12.11.2013. Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa. Lausunnot ja kannanotot

1 12.11.2013 Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa Lausunnot ja kannanotot

2 1 HSL-KUNNAT 1.1 HELSINKI Kaupunginhallitus 16.9.2013 Lausunto lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymälle lippujen hinnoitteluperiaatteita ja hintasuhteita uudessa taksa- ja lippujärjestelmän vyöhykemallissa koskevasta asiasta seuraavan lausunnon: Uuden taksajärjestelmän perusperiaatteeksi on valittu kaarimalli, jossa vyöhykkeiden rajat perustuvat ensisijaisesti etäisyyteen Helsingin keskustasta. Uudessa järjestelmässä lyhyet kuntarajan ylittävät matkat muuttuvat halvemmiksi. Tämän seurauksena lipputulot vähenevät, mikä pääkaupunkiseudun kuntien joukkoliikennepoliittisissa tavoitteissa tai taloudellisissa resursseissa olevista eroista johtuen voi aiheuttaa joukkoliikenteen rahoitukseen ongelmia. Lipputulojen vähenemistä on pyritty kompensoimaan nostamalla hinnoittelun perustasoa ja erityisesti kertalipun hintaa. Nykyisin Helsingin sisäisellä kausilipulla matkustavien lipun hinta nousisi noin 9 %:lla. Helsingissä huomattava valtaosa matkoista on nykyisiä kaupungin sisäisiä matkoja ja jatkossa vyöhykkeiden AB sisäisiä matkoja. Joukkoliikenteen hintajouston ollessa -0,3 sisäisellä lipulla matkustavien lipun hinnan korotus esitetyllä 9 %:lla vähentäisi kyseisiä joukkoliikenteen matkoja 2,7 %:lla. Kuntarajat ylittävien matkojen määrä kasvaa vastaavasti arvioituna huomattavasti vähemmän. HSL:n esitys uudessa vyöhykemallissa sovellettavista lippujen hinnoitteluperiaatteista ja lippujen hintasuhteista (esitykseen sisältyvät

3 alennuslippuja koskevat muutokset huomioiden) turvaa esityksen mukaan Helsingin osalta vähintään nykyisentasoisen lipputulokertymän. HSL:n arvion mukaan esityksen mukainen hinnoittelu jopa vähentäisi Helsingin kaupungin rahoitustarvetta. Arvioon liittyy kuitenkin huomattavaa epävarmuutta erityisesti matkustajamäärien kehityksen osalta. Matkustajamäärien kehittymisen arviointia vaikeuttaa osaltaan Kehäradan ja Länsimetron käyttöönotto samoihin aikoihin vyöhykemalliin siirtymisen kanssa. Helsingin kaupunki on aikaisemmissa taksa- ja lippujärjestelmää, vyöhykemallia ja lippujen hinnoittelua koskevissa lausunnoissaan pitänyt välttämättömänä, että lippujärjestelmän uudistamisen yhteydessä toteutettavilla ja tulevien vuosien tariffiratkaisuilla turvataan riittävä lipputulokertymä. Lippujärjestelmäuudistus ei saa perustua kaupungin rahoitusosuuden kasvattamiseen nykyisestä. Lippujen hinnoittelumuutoksilla ei myöskään saisi heikentää joukkoliikenteen houkuttelevuutta Helsingin sisäisessä liikenteessä. Yksittäisen kunnan mahdollisuudet vaikuttaa alueensa joukkoliikenteen lippujen hintoihin vähenevät tulevaisuudessa. Taksa- ja lippujärjestelmää edelleen valmisteltaessa on selvitettävä, miten kunnat ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä voisivat yhdessä määritellä keskipitkän aikavälin tavoitteita lippujen hinnoittelupolitiikalle ja joukkoliikenteen rahoitustarpeelle eri osapuolten tavoitteiden ja resurssien puitteissa. Jotta yksittäisen HSL-alueen kunnan heikko taloudellinen tilanne ja mahdollisuus tukea joukkoliikennettä ei merkittävästi heikentäisi mahdollisuuksia kilpailukykyiseen lippujen hinnoitteluun koko HSLalueella, tulee eri kahden vyöhykkeen alueet (AB ja BC) olla hinnoiteltavissa erikseen. Tämä mahdollisuus sisältyy HSL:n esitykseen. Lisäksi pitäisi varautua ratkaisuun, joka tarvittaessa mahdollistaa kausilippujen erilaisen hinnoittelun kuntalaisuuden perusteella sen mukaan, kuinka paljon kukin kunta on valmis

