Liedon Säästöpankin PUOLIVUOTISKATSAUS

Liedon Säästöpankin PUOLIVUOTISKATSAUS 1.1.-30.6.2017

Osavuosikatsaus 6/2017 Hyvä ja vakaa kasvu on jatkunut alkuvuoden Käynnistimme vuoden uuden organisaation merkeissä. Tavoitteena on tehdä meistä entistäkin asiakaslähtöisempi, entistä parempaa asiantuntijapalvelua antava asiakkaidemme kumppani. Asiakasliiketoiminta ryhmitettiin kolmeen liiketoimintakonttoriin: yritys-, varainhoito- ja henkilöasiakaskonttoriin. Palvelemme asiakasta kokonaisuutena ja erilaista asiantuntijuutta vaativat asiat pystytään hoitamaan mahdollisimman hyvin jokaisen Liedon Säästöpankin asiakkaan näkökulmasta. Toimipisteiden määrä pysyi ennallaan. Asiakaslähtöinen palvelu on ollut koko Liedon Säästöpankin historian ajan meille tärkein toimintamme perustoista. Pankkimaailma elää suurten mullistusten keskellä. Digitalisointi muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä. Haluamme luonnollisesti vastata tähän muutokseen. Joulukuussa 2016 toimintansa aloittanut Säästöpankkien yhdessä omistama Säästöpankkipalvelut Oy palvelee asiakkaitamme laajoilla aukioloilla iltamyöhäiseen asti niissä arkipäivän pankkiasioissa, joissa ei välttämättä tarvita omaa yhteyshenkilöä. Syksyllä alkavat verkkoneuvottelut ja chat avaavat uusia mahdollisuuksia myös verkon kautta tarjottavalle palvelulle. Toistaiseksi konttoreissa tapahtuva palvelu on valtavirtaa. Konttoreidemme laajennetut aukiolot helpottavat työssä käyviä asiakkaitamme palvelemalla heitä ajanvarauksella myös iltaisin ja aamuvarhaisella. Vahvalla tasolla oleva, edelleen positiivisesti kehittynyt vakavaraisuutemme mahdollistaa palveluiden kehittämisen ja turvaa tulevaisuutta. Uusi organisaatio ja kustannustehokas toimintamme pitävät meidät vahvoina ja turvallisena kumppanina asiakkaillemme myös jatkossa. Kulu-tuotto suhteemme onkin 52,5 %. Globaalin talouden kasvu ja kuluttajien luottamus tulevaan näkyvät positiivisesti ja ensimmäinen vuosipuolisko on ollut tuloksellisestikin aktiivista aikaa. Asuntolainakantamme kasvu on ollut reilusti markkinoita nopeampaa. Ilahduttavaa on, että samaan aikaan myös rahastosäästäjien määrä on kasvanut. Säästöpankin rahastot ovat menestyneet erilaisissa vertailuissa erinomaisesti jo pitkään, joten näin matalien korkojen aikaan ne ovatkin suositeltava vaihtoehto saada tuottoa varoilleen. Turussa 9.8.2017 Jussi Hakala Toimitusjohtaja Yhteystiedot Lieto, pääkonttori: Hyvättyläntie 4, 21420 Lieto Turku Kauppatori/Kuutio: Yliopistonkatu 21, 20100 Turku Kaarina: Lautakunnankatu 10, 20780 Kaarina Naantali: Tullikatu 13, 21100 Naantali Paimio: Asematie 1, 21530 Paimio Raisio: Raisiontori 6, 21200 Raisio Turku Hämeenkatu: Hämeenkatu 9, 20500 Turku Turku Kaskenkatu: Kaskenkatu 17, 20700 Turku Loimaa: Kauppalankatu 9-11, 32200 Loimaa Varainhoitokonttori: Yliopistonkatu 21, 20100 Turku Yrityskonttori: Yliopistonkatu 21, 20100 Turku www.saastopankki.fi/liedonsp Puhelinvaihde 010 430 900 (kiinteät liittymät 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min)

