WIHURI-PALKINTO HYVÄLLE SEURALLE 2004
2 Wihuri-palkinto 2004 Wihuri-palkinnot Hyville Seuroille Ensimmäiset Wihuri-palkinnot jaettiin viime vuonna. 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon sai Aavasaksan Urheilijat (AavU). Tämän vuoden Wihuri-pääpalkinnon sekä muut valtakunnallisten ja maakunnallisten palkintojen saajat julkistetaan 6.11.2004. Viime vuonna palkitut seurat eivät voi saada palkintoa tänä vuonna. Wihuri-palkinnot jaetaan myös vuosina 2005 ja 2006. Kuvassa vasemmalta SLU:n puheenjohtajana vuoden 2003 loppuun toiminut Carl-Olaf Homén, Ylitornion kunnanjohtaja Erkki Keski-Nisula, AavUn puheenjohtaja Jouko Lehmikangas sekä Wihurin nykyinen toimitusjohtaja Matti Mustaniemi.
Wihuri-palkinto 2004 3 Sisältö Esipuhe............................................................4 Wihuri Oy kauppaa ja teollisuutta........................................6 SLU Liiku Hyvässä Seurassa...........................................7 Wihuri-palkinnon saajat.................................................8 Valtakunnallinen Wihuri-pääpalkinto Kangasniemen Kalske ry...............................................9 Valtakunnalliset Wihuri-palkinnot Nurmeksen Sepot ry................................................. 10 Myllykosken Pallo -47 ry...............................................11 Paimion Rasti ry.................................................... 12 Poseidon ry (Vantaa)................................................ 13 Seinäjoen Taitoluistelijat ry............................................ 14 Maakunnalliset Wihuri-palkinnot IK Falken rf (Pedersöre).............................................. 15 Ruokolahden Raju ry................................................ 16 Juvan Naisvoimistelijat ry.............................................. 17 Kannelmäen Voimistelijat ry............................................ 18 Hämeenlinnan Voimisteluseura ry....................................... 19 Otanmäen Vuolijoen seuraunioni...................................... 20 Kokkolan Suunnistajat ry............................................. 21 Ploki ry (Pihtipudas)................................................. 22 Vehkalahden Veikot ry................................................ 23 Woman Volley ry (Rovaniemi)........................................... 24 Lahjan Tytöt ry (Turku)................................................ 25 Noormarkun Nopsa ry............................................... 26 Ilmajoen Kisailijat ry................................................. 27 Lieksan Hiihtoseura ry............................................... 28 Oulun Voimisteluseura ry............................................. 29 Pallo-Kerho 37 ry (Iisalmi)............................................ 30 Asikkalan Taido ry................................................... 31 Toimitus: Henry Järvinen, Krista Lamminen, Eila Ruuskanen-Himma ja Pekka Nikulainen Taitto: Kuvittelua Ky Julkaisun valokuvat (ei s. 2): Antero Aaltonen Julkaistu marraskuussa 2004
4 Wihuri-palkinto 2004 Esipuhe Liikunta tarjoaa elämyksiä ja onnistumisia, irtiottoja arjesta, ikimuistoisia ystävyyssuhteita sekä fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Se myös opettaa pitkäjänteisyyttä ja itsetuntemusta sekä kasvattaa pettymysten sietokykyä. Urheilu vahvistaa ominaisuuksia, joita tarvitaan yhä enemmän nyky-yhteiskunnassa. Näitä piirteitä arvostamme yrityksemme työntekijöissä ja kanssaihmisissä. Haluammekin Wihuri-palkintojen kautta tukea seuroja heidän merkittävässä työssään urheiluun innostajina, kasvattajina sekä sosiaalisten taitojen kartuttajina, Wihurin toimitusjohtaja Matti Mustaniemi kertoo. Wihuri-palkinnot Hyville Seuroille innostavat ja tukevat seuroja onnistumaan tärkeässä tehtävässään lisätä suomalaisten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä liikunnalla. SLU on erittäin iloinen siitä, että Wihuri haluaa näin konkreettisesti tukea ja arvostaa liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa. Nyt sovittu kol- men vuoden yhteistyö mahdollistaa pitkäjänteisen seuratoiminnan tukemisen, SLU:n puheenjohtaja Timo Laitinen kiittää. Urheiluseurat tekevät arvokasta työtään useimmiten vapaaehtoisvoimin. Erilaisissa vapaaehtoistehtävissä toimii noin 500 000 henkilöä ensisijaisesti nuorten ja lasten hyväksi. Näin ollen liikuntahetken ei tarvitse olla yksinäistä tekemistä, sillä urheiluseurat kokoavat yhteen yksilö- ja joukkuelajien harrastajat, kilpaurheilijat ja perheet. Seurat takaavat jäsenistölleen mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Lajituntemuksen lisäksi seuroissa opitaan oikeat arvot ja yhteistoiminnan pelisäännöt. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä. Siksi onkin tärkeää, että he oppivat terveet elämäntavat ja sosiaaliset taidot jo alusta alkaen. Haluamme kannustaa kaikkia jatkossakin liikkumaan Hyvässä Seurassa. Matti Mustaniemi Toimitusjohtaja Wihuri Oy Timo Laitinen Puheenjohtaja SLU
Wihuri-palkinto 2004 5 Liiku Hyvässä Seurassa