4 matkustamista tukemaan. Kertalipun hinnan korotus suhteessa muiden lippujen hintoihin on kannatettavaa. Vaikka lipputuloja menetettäisiin kertalippujen myynnin vähenemisenä, nopeuttaa ajoneuvossa tapahtuvan myynnin väheneminen liikennettä ja tekee liikennöinnistä täsmällisempää. Aiempien selvitysten perusteella joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta arvo- ja kausilippujen hintoja olisi tavoiteltavaa laskea ja kertalippujen hintaa korottaa. Lausuntopyynnössä esitettyjä kausi-, arvo- ja kertalippujen hintasuhteita voidaan pitää tarkoituksenmukaisina. Esitys seniorilipusta on liikennepoliittisesti kannatettava. Iäkkäitä tulisi muun muassa liikenneturvallisuussyistä kannustaa liikkumaan oman auton sijasta joukkoliikenteellä. Lisäksi joukkoliikenteen kustannustehokkuuden näkökulmasta ruuhka-ajan matkustajamääriä olisi kannattavaa ohjata eri keinoin ruuhkien väliselle ajalle. Esityksen mukaan 70 vuotta täyttäneet voivat päiväliikenteessä klo 9-14 kulkea puoleen hintaan arvolipulla. Jos lipputyypistä saadaan myönteisiä kokemuksia, kannattaa ikärajan tarkistamista nuorempiinkin ikäluokkiin harkita taloudellisten resurssien sallimissa puitteissa. Kelan maksamaa takuueläkettä ja Kelan maksamaa vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai työttömyyseläkettä saaville toteutetaan 50 prosentin alennus arvolippuun sitomatta sitä aikaan. Lastenlipun ikärajan korottaminen yhdellä vuodella on liikennepoliittisesti tarkoituksenmukaista. Ehdotus siitä, että kunnat suoraan ostaisivat omille erityisryhmilleen maksuttomasti myönnettävät liput, on kannatettava. HSL:n tulisi jatkossakin harkita liikennepoliittisin perustein annettavat alennukset, mutta sosiaalisin perustein myönnettävien alennusten ja ilmaislippujen on syytä olla kunkin kunnan itse ratkaistavissa.

5 Taksa- ja lippujärjestelmän kehittäminen esitetyllä tavalla tekee joukkoliikenteen käytön koko seudulla matkustajille edullisemmaksi. Tämän johdosta asukkaiden verotuksessaan tekemät työmatkakustannusten vähennykset pienenevät, millä on vaikutusta kuntien verotulojen lisäksi valtion verotukseen. Valtion verotulot siis kasvavat, koska kunnat tukevat joukkoliikennettä alhaisemmilla lippujen hinnoilla. Arvion mukaan valtion verotulot kasvavat esitetyllä hinnoittelumuutoksella vuosittain 5-10 miljoonaa euroa. HSL:n tulee edellyttää valtiolta, että tämä kuntien rahoittama valtion saama lisätulo palautetaan kunnille lisäämällä vastaava summa Helsingin seudulle kohdistettavaan suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen. 1.2 ESPOO Espoon kaupunginhallituksen konsernijaosto 30.9.2013 Kaupunginhallituksen konsernijaosto antoi Helsingin Seudun liikenne-kuntayhtymälle lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista seuraavan lausunnon: 1 Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Espoo edellyttää, että uudessa järjestelmässä AB-lipun hinnan tulee olla samansuuruinen BC-lipun hinnan kanssa. Asukkaiden tasavertainen kohtelu edellyttää, että lyhyet joukkoliikennematkat ovat Espoon kaikissa osissa samanhintaisia. Espoon asutus jakautuu uudessa vyöhykejärjestelmässä B- ja C-kaarille. Mikäli hinnoittelu toteutetaan HSL:n esityksen mukaan, lyhyetkin C-kaaren sisäiset joukkoliikennematkat muuttuisivat aikaisempaa kalliimmiksi ja olisivat jatkossa 20 % kalliimpia kuin vastaavat matkat muualla Espoossa. Koska sekä AB-, että BC-vyöhykkeet tarjoavat nykyistä kunnan sisäistä lippua laajemman matkustusalueen, on nykyistä laajemmalla alueella matkustamiseen oikeuttavasta lipusta syytä periä nykyistä kunnan sisäistä lippua korkeampi hinta. Tällä perusteella Espoo esittää, että sekä AB- että BC-liput olisivat samanhintaisia ja niiden hintataso HSL:n esittämää AB-hintaa korkeampi. Tällöin Espoon asukkaiden keskinäinen tasavertaisuus toteutuu ja AB-lippujen käyttöönotosta Espoolle aiheutuvaa lipputulon menetystä voidaan pienentää. ABC-lipun hinta ja käyttöalue vastaa nykyistä seutulippua. Espoo kannattaa ABC-lipun osalta HSL:n esitystä. 2 Lippulajien väliset hintasuhteet Espoo puoltaa HSL:n esitystä lippulajien välisistä hintasuhteista. Espoo edellyttää, että ABvyöhykkeellä arvo- ja kertaliput ovat samanhintaisia kuin BC-vyöhykkeellä. 3 Lapset ja nuoret Espoo puoltaa lasten lippujen yläikärajan nostamista 17 vuoteen.