Liedon Säästöpankki Puolivuotiskatsaus 1.1. - 30.6.2017 Asiakkaita: 52 004 (51 818) Vakavaraisuussuhde, %: 21,93 % (20,03 %) Liikevoitto (1 meur): 5,5 (6,4) Koko luotonanto (1 meur): 904,1 (814,9), josta välitettyjä luottoja 113,7 (79,5) Tase (1 meur): 1 029,9 (994,5) Oma pääoma ja varaukset (1 meur): 127,8 (115,4) Kulu-tuotto suhde: 52,5 % (50,9 %) (suluissa olevat luvut ovat vertailukaudelta 1.1.-30.6.2016) Liedon Säästöpankin liiketoiminta on katsauskauden aikana jatkunut vakaana. Talletuksien ja luotonannon kasvu ovat olleet pankin tavoitteiden mukaisia. Kesäkuun lopussa talletukset olivat 678,6 miljoonaa euroa. Talletukset kasvoivat viimeisen 12 kk:n aikana 9,6 %. Koko luotonanto sisältäen välitetyt luotot oli kesäkuun lopussa 904,1 miljoonaa euroa. Kasvu viimeisen 12 kk:n aikana oli 10,9 %. Liedon Säästöpankki harjoittaa peruspankki toimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja. Omasta taseesta myönnettyjen luottojen ja vastaanotettujen talletusten lisäksi pankki välittää yhteistyökumppaneidensa tuotteita ja palveluja. Näitä ovat mm. kiinnitysluotot, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalvelut sekä vakuutukset. Pankilla on yhteensä 11 konttoria; Turussa kolme sekä konttorit Liedossa, Kaarinassa, Loimaalla, Naantalissa, Paimiossa ja Raisiossa. Lisäksi pankki perusti joulukuussa 2016 kaksi uutta konttoria; yrityskonttorin ja varainhoitokonttorin. Pankin pääkonttori sijaitsee Liedossa. Liedon Säästöpankki palveluksessa on 98 toimihenkilöä. Säästöpankkiryhmä ja Säästöpankkien yhteenliittymä Liedon Säästöpankki kuuluu Säästöpankkiryhmään ja Säästöpankkien yhteenliittymään. Pankin tilinpäätös yhdistellään Säästöpankki-ryhmän yhdisteltyyn tilinpäätökseen. Säästöpankkiryhmä on Suomen vanhin pankkiryhmä, joka koostuu Säästöpankkien yhteenliittymän muodostaneista Säästöpankeista, keskusyhteisönä toimivasta Säästöpankkiliitosta sekä Säästöpankkien yhdessä omistamista tytär- ja osakkuusyhtiöistä. Säästöpankkien yhteenliittymään kuuluvat yhteisöt muodostavat yhteenliittymästä annetussa laissa määritellyn taloudellisen kokonaisuuden, jossa Säästöpankkiliitto osk ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat viime kädessä yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Säästöpankkien yhteenliittymän muodostavat Yhteenliittymän keskusyhteisönä toimiva Säästöpankkiliitto osk, 23 Säästöpankkia, Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj, Sp-Kiinnitysluottopankki Oyj sekä edellä mainittujen konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset ja Sp-Rahastoyhtiö Oy sekä Säästöpankkipalvelut Oy. Säästöpankkiryhmän laajuus eroaa Säästöpankkien yhteenliittymän laajuudesta siinä, että Säästöpankkiryhmään kuuluu myös muita yhteisöjä kuin luotto- ja rahoituslaitoksia tai palveluyrityksiä. Näistä merkittävimmät ovat Sp-Henkivakuutus Oy sekä Sp-Koti Oy. Säästöpankkiryhmän rakenteesta löytyy lisätietoa sivulta saastopankki.fi/saastopankkiryhma. Toimintaympäristön kuvaus Globaali talousnäkymä Vuoden 2017 alkupuoliskolla globaalin talouden kasvunäkymät paranivat merkittävästi. Kasvunäkymien parantuminen oli hyvin laaja-alaista. Eurooppa ja kehittyvät taloudet ovat kiihdyttäneet kasvuaan ja ottaneet kiinni Yhdysvaltoja. Kehittyvien talouksien näkymät ovat vakautuneet viime vuosista ja sijoittajien usko kehittyvien markkinoiden osalta on vahvistunut. Erityisesti Kiinan talouden hallittu kehityskulku on tukenut globaalia talouskasvua ja kauppaa. Sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta Kiinan talouteen liittyvät riskit ovat olleet huomion kohteena ja tältä osin odotuksiin nähden positiivinen kehitys on tukenut sijoitustuottoja. Yhdysvalloissa talouskasvu on saavuttamassa meneillään olevan syklin lakipisteen lähivuosina ja on jo nähtävissä merkkejä siitä, että voimakkain kasvu olisi takana päin. Maailman talouskasvu tulee nousemaan yli 3 prosentin tasolle mahdollisesti jo ensi vuonna. On kuitenkin hyvin epätodennäköistä, että talouskasvu tulisi saavuttamaan finanssikriisiä edeltävän tason. Euroopassa nähty talouskasvun nousu on kiihtynyt ja merkille pantavaa on myös teollisuuden näkymien elpyminen. Työmarkkinoiden vuonna 2013 käynnistynyt elpyminen on jatkunut ja työttömyysaste on laskenut euroalueella 9,3 prosentin tasolle. Teollisuustuotannon ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuivat vakaina vuoden 2017 alkupuoliskolla. Kapasiteetin käyttöaste on noussut korkeimmalle tasolle sitten finanssikriisin ja tämä heijastelee teollisuuden luottamusindikaattoreiden vahvaa nousua. Kotitalouksien tilanne vahvistui ja kuluttajien luottamus on noussut voimakasta vauhtia. Alhainen korkotaso ja energian hinta kasvattavat kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja. Myös asuntojen hintojen nousu ja sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys ovat vahvistaneet kotitalouksien luottamusta tulevaisuuteen. Euroopan keskuspankki valmistautuu rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Muutokset rahapolitiikassa tullaan toteuttamaan asteittain pitkällä aikavälillä, sillä inflaatio-odotukset ovat edelleen alhaisella tasolla eikä toteutunut inflaatio ole noussut odotettua vauhtia. Euroopassa poliittisten riskien merkitys korostui useiden vaalien vuoksi. Ranskan presidentinvaalien tulos kuitenkin oli markkinoille suosiollinen ja vakautti odotuksia Euroopan unionin tulevaisuudesta. Isossa-Britanniassa järjestetyt parlamenttivaalit olivat istuvalle hallituspuolueelle pettymys. Tämä osaltaan voi vaikeuttaa Brexit-neuvottelujen etenemistä tänä ja ensi vuonna. Yhdysvalloissa talouden kasvusykli on jatkunut jo ennätyksellisen pitkään ja vuoden 2017 alkupuoliskolla on ollut jo nähtävissä hidastumisen merkkejä. Työmarkkinoiden tila Yhdysvalloissa on poikkeuksellisen hyvä ja työttömyysaste on laskenut historiallisesti tarkasteltuna alhaiselle 4,3 prosentin tasolle. Kuitenkin uusien työpaikkojen syntyminen on hidastunut. Myös yritysten tuloskasvu Yhdysvalloissa on hidastunut, vaikkakin on edelleen hyvällä tasolla. Alhainen korkotaso ja palkkainflaatio tukevat yritysten tulosmarginaaleja. Teollisuustuotanto jatkaa kasvuaan ja globaalin talouden kasvu näkyy kapasiteetin käyttöasteen nousuna. Yhdysvalloissa presidentti Trumpin valtakausi alkoi haastavissa merkeissä. Useat lakimuutokset kokivat vastarintaa kongressissa ja odotukset Trumpin uudistusohjelman osalta laskivat merkittävästi. Yhdysvaltojen keskuspankki FED jatkoi rahapolitiikkansa kiristämistä, mutta inflaation hidas nousu Yhdysvalloissa laskee koronnostopaineita. Korkoympäristö Korkotaso on säilynyt matalana, eikä merkittäviä muutoksia ole odotettavissa lähiaikoina. Vallitsevan korkokäyrän muoto on hyvin lattea mikä yhdistettynä matalaan perustasoon tuo pankkitoiminnan