6 Wihuri-palkinto 2004 Wihuri Oy Kauppaa ja teollisuutta Wihuri on Suomen suurimpia ja pitkäikäisimpiä perheyrityksiä, sillä kauppaa ja teollisuutta harjoittavan monialayrityksen juuret ulottuvat yli 100 vuoden päähän. Wihuri on kasvanut kansainväliseksi konserniksi, joka työllistää nykyisin maailmanlaajuisesti noin 6 500 henkilöä. Wihurin neljä toimialaa ovat Päivittäistavararyhmä, Pakkausteollisuus, Tekninen Kauppa ja Erityistoimialat. Päivittäistavararyhmä muodostuu Wihuri Oy Aarniosta ja Ruokamarkkinat Oy:stä. Vuonna 1901 perustettu Aarnio harjoittaa koko Suomen kattavaa tukkutoimintaa Metro-tukkumyynnin ja pikatukkuliikkeiden kautta. Metro-ryhmään kuuluvat myös yrittäjävetoiset Tarmo-lähikauppias- ja Kymppi-palvelupisteketjut. Ruokamarkkinat palvelee puolestaan kuluttajia Ruokavarasto-, Sestoja Etujätti-myymäläketjujen välityksellä. Wihuri on myös hankintayhtiö Tuko Logisticsin suurin yksittäinen omistaja. Pakkausteollisuus on Wihurin kansainvälisin toimiala. Wipak Euroopassa ja Winpak Pohjois-Amerikassa ovat maailman johtavia elintarvikkeiden ja terveydenhuoltoalan pakkausmateriaalien sekä järjestelmien ja vaativien teknisten kalvosovellutusten valmistajia. Tekninen Kauppa sisältää laaja-alaisen kokonaisuuden työkaluista työstökoneisiin, maarakennusja ympäristönhoitokoneisiin, trukkeihin ja veneisiin sekä moottoreihin. Teknisen Kaupan liiketoimintayksiköistä Witraktor, Autola, Power Products ja Työstökoneet maahantuovat johtavia tuotemerkkejä alallaan. Baltian toiminnot puolestaan käsittävät liiketoiminnan Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Teknisen Kaupan uusin yksikkö, Vilakone Oy, on ympäristönhoitoon tarkoitettujen koneiden johtava valmistaja Pohjoismaissa. Erityistoimialat muodostuvat valtakunnallisesta Sportia-urheiluvälinekauppaketjusta sekä lentotoimintaa harjoittavasta Wihuri Aviationista. Wihuri toimii itsenäisten Sportia-kauppiaiden ketjunohjausyksikkönä ja maahantuojana. Wihuri Aviation puolestaan tarjoaa liike- ja ambulanssilentopalveluja yhtiönsä Jetfliten kautta. www.wihuri.com Päivittäistavararyhmä Pakkausteollisuus Tekninen Kauppa Erityistoimialat Metro-tukku Wipak-ryhmä, Wihuri Oy Witraktor Wihuri Oy Sportia Ruokavarasto Euroopassa Wihuri Oy Autola Wihuri Aviation Sesto Winpak-ryhmä, Wihuri Oy Työstökoneet Etujätti Pohjois-Amerikassa Wihuri Oy Power Products Tarmo Vilakone Oy Kymppi Baltian toiminnat
Wihuri-palkinto 2004 7 SLU Liiku Hyvässä Seurassa Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) on liikuntajärjestöjen katto-, yhteistyö- ja palveluorganisaatio, jonka tärkein tehtävä on liikunnan ja urheilun kansalaistoiminnan elinvoiman edistäminen. SLU:n 127 jäsenjärjestöön kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Liikunta ja urheilu on maamme suurin kansanliike. Toimintaan osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä. Vapaaehtoistehtävissä toimii noin 500 000 suomalaista. SLU:n valinta on edistää vapaaehtoistyöhön pohjautuvaa liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaa, joka muodostaa perustan lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun, aikuisten harraste- ja terveysliikunnan sekä huippuurheilun moniarvoiselle hoitamiselle. SLU:n motto on Liiku Hyvässä Seurassa. www.slu.fi Yli 500 000 vapaaehtoista Kansallinen liikuntatutkimus 2001 2002: joka kymmenes suomalainen yli 500 000 on palkatta ja omalla vapaa-ajallaan mukana liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyössä ensisijainen vapaaehtoistyön kohde on nuorisotoiminta 40 prosenttia (430 000) lapsista ja nuorista harrastaa urheiluseuroissa ja lähes joka toinen, joka ei harrasta seurassa, haluaisi tulla mukaan joka kymmenes aikuinen (lähes 400 000) liikkuu urheiluseuroissa ja lisäksi kampanjat liikuttavat satoja tuhansia kansalaisia suurin osa suomalaisista (78 prosenttia) sanoo pitävänsä suomalaisten urheilijoiden kansainvälistä menestystä melko tai ehdottoman tärkeänä yhteensä liikunnan ja urheilun kansalaistoimintaan osallistuu yli miljoona suomalaista lasta, nuorta, aikuista ja ikääntyvää ihmistä.
8 Wihuri-palkinto 2004 Wihuri-palkinnon saajat Tämänvuotiset Wihuri-palkinnot jaetaan 6.11.2004. Pääpalkinto myönnetään Kangasniemen Kalskeelle. 10 000 euron suuruisen pääpalkinnon lisäksi jaetaan 5 valtakunnallista ja 17 alueellista Wihuri-palkintoa. Hyvän Seuran tunnusmerkit Seuralla on innostava ja palkitseva toiminta- ja johtamiskulttuuri ja se noudattaa yhdistystoiminnan pelisääntöjä. Kaikki Hyvät Seurat edistävät liikunnan ja urheilun myönteisiä arvoja ja niiden toimintaa ohjaavat jäsenistön määrittelemät eettiset periaatteet. Toiminta perustuu jäsenistön valintoihin ja ympäristön moniarvoisiin tarpeisiin. Liikkumisen ja urheilun lisäksi ihmisten välinen vuorovaikutus sekä yhteisöllisyys ovat tärkeitä asioita. Hyvät Seurat innostavat uusia vapaaehtoisia mukaan. Hyviä Seuroja on monenlaisia ja monista lähtökohdista toimivia. Toiminta voi painottua kilpa- ja huippu-urheiluun, lasten, nuorten ja erityisryhmien toimintaan, aikuisten kunto- ja terveysliikuntaan tai vaikkapa perheliikuntaan. Valtakunnallinen Wihuri-pääpalkinto 2004 Kangasniemen Kalske ry Valtakunnalliset Wihuri-palkinnot 2004 Nurmeksen Sepot ry Myllykosken Pallo -47 ry Paimion Rasti ry Poseidon ry (Vantaa) Seinäjoen Taitoluistelijat ry Maakunnalliset Wihuri-palkinnot 2004 IK Falken rf (Pedersöre) Ruokolahden Raju ry Juvan Naisvoimistelijat ry Kannelmäen Voimistelijat ry Hämeenlinnan Voimisteluseura ry Otanmäen Vuolijoen seuraunioni Kokkolan Suunnistajat ry Ploki ry (Pihtipudas) Vehkalahden Veikot ry Woman Volley ry (Rovaniemi) Lahjan Tytöt ry (Turku) Noormarkun Nopsa ry Ilmajoen Kisailijat ry Lieksan Hiihtoseura ry Oulun Voimisteluseura ry Pallo-Kerho 37 ry (Iisalmi) Asikkalan Taido ry