6 Espoo puoltaa HSL:n esittämää lapsi- ja opiskelija-alennuksen säilyttämistä 50 %:ssä aikuisten lippujen hinnasta. Espoo puoltaa opiskelija-alennuksen rajaamista HSL-alueella vakituisesti asuviin opiskelijoihin sekä ulkomaalaisiin vaihto-opiskelijoihin, jotka opiskelevat Helsingin työssäkäyntialueella sijaitsevissa oppilaitoksissa. Espoo ei pidä perusteltuna yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden rajaamista normaalin opiskelijaalennuksen ulkopuolelle. Espoo vastustaa HSL:n esitystä 30 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden joukkoliikennealennusten siirtämisestä Espoon sosiaalitoimen vastuulle. Esitys ei vähennä byrokratiaa eikä säästä kokonaiskustannuksia, vaan merkitsisi matkustusoikeuden tarkistamisen ja siihen liittyvän byrokratian siirtämistä HSL:stä kuntiin, etäälle joukkoliikenteen järjestämisestä tai rahoituksesta vastaavista tahoista. Yli 30-vuotiaiden opiskelijoiden muodostama kohderyhmä on pieni. Siitä ei muodostu kohtuutonta lisärasitetta HSL:lle, jonka tehtäviin joka tapauksessa kuuluu 18-29-vuotiaiden opiskelijoiden matkustusoikeuden tarkistaminen. 4 Ikäihmiset Espoo puoltaa seniorilipun perustamisesta HSL:n esittämällä tavalla, jolloin 70 vuotta täyttäneillä HSL-alueen vakituisilla asukkailla on henkilökohtaisella matkakortilla matkustaessaan oikeus 50 % alennukseen aikuisen arvolipun hinnasta päivällä klo 9-14 alkavilla matkoilla. 5 Muiden alennus- ja vapaalippujen siirtäminen kuntien ostopalveluiksi Espoo vastustaa HSL:n esitystä siirtää mm. alle 70 vuotiaiden kansaneläkeläisten eläkeläisalennusten, pyörätuolilla liikkuvien, invalidien sekä pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien henkilöiden matkustamisen tukeminen kuntien sosiaalitoimen (harkinnanvaraisena) ostopalveluna järjestettäväksi. Menettely siirtäisi joukkoliikennealennusten myöntämiseen ja matkustusoikeuden tarkistamiseen liittyvää virkatyötä HSL:stä kuntien vastuulle, mikä lisäisi siihen liittyvää byrokratiaa eikä lisäisi rahoituksen läpinäkyvyyttä. Erilaisiin hinta-alennuksiin oikeutettu matkustajajoukko on kirjava. Siksi selkeää tahoa, jolle joukkoliikenteen matkustusoikeuden / vapaalipun myöntäminen, virkamiestyö ja rahoitus kuuluisi on kunnissa erittäin vaikea osoittaa. 6 Taksa- ja lippujärjestelmän käyttöönotto ja sen aikataulu HSL esittää, että uusi vyöhykejako otettaisiin käyttöön vuoden 2016 alussa eli samaan aikaan Länsimetron ja sen liityntäliike