rahoituskatteelle haasteita. Lisäksi rahoituskatetta rasittavat likviditeetin sääntelyvaateet (LCR maksuvalmiusvaade) ja Euroopan Keskuspankin negatiivinen talletuskorko. Sijoitusmarkkinat Sijoitusmarkkinoille vuoden 2017 ensimmäinen puolisko on ollut hyvin suotuisa. Yritysten tuloskasvu Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla on yllättänyt positiivisesti mikä on tukenut osakemarkkinoiden tuottoja. Odotuksiin nähden pitkien korkojen alhainen taso ja yrityslainojen kaventuneet riskimarginaalit ovat nostaneet korkosijoitusten tuottoja. Sijoittajien luottamus on ollut hyvin vahvaa mikä näkyy erityisesti volatiliteetti-indeksien historiallisen alhaisena tasona. Poliittisten riskien hälveneminen Euroopassa on osaltaan tukenut osaketuottoja. Seuraava merkittävä riskitekijä on Italian parlamenttivaalit alkuvuodesta 2018. Kehittyvien markkinoiden osalta tuotot

ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja. Yhdysvaltain dollarin heikentyminen ja pitkien korkojen lasku ovat tukeneet yritysten kasvunäkymiä. Kehittyvien markkinoiden valuuttaindeksit ovat vahvistuneet vuosia jatkuneet heikentymistrendin jälkeen. Loppuvuoden osalta globaali talouskehitys tulee jatkumaan suotuisana. Sijoitusmarkkinoilla tuotto-odotukset ovat laskeneet korkeiden sijoitustuottojen myötä, mutta tunnistettuja riskitekijöitä on vähemmän kuin vuosi sitten. Kiinan kansantalouden korkeaan velkataakkaan liittyvät ongelmat tai Yhdysvaltojen talouskasvun hiipuminen laskisivat globaalin talouden kasvunäkymiä nopeasti. Tällä olisi myös merkittävä negatiivinen vaikutus osake- ja yrityslainatuottoihin. Yritysten tuloskasvu on kuitenkin hyvällä tasolla tässä tilanteessa osakemarkkinoiden trendinomainen heikentyminen ei ole todennäköistä. Suomen taloustilanne Suomen taloustilanteessa on nähty selkeä käänne parempaan. Parantuneen tilanteen taustalla on investointien ja kulutuksen kasvu sekä viennin voimakas elpyminen. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaisuuteen on kohentunut merkittävästi. Kuluttajien luottamus on noussut ennätyksellisen korkeaksi, kun samaan aikaan kotitalouksien säästämisaste on kääntynyt negatiiviseksi. Yritysten halukkuus uusinvestointeihin on noussut mikä näkyy luoton kysynnän kasvuna. Myös yritysten työvoiman kysyntä on kasvanut suotuisasti mikä osaltaan luo odotuksia työttömyysasteen laskusta lähivuosina. Pitkäaikaistyöttömyydessä on nähty laskua ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Konkurssien määrä on laskussa ja erityisesti vientimarkkinoiden elpyminen tukee positiivista kehitystä. Julkisen talouden haasteet kuitenkin ovat edelleen suuret ja hallituksen toimenpiteet rakenneuudistusten eteenpäin viemiseksi ovat jääneet puutteelliseksi. Muutokset poliittisessa rintamassa saattavat heikentää hallituksen toimintakykyä ja osaltaan vaarantaa julkisen talouden vakauttamiseksi suunniteltuja toimenpidehankkeita. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen lisää painetta uudistuksille. Suomen talouden näkymät tulevat kuitenkin parantumaan loppuvuoden aikana ja talouskasvu vuoden 2017 osalta nousee lähelle 3 prosentin tasoa. Asuntomarkkinat Suomessa Asuntokauppaa ohjaavat tekijät (työllisyys, korkotaso ja kuluttajien luottamus) ovat tukeneet positiivista virettä asuntomarkkinoilla. Spekulaatioista huolimatta asuntokauppa Suomessa on kehittynyt ja kehittyy maltillisesti tänä vuonna. Säästöpankkiryhmä ennustaa tälle vuodelle 2-3 prosentin kauppamäärän kasvua. Kiinteistönvälittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppamäärä kasvoi 0,7 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tosin voimakas uudisrakentaminen aikaansaa eri paikkakuntien välille suuria eroja kauppamäärissä. Sijoitusasuntokysyntä on jatkunut myös vahvana huolimatta siitä, että joillakin paikkakunnilla on jo ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Ylitarjonta johtuu osittain asuntorahastojen aktiivisesta sijoitustoiminnasta. Uudisrakentaminen on tänä vuonna vilkkainta yli 25 vuoteen, mikä osittain johtuu aiemmin mainittujen asuntorahastojen aktiivisuudesta ostaa suuria määriä asuntoja uudiskohteista. Käytettyjen asuntojen hintojen nousua on tapahtunut pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa hinnat ovat laskeneet. Ennustamme käytettyjen asuntojen hintojen nousevan koko maassa noin 1,5-2 prosenttia tänä vuonna. Hintojen nousua hillitsee tarjonnan lisääntyminen voimakkaasta uudisrakentamisesta johtuen. Tammi-kesäkuun tuloskatsaus Liedon Säästöpankin tuloskehitys oli katsauskaudella hieman edellisvuotta heikompi, mutta säilyi edelleen hyvällä tasolla. Pankin liikevoitto katsauskaudella oli 5,5 miljoonaa euroa (6,4), joka oli 1,0 miljoonaa euroa pienempi kuin vertailukaudella. Liikevoitto oli vuositasolla 1,1 % (1,3 %) taseesta. Pankin korkokate oli katsauskaudella 7,1 miljoonaa euroa (7,0). Korkokate kasvoi 2,5 % edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna. Osinkotuotot olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,8). Palkkiotuottoja kertyi 4,8 miljoonaa euroa (4,4). Palkkiokulut olivat 0,8 miljoonaa euroa (0,9). Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot olivat 0 miljoonaa euroa (0,01). Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,2). Tästä myyntivoitot olivat 0,6 miljoonaa euroa. Erä sisältää käyvän arvon rahastosta kirjattuja arvonalentumistappioita. Pankin hallintokulut olivat 5,4 miljoonaa euroa (5,0), tästä henkilöstökulut olivat 2,7 miljoonaa euroa (2,7) ja muut hallintokulut 2,7 miljoonaa euroa (2,3). Pankin tase kasvoi vertailukaudesta 3,6 % ja oli 1 029,9 miljoonaa euroa (994,5). Oma pääoma oli katsauskauden lopussa 90,3 miljoonaa euroa (79,6). Omaan pääomaan sisältyvä käyvän arvon rahasto oli 8,9 miljoonaa euroa (4,3). Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevista rahoitusvaroista sekä rahavirtaa suojaavista johdannaisista kirjattavat käyvän arvon muutokset. Pankin vapaaehtoiset varaukset olivat 37,5 miljoonaa euroa. Pankki laski liikkeeseen alkuvuoden aikana debentuurilainoja 2,4 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 20,3 miljoonaa euroa (52,2), josta debentuurilainoja 20,3 miljoonaa euroa. Vakavaraisuus ja riskiasema Liedon Säästöpankin vakavaraisuus on vahvalla tasolla ja täyttää sekä 8 %:n vähimmäistason, että lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2015 alussa otettiin käyttöön sekä kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % että muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle. Vuoden 2017 