2012 toteutettu hallituskoulutus laivaseminaarina oli toimiva malli. Verkostoyksikön ja Leader-ryhmien organisoima yhteinen Leader-teltta maaseutu näyttelyissä on ollut hyvä näyteikkuna maaseudun kehittämisestä. Maaseutugaalat palkitsemisineen ovat olleet erittäin hyviä ja onnistuneita toimia. Ne ovat lisänneet maaseudun ja Leaderin näkyvyyttä ja yhtenäisyyttä. Maaseutuverkostoyksikön työntekijöiden innostuneisuus ja aktiivisuus Leader-työn kehittämiseen on ollut kiitettävää. Erityisesti verkostoasiamies Juha-Matti Markkolan työpanos on ollut näkyvä. Verkostoyksikön työ on näkynyt myös entistä enemmän maakunnallisella tasolla. Suomen kylätoiminta ry:n hallinnoima Leader-asiamies hanke on ollut tarpeellinen lisä yhteisten Leaderasioiden hoidossa. Toimintamalli tulisi saada vakinaistettua ja Leader-asiamiehen ympärille luotua valtakunnallinen organisaatio tai toimintaverkosto Leaderin edun ajamiseen. 20
Maa- ja metsätalousministeriö on pyrkinyt aktiivisesti ratkaisemaan Leader-ryhmien toimintarahan niukkuudesta johtuvia ongelmia. Kehystarkistuksissa on huomioitu pienimpien ryhmien resurssitarpeet ja myös huolehdittu muidenkin Leader-ryhmien kehysten riittävyydestä. Kun on yhteistä tahtoa ja halua, niin löydetään yleensä kaikkia tyydyttävät ratkaisut ja juuri näin ministeriö on toiminut. 7.2 Ongelmakohdat Uuden ohjelmakauden valmistelutyössä Leadertoimintatapaa on pyritty kehittämään itsenäisempään suuntaan. Leader-ryhmien keskuudessa asia on edennyt hyvässä yhteisymmärryksessä. Syystä tai toisesta asia ei ole viranomaisportaassa edennyt kovinkaan paljon. Erityisesti Mavin suunnalta esitystä on pyritty sivuuttamaan tai vain hieman muokkaamaan nykyistä kankeaa hallintomallia. Uuden ohjelmakauden 2014-2020 valmistelussa Leadertoimintatavan tuominen rakennerahastoihin ei ole merkittävästi edennyt. Maakuntaliitot ovat vastustaneet ajatusta, vaikka EU Komissio on suosittanut Leaderin ulottamista kaupunkien kehittämiseen. Toivottavasti kaupungeissa tapahtuva kehittämistoiminta Leadermetodilla saadaan kuitenkin kokeilujen kautta käytäntöön. Maaseutuviraston tulkinnoista on useasti muodostunut hyvin joustamaton kuva Leader-toimintaa kohtaan. Vaikka lait ja asetukset luovat tiukat reunaehdot niin yhteisymmärryksessä monia asioita voitaisiin tulkita toimijoiden eduksi. Vuoden 2013 lopussa toimintansa aloittanut epävirallinen MMM:n, Mavin ja Leadereiden yhteistyöryhmä tuo toivottavasti apua asiaan. Ohjelmatiedottamisessa on ollut valtakunnan tasolla puutteita. Leaderia koskevista asioista on saatu välillä vain epävirallista tietoa mutkan kautta. Yhteisien asioiden tiedottaminen niin viranomaisten kuin Leaderryhmien välillä pitää saada joustavaksi ja ajantasaiseksi. Toimintarahan rinnastaminen hankkeisiin ja niitä koskeviin säädöksiin on hankaloittanut Leader-ryhmien käytännön toimintaa. Toimintarahalla pyöritetään Leaderryhmien hallintoa, mutta iso osa siitä kohdistuu myös aktivointityöhön. Tällä hetkellä toimintarahaa koskee jopa hanketukia tiukemmat säädökset esimerkiksi kululuokkien sitovuudessa. Toimintarahan käyttö pitäisi saada