Valtakunnallinen Wihuri-pääpalkinto 9 Kangasniemen Kalske Kalskeessa on harrastettu urheilua sata vuotta Jo 1900-luvun alussa on vanhalla Pirtin tontilla juostu kilpaa, hypätty pituutta, työnnetty kuulaa ja illalla tanssittu iltamien merkeissä. Nyt Kangasniemen Kalske on vireä 100-vuotias yleisseura, jonka alaisuudessa toimivat perinteiset lajit: ammunta, ampumahiihto, hiihto, suunnistus ja yleisurheilu. Jäseniä seurassa on 550, joista puheenjohtaja Juha Pajusen mukaan peräti 75 prosenttia on aktiivijäseniä. Urheilijoiden ja valmentajien lisäksi valtaosa talkooväestä haluaa olla seuran jäseniä. Seuralla on innostava ja palkitseva toimintakulttuuri. Vaikka seuratoiminta onkin tärkeässä asemassa, Kalskeen väreissä kilpailee yhä lukuisia kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita. Kangasniemen Kalske on sadan vuoden aikana liikuttanut ihmisiä ja tuonut hyvinvointia seudun asukkaille. Tuhannet ihmiset ovat vuosien saatossa antaneet panoksensa yhteisen hyvän eteen. Kalske on ollut vahvassa vuorovaikutustilanteessa alueen väestön kanssa. Yhteistyö on ollut tiivistä koulujen ja yritystoiminnan kanssa. Laajaa junioritoimintaa Ampumahiihdossa on ohjattua valmennustoimintaa nuorille, hiihdossa pyörivät hiihtokoulut talvisin, suunnistuksessa seura sai viime vuonna Nuori Suomi Sinetin ja yleisurheilussa on ikäritoimintaa kesäisin ja talvella yu-koulut. Nuorisotyö on tärkeällä sijalla. Lapsia ja nuoria innostetaan tutustumaan eri lajeihin. Tätä kautta Kalskeessa uskotaan jäsenmäärän ja harrastajamäärän kasvuun. Talkootoiminnallekin riittää tekijöitä, sillä kalskeelaiset ovat toimineet järjestyksen valvojina ja pyörittäneet ravintolatoimintaa Syvälahden tanssilavalla kesäisin kaksi kertaa viikossa. Kalskeen kaksi lajijaostoa järjestää kevät- ja syysmarkkinat. Seuran jaostot ovat olleet kehittämässä paikkakunnan liikuntapaikkoja, kuten tämän ja viime vuosien mittavat projektit kertovat. Kalskeen aktiivit ovat toteuttaneet ampumahiihtostadionin laajennuksen, kuntohiihdon latuverkoston laajentamisen, suunnistuskarttojen tekemisen ja juoksusuoran rakentamisen monitoimihallin yhteyteen. Tunnustus koko seuraväelle Puheenjohtajana puuseppä Juha Pajunen on toiminut yli viisi vuotta ja aiemmin varapuheenjohtajana. Pajunen sanoo aidon onnellisena, että saatu tunnustus tuntuu tosi hyvältä. Omassa seurajohtajan työssä näkee helposti puutteita, tyyliin tuokin pitäisi saada kuntoon, mutta saadut tunnustukset kertovat, että paljon on saatu aikaankin. On kunnia olla tällaisen seuran puheenjohtaja. Pitkällä aikajänteellä tämä asema on rakennettu ja kunnia kuuluu kaikille seuran työssä mukana olleille. Tämä on ennen muuta kunnioitus kasvattajaseuraa kohtaan. Antero Heikkinen
10 Valtakunnallinen Wihuri-palkinto Nurmeksen Sepot Kasvattajaseura Nurmeksen Sepot on kasvattajaseura, jossa tarjotaan harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille jääkiekon, lentopallon, tanssin, suunnistuksen, hiihdon, yleisurheilun ja pesäpallon parissa. Seuran toiminta on pitkälti juniorityötä niin joukkue- kuin yksilölajeissakin. Tarkoituksena on edelleen kehittää toimintaa niin, ettei kilpaileminen aina ole välttämätöntä vaan osallistuminen ja liikunnan riemu ovat pääasioita. Seura on sitoutunut noudattamaan reilun pelin sääntöjä ja kasvatustyöhön panostetaan jatkossa mm. kouluttamalla seuran toimesta valmentajia, kerhonvetäjiä ja vanhempia. Sepot on järjestänyt iltapäiväkerhoja, liikuntatapahtumia ja leirejä, joihin jäsenten lisäksi osallistuu muitakin liikunnan ystäviä. Urheilutoiminta perustuu talkoisiin ja vapaaehtoisuuteen. Tästä erityisen maininnan ansaitsee jääkiekkojaosto, joka osallistui aktiivisesti jäähallin rakentamiseen innokkaitten harrastajien käyttöön, sekä tanssijaosto, joka järjesti taas valtakunnallisesti arvostetun tanssileirin yli 90 osallistujalle. Nurmes ilman Seppoja olisi erilainen paikka Seppojen toiminta on niin laajaa, että Nurmes ilman Seppoja olisi ihan toisennäköinen paikka. Tänä kesänä toteutettiin Nurmeksen Seppojen organisoimana Tori Kutsuu viikko, jossa eri järjestöjen kanssa järjestettiin toimintaa ja esityksiä lapsille ja nuorille. Sirkus, bändit, katumaalaus, pomppulinna ja monet muut kiehtovat asiat olivat yhteistyön satoa ja yhteistyötä haluttiin jatkaa tulevaisuudessakin. Yritysten kanssa yhdessä järjestetään useita yleisötapahtumia ympäri vuoden ja kaupungin kanssa on järjestetty liikuntatapahtumia jo useana vuonna. Uutena yhteistyökumppanina on mukaan astunut seurakunta, jonka kanssa on jo toteutettu yhteisiä leirejä. Yhteistä kerhonohjaajakoulutusta on myös harkittu. Juuri työn alla on iltapäiväkerhon järjestäminen 5-6 luokkalaisille tytöille yhteistyössä 4H:n kanssa. Mittava historia Nurmeksen Seppojen toimintaa leimaa lähes 90 vuotta pitkä historia. Vuosia kestäneen tietoisen kehittämistyön tuloksena Seppojen seitsemän eri urheilulajin jaostot sekä pääseura on kehittynyt hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Seuran jäsenmäärä on pysynyt useana vuonna 600 paremmalla puolella, vaikka Nurmeksen väestö vähenee 150-200 asukkaalla vuodessa. Kerran kuukaudessa kokoontuva johtokunta reagoi herkästi palautteeseen ja ympäristön toivomuksiin ja tavoitteena on aikaansaada avointa keskustelua ja nostaa jokaisen jaoston mielipide esille. Pääseura on pyritty rakentamaan taloudellisesti itsenäiseksi. Jo neljän vuoden ajan Sepot on pystynyt palkkaamaan kokopäiväisen toiminnanohjaajan, joten palkkakustannukset ovat pääseuran suurin menoerä. Pääseurassa on myös liiketoimintaa. Kesäkahvio torilla on auki koko kesän ja Sepot-lehti ilmestyy jokaiseen kotiin kaksi kertaa vuodessa. Sepoilla on myös oma urheilutalo, jossa seuran jäsenten lisäksi käyvät liikkumassa erilaiset harrasteporukat. Mari Ylisiurua