7 1.3 VANTAA Vantaan kaupunginhallitus 21.10.2013

8

9

10 1.4 KAUNIAINEN Kaupunginhallitus 28.8.2013 KH päätti antaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista uudessa vyöhykemallissa: Yleistä: Uusi vyöhykkeisiin perustuva kaarimalli ja tariffijärjestelmän uudistaminen on voimakkaasti erityisesti Kauniaisten kaupungin kunta osuuden lisärahoitustarvetta kasvattava ratkaisu. Samanaikaisesti käynnissä on muitakin joukkoliikenteen kustannuksia ja kuntaosuuksia kasvat tavia hankkeita (Kehärata, Länsimetro, Kutsu plus-liikenteen laajentaminen, liityntäpysäköinnin ratkaisut). Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouteen kokonaisuudessaan kohdistuvat lisääntyvät paineet huomioon ottaen tämä suuntaus ei ole realistinen. HSL:n jäsenkunnat ovat toistuvasti vuosittain antamissaan lausunnoissa toiminta- ja taloussuunnittelun yhteydessä painottaneet sen tärkeyttä, että lipputulojen ja kuntaosuuksien välinen suhde on pidettävä keskenään tasapainossa. Vuoden 2014 alustavassa taloussuunnitelmassa lipputulojen osuus HSL:n toimintatuotoista on n. 48 % kuntaosuuksien muodostaessa n. 49 % HSL:n toimintatuotoista. Nyt kuitenkin tariffijärjestelmän uudistaminen vyöhykkeisiin perustuvassa kaarimallissa olisi HSL:n hallituksen esityksen toteutuessa johtamassa käytännössä joukkoliikenteen rahoituksen painopisteen siirtymiseen erityisesti kausilippujen käyttäjiltä kuntaosuuksiin. Tarkempi prosentuaalinen jakauma ei käy valmisteluaineistosta ilmi. Muutos on toki joukkoliikenteen käyttäjien näkökulmasta myönteinen, ja sillä saat taa olla toivottu joukkoliikenteen käyttöä lisäävä vaikutus. Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet: Infopaketissa esitetyn taulukon 3 mukaan Kauniaisten kaupungin lisärahoitustarve kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa olisi 0,6 milj. nykytilanteeseen verrattuna. Kysymyksessä olisi merkittävä muutos prosentuaalisesti, käytännössä kunta osuuden kaksinkertaistuminen vuoden 2013 tasoon nähden. Ainoastaan vaihtoehdossa 3, jossa AB-lipun hintaa korotettaisiin (AB, BC, ABC, 60/60/100), Kauniaisten lisärahoitustarve olisi pienempi, 0,3 milj. lisäystä nykyiseen kuntaosuuteen. Lippujen väliset hintasuhteet:

11 Hallituksen esitys lippujen välisistä hintasuhteista on kausilipulla matkustamista suosiva, ja lähtökohtana onnistunut joukkoliikenteen houkuttelevuuden kannalta. Kertalipun hinnankorotus kompensoituu matkustusalueen laajenemisena. Edullinen, lyhyen matkan vaihto-oikeudeton lippu jää esityksessä kokonaan puuttumaan (erillishinnoiteltua raitiovaunulippua lukuun ottamatta). Tällainenkin lippu tarvittaisiin täydentämään valikoimaa ja houkuttelemaan uusia tai satunnaisia joukkoliikenteen käyttäjiä. Suhteellisen kallis lyhyiden matkojen lippu tarkoittaa aina henkilöauton valintaa niille, joilla on auto käytettävissään. Lapset ja nuoret: Lastenlipun yläikärajan nostaminen täysi-ikäisyyteen ulottuvaksi on looginen peruste ja kannatettava esitys. Kustannusvaikutukset olisivat Kauniaisten osalta 0,01 milj. vuodessa. Ikäihmiset ja muut mahdolliset alennusryhmät: Seniorilipun käyttöönottaminen päiväsaikaan saattaisi toki olla jossain määrin sekä liikenteen turvallisuutta edistävä tekijä että keino tasata liikenteen ruuhkahuippuja, mutta ei ole lähtökohtaisesti muuten kannatettava lipunhintojen alennusperuste. Vähävaraisuus ei liity ikään, ja ennemmin tulisi pyrkiä karsimaan automaattisia alennusryhmiä ja pyrkiä tukemaan muulla tavoin henkilöitä, joiden katsotaan olevan aidosti taloudellisen tuen tarpeessa. Esimerkiksi (nuoriso)työttömyyden tai muun syrjäytyneisyyden ollessa yhteiskunnallinen ongelma, ei ole oikeudenmukaista myöntää alennuslippuja vain senioreille. Elämän laatu ja kohtuuhintaiset liikkumispalvelut tuleekin voida turvata iästä riippumatta kaikille, ja kohdentaa mahdollista avustusta tasapuolisesti niille, jotka tukea tarvitsevat. Mikäli ruuhkahuippujen tasaamista pidetään tavoiteltavana lippujen hinnoittelun keinoin, voitaisiin harkita kaikille myönnettävää alennuslippua, joka olisi voimassa esim. klo. 10-14 välisenä aikana. Tällöin kaikki epäsäännöllisiä työaikoja noudattavat, vuoro työtä tekevät tai työelämän ulkopuolella olevat henkilöt voisivat olla kohde ryhmänä. Kuitenkin, kaikkia mahdollisia alennuksia harkittaessa, tulee huolellisesti punnita saavutettavat hyödyt menetettyihin tuloihin nähden, ja painottaa erityisesti liikennejärjestelmän toimivuuden kannalta olennaisia seikkoja. Muut, sosiaalisin tai muin perustein esitetyt lipunhintojen alennukset eivät kuulu HSL:n harkintaan. Näin ollen, Kauniainen kannattaa mahdollisten uusien alennus- ja vapaalippuihin matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukemisen siirtämistä kuntien ostopalveluiksi. Näin menetellen voitaisiin kohdistaa harkinnanvaraista sosiaalista tai muun perusteen mukaista tukea sitä aidosti tarvitseville.

12 Alennusperusteet nykyisille kohderyhmille (opiskelijat, invalidit, vähävaraiset eläkeläiset, pientä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavat henkilöt) kannattaa säilyttää yhtenäisten, seudullisten käytäntöjen vuoksi ennallaan. Nykyisten kohderyhmien matkojen tukemisen siirtoa kuntien ostopalveluiksi Kauniainen ei kannata, sillä kuntaosuus on muutenkin kasvamassa voimakkaasti.