alussa muuttuvaa lisäpääomavaatimusta ei asetettu. Säästöpankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Liedon Säästöpankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä puolivuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan olla vähentämättä Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten sisäisiä omistusosuuksia omien varojen instrumenteista laskettaessa omia varoja yksittäisen pankin tasolla ja alakonsolidointiryhmän tasolla. Lisäksi Finanssivalvonta on myöntänyt luvan soveltaa 0 prosentin riskipainoa Yhteenliittymän yhteisvastuun piirissä oleviin sisäisiin luottolaitosvastuisiin. Luvat perustuvat EU:n vakavaraisuusasetukseen (EU 575/2013) ja lakiin talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010). Pankki julkaisee luottolaitoslain ja Finanssivalvonnan standardien edellyttämät vakavaraisuustiedot kerran vuodessa osana tilinpäätöstä. Säästöpankkiryhmä julkistaa Säästöpankkien yhteenliittymän Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot tilinpäätöksessään. Säästöpankkiryhmä tilinpäätös on luettavissa www.saastopankki.fi verkkopalvelussa. Säästöpankin vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät Säästöpankkiryhmän tilinpäätökseen. Yhteenliittymälain 21 ja 21 a :ssä tarkoitettuja poikkeuslupia ei sovelleta Säästöpankkiin. Katsauskaudella luottoriskien määrä on säilynyt ennallaan. Yli 90 päivää maksamatta olleita saamisia ja nollakorkoisia saatavia pankilla oli 6,2 miljoonaa euroa, mikä on 0,8 % omasta luotonannosta ja takauskannasta. Edellisvuoden vas taavana ajankohtana näiden määrä oli 5,1 miljoonaa euroa. Arvonalentumisia lainoista ja muista saamisista kirjattiin alkuvuoden aikana -1,2 miljoonaa euroa. Rahoitusvakausvirasto päätti 24.5.2017 asettaa Säästöpankkien yhteenliittymälle luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 8 luvun 7 :ssä tarkoitetun alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärän. Alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärä tulee täyttää 31.12.2018 lukien. Vaade koskee vain yhteenliittymätasoa, mutta Rahoitusvakausvirasto arvioi vaateen asettamista jäsenluottolaitostasolla uudelleen vuonna 2018. Finanssivalvonta on antanut Yhteenliittymälain mukaisen luvan Säästöpankkien yhteenliittymän Keskusyhteisönä toimivalle Säästöpankkiliitto osk:lle päättää, ettei sen jäsenluottolaitoksiin sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) kuudennen osan ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädettyjä luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettuja vaatimuksia. Olennaiset tapahtumat puolivuosikatsauspäivän jälkeen Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan puolivuosikatsauspäivän jälkeiseltä ajalta. Loppuvuoden näkymät Liedon Säästöpankin liiketoiminnan odotetaan kehittyvän loppuvuoden aikana suunnitellusti ja tuloskehityksen arvioidaan pysyvän alkuvuoden tasolla. Talletusten ja luottojen määrän odotetaan kasvavan maltillisesti loppuvuoden aikana. Rahasto- ja vakuutussäästämisen kasvun odotetaan jatkuvan. Arvonalennusten määrässä ei arvioida tapahtuvan oleellisia muutoksia loppuvuoden aikana. Vakavaraisuuden arvioidaan kehittyvän loppuvuonna myönteisesti. Pankin likviditeettiaseman ennakoidaan pysyvän myös loppuvuonna hyvänä.

