KALENTERIJUHLAT
UUSIVUOSI 1.1. Uutenavuotena paukutellaan raketteja ja valetaan tinaa, josta ennustetaan alkavaa vuotta. Tehdään leikkimielisiä uudenvuodenlupauksia. Perheet syövät kotona perheen tai ystävien kanssa hyvää ruokaa. Kunnat ja kaupungit voivat järjestää uuden vuoden vastaanottamisen juhlia. Uudenvuodenpäivänä 1.1. tasavallan presidentti pitää televisiossa puheen.
PÄÄSIÄINEN 22.3. > 25.4. Pääsiäistä vietetään sen muistoksi, että Jeesus kärsi, kuoli ja nousi kuolleista. Pääsiäinen on kuitenkin melko maallinen juhla monille suomalaisille. Viikkoa ennen pääsiäistä monet lapset käyvät virpomassa naapureita ja sukulaisia. He toivottavat silloin onnea ja menestystä koristelluilla pajunoksilla ja saavat usein palkaksi suklaamunia. Pääsiäisen värit ovat keltainen ja vihreä. Ihmiset koristelevat kodin pajunkissoilla, narsisseilla,tipuilla ja -pupuilla sekä rairuoholla. Syödään kananmunia, mämmiä tai pashaa (pääsiäisen kaksi yleistä jälkiruokaa) ja joskus lammasta.
VAPPU 1.5. Vappuna puhalletaan ilmapalloja ja heitellään serpentiinejä Vappuna syödään munkkeja ja tippaleipiä (kahvileipiä) ja juodaan simaa. Vappu on erityisesti työväen ja opiskelijoiden päivä, ja he järjestävät silloin omia juhlia. Vappu on kevään juhla, kesä on jo lähellä.
JUHANNUS 20. > 26.6. Juhannusta on alun perin vietetty Johannes Kastajan syntymäpäivänä. Nykyisin se on Suomessa "yöttömän yön" juhla - päivä on pisimmillään. Ihmiset haluavat nauttia valosta ja luonnosta ja matkustavat siksi usein kaupungista kesämökille. Pihalla on joskus juhannuskoivuja. Monet käyvät lavatansseissa ja juhannussaunassa. Aattoiltana poltetaan juhannuskokkoa.
ITSENÄISYYSPÄIVÄ 6.12. Suomi julistautui itsenäiseksi Venäjästä 6.12.1917. 6. joulukuuta on vakiintunut Suomen itsenäisyyspäiväksi. Silloin pidetään virallisia juhlia, mm. sotaveteraaneilla on omansa Sodassa kuolleita muistetaan viemällä seppeleitä ja kynttilöitä haudoille. Presidentti järjestää itsenäisyyspäivän juhlat, joihin hän kutsuu tärkeitä suomalaisia. Monet seuraavat juhlia kotona tv:stä ja polttavat ikkunalla kynttilöitä.
ENNEN JOULUA Lapset odottavat joulua avaamalla joulukalenterista luukun päivässä. He kirjoittavat kirjeen joulupukille, joka asuu Korvatunturilla Lapissa ja varautuvat olemaan kilttejä. Joulukauden alkaminen näkyy kaupungeissa, kun on joulukatuja, jouluvaloja ja muita koristeita. Monet juhlivat joulun lähestymistä jo marraskuun puolella ns. pikkujouluissa, joita esim. saman työpaikan ihmiset kokoontuu viettämään. Joulun valmisteleminen teettää paljon työtä: Ihmiset siivoavat, tekevät ruokaa, ostavat lahjoja, lähettävät joulukortteja ja hankkivat joulukuusen. Kouluista on parin viikon joululoma. Joulua vietetään yleensä perheen kanssa kotona. Koti koristellaan eri tavoin, mm. joululiinat, himmelit (eräänlaiset olkiset mobilet), kynttilät, joulutontut, joulutähdet ja hyasintit (kukkia). Tärkein väri joulun aikaan on punainen.
JOULUAATTO 24.12. Kello 12 jouluaattona Turussa julistetaan joulurauha, jonka jälkeen yleensä rauhoitutaan joulun viettoon. Aaton ohjelmaan kuuluvat kuusen koristelu, joulusauna, jouluateria ja joululahjojen jakaminen. Jotkut käyvät myös tätä ennen viemässä kynttilöitä haudoille. Joulupöydässä on yleensä tarjolla kinkkua, porkkana-, peruna- ja lanttulaatikkoa, rosollia (punajuurisalaattia) sekä riisipuuroa, piparkakkuja ja joulutorttuja.
JOULUPÄIVÄ 25.12. TAPANINPÄIVÄ 26.12. 25.12. eli 1.joulupäivä on yleensä melko hiljainen ja se vietetään tavallisesti perheen parissa. Jotkut käyvät aamulla joulukirkossa. 26.12. eli tapaninpäivänä ihmiset ehkä menevät "tapaninajelulle" tai vierailulle ystävien tai sukulaisten luokse.