VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖSLUONNOS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (KANGASNIEMEN KUNTA)

PÄÄTÖSLUONNOS 1(2) 07.05.2015 1812/2015 VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖSLUONNOS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ (KANGASNIEMEN KUNTA) Valtioneuvosto on tänään päättänyt, että Mikkelin seudun ympäristöpalvelut yhteistoimintaalueella Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien tulee muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009), jäljempänä yhteistoiminta-aluelaki, vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-aluelain 5 :n mukaan valtioneuvosto voi päättää kunnan kuulumisesta yhteistoiminta-alueeseen sekä kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Mikkelin Seudun ympäristöpalvelut tuottaa ympäristöterveydenhuollon palvelut Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien alueella. Palvelujen tuottaminen on järjestetty Kangasniemen kunnan eläinlääkintähuollon palvelujen osalta yhteistoiminta-aluelain vastaisesti. Lain 2 :n mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella ympäristöterveyden huollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin. Asiasta on järjestetty yhteistoiminta-aluelain 5 :n 1 mom. edellyttämä kuuleminen. Kuulemiseen ovat osallistuneet Mikkelin kaupunki, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan kunnat, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirasto sekä Suomen Kuntaliitto ry. Kuulemisessa xxx ovat puoltaneet xxxx ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamista yhden toimielimen alaisuuteen. Kuulemisessa xxx ovat vastustaneet Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen Yhteistoiminta-alueen vastuukuntana toimii Mikkelin kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon toimeenpanosta ja palvelujen järjestämisestä ja hallinnosta vastaa Mikkelin kaupungin organisaatioon kuuluva seudullinen ympäristöterveysasioita käsittelevä lautakunta. Valtioneuvoston päätös koskee terveydenhuoltolain (1326/2010) 21 :ssä tarkoitettua ympäristöterveydenhuollon kokonaisuutta. Ympäristöterveydenhuollon lakeja ovat terveydensuojelulaki (763/1994), elintarvikelaki (23/2006), tupakkalaki (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaki (765/2009). Seudullinen ympäristöterveysasioita käsittelevä lautakunta käyttää ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitoon kuuluvaa kunnan ja kunnan viranomaisen päätösvaltaa. Toimivallan jako ja tehtävät tulee tarkemmin määrätä seudullisen ympäristöterveysasioita käsittelevän lautakunnan johtosäännössä. Seudullisten ympäristöterveydenhuollon palvelujen järjestämisessä Kangasniemen kunnan eläinlääkintähuollon palvelussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy Mikkelin kaupungin palvelukseen. Kangasniemen kunta lakkauttavat siirtyvän henkilöstön virat. Mikkelin kaupunki kuitenkin perustaa vastaavat virat sen mukaan, mitä yhteistoiminta- aluelain 7 :ssä säädetään. Erikseen tulee neuvotella sellaisen henkilöstön siirtymisestä, jonka työajasta vähintään puolet on käytetty muuhun kuin ympäristöterveydenhuollon tehtäviin. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut yhteistoiminta-alueen tulee järjestää ympäristöterveydenhuollon tehtävät Mikkelin kaupungin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertun- Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2(2) maan kuntien alueella siten, että yhteistoiminta-alueella ympäristöterveyden huollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin. Yhteistoiminta-alueen tulee saattaa eläinlääkintähuollon järjestäminen Kangasniemen kunnan osalta yhteistoiminta-aluelain vaatimusten mukaisesti viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2016 mennessä. Tämän päätöksen voimassaolosta säädetään yhteistoiminta-aluelain 5 :ssä. Päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla sen mukaan, mitä yhteistoiminta-aluelain 6 :ssä säädetään. Peruspalveluministeri xxxx Esittelijä xxx LIITTEET JAKELU TIEDOKSI Valitusosoitus Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Kangasniemen kunta Mikkelin kaupunki Hirvensalmen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Itä-Suomen aluehallintovirasto Suomen Kuntaliitto ry