13 1.5 KERAVA Keravan kaupunginhallitus 14.10.2013

14

15 1.6 KIRKKONUMMI Kunnanhallitus 9.9.2013 Kunnanhallitus päätti 1 tehdä seuraavan muutoksen esityslistan liitteenä olevaan lausuntoon kohtaan D: Seniorilippu on voimassa muulloin paitsi ruuhka-aikoina klo 7-9 ja 15 17. 2 muilta osin hyväksyä esityslistan liitteenä olevan lausunnon ja nimetä lausunnon johon on sisällytetty edellinen muutos Kirkkonummen lausunnoksi Helsingin seudun joukkoliikenteen lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista. A. Vyöhykekaarten väliset hintasuhteet Kirkkonummen kunta pitää selvityksessä esitettyjä vyöhykekaarten välisiä hintasuhteita pääpiirteissään hyväksyttävinä. Kirkkonummen kunta näkee kuitenkin D-vyöhykkeen lipun hinnankorotuksen 60 euroon perusteltuna. Uudistuvan taksa- ja lippujärjestelmän yhtenä tavoitteena on vyöhykerajojen madaltaminen. D-vyöhykkeen lipun hinnan korotuksella saadaan hintaeroa CDvyöhykkeeseen madallettua. D-vyöhykeen lipun korkeampaa hintaa puoltavat lisäksi vyöhykkeen alhaisempi asukastiheys sekä suuremmat matkapituudet muihin vyöhykkeisiin verrattuna. B. Lippulajien väliset hintasuhteet HSL:n hallituksen esityksessä mainittujen kausi-, arvo- ja kertalipun keskinäisten hintasuhteiden voidaan katsoa olevan Kirkkonummen kunnan kannalta pääosin perusteltuja ja hyväksyttäviä. C. Lapset ja Nuoret Kirkkonummen kunnan mielestä lastenlipun ostoiän korottaminen vuodella on paremmin linjassa lakisääteisen lapsi-aikuinen erottelun kanssa, ja siten perusteltua. Esityksen kustannusvaikutusten voidaan todeta olevan varsin maltillisia myös muiden alennusryhmien osalta. Kirkkonummi hyväksyy esityksen, jossa lastenlipun saavat ostaa 7-17-vuotiaat ja opiskelijalipun 18 29-vuotiaat. Alennuksen suuruus on 50 %. D. Ikäihmiset Esityksen mukaan vakituisesti HSL-alueella asuville 70 vuotta täyttäneille henkilöille perustetaan seniorilippu, joka on päiväliikenteessä klo 9-14 alkavilla matkoilla kelpaava arvolippu. Lipun hinta

16 on 50 % aikuisen arvolipun hinnasta. Muina aikoina matkakortilta veloitettaisiin normaali aikuisten arvolipun hinta. Selvityksessä seniorilipun uskotaan siirtävän ikäihmisiä oman auton käytöstä joukkoliikenteeseen ainakin pääkaupunkiseudulla. Hinnoittelun voidaan todeta myös kannustavan ikäihmisiä suunnittelemaan matkansa ruuhka-aikojen ulkopuolelle, mikä tasoittaa ruuhkahuippuja. Kirkkonummen kunta pitää seniorilipun käyttöön ottoa perusteltuna. E. Muiden alennus- ja vapaalippuihin sekä ilman lippua matkustamaan oikeutettujen ryhmien joukkoliikennematkojen tukemisen siirtäminen kuntien ostopalveluksi Kirkkonummen kunta toteaa, ettei sillä ole nykyisessä taloustilanteessaan mahdollisuutta alkaa hankkimaan asiakkaille lisäpalveluita. Kunta toteaa, että millään matkustajaryhmällä ei julkisen joukkoliikenteen ilmainen käyttömahdollisuus poista ainakaan kokonaan tarvetta yksilöllisiin taksimatkoihin, ja se joutuisi maksamaan vapaakortit siten lisäpalveluna. Sosiaalihuoltolain mukaisten asiakkaiden matkat kuukaudessa rajoittuvat keskimäärin vain 5 matkaan (oikeus 8), joten matkakorttijärjestelmä tulisi usean kohdalla kalliimmaksi ja/tai rajoittaisi matkustusoikeutta koskemaan kunnan sisäisiä matkoja. Ongelma on, että asiakkaista suurin osa tarvitsee matalalattiabusseja ja junia, jotta matkustaminen onnistuu. 1.7 SIPOO Sipoon kunnanhallitus 25.9.2013 Kunnanhallitus päättää ilmoittaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, että kunta yhtyy KUUMA-kuntien yhteiseen lausuntoon lippujen hinnoitteluperiaatteista ja hintasuhteista HSL:n uudessa vyöhykemallissa. Lisäksi kunta antaa omalta osaltaan liitteen mukaisen lausunnon. HSL-kuntayhtymän jäsenenä Sipoon kunta toteaa hinnoitteluperiaatteesta ja hintasuhteista HSL:n uudessa vyöhykemallissa seuraavaa: Lippualue ja erilaiset lipputuotteet HSL:n valitseman kaarimallin mukainen lippualue käsittää koko Helsingin seudun ja laajemmassa mittakaavassa myös Helsingin seudun ulkopuolella sijaitsevia kuntia. Kun tehdään päätöksiä hinnoitteluperiaatteista, on otettava huomioon, etteivät HSL:n lipputuotteet käy muualla kuin HSL-alueen kunnissa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo ja Vantaa). Muissa Helsingin seudun kunnissa ovat voimassa toisenlaiset lippujärjestelmät ja toisenlaiset lipputuotteet. Sama pätee matkoihin HSL-alueen kunnista muihin kuntiin, kuten Sipoosta Porvooseen, Pornaisiin ja Järvenpäähän. Sipoon kunta toivoo, että HSL tekee yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskuksen ja muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä liikennöitsijöiden kanssa, jotta mahdollisimman sujuvasti toimiva lippujärjestelmä saataisiin aikaan erilaisia lipputuotteita yhteensovittaen. Pääkaupunkiseudun suuret liikenneinvestoinnit ja lippuhinnoittelu Lähivuosina HSL:n jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat voimakkaasti pääkaupunkiseudun suurten liikenneinvestointien takia. HSL:n jäsenkuntien subventio-osuuden olisi jatkossakin pysyttävä 50 55 %:n tasolla siten, että lipputuloilla katettaisiin puolet HSL:n menoista.