yksinkertaisemmaksi teknisen tuen tyyppiseksi. Varsinkin ohjelmakausien vaihteessa pitäisi olla joustavat käytännöt, koska toimintarahalla mahdollistetaan käytännössä jo vuodesta 1996 alkanut jatkuva Leader työ. ELY-keskusten väliset erot toimintatavoissa ovat edelleen liian suuria. Joillain alueilla tiettyjä ohjeita ja määräyksiä tulkitaan täysin eri tavalla kuin taas toisen ELYkeskuksen alueella. Tämä asettaa hanketoimijat kansalaisina samojen lakien ja asetusten edessä eriarvoiseen asemaan. Tulkintaeroja on tietysti niin kauan kun asioita käsittelevät eri ihmiset, mutta lakien ja asetusten pitäisi lähtökohtaisesti olla yksiselitteisiä. Henkilöstön nopea vaihtuminen lisää kirjavuutta tulkinnoissa. 21
8. Kuvaus yhdistyksen muusta toiminnasta 8.1 Nuoriso-Leader Keskipiste-Leader käynnisti vuoden 2010 aikana onnistuneesti uuden toimintamallin nuorten hankkeiden tukemiseen. Vuonna 2013 Nuoriso-Leaderin kautta tuettiin yhteensä 21 nuorten omaa hanketta. Tuettava hanke voi olla tapahtuman järjestämistä, yhteisten harrastusvälineiden hankintaa tai muuta vastaavaa nuoria aktivoivaa toimintaa. Pääasia on, että se on nuorten itsensä suunnittelemaa ja toteuttamaa toimintaa. Tukea voi saada 100-500 ja kohderyhmänä ovat 11-25 - vuotiaat nuoret. Hakijana täytyy olla vähintään kolmen nuoren ryhmä johon on nimetty vastuuaikuinen. Nuoriso-Leader toteutetaan Leader-ryhmän omalla rahoituksella, joten siinä vältetään EU-rahoitukseen liittyvä runsas byrokratia. Tavoitteena on nopea, yksinkertainen ja joustava malli pienille nuorisohankkeille. Nuoriso-Leader on suunniteltu yhdessä Rieska-Leaderin kanssa. Toimintamallia on esitelty useille eri tahoille ja vastaava malli on otettu myöhemmin käyttöön muillakin alueilla. 8.2 Yhteisö-Leader Vuoden 2013 aikana valmisteltiin uusi Keskipiste- Leaderin oma Yhteisö-Leader rahoitusväline yhdistysten pienten hankkeiden toteuttamiseen. Toimintaperiaate on sama kuin Nuoriso-Leaderissa, mutta kohderyhmänä ovat yhdistykset ja yhteisöt. Yhteisö-Leader otetaan käyttöön vuoden 2014 alussa. 22 8.3 Kalatalousohjelma Keskipiste-Leader on mukana toteuttamassa Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa 2008-2013. Ohjelmalla siirretään Leader-toimintatapa myös kalatalouden kehittämiseen. Kalatalousohjelman toteutuksessa on mukana kuusi toimintaryhmää eli Nouseva rannikkoseutu ry, Keskipiste-Leader ry, Rieska-Leader ry, Oulun Seudun Leader ry, Perä-Pohjolan kehitys ry ja Outokaira tuottamhan ry. Ohjelma-alue ulottuu Torniosta Kokkolaan ja sisävesialueista mukana on Pyhäjärvi. Kalatalousohjelman hallinnoijatahona toimii Nouseva rannikkoseutu ry. Keskipiste-Leaderin osalta ohjelma-alueeseen kuuluu Pyhäjärvi. Keskipiste-Leaderin aluetta kalataloustyöryhmässä edusti vuonna 2013 Jaakko Haaraoja Pyhäjärveltä ja varajäsenenä oli toiminnanjohtaja Ilkka Peltola. Kalatalousohjelmasta on tuettu mm. Pyhäjärven kalasatamahankkeen selvitystä. 8.4 EVS European Voluntary Service Keväällä 2011 Keskipiste-Leader ry hyväksyttiin ensimmäisenä suomalaisena Leader-yhdistyksenä Eurooppalaisen EVS-nuorisovaihto-ohjelman isäntäorganisaatioksi. Vuonna 2012 Keskipiste-Leader ry vastaanotti neljä ensimmäistä nuorta alueelle. EVS-ohjelma mahdollistaa eurooppalaisille nuorille vapaaehtoistyön kautta tutustumisen eri maihin ja kulttuureihin. Keskipiste-Leader voi toimia alueen nuoria lähettävänä tai vastaanottavana organisaationa. Leader-yhdistys vastaa vaihdon hal-