MUISTIO 1(3) 07.05.2015 1812/2015 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMINEN KANGASNIEMEN KUNNASSA Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta Kuntien vastuulla olevan ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon tehostamiseksi ja toimintojen kehittämiseksi annettu laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta (410/2009), jäljempänä yhteistoiminta-aluelaki, tuli voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2009. Lain tavoitteena on ollut tehostaa ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämistä. Ympäristöterveydenhuollosta säädetään terveydensuojelulaissa (763/1994), elintarvikelaissa (23/2006), tupakkalaissa (693/1976), kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) ja eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009). Uudistuksella pyrittiin myös viranhaltijoiden erikoistumiseen ja valvonnan johtamisen selkeyttämiseen. Laki on mahdollistanut parempien palvelujen tuottamisen kustannusten kuitenkaan nousematta. Yhteistoiminta-aluelain 2 :n mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella ympäristöterveyden huollon järjestämisestä vastaa yksi toimielin, jolla tulee olla käytettävissään vähintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit. Kunnan, joka ei kykene suoriutumaan ympäristöterveydenhuollon tehtävistä yksin, olisi vastedes kuuluttava yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoimintaalueella tarkoitetaan kahden tai useamman kunnan muodostamaa aluetta. Yhteistoiminta-aluelaki on annettu ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueiden muodostamista koskevan 30 päivänä lokakuuta 2003 annetun ja 1 päivänä maaliskuuta 2007 tarkennetun valtioneuvoston periaatepäätöksen toimeenpanemiseksi. Periaatepäätöksen tavoitteena on ollut koota ympäristöterveydenhuollon palvelujen tuottaminen suurempiin seudullisiin yksiköihin. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelain 3 :n mukaan yhteistoiminta-aluetta muodostettaessa voidaan poiketa 10 henkilötyövuotta vastaavien henkilöresurssien vaatimuksesta, jos: 1) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole mahdollista; 2) se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; 3) se on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi; tai 4) ympäristöterveydenhuollon tehtävien riittävä ja laadukas järjestäminen kunnassa tai yhteistoiminta-alueella voidaan muutoin turvata. Muodostuvien ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden on aloitettava toimintansa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2013. Yhteistoimintalain 5 :n mukaan valtioneuvosto voi päättää kunnan yhteistoiminta-alueeseen kuulumisen lisäksi kustannusten jaosta, hallintomallista, virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista ja muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista, joista kunnat eivät ole sopineet. Valtioneuvoston päätös yhteistoiminnan ehdoista on voimassa siihen asti, kunnes asianomaiset kunnat toisin sopivat. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin 0295 16001 Telekopio 09 6980 709 e-mail: kirjaamo@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi

2(3) Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen Kangasniemen kunnassa Kangasniemen kunta on järjestänyt ympäristöterveydenhuollon palvelut yhteistyössä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen kanssa 31.12.2012 lähtien. Terveystarkastaja ja ympäristötarkastaja siirtyivät Mikkelin kaupungin palvelukseen. Eläinlääkäreiden osalta on tehty erillinen sopimus, koska Kangasniemen kunnan mukaan eläinlääkintähuollon järjestäminen käytännössä onnistuu vain yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon palveluyksikön kanssa). Kuten muun ympäristöterveydenhuollon, myös eläinlääkintähuollon osalta toiminnasta vastaa yhteinen lautakunta ja sen alaisuudessa Mikkelin ympäristöpalveluiden johtaja, mutta muutoin Kangasniemen eläinlääkintähuolto organisoidaan Kangasniemen kunnassa. Kangasniemen kunnassa toinen eläinlääkäreistä on vastaava eläinlääkäri. Kangasniemen kunta vastaa itse suoraan Kangasniemen eläinlääkintähuollon kustannuksista. Eläinlääkintähuoltosuunnitelma sekä vuosittaisen suunnitelmat tehdään yhdessä Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen kanssa ja suunnitelma hyväksytään seutulautakunnassa. Mikkelin seudun ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkäri on käytettävissä Kangasniemen alueella. Mikkelin kaupunki laskuttaa Kangasniemen kuntaa sopimuksen mukaisesti hallintokustannuksista. Kangasniemi on oma eläinlääkintähuollon tuotantoyksikkö. Kangasniemen kunta on tehnyt sopimuksen Keski-Suomen maakunnallisesta eläinlääkäripäivystyksestä, jonka järjestämisvastuu on Jyväskylän kaupungilla. Eläinlääkäripäivystys on järjestetty eläinlääkintähuoltolain mukaisesti. Peruste ympäristöterveydenhuollon järjestämiseen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelain mukaisesti Kangasniemen kunnan ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen välisessä sopimuksessa ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvan eläinlääkintähuollon järjestämisestä ja palvelujen tuottamisesta Kangasniemen osalta todetaan järjestämisvastuu olevan Mikkelin kaupungilla ja palvelujen tuottamisvastuu Kangasniemen kunnan alueella Kangasniemen palvelutuotantoyksiköllä, jonka kustannuksista kokonaisuudessaan vastaa Kangasniemen kunta ja joka on organisoitu Kangasniemen kunnan perusturvapalvelujen yhteyteen. Eläinlääkintähuollon toteuttamisesta ja kustannuksista vastaa Kangasniemen kunnan perusturvajohtaja. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen tulee koostua kuntien ja kuntayhtymien valvontayksiköistä muodostetuista yhdestä organisaatiosta. Kuntien tehtävänä olevan ympäristöterveydenhuollon tulee olla osa saman valvontayksikön tehtäväkenttää. Kangasniemen ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ei täytä yhteistoiminta-aluelain vaatimuksia eläinlääkintähuollon järjestämisen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan ja toteuttamaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluelaissa (410/2009) ja valtioneuvoston päätöksessä ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta edellytettyä kuulemismenettelyä.

3(3) Valtioneuvoston päätösehdotus sisältää Kangasniemen kunnan eläinlääkintähuollon järjestämisen yhdessä muun ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentän kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi Mikkelin seudun ympäristöpalvelut - yhteistoiminta-alueella. Kuuleminen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisessa Yhteistoiminta-aluelain 5 mukaan valtioneuvoston on kuultava ennen päätöksentekoa asianomaisia kuntia ja aluehallintovirastoja sekä yhteistoimintaaluetta. Kuuleminen koskee Kangasniemen kuntaa, Mikkelin seudun ympäristöpalvelut yhteistoiminta-aluetta, Jyväskylän kaupungin ympäristöterveydenhuollon palveluyksikköä, Itä-Suomen aluehallintovirastoa sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa.

MIKKELIN SEUDUN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PÄÄTÖS / 2015 PL 33, 50101 MIKKELI Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukaisessa lupa-asiassa. Antopäivä xx.xx.2015 Päätöksessä on liitteineen xx sivua. YMPÄRISTÖLUPA ASUMISESSA SYNTYVÄN JÄTEVESILIETTEEN KALKKI- STABILOINNILLE, YHTEISKÄSITTELYPISTE(491-561-1-52), Jussi Cederstöm ASIA Jussi Cederstömin ympäristölupahakemus asumisessa syntyvien jätevesilietteiden käsittelyyn kalkkistabiloimalla. Asiakohdassa mainittu toiminta sijoittuu Someenjärven kylän tilalle Suurtalo (491-561-1-52), osoitteeseen Tappuralahdentie 38, 52360 Someenjärvi (Ristiina, Mikkeli). (pohjoinen 6815164, itä 527277) Toiminnasta vastaa Jussi Cederstöm. Asumisessa syntyvää jätevesilietettä on tarkoitus vastaanottaa ja käsitellä tilan virtsasäiliöissä (55 m 3 ja 60 m 3 ) lisäämällä lietteen joukkoon kalkkia. Käsitelty liete levitetään Jussi Cederstämin hallinnoimille pelloille. Käsiteltyä lietettä ei myydä. Käsitelty liete käytetään viljapelloilla, nurmien perustamisessa ja mahdollisesti muiden korjattavia siemeniä tuottavien kasvien kuten öljykasvien, tattarin ja palkokasvien, viljelyssä. Kiinteistön sijainnin osoittava karttakopio on päätöksen liitteenä. HAKIJA Jussi Cederstöm Tappuralahdentie 38 52360 Someenjärvi Liike- ja yhteisötunnus (Y-tunnus) 1930049-2 gsm 050 528 4039 jussi.cederstom@hotmail.fi 1