LIEDON SÄÄSTÖPANKKI Tuloslaskelma (tuhatta euroa) 1-6.2017 1-6.2016 1-12.2016 Korkotuotot 9 297 9 382 18 883 Korkokulut -2 157-2 414-4 962 Korkokate 7 140 6 968 13 921 Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista 1 066 766 766 Palkkiotuotot 4 826 4 437 8 789 Palkkiokulut -752-863 -1 583 Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 0 13 13 Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot 523 238 441 Suojauslaskennan nettotulos -5 2-6 Sijoituskiinteistöjen nettotuotot 476 140 350 Liiketoiminnan muut tuotot 705 1 487 1 504 Hallintokulut -5 387-4 962-9 919 Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä -269-239 -490 Liiketoiminnan muut kulut -1 684-1 508-2 559 Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista -1 187-35 -872 Liikevoitto 5 452 6 443 10 356 Tilinpäätössiirrot 45-204 -2 004 Tuloverot -1 081-1 198-1 579 Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 4 415 5 041 6 773 Tilikauden voitto 4 415 5 041 6 773 TASE Vastaavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Käteiset varat 1 372 1 563 1 635 Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset 11 476 11 636 11 578 Saamiset luottolaitoksilta 69 565 78 606 72 494 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 790 429 735 439 764 612 Saamistodistukset 51 984 59 538 58 389 Osakkeet ja osuudet 79 744 81 359 78 347 Johdannaissopimukset 2 341 3 282 2 746 Aineettomat hyödykkeet 2 215 1 872 2 004 Aineelliset hyödykkeet 16 192 16 010 16 011 Muut varat 98 100 74 Siirtosaamiset ja maksetut ennakot 4 475 4 822 4 861 Laskennalliset verosaamiset 30 279 45 1 029 921 994 506 1 012 796 Vastattavaa (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Velat luottolaitoksille 187 032 192 974 162 839 Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 681 141 622 604 664 693 Yleiseen liikkeeseen lasketut velkakirjat 0 30 743 30 751 Muut velat 6 911 5 016 5 968 Siirtovelat ja saadut ennakot 4 491 4 991 4 076 Velat, joilla on huonompi etuoikeus kuin muilla veloilla 20 278 21 442 20 442 Laskennalliset verovelat 2 262 1 355 1 928 Vapaaehtoiset varaukset 37 540 35 785 37 585 Peruspääoma 1 1 1 Käyvän arvon rahasto 8 927 4 304 7 530 Muut sidotut rahastot 5 134 5 134 5 134 Vapaat rahastot 29 026 29 026 29 026 Edellisten tilikausien voitto 42 763 36 090 36 050 Tilikauden voitto 4 415 5 041 6 773 1 029 921 994 506 1 012 796 Taseen ulkopuoliset sitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset 6 721 6 085 6 075 Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset 47 190 61 711 54 377 Johdannaissopimukset Suojaavat johdannaiset Nimellisarvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset 25 000 25 000 25 000 Osakejohdannaiset 17 216 18 251 19 149 Käyvät arvot (tuhatta euroa) 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Koronvaihtosopimukset Käypä arvo, positiivinen 2 086 3 183 2 606 Osakejohdannaiset Käypä arvo, positiivinen 254 98 139 Kaikki johdannaissopimukset ovat suojaavia. Vakuudet ja vastuusitoumukset (tuhatta euroa) 30.6.2017 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 9 660 9 660 30.6.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 9 684 9 684

31.12.2016 Omasta velasta annetut Tase-erä Pantit Kiinnitykset Muut vakuudet Yhteensä Velat luottolaitoksille 9 684 9 684 Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa Omat varat 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 120 298 108 174 114 582 Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -2 240-4 712-2 054 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 118 058 103 461 112 528 Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut Ensisijainen lisäpääoma (AT1) Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 118 058 103 461 112 528 Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 10 917 8 373 9 786 Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut 0-505 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 10 917 7 868 9 786 Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 