Valtakunnallinen Wihuri-palkinto 11 Myllykosken Pallo MyPa-perheessä hyvä kasvualusta Myllykosken Pallo 47 ry:n edustusjoukkueelta puuttuu vielä kirkkain mitali jalkapalloliigassa, mutta seurana Myllykoskella on hiottu toimintaperiaatteita kristallinkirkkaiksi jo useampina vuosina. MyPa-perhe on tuttu käsite pohjoiskymenlaaksolaisille penkkiurheilijoille. Perheestä puhuminen on tässä kohdassa oikeutettua, sillä asukasluvultaan pienellä paikkakunnalla jokainen tuntee jonkun, joka viimeistään tuntee taas jonkun. MyPan taustajoukoissa vallitsee tiivis yhteenkuulumisen henki, joka ilmenee ennen kaikkea lujana luottamuksena toisen kykyihin. Junioripäällikkö Raimo Munukka korostaa, että liigajoukkueen pelaajat ovat rakentaneet seuran juniorijoukkueiden pelaajiin poikkeuksellisen tukevan sillan. Anjalankosken kaupungin kouluilla on oma kummipelaajansa edustusjoukkueessa. Kummipelaajat vierailevat säännöllisesti kouluissa kertomassa niin jalkapallosta kuin terveistä elämäntavoista. MyPan junnujoukkueissa pidetään kaikista lapsista hyvää huolta. Hyvä tiimihenki näkyy muun muassa siinä, että lapsensa mukana taustajoukkoihin liittyneet vanhemmat jatkavat toiminnassa senkin jälkeen, kun oma lapsi on kasvanut junnuista ulos, Munukka kuvailee. Kaikki seuran juniorijoukkueet laativat pelisääntönsä, jotka pelaajat ja vanhemmat allekirjoittavat. Säännöissä linjataan muun muassa käyttäytymistä kentällä ja sen ulkopuolella, Munukka lisää. MyPa on osoittanut, että arvoista ja etiikasta puhuminen ei ole pelkkää sanahelinää. Seuran aktiivinen toiminta päihteiden ja rasismin vastaisessa työssä poiki Anjalankosken jalkapallostadionille EI rasismille, EI huumeille ja EI väkivallalle - kyltit, jotka on sijoitettu näkyville paikoille vaihtopenkkien läheisyyteen. MyPa oli ensimmäinen liigaseura, joka asensi kotikentälleen kyseiset taulut. Pohjois-Kymenlaakson kuntaseitsikon seurojen kanssa laajaa yhteistyötä tekevä MyPa on venyttänyt yhteistyön lonkeroitaan myös helsinkiläiseen PK-35:een ja ylivieskalaiseen FC YPA:an. MyPan puheenjohtaja Matti Tiihonen painottaa seuran vakavaa suhtautumista kaikkiin tehtyihin sopimuksiin. MyPassa on aina lähdetty siitä, että se mikä luvataan, myös pidetään. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, jonka kohdalla ei pitäisi pyrkiä korkeatasoiseen toimintaan. Oli kyseessä sitten sponsori- tai pelaajasopimus tai vaikkapa sopimus eettisten arvojen eteenpäin viemisestä, sitoudumme siihen sataprosenttisesti, Tiihonen alleviivaa. Myllykosken Pallolla on yhteensä 14 juniorijoukkuetta. Ensi kaudella sekä A- että B-juniorijoukkue pelaavat ikäluokkansa SM-sarjassa. Seuran jäsenmäärä liikkuu noin 600:ssa, joista rekisteröityjä pelaajia on noin 300. MyPassa on viriämässä uudelleen todellinen tyttöjalkapalloilubuumi. Idyllinen MyPatalo takaa toiminnalle viihtyisän ja monimuotoisen ympäristön. Tapio Ahlroth
12 Valtakunnallinen Wihuri-palkinto Paimion Rasti Tavaramerkkinä ahkera talkooväki Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä varsinaissuomalainen suunnistuksen erikoisseura Paimion Rasti tunnetaan lajin parissa etenkin osaavana ja kokeneena kisajärjestäjänä. Seuran tavaramerkiksi on noussut innokas ja ahkera talkooväki. Paimion Rasti on isännöinyt mallikkaasti niin Jukolan viestiä kuin Fin5-suunnistusviikkoakin. Seura järjestää joka kevät Silja Rastit, joka on merkittävä tapahtuma ja johon löytyy aina pari sataa talkoolaista, kertoo Paimion Rastin puheenjohtaja Juhani Harittu. Seuran vahvuus on sen jäsenkunta. Siihenhän kaikki perustuu. Puolet seuran 400 jäsenestä on niin sanottuja aktiivijäseniä, jotka ovat kukin vuorollaan mukana muun muassa iltarastijärjestelyissä. Ahkeruutta ja rohkeutta kuvastaa se, että Paimion Rastin talkooväki uskalsi ottaa vuoden 1993 Jukolan viestin vastuulleen, vaikka seuralla oli suurtapahtuman hakuvaiheessa vasta muutama toimintavuosi takanaan. Paimion Urheilijoiden suunnistusjaosto erkani uudeksi erikoisseuraksi vuonna 1985. Jo silloin oli kova usko siihen, että innostusta löytyy, Harittu toteaa. Kasvatit pysyneet seurassa Siinä missä monessa muussa urheiluseurassa on vaikea löytää uutta voimaa talkootyöhön, Paimion Rastille on omaleimaista nimenomaan omien kasvattien jatkuva innokkuus. Seura teki alussa voimakkaasti nuorisotyötä. Nyt tämä alkuaikojen nuori polvi on kasvanut aikuiseksi ja on perheineen mukana, Harittu selvittää. Hän korostaa seuran hyvää yhteishenkeä, joka vain tiivistyy entisestään Kevolan vanhalla kyläkoululla, jota on kesästä asti kunnostettu Paimion Rastin uudeksi seuramajaksi kuinkas muuten kuin talkoovoimin. Yhteishenki oli yksi tärkeä lähtökohta seuramajan ostamiseen. Haritun mukaan Paimion Rastissa nuorisotoiminta, kuntoliikunta ja huippu-urheilu ovat mukavasti tasapainossa toinen toistaan tukien. Kyllä ne tukevat toisiaan. Esimerkiksi lähes 25 vuotta pyörineet Peimarin Rastit ovat kuntorastitapahtumia, mutta sopivat harjoitukseksi kaikille. Nuorisotoimintaan ja kuntoliikuntaan on satsattu alusta alkaen ja nyt tuloksia on alkanut tulla myös huippusuunnistuksessa. Puheenjohtaja myöntää, että viime vuosina junioritoiminta on päässyt hieman notkahtamaan, mutta tavoitteena on korjata tilanne mahdollisimman nopeasti. Takana on pieni laskukausi, mihin on monta syytä, kuten lajien välinen kilpailu ja vetäjäpula. Tulevaisuudessa aiomme suunnata taas entistä enemmän voimavaroja nuorisopuolelle, Harittu vakuuttaa. Merja Kallikari