KIINTEISTÖNOMISTAJA /ALUEEN HALTIJA Jussi Cederström (Lainhuuto 2013). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n 1 momentin mukaan. Toiminta on ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 2 kohdassa 13 f. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n 12 f-kohdan mukaan luvittajana on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Asumisessa syntyvä jätevesiliete on Jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukainen jäte: 20 03 04 sakokaivolietteet Hakemuksen vireille tulo Hakemus on jätetty Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnalle 11.3.2015. Hakija hakee toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. SELVITYS TOIMINTAA KOSKEVISTA LUVISTA JA KAAVOITUSTILANNE Lupatilanne Lupaa haetaan uudelle toiminnalle. Alueen kaavoitustilanne Alueella, jolla toiminnat tapahtuvat, on voimassa Yöveden- Louhiveden rantaosayleiskaava (24.1.2003). Ko. kiinteistön kohdalla on kaavamerkintänä (A/1). Numero osittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Tilalla on merkintä SR621, jolla on osoitettu kiinteistöllä sijaitseva kulttuurimaisemaan kuuluva Suurtalon rakennus. Laitoksen sijainti ja ympäristö Alue ei ole pohjavesialuetta. Alue on maatalousvaltaista aluetta. Alueella on myös kesäasuntoja. Virtsakaivoista etäisyys Someenjärven rannan lahtiin Otrasaaren ja Reposaaren suuntaan (lounaaseen ja luoteeseen) on noin 190-200 m. 2

LAITOKSEN TOIMINTA, TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaivot ja tilakeskus sijaitsevat noin 190 metrin etäisyydellä rannasta. Käsitellyn lietteen levityksessä noudatetaan ympäristötuen / korvauksen ehtoja ja suojakaistoja rantalohkoilla. Käyttömäärissä hehtaaria kohden noudatetaan ao. kasvin ravinnetarpeisiin ja yleisiin viljelyohjeisiin liittyviä määriä. Laitteiden toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia pyritään estämään säännöllisillä laitehuolloilla ja sekä tarkkailulla. Tilalla on olemassa kuivalantala, jonne voidaan kompostoida mahdollisessa vahinkotilanteessa kertyvät imeytysainekset. Lietteet levitetään hakijan omille pelloille, tuotetta ei myydä. Hakija rekisteröityy Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) lannoitevalmisterekisteriin. Toiminnan aloittaminen muutoksen hausta huolimatta (YSL 199 ) Hakija esittää: Pyydän ympäristölautakuntaa määräämään, että ympäristölupapäätöksessä tarkoitettu toiminta voidaan aloittaa lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta. Asetan sitä varten 300 euron vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Perustelu: Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Jätevesilietteiden vastaanottaminen voidaan lopettaa tarvittaessa välittömästi. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelut -yksikön virallisilla ilmoitustauluilla sekä nettisivuilla 13.3.2015-15.4.2015 välisenä aikana. Naapurikiinteistöjen haltijoille on lähetetty asiasta tieto 13.3.2015 postitetuilla kirjeillä (7 kpl), joiden liitteenä oli kartta toiminta-alueen sijainnista. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusaikana Mikkelin seudun ympäristöpalvelut -yksikössä. Lausunnot Asiaan on pyydetty lausunto terveysvalvonnalta. 3