128 975 111 329 122 314 Riskipainotetut erät yhteensä 588 193 555 925 576 938 josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 542 235 509 928 530 073 josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 1 470 3 126 2 376 josta markkinariskin osuus (valuutta-kurssiriski) 0 0 0 josta operatiivisen riskin osuus 44 489 42 871 44 489 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,07 % 18,61 % 19,50 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 20,07 % 18,61 % 19,50 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 21,93 % 20,03 % 21,20 % Alkuvuodesta kertynyt voitto 4 415 tuhatta euroa on luettu ensisijaisiin omiin varoihin vakavaraisuussuhdetta laskettaessa. Pääomavaatimus 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Omat varat 128 975 111 329 122 314 Pääomavaatimus * 61 947 58 494 60 713 Pääomapuskuri pääomavaatimuksen jälkeen 67 028 52 836 61 601 * Pääomavaatimus muodostuu lakisääteisestä vähimmäisvakavaraisuusvaateesta 8 %, luottolaitoslain mukaisesta kiinteästä lisäpää-omavaatimuksesta 2,5 % ja ulkomaisten vastuiden maakohtaisista muuttuvista lisäpääomavaatimuksista. Vähimmäisomavaraisuusaste Liedon Säästöpankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 11,21 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on laskettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. 30.6.2017 30.6.2016 31.12.2016 Ensisijainen pääoma 118 058 103 461 112 528 Vastuiden kokonaismäärä 1 053 312 1 062 153 1 037 229 Vähimmäisomavaraisuusaste 11,21 % 9,74 % 10,85 % Liedossa 3. elokuuta 2017 Liedon Säästöpankki / Hallitus Tilintarkastajan lausunto Liedon Säästöpankin puolivuotiskatsaukseen 1.1. - 30.6.2017 yleisluonteisesta tarkastuksesta EU:n vakavaraisuusasetuksen (EU 575/2013) 26 artiklan 2 kohdan tarkoittama raportti Liedon Säästöpankin hallitukselle Johdanto Olen tarkastanut yleisluonteisesti Liedon Säästöpankin (erillisyhtiö) kauden 1.1.-30.6.2017 vakavaraisuusraportointiin sisällytetyn tuloksen sekä kertyneet voittovarat 30.6.2017 (johdon selvitys ydinpääomaan sisällytettävän voiton arvioidusta määrästä), joka osoittaa 4 390 088,03 euron suuruista voittoa sekä 47 153 219,38 euron suuruisia kertyneitä voittovaroja. Yhtiön johto vastaa tuloslaskelman ja taseen laatimisesta ja siitä, että ne on laadittu soveltaen Suomessa voimassa olevia tilinpäätöksen laatimista koskevia laskentaperiaatteita. Suorittamani yleisluonteisen tarkastuksen perusteella esitän johtopäätöksen tuloksen ja kertyneiden voittovarojen laskentaperiaatteista. Yleisluonteisen tarkastuksen laajuus Yleisluonteinen tarkastus on suoritettu kansainvälisen yleisluonteista tarkastusta koskevan standardin ISRE 2410 mukaisesti. Kyseinen standardi koskee yhteisön tilintarkastajan suorittamaa mennyttä aikaa koskevan taloudellisen informaation yleisluonteista tarkastusta. Yleisluonteiseen tarkastukseen kuuluu tiedustelujen tekemistä pääasiallisesti talouteen ja kirjanpitoon liittyvistä asioista sekä analyyttisia toimenpiteitä ja muita yleisluonteisen tarkastuksen toimenpiteitä. Yleisluonteinen tarkastus on laajuudeltaan huomattavasti suppeampi kuin tilintarkastusstandardien mukaisesti suoritettava tilintarkastus ja siksi en pysty sen perusteella varmistumaan siitä, että saan tietooni kaikki sellaiset seikat, jotka ehkä tunnistettaisiin tilintarkastuksessa. Näin ollen en anna tilintarkastuslausuntoa. Johtopäätös Yleisluonteisen tarkastuksen perusteella tietooni ei ole tullut mitään, mikä antaisi minulle syyn uskoa, etteivät laskelmat (johdon selvitys ydinpääomaan sisällytettävän voiton arvioidusta määrästä) kauden 1.1-30.6.2017 tuloksesta 4 390 088,03 euroa sekä kertyneistä voittovaroista raportointipäivänä 30.6.2017, 47 153 219,38 euroa, ole kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien laskentaperiaatteiden mukaisesti. Johdon selvityksen mukaan ydinpääomaan sisällytettävissä olevasta voitosta on vähennetty ennakoitu voitonjako yhteensä 25 000,00 euroa. Liedossa 4. elokuuta 2017 Henry Maarala, KHT