Valtakunnallinen Wihuri-palkinto 13 Poseidon Enemmän kuin pelkkä uimaseura on hyvä yhteishenki. Välitämme toisistamme, ja meillä uintiharrastus on monimuotoisempaa kuin Meillä pelkkää uimista seuran ratavuoroilla, kiteyttää vantaalaisen uimaseuran, Poseidon ry:n, puheenjohtaja Sami Wahlman seuran vetovoiman salaisuuden. Poseidoniin kuuluvat tasa-arvoisesti uimarit, valmentajat ja vanhemmat. Kaikkien henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista pyritään pitämään huolta; jäsenten puolestaan edellytetään kantavan vastuuta seuratoiminnan rullaamisesta. Koko seuran yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä, että yhteisöllisyys ja vastuuntunne heräävät. Henkeä pitää yllä myös hyvä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen: pidämme yhteyttä toimintaympäristömme järjestöihin, yrityksiin, kaupunkiin ja muihin sidosryhmiin, seura-aktiivi ja kuntoryhmässä harjoitteleva mastersuimari Heikki Härö lisää. Poseidonin toiminnassa uimarin ura alkaa parhaimmillaan vauvauinnista ja jatkuu uimakouluissa, tekniikkakursseilla ja valmennusryhmissä. Uimareista koulutetaan aikanaan ohjaajia ja valmentajia, ja kunto- ja masters-uintiryhmä tarjoaa mahdollisuuden jatkaa liikuntaharrastusta niin pitkään kuin terveys antaa myöten. Jatkuvuudesta kertoo sekin, että seuran hallinnosta ja päivittäisestä toiminnasta vastaavat tällä hetkellä pitkälti 1990-luvun aktiiviuimarit. Seuran arvot ovat kohdallaan, ja ne on kirjattu kaikkien nähtäville seuran kotisivuille. Kaikki sitoutuvat yhteiseen tekemiseen ja arvoihin, joiden mukaan toimitaan. Arvot on yhdessä laadittu ja niitä pidetään aktiivisesti yllä, puheenjohtaja kertoo. Poseidonilaisiin periaatteisiin kuuluu puhdas urheilu, toiminnan oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus. Sinettiseura toteuttaa lasten ja nuorten kasvatustyössään Nuori Suomi -periaatteita. Haluamme tarjota seuran jäsenille laadukasta toimintaa, arvokkaan kansalaistaidon ja harrastuksen koko elämän ajaksi. Tavoitteet eivät sulje pois sitä, että uimari voi halutessaan menestyä myös kilpaurheilijana. Vantaalainen Poseidon ry on vuonna 1987 perustettu uimaseura, jonka lajivalikoimaan kuuluvat kilpa-, masters- ja kuntouinti, uimakoulut, tekniikkakurssit, vauva- ja perheuinti sekä hydrobic. Aktiivisia jäseniä seurassa on noin 150, joista lisenssiuimareita noin sata. Seuran omia ja Vantaan kaupungin kanssa yhteistoiminnassa järjestettyjä uimakouluja käy vuosittain noin 1300 lasta, nuorta ja aikuista. Paula Ritanen-Närhi
14 Valtakunnallinen Wihuri-palkinto Seinäjoen Taitoluistelijat Luistelun mahdollisuus jokaiselle Seinäjoen Taitoluistelijat ry:n puheenjohtaja Minna Rislakeus miettii eteläpohjalaisen erikoisseuransa hyviä puolia. Meillä on tarjolla jokaiselle jotakin. Luomme mahdollisuuden harrastaa taitoluistelua oman tasonsa ja halunsa mukaan. Hyvänä asiana nousee mieleen myös erittäin aktiivinen ja aikaansaava johtokunta, jonka jäsenet jaksavat olla mukana toiminnassa omien töidensä ohella. Myös vanhemmat osallistuvat aktiivisesti eri tapahtumien järjestelyihin ja talkootöihin. Soveltavan luistelun ryhmä erityislapsille Seinäjoen Taitoluistelijat tarjoaa harrastusmahdollisuuden tällä hetkellä yhteensä 13 eri ryhmässä. Iältään neljästä noin 60 ikävuoteen olevia luistelijoita on noin 150. Luistelukoulussa aloittaa vuosittain noin 70 80 luistelijaa, jotka tulevat Seinäjoen lisäksi ympäristökunnista, onhan Seinäjoen Taitoluistelijat ry ainoa taitoluistelun erikoisseura Pohjanmaalla. Puheenjohtaja Minna Rislakeus kertoo ylpeänä tänä syksynä käynnistyneestä poikien luistelukouluryhmästä Risto Reippaat. Eikä luistelukoulu tarkoita pelkästään luistelua, sillä jääharjoitusten lisäksi järjestetään oheisharjoittelua. Ohjelmassa on muun muassa jumppaa, tanssia, venyttelyjä, pelejä ja leikkejä kehittyvän lapsen monipuolisen liikkumisen tarve on huomioitu. Aikuisille tarjotaan jo kahdeksatta vuotta oiva kuntoilumuoto jumppaluistelussa. Aikuisryhmällään seura on mukana myös Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n EU-rahoitteisessa SYKE-hankkeessa, jolla pyritään edistämään aikuisväestön terveyttä ja hyvinvointia. Seinäjoen Taitoluistelijat on myös ideoinut erityislasten liikuntakerhon, joka aloitti tänä syksynä jo kolmannen kautensa. Toimintaa järjestetään yhteistyössä Seinäjoen ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoiden kanssa, jotka ovat tehneet toiminnasta opinnäytetöitä. Luistelukoulutoimintaa on laajennettu konkreettisesti nyt myös muualle Etelä-Pohjanmaalle. Seinäjoen Taitoluistelijoiden valmentajat ja apuohjaajat käyvät pitämässä tunteja Kurikassa, jossa toimii jo toista kautta oma taitoluistelujaoston luistelukoulu. Lisäksi seuralla on ollut viime vuoden keväällä päättynyt Taikaluistin-projekti, jonka aikana liikutettiin noin 2000 pohjalaista. Kilpaileminen ei ole ollut koskaan seuran pääasia, vaikka Seinäjoen Taitoluistelijat ry järjestää myös valtakunnallisia kilpailuja. Perusluistelutaidon lisäksi ohjaajat opettavat luistelijoille muun muassa hyviä tapoja, kohteliasta käytöstä, kiittämistä, tervehtimistä, anteeksi pyytämistä ja terveellisiä elämäntapoja. Kirsi Kuusisto