Terveysvalvonta on antanut 7.5.2015 seuraavan lausunnon: Lausunto koskien asumisessa syntyvien jätevesilietteiden käsittelyn ympäristölupaa/jussi Cederström, Someenjärvi - Jätevesiliete tulee hygienisoida taudinaiheuttajien ja mikrobien tuhoamiseksi niin, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle. - jätevesilietteen käytössä tulee ottaa huomioon Maa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteista annetun asetuksen 12/12 vaatimukset koskien levitykseen käytetyllä viljelymaalla sallittuja viljelykasveja. Jätevesilietettä saa levittää ainoastaan sellaiselle viljelymaalle, jossa kasvatetaan viljaa tai öljykasveja, taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tuoreena tai eläinten rehuksi. Muistutukset Hakemuksesta ei saatu muistutuksia. Tarkastus Alueella on tehty tarkastus 8.5.2014. Tarkastuksella esitettiin, että kaivot tulee tarkastuttaa. Kaivot on tarkastettu Insinööritoimisto Taisto Brotkin Oy:n toimesta. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan Jussi Cederstömille asumisessa syntyvien jätevesien käsittelylle (kalkkistabilointi) edellyttäen, että toimintaa toteutetaan ja ylläpidetään hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset: 1. Toiminnan sijoittuminen Asumisessa syntyvä jätevesiliete, sakokaivoliete 20 03 04, tulee sijoittaa kiinteistöllä sijaitseviin betonisiin kaivoihin (55 m 3, 60 m 3 ) ja stabilointi tulee suorittaa kyseisissä kaivoissa (nk. yhteiskäsittelypiste). (YSL 7, 11, 49, 52, JA (liite 4), 6 4

2. Jätteen laatu, määrä ja toimenpiteet Käsiteltävä jäte on asumisessa syntyvää jätevesilietettä, jonka joukkoon ei saa sijoittaa muuta jätettä. Kaivoihin tulee sijoittaa lietettä vain se määrä, joka voidaan sekoitusteknisesti turvallisesti käsitellä kaivossa kalkin lisäyksen aikana. Jätevesilietteen ja kalkin sekoittaminen tulee tehdä siten, että ne sekoittuvat kaivojen joka osassa täydellisesti. Kalkin lisäys tulee tapahtua siten, että lietteen ph on vähintään 12. Liete saadaan levittää pellolle ph:n ollessa 12 kaksi (2) vuorokautta kestävän stabilointiajan jälkeen. Lannoitevalmisteesta ennen peltoon levittämistä tulee selvittää valmisteen laatua kuvaavat ominaisuudet (ph, E.coli, Salmonella ja raskasmetallit). E.coli bakteerien määrä ei saa ylittää 1000 pmy/g ja salmonellaa ei saa olla todennettavissa. Tutkimustuloksista tulee ilmetä myös kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin pitoisuudet. Näytteiden analysointitiheyttä ja määritettävien aineiden määrää voidaan tarvittaessa muuttaa siitä erikseen sopien toiminnanharjoittajan kanssa. (YSL 52, JL 8, JL 13, JL 15 ) 3. Toiminta-aika Jätevesikaivojen tyhjennys ja ajaminen lietesäiliöön sekä kalkkistabilointi tulee tehdä pääsääntöisesti päiväaikana niin, että ylimääräistä meluhaittaa ei aiheuteta naapureille. (NaapL 17, 18 ) 4. Alueen siisteys, alueen turvallisuus Stabiloinnissa käytettävä kalkki on säilytettävä tilassa, jossa pakkaukset eivät pääse pölyämään tai muutoin leviämään ympäristöön hallitsemattomasti. Pakkaukset ja tyhjentyneet pakkaukset on säilytettävä siten, että alue ei roskaannu. Jätteeksi jääneet pakkaukset tulee toimittaa viipymättä asianmukaisen jätteiden käsittelyyn. Stabilointivaihe tulee olla aina valvottua. Kaivoja ei saa jättää avoimiksi. (YSL 7, 16, 49, JL 13, 72-73 ) 5