linnoinnista ja nuori voi työllistyä esimerkiksi alueen nuoriso-organisaatioihin muutamaksi kuukaudeksi. Vuonna 2013 EVS vaihdossa Keskipiste-Leaderin alueella oli kaksi nuorta, toinen Kreikasta ja toinen Espanjasta. EVS-nuoret tuovat mukanaan kansainvälisen tunnelman pieniin kyliin ja paikallisyhdistyksiin. 23
9. Tuloslaskelma ja tase 24
TULOSLASKELMA 1.1.2013-31.12.2013 1.1.2012-31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Julkinen rahoitus 622 219,92 557 872,35 Yksityinen rahoitus 15 304,84 37 885,67 Tuotot yhteensä 637 524,76 595 758,02 Kulut Henkilöstökulut -223 187,93-221 963,73 Ostopalvelut ja palkkiot -32 613,81-79 092,04 Vuokrat -18 322,64-18 753,96 Kokouspalkkiot ja muut kokouskustannukset -14 054,09-12 991,50 Viestintäkustannukset -13 079,77-21 764,35 Kone- ja laitehankinnat -3 130,00-1 115,00 Toimistokalusteet- ja tarvikkeet -1 099,31-1 721,87 Erityistaitojen hankkimiskustannukset -50,00-255,00 Kotimaan matkakulut -34 551,30-40 683,06 Ulkomaan matkakulut -22 694,54-7 835,82 Muut kustannukset -284 308,04-205 220,60 Ei tukikelpoiset kulut 1 114,71 0,00 Kulut yhteensä -645 976,72-611 396,93 Varsinaisen toiminnan tuotto-/kulujäämä -8 451,96-15 638,91 Tuotto-/kulujäämä -8 451,96-15 638,91 Tuotto-/kulujäämä -8 451,96-15 638,91 RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT Tuotot 576,50 954,07 Kulut 0,00-5,17 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 576,50 948,90 Tuotto-/kulujäämä -7 875,46-14 690,01 Omatoiminen tuotto-/kulujäämä -7 875,46-14 690,01 Kokonaistuotto-/kulujäämä -7 875,46-14 690,01 Tilikauden tulos -7 875,46-14 690,01 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -7 875,46-14 690,01 25
TASE 31.12.2013 31.12.2012 V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO- JA RAHOITUSOMAI- SUUS Saamiset Siirtosaamiset 248 027,34 299 740,12 Saamiset yhteensä 248 027,34 299 740,12 Rahat ja pankkisaamiset 88 904,84 55 386,79 Vastaavaa yhteensä 336 932,18 355 126,91 V a s t a t t a v a a OMA PÄÄOMA Toimintapääoma 63 834,41 78 524,42 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -7 875,46-14 690,01 Oma pääoma yhteensä 55 958,95 63 834,41 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot 215 270,89 249 515,62 Siirtovelat 65 702,34 41 776,88 Lyhytaikainen yhteensä 280 973,23 291 292,50 Vastattavaa yhteensä 336 932,18 355 126,91 26