Maakunnallinen Wihuri-palkinto 15 IK Falken IK Falken on vuoden Hyvä Seura ruotsinkielisessä Suomessa Ruotsinkielinen liitto CIF on myöntänyt pedersöreläiselle IK Falkenille Hyvä Seura -palkinnon. Pedersöre on 10 400 asukkaan kunta Pietarsaaren naapurissa. Pedersöre syntyi vuonna 1977 kolmen kunnan liitoksena. Reilut 90 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Tuhannen jäsenen ja kolmen jaoston IK Falken on perustettu vuonna 1973. Koko kansan tietoisuuteen seura nousi 1980-luvulla huippuhiihtäjiensä ansiosta. IK Falken voitti SM-viestin ensimmäisen kerran Leppävirralla vuonna 1987. Kahdeksan vuoden sisällä IK Falken voitti SM-viestin kuusi kertaa. IK Falkenin hiihtäjät edustivat Suomea myös MMkisoissa ja Maailman Cupissa. Tänä päivänä IK Falken tekee toista tulemistaan hiihtorintamalla. Seuralla on hyötyä vanhoista tähdistään, sillä Tage ja Lena Ray toimivat valmentajina ja ohjaajina. IK Falken ei ole pelkästään hiihtoseura. Voimakkaimmin kasvava jaosto on yleisurheilu taitavien ja aktiivisten ohjaajien ansiosta. Viikottain harjoituksiin osallistuu 100-150 nuorta. Pedersören uuden urheilukentän avajaiset vuonna 2002 oli ratkaiseva onnenpotku tiellä menestykseen. Päättyneellä kaudella IK Falken menestyi yleisurheilussa kaikilla tasoilla ja millä mittarilla tahansa katsottuna. Neljä seuran yleisurheilijaa edusti Suomea maaotteluissa. IK Falkenin kolmas, eikä suinkaan vähäpätöisin jaosto on suunnistus. Suunnistuspiireissä IK Falkenia on pidetty usein ikämiesseurana, mutta juniorityökin on tuottanut tulosta. IK Falkenin puheenjohtaja Gunhild Berger kertoo, että varainhankinta perustuu kunnalliseen tukeen ja Kunniakierroksen tuottoon, jossa IK Falken sijoittui valtakunnan tasolla toiseksi. Lisäksi rahoitamme toimintaamme kahvilatoiminnalla, ajanottopalvelulla, kilpailuilla ja tempauksilla, kertoo Berger. Meillä ei ole palkattua työvoimaa, minkä korvaamme talkootyöllä, hän jatkaa. Vuonna 2004 IK Falken järjesti kaksi suurta kilpailua: Vattenfall cupin yleisurheilussa ja ruotsinkielisen liiton mestaruuskilpailut suunnistuksessa. Tapio Lehtinen
16 Maakunnallinen Wihuri-palkinto Ruokolahden Raju Toimintaa vauvasta vaariin Ruokolahden Raju on erittäin hyvin toimiva eteläkarjalainen yleisseura. Jäseniä seurassa oli viime vuoden lopussa reilut 950. Rajussa harrastettavat lajit ovat ampumahiihto, hiihto, yleisurheilu, karate, lentopallo, pesäpallo, veteraaniurheilu, melonta sekä salibandy, joka on noussut seuran lajeista suurimmaksi noin sadalla lisenssipelaajalla. Seuraorganisaation toisen osan muodostavat kymmenen kyläosastoa, joihin leijonapitäjä ja seuran jäsenet on jaettu asuinpaikkansa perusteella. Kyläosastojen tehtäväkenttään kuuluu muun muassa järjestää virkistystoimintaa ja kuntoliikuntaa omissa kyläyhteisöissään. Seurassa on myös aktiivinen naisjaosto. Rajun asema laajan maalaispitäjän suurena yleisseurana on vanha ja vakaa. Seura on perustettu vuonna 1933, joten 70-vuotiskakkua leikattiin viime vuonna. Muutamat peruslajit, kuten hiihto, yleisurheilu ja pesäpallo, ovat kuuluneet seuran lajipalettiin alusta saakka. Muutamien lajien osalta toiminta on hiipunut kokonaan, mutta tilalle on vuosien saatossa noussut uusia lajeja. Vahvuutemme on aina ollut monipuolisuus ja alttius kuunnella jäsenistön ja kuntalaisten toiveita. Eri lajien toiminta-aktiivisuus on jatkuvaa aaltoliikettä. Kun vetoa ja kiinnostusta johonkin lajiin on ilmaantunut, siihen on myös pyritty satsaamaan, kertoo Rajun toimistosihteeri Johanna Pulkkinen, joka on seuran ainut palkattu työntekijä. Toisaalta hiipuviakin lajeja on pidetty yllä, jos pienikin joukko haluaa lajin parissa touhuta, Pulkkinen jatkaa. Salibandyssa Raju on parhaimmillaan ollut karsimassa noususta liigaan. Tällä hetkellä seuran edustusjoukkue pelaa 2-divisioonassa. Muista lajeista hiihto on Pulkkisen mukaan vahvassa nousussa kuin myös yleisurheilutoiminta. Molempiin on saatu mukaan innokkaita nuoria. Uusin laji seurassa on karate, jossa toiminta käynnistyi erään paikkakunnalle muuttaneen innokkaan karateohjaajan toiveesta. Valtaosa seuran toiminnasta tapahtuu lajijaostoissa ja kyläosastoissa. Emoseuran tehtäväksi jää vastata muun muassa hallinnosta, toimistopalveluista, lasten liikuntakerhotoiminnasta ja lavatansseista. Rajun puheenjohtajan Pauli Mölsän mukaan ympäri vuoden järjestettävät lavatanssit ovat seuralle merkittävä tulonlähde. Aina loppuvuodesta euroja rahakirstuun kerätään joulukalenterimyynnillä. Rajun tarjoama monipuolinen liikuntakerhotoiminta kasvaa koko ajan. Meneillään olevalla toimintakaudella mukana on yli sata lasta, joiden ikähaitari on 3-12 vuotta. Suunnitteilla on järjestää vastaavanlaista toimintaa myös nuorille. Liikuntakerholaiset eivät sitoudu vielä mihinkään lajijaostoon, vaan he ovat mukana ihan vain liikkumisen riemusta. Toiminta on saatu meillä ihan hyvälle mallille, Pauli Mölsä sanoo. Raju pyrkii vastaamaan alati muuttuvan ja kehittyvän liikuntasektorin tarpeisiin ajatuksella toimintaa vauvasta vaariin. Seurassa pidetään tärkeänä, että samaa lajia olisi mahdollisuus harrastaa meillä sekä kevyesti kuntoillen että aktiivisesti kilpaillen, lisää Johanna Pulkkinen. Uusia haasteita ja mahdollisuuksia Raju odottaa Ruokolahdelle suunnitteilla olevasta liikuntahallista, jonka pitäisi nousta vuodeksi 2007. Kalle Sipiläinen