5. Melu Melutaso häiriintyvien kohteiden piha-alueella ei saa toiminnan aikana ylittää melun A-painotettua päivittäistä ekvivalenttitasoa L(Aeq) 55 db. (YSL 7, 52, NaapL 17, 18, VNp 993/1992) 6. Kaivojen rakenteet, varastointi ja lannoitevalmisteen käyttö Kaivot tulee olla vesitiiviitä ja ne on pidettävä kunnossa. Kaivojen kunto tulee tarkastaa säännöllisesti tyhjennysten yhteydessä. Mahdolliset vauriot tulee korjata viipymättä. Kaivojen kunto tulee tarkistuttaa vähintään kymmenen (10) vuoden välein, ja tarvittaessa, mikäli on syytä epäillä kaivojen kuntoa, ulkopuolisella tarkastajalla. Lannoitevalmisteita tulee levittää pelloille siten, että valumia vesiin ei tapahdu. Lannoitevalmisteita ei saa levittä pelloille 1.11.- 31.3. välisenä aika. Lannoitevalmisteita saa levittää ainoastaan sellaiselle viljelymaalle, jossa kasvatetaan viljaa tai öljykasveja, taikka sellaisia kasveja, joita ei käytetä ihmisen ravinnoksi tuoreena tai eläinten rehuksi. Muutoinkin kaivojen rakenteessa, orgaanisen lannoitevalmisteen varastoinnissa ja käytössä on noudatettava valtioneuvoston asetusta (1250/2014). VNA (1250/2014) 6, 7 7. Vastuuhenkilöt Alueella tulee olla nimetty hoitaja. Vastaavan hoitajan tiedot (nimi, yhteystiedot) ja tietoihin liittyvät muutokset on ilmoitettava kirjallisesti Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 7 ) 8. Onnettomuudet ja häiriötilanteet Poikkeuksellisista häiriötilanteista, vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon pelastuslaitokselle ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelut -yksikölle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin toimenpiteisiin häiriön poistamiseksi ja vahingon torjumiseksi. Alueelle varataan turvetta tms. imeytysainetta, jotta mahdollisen öljyvahingon sattuessa voidaan heti ryhtyä asianmukaisiin torjuntatoimenpiteisiin. (YSL 14, 52, 134 ) 6

9. Tiedottaminen/Ilmoittaminen Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Mikkelin kaupungin jätehuoltoviranomaiselle Metsäsairila Oy:n ylläpitämään kaivorekisteriin oman kiinteistön toiminta jätevesilietteen käsittelijänä ja tiedot kiinteistöistä, joista keräämistä on tehty. Tiedot toimitetaan vuosittain viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Vastaava tieto toimitetaan samalla tätä lupaa valvovalle viranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on toimitettava ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle tieto Elintarviketurvallisuusviraston toimijarekisteriin ilmoittautumisesta. Jätteen kuljettajan on oltava hyväksytty Etelä-Savon, ELY -keskuksen (elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen) jätehuoltorekisteriin. (YSL 6 )YSL 94, JL 121 ) 10. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava Mikkelin seudun ympäristölautakunnalle. Toiminnan lopettamisesta tulee esittää yksityiskohtainen suunnitelma vähintään 3 kk ennen toiminnan lopettamista. Toiminnan loputtua alueet on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. (YSL 7, 8, 43, 94, 172, JL 72 ) 11. Kirjanpito ja raportointi Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnalle on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyhteenveto seuraavin tiedoin: 1. Määräyksen 9 mukaiset tiedot 2. Orgaanisen lannoitevalmisteen / lopputuotteen määrä 3. Lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi ja lannoitevalmisteen laatua kuvaavat ominaisuudet ja pitoisuudet (ph, E.coli ja Salmonella). 4. Lietteen sisältämien aineiden pitoisuudet: Kokonaistyppi, liukoinen typpi, kokonaisfosfori, kromi, kupari, kadmium, nikkeli, lyijy, sinkki, elohopea (JA 18, JA liite 5 JL 118, 119, JL 122 ) 7