10. Tulevaisuuden suunnitelmat Vuoden 2014 aikana viimeistellään valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset strategiat ohjelmakaudelle 2014-2020. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset valmistelevät paikalliset ja alueelliset maaseutustrategiat. Maa- ja metsätalousministeriö kokoaa alueiden suunnitelmiin pohjautuvan valtakunnallisen maaseutuohjelman ja toimittaa sen Komission hyväksyttäväksi. Keskipiste-Leaderin vuoden 2014 erityisiä painopisteitä ovat uuden ohjelmakauden valmistelu ja käynnistys, nuorten aktivointi ja kansainvälistymisen tukeminen sekä yhteisöjen kehittäminen. Nuorisoasiat ja nuorten viihtyminen pyritään huomioimaan esimerkiksi Yhteisöhautomo-hankkeen avulla. Nuoriso-Leader hankerahoitusta jatketaan kuntien tukemana ja rahoitetaan nuorten omia pieniä ideoita ja tarpeita. EVS-nuorisovaihto-ohjelmaa jatketaan ja alueelta pyritään löytämään myös halukkaita lähtijöitä Eurooppaan. Yhteisöhautomo-hankkeen avulla aktivoidaan alueen kylä- ja yhdistystoimijoita kehittämistyöhön niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kuntien ja paikallisyhteisöjen yhteistyötä pyritään kehittämään ja löytämään uudenlaisia toimintatapoja. Yhteisö-Leader rahoitus käynnistetään yhteisöjen pienimuotoisen kehittämisen tukemiseksi. Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät valmistautuvat uuteen ohjelmakauteen suunnittelemalla yhteisiä toimintoja esimerkiksi tiedottamiseen ja yhteisöjen kehittämiseen liittyen. Keskipiste-Leader vahvistaa omaa strategista osaamistaan laajentamalla yhdistyksen työryhmätyöskentelyä. Työryhmillä tarkoitetaan keskeisiin aihepiireihin syventyviä ryhmiä, joissa voi olla hallituksen jäseniä, toimihenkilöitä ja muita sidosryhmien ja asiantuntijatahojen edustajia. Leader yhdistyksessä työskentelee vuoden 2014 aikana 5-6 toimihenkilöä, joista osa työskentelee hankkeissa. 27
LIITE 1. HALLITUS 2013 Nimi Ammatti / toimi Osoite Toimikausi Edustus Finnilä Veikko luottamushenkilö Niemiharjuntie 26, 85800 Haapajärvi 2012-2014 julkinen taho veikko.finnila@haapajarvi.fi 040 535 6651 Uusivirta Riitta koulutussuunnittelija Palolantie 18, 85800 Haapajärvi 2012-2014 henkilöjäsen riitta.uusivirta@jedu.fi 050 5168 241 (työ), 040 5678 534 (koti) Ollila Lea maatalousyrittäjä Ollilantie 89, 86530 Annonen (Haapavesi) 2012-2014 yhteisö lm.ollila@gmail.com 050 523 4471 Tuomisto Matti eläkeläinen Mannintörmäntie 25, 86600 Haapavesi 2013-2015 yhteisö matias.tuomisto@gmail.com 050 5282 932 Still Timo maatalousyrittäjä Kestiläntie 2262, 92700 Kestilä 2013-2015 yhteisö timo.still@kotinet.com 0400 596 276 Raudaskoski Seija maatalousyrittäjä Pohjoispuolentie 558, 86710 Kärsämäki 2013-2015 yhteisö seija.raudaskoski@hotmail.com 040 719 8169 Karikumpu Päivi hallintojohtaja Keijukaisentie 3, 85500 Nivala 2012-2014 julkinen taho paivi.karikumpu@nivala.fi 040 344 7201 Pihlajamaa Juhani yritysasiantuntija Asunmaantie 60, 85500 Nivala 2011-2013 henkilöjäsen juhani.pihlajamaa@proagria.fi 044-344 0633 (koti), 045 657 8719 (työ) Äijälä Mikko maaseutupäällikkö Anttilantie 4, 92620 Piippola 2011-2013 julkinen taho mikko.aijala@siikalatva.fi 044 5118 335 Hakkarainen Timo tekniikan lisensiaatti Kaarnapolku 10, 92600 Pulkkila 2012-2014 julkinen taho timo.hakkarainen5@luukku.com 045 8073 100 Kamula Ari elintarviketyöntekijä Niemeläntie 2b, 92930 Pyhäntä 2013-2015 henkilöjäsen ari.kamula@gmail.com 040 8295159 Kyllönen Tiina agrologi Itärannantie 358, 86800 Pyhäsalmi 2011-2013 henkilöjäsen poukama@suomi24.fi 050 5581 613 Shemeikka Laimi yrittäjä Pyhäjärventie 445, 86810 Pyhäjärvi 2011-2013 julkinen taho laimi.shemeikka@pp.inet.fi 040 505 7426, 0400 778 426 Änäkkälä Jari yrittäjä Sievintie 359, 85900 Reisjärvi 2011-2013 yhteisö jari@valmistusjaasennus.fi 040 961 4610 Manninen Anna-Riikka opiskelija Ranta-Mannilantie 95, 86850 Hiidenniemi 2011-2013 henkilöjäsen/nuoriso anna-riikka@kotinet.com 040 3565 992