Maakunnallinen Wihuri-palkinto 17 Juvan Naisvoimistelijat Vireä, aktiivinen ja kasvuhakuinen Vaikka seuran nimessä on sana naisvoimistelu, Juvan Naisvoimistelijoissa tarjotaan eri ikäisten naisten ja tyttöjen lisäksi monipuolisia liikunnan mahdollisuuksia miehille ja pojillekin. Aktiivisuus ja monipuolinen tarjonta kaikenikäisille ovat varmasti keskeisiä kriteereitä, joista Juvan Naisvoimistelijat tunnetaan, kiteyttää puheenjohtaja Maria Kivelä. Puheenjohtajan mielestä toiminta on hyvin vilkasta. Tänä syksynä käynnistyi 33 ryhmää 15 ohjaajan vetämänä. Neljä ryhmää toimii kylillä ja 19 kirkonkylässä, laskee Kivelä toiminnan laajuutta. Toteutimme kauden käynnistyessä jäsenkorttiuudistuksen, jonka tarkoitus on saada ihmiset liikkumaan entistä enemmän. Samalla jäsenkortilla pääsee kaikkiin ryhmiin. Jäsenet ovat olleet hyvin tyytyväisiä jäsenkorttiuudistukseen ja moni on tullut mukaan aiempaa useampaan ryhmään. Seuralla on koulutettuja ohjaajia, joiden yhteydenpito toimii vakiintuneesti. Syyskauden alussa on useamman tunnin jumpparupeama, syysstartti, ja kevätkauden käynnistää jumppaviikko ja yhteinen tapahtuma. Huhtikuinen kevätnäytös on ollut hyvin suosittu. Viime vuonna Naisvoimistelijoiden ryhmä esiintyi yhdessä lauluyhtye Allin kanssa Juvan koulukeskuksessa ja Helsingissä temppeliaukion kirkossa. Näytöksen juvalainen ohjaaja, Minna Huuskonen, on valittu koreografiksi SVoLin vuoden 2006 suurtapahtumaan Tampereelle, Sun SVoLin kenttänäytökseen. Olemme iloisia Minnan valinnasta Gymnaestradaan sekä Sun SVoLi -tapahtuman koreografiksi, Maria Kivelä sanoo. Hänen mielestään seuran henki on hyvä ja kannustava, mikä näkyy kaikissa ryhmissä ja myös johtokunnan työssä, jota on kehitetty entisestään viime vuosina. Myös ohjaajien koulutus on järjestelmällistä; aloittelevat ohjaajat voivat toimia lasten ryhmissä apuohjaajina ennen kuin aloittavat omien ryhmiensä vetäjinä. Juvan Naisvoimistelijat tekevät yhteistyötä paikallisten kuntotapahtumien järjestäjien kanssa ja ovat vetämässä alkuverryttelyjä tai loppuvenyttelyjä. Juvan Naisvoimistelijoilla on omat internet-sivut osoitteessa: www.juvannv.sporttisaitti.com Paula Autio
18 Maakunnallinen Wihuri-palkinto Kannelmäen Voimistelijat Mahdollisuuksien seura Kannelmäen Voimistelijat on hyvä esimerkki elinvoimaisesta seurasta, jossa määrätietoisella työllä on luotu puitteet laadukkaalle harrasteliikunnalle. Vuonna 1967 perustettua, noin 1 450 jäsenen SVoLi (Suomen Voimistelu- ja Liikuntaseurat) ry:n seuraa pyöritetään ja kehitetään 10 johtokunnan jäsenen, 29 ohjaajan ja noin parinkymmenen vapaaehtoisen voimin. Seuran tuntitarjonta kattaa noin 70 viikkotuntia, josta löytyy tunteja tasapuolisesti sekä aikuisille ja lapsille että naisille ja miehille. Kannelmäen Voimistelijoiden nuorimmat jäsenet ovat 3 kuukauden ikäisiä vauvajumppareita ja iäkkäimmät ikinuoret yli 80-vuotiaita. Kannelmäen Voimistelijat on valinnut toimintamuodokseen harrasteseurana toimimisen, toisin sanoen kilpailuryhmiä ei seurassa ole. Seuran tavoitteena on tarjota alueen lapsille ja nuorille lähellä oleva ja turvallinen yhteisö, jossa voi harrastaa ja kokea onnistumisen iloa. Meillä on todella idearikas ja innokas porukka kehittämässä lasten ja nuorten toimintaa ja johtokunta, joka kannustaa kehitystyötä, kertoo Kannelmäen Voimistelijoiden lastenvastaava Heidi Juntunen. Kannelmäen Voimistelijoiden lasten ja nuorten toiminnan laadukkuuden ja tasa-arvoisuuden osoituksena on vuonna 1999 myönnetty Nuoren Suomen Sinettiseuran arvo ja toukokuussa 2004 myönnetty SVoLi:n sinetti. Nuoren Suomen pelisääntökeskustelut ovat kuuluneet seuran toimintaan jo vuosien ajan. Esiintymisen ja onnistumisen paikkoja lapset ja nuoret kokevat muun muassa seuran kevät- ja joulunäytöksissä sekä SVoLin Asema-tapahtumissa. Nuorille tarjotaan myös tekemisen paikkoja kummitoiminnassa. Kummit ovat lasten ryhmien esikuvia, isompia kavereita ja ohjaajan apuja muun muassa näytöksissä. Näin nuoret saavat kosketuksen seuratoimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Seuran visiona on olla laadukas seura, jossa voi harrastaa voimistelua ja liikuntaa koko eliniän. Teemme paljon työtä vision saavuttamiseksi. Koulutamme aktiivisesti ohjaajiamme ja johtokunnan jäseniä sekä teemme säännöllisesti strategiatyötä, sanoo Kannelmäen Voimistelijoiden puheenjohtaja Helena Tikkanen. Vision mukaisesti seuran tuntitarjonta on monipuolinen. Lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on tärkeää, mutta haluamme tarjota myös aikuisille monipuolista liikuntaa, varsinkin terveysliikuntaan olemme pyrkineet panostamaan. Näin voimme tarjota koko perheelle harrastusmahdollisuuden, jatkaa Tikkanen.