Aloittamislupa YSL 199 : Ympäristölautakunta myöntää hakijalle hakijan esityksestä aloitusluvan sakokaivolietteiden vastaanottamiseen. Hakijan tulee viipymättä asettaa 300 euron vakuus, mikäli päätöksestä valitetaan. Vakuus asetetaan kuten YSL 61 :ssä määrätään. Edunsaajana on Mikkelin seudun ympäristölautakunta. Perustelu: Ympäristölautakunta voi määrätä, että toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa hyväksyttävän vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa hakemuksen ja tässä luvassa annettujen määräysten mukaisesti ei toiminta suunnitellulla sijoituspaikalla aiheuta ympäristönsuojelulain 49 :ssä tarkoitettua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, kohtuutonta rasitusta naapureille tai muuta tässä laissa tarkoitettua haitallista seurausta, joten luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Luvassa on ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset mm. päästöistä, jätteistä, toimista, joilla ehkäistään, vähennetään, selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi (ennalta varautumisvelvollisuus, YSL 15 ) ja noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä (parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi, YSL 53 ). Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on yhtenä yleisenä periaatteena ympäristönsuojelulain 5 :n mukaisesti, että siinä käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tätä ajatusta voidaan toiminnassa huomioida laitetekniikan osalta. Sijoituspaikan valinnassa noudatetaan lain 11. Toiminnanharjoittajan on oltava ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 8

Ympäristönsuojelulain 16 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 17 :n mukaan ainetta ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää (pohjaveden pilaamiskielto). Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräyksessä 1 ja 2 rajataan käsiteltävä jäte asumisessa syntyväksi sako- ja umpikaivolietteeksi, jonka vastaanotto ja varastointi sekä tuotteistaminen (stabilointi) tulee tapahtua hakemuksen mukaisessa paikassa hakemuksessa ilmaistulla tavalla. Määräyksessä 2 huomioidaan terveysviranomaisen lausunto. Kalkkistabilointi suoritetaan sammutetulla kalkilla nostamalla lietteen ph yli 12 kahden tunnin ajaksi yksittäisessä sakokaivossa. Tällöin liete hygienisoituu niin, että se voidaan levittää pellolle. Yhteiskäsittelypisteessä käsittelyaika on kaksi vuorokautta. Yhteiskäsittelypisteellä tarkoitetaan maatilalla sijaitsevaa lietesäiliötä, joka on kooltaan alle 100 m 3 ja johon tilalla toimiva yrittäjä kerää ja jossa hän hygienisoi kalkkistabiloimalla muilta yksityistalouksilta keräämäänsä sako- ja umpikaivolietettä. Määräyksissä 3 ja 5 huomioidaan naapurusto. Toiminnanharjoittajan on huomioitava toiminnastaan mahdollisesti aiheutuva melu ja pyrkiä rajoittamaan melusta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa lupamääräysten mukaisesti. Määräyksellä 4 ja 6 sekä 8 ehkäistään maaperän pilaantumista ja roskaantumista. Samoin huomioidaan turvallisuus, jota edesauttaa myös vastuuhenkilön nimeämisellä (määräys 7). Toiminnan hallittu ja suunniteltu lopettaminen tukee edellisiä määräyksiä. Hajua estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta (1250/2014) 10. Kirjanpitomääräykset tulevat laista (määräys 11) ja ne ovat valvonnan kannalta välttämättömiä. Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 6 (selvilläolovelvollisuus), 7 (velvollisuus ehkäistä ja rajoittaa ympäristön pilaantumista), 11 (sijoi- 9