HALLITUS 2013 henkilökohtaiset varajäsenet Nimi Ammatti / toimi Osoite Toimikausi Edustus Isoniemi Esko luottamushenkilö Arvolantie 121, 85820 Oksava 2012-2014 julkinen taho esko.isoniemi@haapajarvi.fi 040 5584 151 Pennanen Anna-Liisa maatalousyrittäjä Uupulantie 46, 85820 Oksava (Haapajärvi) 2012-2014 henkilöjäsen annaliisa.p@luukku.com 040 591 4807 Pirnes Sinikka keittäjä-siivooja Oulaistentie 61, 86600 Haapavesi 2012-2014 yhteisö 0400 162 087 Heikkilä Raili Lehtori Korpisalontie 1, 86600 Haapavesi 2013-2015 yhteisö raili.heikkila@jedu.fi 044 7692 475 Karppinen Seppo opettaja / eläkeläinen Koskitie 24, 92700 Kestilä 2013-2015 yhteisö seppo.karppinen@siikalatva.fi 0400 798 953 Holopainen Päivi hallituksen puheenjohtaja Hiihtomajantie 389, 86710 Kärsämäki 2013-2015 yhteisö poniamma2@luukku.com 040 577 8062 Tölli Hannu maaseutujohtaja PL 10, 85501 Nivala 2012-2014 julkinen taho hannu.tolli@nivala.fi 040 344 7255 Jokela Harri koulutussuunnittelija, mv Järvikyläntie 99, 85500 Nivala 2011-2013 henkilöjäsen harri.jokela@suomi24.fi 045 137 0268 Huikari Marja toimitilainsinööri Tuomaalantie 12, 92620 Piippola 2011-2013 julkinen taho marja.huikari@siikalatva.fi 044 5118 341 Laakko Alpo luottamushenkilö Koskenkankaantie 469, 92700 Kestilä 2012-2014 julkinen taho alpo.laakko@siikalatva.fi Heikkinen Leena merkonomi / eläkeläinen Vainiotie 7, 92930 Pyhäntä 2013-2015 henkilöjäsen heikkinenleena@hotmail.com 08 8123 173 tai 050 444 7753 Ojala Anna-Maija opettaja Syvälahti 85, 86800 Pyhäsalmi 2011-2013 henkilöjäsen anmaheoj@hotmail.com 0400 341 439 Rajala Eila hallintojohtaja Pappilantie 12, 86810 Pyhäjärvi 2011-2013 julkinen taho eila.rajala@pyhajarvi.fi 040 762 0829 Kivioja Jari toimitusjohtaja Toivontie 7, 85900 Reisjärvi 2011-2013 yhteisö jari.kivioja@steelprisma.com 0400 892 272 Savela Ville opiskelija Lammentie 31, 85800 Haapajärvi 2011-2013 henkilöjäsen/nuoriso ville_savela93@hotmail.com 050 359 2956
LIITE 2. HANKERAHOITUSKEHYS 2013 Toimintalinja Rahoituskehys Sidottu Jäljellä % % % 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen 0 0,0 0 0 0 0 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (ei rahoituskehystä) 0-0 - 0-3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen 922 112,59 96 922 097,07 100 15,52 0 4. Alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 40 560,00 4 40 560 100 0,00 0 YHTEENSÄ 962 672,59 100 962 657,07 100 15,52 0
