Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Samankaltaiset tiedostot
Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari Salla Hurnonen

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

AMMATILLINEN ERITYISOPETUS PIRKANMAALLA LUKUJEN VALOSSA. Kevät 2018 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK) Sanna Annala

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillinen peruskoulutus nyt

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

Yht. PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2015

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -10 % 8 %

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 7 % 8 %

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Vieraskieliset opiskelijat ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Eronneet ja keskeyttäneet oppilaitokset yhteensä

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -31 % 8 %

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Liite 4, AmoJtk JK / 8

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ENNAKOINTI

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2011

ALOITUSPAIKAT 2018 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi Aiko Yhteensä

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %


(9) Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016



Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammatillinen koulutus 2012

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %


Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2011

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opiskelijamäärätiedot

VALMA ja TELMA seminaari

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

AMMATTISTARTIN ALOITTAVAT. Syksyn 2010 valtakunnallinen kysely. Yhteenvetoraportti, N=742, Julkaistu: Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat


Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostaminen Tiedotustilaisuus Mika Tammilehto

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Ammatillinen koulutus 2011

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ

Ammatillinen koulutus 2009

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Ammatillinen koulutus 2010

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 7-9/2015

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

Ammatillinen koulutus 2012

Katsaus koulutustarjontaan. Valtuuston seminaari Jatta Herranen kehitysjohtaja

Opiskelua eri elämäntilanteissa

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO

Miten ennakointitietoa voidaan käyttää koulutuksen kehittämisessä ja päätöksenteossa (case Pkky)

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % -14 % 8 %

Keudan ammattiopisto

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ennakoiva ohjaaja 2 Pirkanmaalaisia hyviä käytäntöjä

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Transkriptio:

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelma on Opetushallituksen ammatillisen koulutuksen kehittäminen -yksikön suurin valtionavustusrahoituksella tuetuista kehittämisohjelmista. Tehostamisohjelmaan on kaikkiaan suunniteltu kohdennettavaksi 16 miljoonaa euroa vuosille 2011 2014. Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetäään määrällisiä seurantatietoja mm. eronneiden opiskelijoiden määristä. Seurannassa on mukana kaikki hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät. Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa suunnittelu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa.

Läpäisyn tehostamisohjelman määrälliset tavoitteet Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämisiä ja tukea opintojen etenemistä ja tutkintojen suorittamista tavoiteajassa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut tavoitteeksi, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta pyritään laskemaan 7 prosenttiin vuonna 2014 (kokonaan opintonsa keskeyttäneiden osuus olisi tällöin 6 prosenttia). Nuorille suunnatussa ammatillisessa peruskoulutuksessa keskeyttämisprosentti lukuvuonna 2009-2010 oli 9,1. (Lähde: Tilastokeskus) Vuoden 2006 aloittaneista opiskelijoista 62,9 % suoritti ammatillisen perustutkinnon vuoteen 2009 loppuun mennessä. Vuonna 2005 aloittaneista 70 % valmistui vuoden 2009 loppuun mennessä. (Lähde: Tilastokeskus) Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012 2015 on asetettu tavoitteeksi, että vuonna 2011 aloittavista uusista opiskelijoista 65 % suorittaa tutkinnon sen laajuutta vastaavassa ajassa tai nopeammin. Neljässä vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus olisi tällöin 76 % ja viidessä vuodessa lähes 80 % aloittaneista. (OKM:n kirje 14.3.2011 Dnro. 12/521/2011.)

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja toimenpiteiden kohdentamisessa hyödynnetään määrällisiä seurantatietoja mm. eronneiden opiskelijoiden määristä. Seurannassa on mukana kaikki hankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät. Määrällinen seuranta toteutetaan Opetushallituksessa suunnittelu yhteistyössä hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien kanssa. Tarkoituksena on, että tiedonkeruu palvelee sekä koulutuksen järjestäjiä sekä valtakunnallista kehittämistyötä.