Maakunnallinen Wihuri-palkinto 19 Hämeenlinnan Voimisteluseura Pian 100 vuotta elämyksiä voimisteluliikunnasta Vuonna 1906 perustettu Hämeenlinnan Voimisteluseura, nykyään 300 aikuisen ja 550 nuoren urheiluseura, haluaa antaa kaikenikäisille elämyksiä voimisteluliikunnasta. Seuran toimintaan kuuluvat laatusanat monipuolinen, laadukas, yksilöllinen, nykyaikainen ja pitkäjänteinen. Seura haluaa panostaan terveyttä edistävään voimisteluliikuntaan, valmennustoimintaan, aktiiviseen tiedottamiseen ja koulutukseen. Toimintamme lähtökohtana ovat Nuoren Suomen eettiset linjaukset, painottaa seuran puheenjohtaja Hillevi Ahonen. Meillä kaikki ovat tasaarvoisia ja kaikille tarjotaan mahdollisuus osallistua. Haluamme ottaa vastuuta itsestämme liikkujina, hyvistä ihmissuhteista ja erilaisuuden hyväksymisestä. Toteutamme esim. SVOLin jumppakoulua, jossa alle 12-vuotiaat voivat olla mukana kirppurytmisten ja minirytmisten ryhmissä, joukkuevoimistelun kilparyhmässä, show- tai kidmixissä. Monipuolisen erikoisseuran liikuntamuodot ovat telinevoimistelu, rytminen voimistelu, aerobic, joukkuevoimistelu, tanssi, tanssillinen voimistelu, hiphop, kunto- ja terveysliikunta, vesijumppa, hydrobic ja seniorijumppa. Nuorimmat meillä mukana olevat ovat aikuinen-lapsi-liikuntaan osallistuvat noin puolitoistavuotiaat, ja vanhimmat 80- vuotiaita senioritanssijoita, kertoo puheenjohtaja Ahonen. Maajoukkuetason voimistelijoita on rytmisessä voimistelussa ja aerobicissa ja SM-tasolla kilpaillaan joukkuevoimistelussa. Voimistelu on hyvä pohja monelle muulle lajille, painottaa Hillevi Ahonen. Siksi meillä käy myös jalkapalloilijoita ja jääkiekkoilijoita harjoittelemassa telinevoimistelua. Perunajauhotehtaasta tuli liikuntatila Perunajauhotehdasta ei ihan ensi kuulemalta miellä liikuntapaikaksi. Mutta niin vain kahdeksan vuotta sitten Hämeenlinnan voimisteluseura kunnosti itselleen talkoovoimin omat tilat entiseen tehdasrakennukseen. Kaupungilta ei saatu tarpeeksi alkuillan hyviä salivuoroja, joten jotain oli tehtävä. Sitten löysimme nämä tehtaan entiset laboratorio- ja toimistotilat ja kunnostimme ne meille sopiviksi omin varoin. Tiloihin rakennetut kaksi salia ovat kovassa käytössä, viikoittain pyöritämme yli 50 eri ryhmää ja erityisesti lasten ryhmät täyttyvät heti ilmoittautumisen ensimmäisenä päivänä, kehaisee Ahonen. Omien tilojen lisäksi seuralla on harjoitusvuoroja myös Hämeenlinnan eri lähiöissä, joissa asuu paljon lapsia ja nuoria. Meillä on seurassa hyvä seurahenki ja on hieno asia, että myös miehiä on mukana. Toiminnan määrä ja laatu kertoo, että Hämeenlinnan Voimisteluseurassa on kaikenikäisten ilo liikkua jokaisen oman tasonsa ja halunsa mukaan. Irja Appelroth
20 Maakunnallinen Wihuri-palkinto Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni Yhdessä saadaan enemmän aikaan Vuolijoki on 2716 asukkaan kunta, jossa on kaksi kyläkeskusta, Vuolijoen kirkonkylä ja Otanmäki. Näiden yhteinen seuraunioni tarjoaa alueen paikallisille seuroille yhteistyön voimaa. Keskustelut Otanmäen-Vuolijoen seuraunionin perustamisesta aloitettiin 1990-luvun alkupuolella, jolloin huomattiin yhteistyön tarve paikallisen seuratoiminnan kehittämiseksi. Seuraunioni perustettiin ja rekisteröitiin 1992. Seuraunioniin liittyivät mukaan kaikki paikkakunnan urheiluseurat (Otanmäen Teräs, Otanmäen Metsästys- ja ampumaseura, Vuolijoen Tennisseura ja Vuolijoen Urheilijat). Seuratoiminnan tavoitteena oli aluksi olla yhteistyöelin seurojen toiminnan kehittäjänä ja seurojen talouden parantajana. Toiminnan aluksi opeteltiin yhteistyötä ja ensimmäisessä vaiheessa vähennettiin oleellisesti seurojen hallinnollisten tehtävien määrää ja kohdennettiin toimintaa suoraan käytännön toimenpiteisiin. Alussa oli tietenkin hieman käytännön ongelmia, mutta vuosien mittaan yhteistoiminta seurojen ja kunnan liikuntatoimen kesken on tiivistynyt todella paljon, toteaa seuraunionin puheenjohtaja Jukka Pyrrö. Tänä päivänä Otanmäen-Vuolijoen seuraunioni toimii hyvin aktiivisesti liikuttaen vuolijokelaisia vauvasta vaariin. Seuraunioni järjestää lasten ja nuorten sekä aikuisväestön harrasteliikuntaa, seurat keskittyvät taas enemmän kilpailutoimintaan. Tärkeä arvo seuran toiminnassa on, että kaikki pääsevät mukaan toimintaan, kaikille taataan tasapuolinen osallistuminen eikä vilttiketjuja ole, kertoo Jukka Pyrrö. Lisäksi pääosa liikuntapalveluista tuotetaan ilmaiseksi tai erittäin halvalla, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tulla toimintaan mukaan. Seuraunioni etsii uusia aktiivisia toimijoita mukaan toimintaan ja kustantaa heidän koulutuksen. Seuraunioni toimii tänä päivänä aktiivisessa yhteistyössä kunnan liikuntatoimen kanssa. Seuraunionilla on mm. sopimus kunnan kanssa liikuntapalvelujen tuottamisesta kuntalaisille ja kunnan liikuntasihteeri on aina mukana seuraunionin kokouksissa. Vuoden 2005 osalta seuraunionin, Vuolijoen kunnan ja Kainuun Liikunnan välinen yhteistyö saa aivan uudet kuviot, kun Kainuun Liikunta tekee sopimuksen Vuolijoen kunnan ja seuraunionin kanssa liikuntapalvelujen kehittämisestä ja toteuttamisesta Vuolijoen kunnassa. Myös maahanmuuttajat ovat tulleet mukaan liikuntatoimintaan. Tällä hetkellä Otanmäessä asustaa entisen Jugoslavian alueelta tulleita maahanmuuttajia, joita on mukana seuraunionin työtehtävissä mm. liikuntakerhojen ohjaajana ja ulkoilualueiden hoitajan apulaisena. Lisäksi kesän ja syksyn aikana on kuntaan muuttanut pakolaisia Sudanista, joille on varattu kaksi kertaa viikossa urheilutalolta liikuntavuoro. Seuraunioni on myös aktiivinen työllistäjä kunnassa. Työllistämme vuosittain noin 10 15 henkilöä eri tukiavustuksilla mm. uimaopettajiksi, uimalan valvojiksi, kioskityöntekijöiksi, iltapäiväkehojen ohjaajiksi ja ulkoilualuiden hoitajiksi, sanoo puheenjohtaja Jukka Pyrrö Sami Leinonen