LIITE 3. Keskipiste-Leader hallituksen tukipäätökset vuonna 2013 Hanke/ Toimenpide Laajennus, työntekijän palkkaaminen Koskenperän lavan kunnostaminen Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Toteutusaika Aava-sisustus Oy Haapajärvi 12 000 50 käynnistystuki 27.7.2012-26.7.2014 Koskenperäset ry Nivala 40 000 48 Koskenperän lava on kylälle tärkeä kokoontumispaikka, mutta on päässyt huonoon kuntoon. Hankkeessa lava kunnostetaan ja vaurioituneet rakennukset uusitaan, että kyläläiset, muut kuntalaiset ja lähikuntien asukkaat saavat hyvän paikan kokoontumiseen ja juhlien sekä tanssien järjestämiseen. Kunnostus lisää huomattavasti lavan käyttöarvoa ja kylän viihtyisyyttä. 24.9.2012-31.12.2014 Liiketoiminnan käynnistyshanke Haapaveden Kiinteistöhuolto Oy Haapavesi 2 565 30 investointi: koneet ja laitteet 10.10.2012-30.6.2014 Aloitusinvestoinnit Haapajärven Letku ja laakeri 14 400 50 käynnistystuki Haapajärvi 8 700 30 investointi: koneet ja laitteet 15.10.2012-14.10.2014
Hanke/ Toimenpide Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Yhteisauna Ahokylän kyläyhdistys Pyhäntä 15 100 50 Pyhännän kunnan omistama saunarakennus Ahvenjärvellä on romahtamispisteessä eikä sitä ole käytetty muutamaan vuoteen. Ahokyläläisillä ei ole yhteistä kokoontumispaikkaa, joten hankkeessa on tarkoitus purkaa vanha sauna pois ja rakentaa tilalle uusi kyläläisten yhteiseen käyttöön. Lisäksi rakennetaan laituri ja laajennetaan parkkipaikkaa. Toteutusaika 7.11.2012-30.9.2014 Koneiden ja laitteiden hankinta T:mi Esa Tikka Pyhäjärvi 8 747 30 investointi: koneet ja laitteet 7.11.2012-30.6.2014 Kalastusmatkailu mahdolliseksi - malli yhteisluvalle ja tuotekorttiesimerkit Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Pyhäntä, Siikalatva 45 279 90 Hanke keskittyy kalastusmatkailun kehittämiseen Pyhännän ja Siikalatvan alueilla. Hankkeen tehtävänä on selvittää alueen lupakäytännöt ja luoda yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa malli yhteisluvalle. Hankkeessa kartoitetaan alueen kalastukseen soveltuvat kohteet (joki-, järvi-, lampi- ja koskikalastus), jonka perusteella keskeisimmistä kohteista luodaan mallituotekortit niin paperi- kuin sähköiseen muotoon (internet). 1.12.2013-31.12.2014
Hanke/ Toimenpide Laakkolan kylätalon kunnostushanke Kulttuuria Kestilään Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen Hakija Toteutusalue Tuen määrä Tuki % Hankkeen/ toimenpiteen kuvaus Laakkolan kyläyhdistys ry Siikalatva 12 995 50 Kylätalon kunnostushankkeen 14 700 50 tavoitteena on saada entinen kyläkoulu ajanmukaiseksi, toimivaksi, kyläläisten/kuntalaisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi; kylätaloksi. Tilojen remontin ja riittävän kaluston myötä talon käyttömahdollisuudet lisääntyvät ja rilaiset tapahtumat, juhlat, kerhot ja piirit toimivat paremmin. Hyvölänrannan nuorisoseura Siikalatva 7 137 50 Kulttuuria Kestilään -hankkeen ry tarkoitus on rakentaa liikutel- tava katsomo Hyvölänrannan nuorisoseurantalon pihalle ja näin kehittää kesäteatteritoimintaa. Hyvölänrannan nuorisoseuralla on vireä kesäteatteriporukka, jossa on näyttelijöitä lapsista aikuisiin. Nousevan ja liikuteltavan katsomon avulla parannetaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Toteutusaika 13.11.2012-31.12.2014 13.11.2012-31.12.2013 Pivosis Haapajärvi 1 950 30 investoinnit: koneet ja laitteet 14.11.2012-13.11.2014 15 000 50 käynnistystuki