Seurannan toteuttaminen Seurannan toteuttaminen aloitettiin eronneiden opiskelijoiden määrällisten tietojen koonnilla. Seurantatieto lukuvuonna 2011-2012 aikana eronneista opiskelijoista kerätään yhdenmukaisella tavalla kaikista hankkeessa mukana olevista oppilaitoksista. Hankkeessa suunniteltiin sähköinen tiedonkeruumenetelmä siten, että aineiston kokoaminen/ajojen tekeminen suoraan opiskelijahallintojärjestelmistä oli mahdollista. Tietosisällön suunnittelu ja tiedonkeruumenetelmän testaus tehtiin touko-kesäkuussa 2012 Laadittiin yhtenäinen ohjeistus tietojen toimittamiseen järjestelmien pääkäyttäjille kesäkuussa 2012 Tiedot koottiin Excel-lomakkeelle siten, että poiminnan kriteereinä käytettiin opiskelijan eropäivämäärää. (20.9.2011-20.6.2012) Määrälliset tiedot toimitettiin lukuvuoden 2011-2012 aikana eronneista opiskelijoista 10.8.2012 mennessä. Huom. Tietoja laskentapäivää edeltävistä eronneista ei toimiteta Opetushallitukseen.

Seurannan periaatteet Tiedonkeruu koskee vain ammatillista peruskoulutusta. Tiedonkeruu ei koske näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa tai oppisopimuskoulutuksessa opiskelevia opiskelijoita. Tiedonkeruu koskee kaikkia oppilaitoksen kirjoilla olevia opiskelijoita riippumatta siitä, minä vuonna opinnot on aloitettu. Määritelmä eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle Opiskelija on ilmoittanut eronneensa tai opiskelija on katsottu eronneeksi oppilaitoksen eropäätöksellä. Eronneella opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka on lopettanut ammatillisen perustutkinnon suorittamisen. Tiedonkeruu ei koske väliaikaisesti (ts. tilapäisesti tai määräaikaisesti) opintonsa keskeyttäneitä opiskelijoita.

Alustavia tuloksia seuranta-aineisto Tällä hetkellä aineisto sisältää 51 hankkeessa mukana olevan koulutuksen järjestäjän määrälliset tiedot eronneista/opinnot kokonaan keskeyttäneistä opiskelijoista. Tulokset kuvaavat hankkeen lähtötilannetta eroamisen suhteen. Määrällisen seurannan aineisto koskee lukuvuonna 2011-2012 eronneita opiskelijoita. Aineisto sisältää 8 970 eronneen/opinnot kokonaan keskeyttäneen opiskelijan tiedot. Hankkeessa mukana olevilla koulutuksen järjestäjillä oli syksyllä 2011 (20.1) yhteensä 103 589 ammatillisten peruskoulutuksen (ops-perusteisen) opiskelijaa. Tämä on lähes 80 % koko ammatillisen peruskoulutuksen kokonaisopiskelijamäärästä. Ei kerätty/kerätä missään vaiheessa henkilötietoihin perustuvaa aineistoa.

Ero/keskeyttämisprosentit koulutusaloittain lukuvuonna 2011-2012 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA (n=559) 9,7 KULTTUURIALA (n= 6290) YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA (n= 10 179) LUONNONTIETEIDEN ALA (n= 3 553) TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA (n= 42 439) LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA (n= 4 717) 9,3 9,1 9,8 9,1 9,9 Eroprosentit koulutusaloittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA (n= 15 912) 8,0 MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA (n= 11477) 11,8 KAIKKI KOULUTUSALAT (N=104 002) 9,1 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0