tuspaikan valinta), 14 (pilaantumisen torjuntavelvollisuus), 15 (ennaltavarautumisvelvollisuus), 16 (maaperän pilaamiskielto), 17 (pohjaveden pilaamiskielto), 19 (kemikaalien käyttöä koskevat erityiset velvollisuudet), 20 (yleiset periaatteet ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa), 22 (kunnan ympäristönsuojeluviranomainen), 27 (yleinen luvanvaraisuus), 29 (luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen), 34 (toimivaltainen lupaviranomainen), 39 (lupahakemus), 42 (lausunnot), 43 (muistutukset ja mielipiteet), 44 (lupahakemuksesta tiedottaminen), 48 (lupaharkinnan perusteet), 49 (luvan myöntämisen edellytykset), 52 (lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi), 53 (parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi), 59 (vakuus), 62 (seuranta- ja tarkkailumääräykset), 70 (lupamääräyksen ja valtioneuvoston asetuksen suhde), 83 (lupapäätöksen sisältö), 84 (lupapäätöksen antaminen), 85 (lupapäätöksestä tiedottaminen), 87 (luvan voimassaolo), 94 (toiminnan lopettaminen), 113 (kaivannaisjätteitä koskevat määräykset), 134 (velvollisuus ilmoittaa pilaantumisen vaarasta) 172 (tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus), 190 (muutoksenhaku), 191 (valitusoikeus), 198 (päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus), 199 (luvanvaraisen toiminnan aloittaminen muutoksen hausta huolimatta), 205 (maksut) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (714/2014): 2 (kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltävät lupa-asiat, 3 (lupahakemuksen sisältö), 4 (hakemukseen liitettävät tiedot), 6 (lisätiedot jätteistä ja jätehuollosta), 11 (kuulutus lupahakemuksesta ja asiakirjojen nähtävilläpito), 12 (lupahakemuksesta pyydettävät lausunnot), 13 (lupaasian käsittely) Jätelaki (646/2011): 8 (yleinen velvollisuus noudattaa etusijajärjestystä), 12 (selvilläolo- ja tiedonsaantivelvollisuus), 13 (jätteestä ja jätehuollosta aiheutuvan vaaran ja haitan ehkäiseminen, 15 (jätteiden erillään pitovelvollisuus), 72 (roskaamiskielto) 73 (roskaajan puhdistamisvelvollisuus), 118 (kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuus), 121 (siirtoasiakirja), 122 (tiedonsaantioikeus) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012): 2, liite 4, liite 5 Naapuruussuhdelaki (26/1920): 17, 18 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarkasta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (18.12.2014): 6 (pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys), 7 (rakenteelliset vaatimukset), 10 (lannotteiden käyttö) Sakokaivolietteen kalkkistabilointiohje. Hanke: ProAgria, Pohjois- Karjala, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Elinvoimaa Eu-ohjelmista. Maa- ja metsätalousministeriön laki lannoitevalmisteista (24/11). 10

Maa- metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista (11/12). HUOMAUTUS Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) YMPÄRISTÖLUPAMAKSUTAKSA Yhteiskäsittelypisteen ympäristölupapäätöksestä peritään Mikkelin kaupungin ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan (13.6.2013 61) mukaisesti 778 euroa. Ympäristölupamaksusta saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa antopäivästä antopäivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen (YSL 84, 85 ) Antopäivä on xx.xx..2015. Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Hakijalle Tiedoksi Mikkelin kaupunginhallitus, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö-yksikkö, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Mikkelin kaupungin rakennusvalvonta, Maaherrankatu 9-11, Mikkeli Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ympäristönsuojelu ja vesien hoito-yksikkö, Jääkärinkatu 14, 50100 Mikkeli Etelä-Savon pelastuslaitos, Jääkärinkatu 16, 50100 Mikkeli Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA), Mustialankatu 3, 00790 Helsinki 11

Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on annettu erikseen tieto hakemuksesta (julkipanokuulutus) Tieto päätöksestä julkaistaan Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ilmoitustaululla 12