Ero/keskeyttämisprosentit perustutkinnoittain hankkeessa mukana olevissa oppilaitoksissa 8 perustutkintoa, joissa pienimmät keskeyttämisprosentit: - Talotekniikan pt. (N=2 949) 4,9 % - Sähkö- ja automaatiotekniikan pt. (N=7 028) 5,0 % - Lentokoneasennuksen pt. (N=272) 5,1 % - Kauneudenhoitoalan pt. (N=904) 6,5 % - Rakennusalan pt. (N=5 676) 6,7% - Musiikkialan pt. (N=223) 6,7 % - Kuvallisen ilmaisun pt. (N=613) 6,9% - Sosiaali- ja terveysalan pt. (lähihoitaja) (N=12 367) 7,9 % 8 perustutkintoa, joissa suurimmat keskeyttämisprosentit: - Kiinteistöpalveluiden pt. (N= 187) 24,1 % - Hevostalouden pt. (N=255) 20,4 - Luonto- ja ympäristöalan pt. (N=411) 17,3 % - Kotityö- ja puhdistuspalveluiden pt. (N=510) 14,7 % - Lääkealan pt. (N=265) 12,5 % - Matkailualan pt. (N= 1 673) 11,6 % - Laboratorioalan pt. (N=656) 11,3 % - Hotelli-, ravintola- ja catering-alan pt. (N=9 264) 11,2 %

Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden sukupuoli Mies (N=4535) 49,40 50,60 Nainen (N=4434) Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista kaikkiaan 52,8 % oli miehiä vuonna 2011

Eronneiden/opinnot kokonaan keskeyttäneiden opiskelijoiden äidinkieli 4 % 4 % 0 % suomi (N=8266) ruotsi (N=310) vieraskieliset (N=370) ei tietoa/tyhjä (N=16) 92 % Ammatillisen peruskoulutuksen kaikista opiskelijoista vieraskielisiä oli 4,2 % vuonna 2009.

Opiskelijoiden syntymävuosi 25,0 % 20,0 15,0 10,0 5,0 Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ops-perusteinen) opiskelevien syntymävuosi 2011 (N=133 792) Eronneiden opiskelijoiden syntymävuosi lukuvuonna 2011-2012 (N=8 594) 0,0 1995 1994 1993 1992 1991 1990-1986 1985-1981 1980-1947 Opiskelijoiden syntymävuosi

Opiskeluaika ennen eroamista 11 % alle 6 kuukautta (n=3302) 9 % 4 % 37 % 7 kuukautta - 1 vuosi (n=1376) 1 vuosi - 1,5 vuotta (n=1382) 1,5 vuotta - 2 vuotta (n=649) 7 % 2 vuotta - 2,5 vuotta (n=836) 2,5-3 vuotta (n=374) 17 % 16 % yli 3 vuotta (n=996)

Eroprosentti Tulokset koulutuksen järjestäjittäin 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 Kansallinen keskiarvo 9,1 6,0 Koulutuksen järjestäjä X 4,0 2,0 0,0 Ryhmä Ryhmä 1. 1. paras paras kolmannes kolmannes (n=17) eroprosentti 2,3-7,5 Ryhmä 2. keskitasoiset (n= 17) eroprosentti 7,5-9,1 Ryhmä 3. 3. heikoin kolmannes (n=17) eroprosentti 9,5-18,8 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1314151617 1819202122 2324252627 28293031 3233343536 3738394041 4243444546 4748495051

Ilmoitetut eron syyt Muut syyt / eroamisen syy ei tiedossa (n=1784) 20 % Henkilökohtaiset syyt (välivuosi/äitiysloma/taloud elliset syyt/muutto/armeija) (N=780) 11 % Terveydelliset syyt / kuolema (n=483) 5 % Motivaatio-ongelmat / opiskeluhaluttomuus / oppilaitokseen- ja opetukseen liittyvät syyt /opiskelu- ja oppimisvaikeudet (n=659) 7 % Runsaat poissaolot / katsotaan eronneeksi / poistettu oppilaitoksen toimesta/rehtorin viranhaltijan päätös (n=1835) 21 % Epäonnistunut/väärä koulutusvalinta (n=855) 10 % Työelämään siirtyminen (n=830) 9 % Toiseen oppilaitokseen tai toiselle koulutusalalle/tutkintoon siirtyminen (n=1540) 17 %

Keskeyttämisen syiden luokittelussa/tiedonkeruussa muistettava Tietojen ilmoittaminen on vapaaehtoista. Henkilötietolain mukaan opiskelijalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa keskeyttämisen syytä. Arkaluontoiset tiedot (mm. terveydellinen syy) on poistettava rekisteristä välittömästi sen jälkeen kun käsittelylle ei ole henkilötietolaissa :ssä 12 mainittua perustetta. Tiedot saa koota jatkossakin huomioiden yllä mainitut asiat.

Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen erityisoppilaitoksissa Tarkoituksena tuottaa tietoa erityisopiskelijoiden keskeyttämisestä. Lomakkeessa tiedusteltiin, onko opiskelijalle laadittu HOJKS eli opintojen henkilökohtainen opintojen järjestämissuunnitelma. Selvityksessä tarkastellaan ammatillisten erityisoppilaitosten ja yleisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden keskeyttämistä erillisinä osakokonaisuuksina. Läpäisyn tehostamisohjelmassa on tällä hetkellä mukana kolme ammatillista erityisoppilaitosta/koulutuksen järjestäjää. Näiden oppilaitosten eroprosentit olivat lukuvuonna 2011-2012 2,3 10 välillä. Erityisoppilaitosten keskimääräinen keskeyttämisprosentti on 7,6. Eli erityisoppilaitoksissa keskeyttäminen on yleisiä ammatillisia oppilaitoksia jonkin verran vähäisempää.

Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Hankkeessa mukana olevilla muilla yleisellä ammatillisella oppilaitoksilla/koulutuksen järjestäjillä (48) oli lukuvuonna 2011-2012 yhteensä 12 508 erityisopiskelijaa ammatillisessa ops-perusteisessa koulutuksessa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Eli hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien opiskelijoista noin 13 % oli erityisopiskelijoita lukuvuonna 2011-2012. Lukuvuonna 2011 2012 keskeyttäneistä opiskelijoista noin 20 % oli laadittu HOJKS. Tulokset osoittavat, että yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttäminen on korkeampaa. Yleisessä ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti on noin 14 %. Erityisopiskelijoiden keskeyttäminen vaihtelee paljon myös koulutuksen järjestäjittäin. Osalla järjestäjistä eronneista opiskelijoista yli kolmannes on erityisopiskelijoita, kuin toisilla nämä ovat selvä vähemmistö. Vaihteluväli 0-42 %.

Onko eronneelle/opinnot kokonaan keskeyttäneelle opiskelijalle laadittu HOJKS? Kyllä Ei Yht. Ammatilliset erityisoppilaitokset (N=3) Yleiset ammatilliset oppilaitokset (N=48) lkm 139 0 139 % 100 0 100 lkm 1727 7103 8830 % 19,6 80,4 100

Asuntolatoiminnan yhteys opintojen keskeyttämiseen Seurantalomakkeessa tiedusteltiin asuiko keskeyttänyt opiskelija asuntolassa vai ei. Koulutuksen järjestäjistä 32 oli järjestäjän ylläpitämä opiskelija-asuntola ja pystyi toimittamaan tiedot siitä, asuuko eronnut/opintonsa keskeyttänyt opiskelija asuntolassa. 32 järjestäjällä oli yhteensä 59 360 opiskelijaa, joista 6 855 eli 11 % asui oppilaitoksen opiskelija-asuntolassa. (Lähde: OPH/kustannus- ja rahoitustietopalvelut) Näillä järjestäjillä oli yhteensä 332 keskeyttänyttä opiskelijaa, jotka asuivat asuntolassa. Eli keskeyttäneistä opiskelijoista noin 6,5 % asui opiskelijaasuntolassa. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti oli lukuvuonna 2011-2012 4,8 %. Tulokset osoittavat, että opiskelija-asuntolassa asumisen ja keskeyttämisen välillä on selvä yhteys. Asuntolassa asuminen näyttäisi vähentävän keskeyttämistä.

16 14 Yhteenvetoa tuloksista Eri opiskeiljaryhmien keskeyttämisprosentit % 13,8 12 10 8 7,6 9,1 6 4,8 4 2 0 Asuntolassa asuvien keskeyttämisprosentti (N= 6 855) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti erityisoppilaitoksissa (=1 283) Hankkeessa mukana olevien koulutuksen järjestäjien keskimääräinen keskeyttämisprosentti (N=8 970) Erityisopiskelijoiden keskeyttämisprosentti yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa (N=12 508)