17 Sipoon kunta katsoo, että sekä HSL:n jäsenkuntien lippujen että yleislippujen hinnoittelussa olisi otettava huomioon suurten liikenneinvestointien aiheuttamat kustannukset. D-kaaren lippu HSL:n laatiman selvityksen mukaan aikuisten kausilippu olisi D-kaarella 50 euroa (30 päivää). D-kaaren lippu olisi voimassa koko Sipoossa (lukuun ottamatta Myyraksen aluetta, joka kuuluu C-kaarelle), Keravalla ja Kirkkonummella sekä myös Järvenpäässä, Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Vihdissä, mikäli nämä kunnat liittyvät HSL-kuntayhtymään. Sipoon kunta totesi 27.8.2013 lausunnossaan HSL:n alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2014 2016, että sisäisen kausilipun hinta on liian alhainen, kun otetaan huomioon pitkät matkaetäisyydet kunnan sisällä (30 päivän sisäinen kausilippu maksaa 45,90 euroa). Jäsenkunnissa ei tarvitse olla samanhintaisia lipputuotteita. Matkaolosuhteet ovat hyvin erilaiset kehyskunnissa ja tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla. Lippujen hinnoittelussa olisi aina otettava huomioon kustannustason nousu, mahdolliset arvonlisäveron korotukset ja HSL:n jäsenkuntien subventio-osuuden 50 55 %:n periaate. Tähän viitaten Sipoon kunta toivoo, että D-kaaren lipun perushinta olisi 60 euroa (30 päivää) 50 euron sijasta huolimatta KUUMA-lausunnossa mainituista vaikutuksista matkustuskäyttäytymiseen. Myös arvolipun hintaa on korotettava vastaavasti (hintasuhteet, pitkät matkaetäisyydet). Lippujen hintasuhteet Sipoon kunta toteaa, että uuden vyöhykemallin lipputuotteet on hinnoiteltu nykyisen hintatason mukaisesti. Mikäli lippujen perushintoja korotetaan, tämä vaikuttanee lippujen hintasuhteisiin. HSL:n selvityksessä D-kaaren lipun hinta olisi 50 euroa (30 päivää). Arvolipun hinta olisi 2 euroa ja kertalipun hinta olisi 3,50 euroa/matka. Tällä hetkellä HSL:n arvolippu maksaa 1,90 euroa Sipoossa. Matkahuollon kertalippu maksaa 3,30 6,80 euroa matkan pituudesta riippuen (1 30 km). HSL:n kertalippu otetaan Sipoossa käyttöön elokuussa 2014, jolloin satunnaismatkustajien matkat tulevat edullisemmiksi, koska HSL:n kertalipun hinta on 2,80 euroa. HSL:n selvityksessä ABCD-kaaren lipun hinta olisi 140 euroa (30 päivää), arvolipun hinta olisi 5,60 euroa ja kertalipun hinta olisi 10 euroa/matka. Tällä hetkellä koko HSL-alueen (lähiseutu 3) lippu maksaa 138,70 euroa (30 päivää), arvolippu 5,60 euroa ja Matkahuollon kertalipputaksa on 7,40 euroa/matka (Nikkilä Kamppi). HSL:n kertalipun hinta olisi 7,00 euroa. Selvityksen mukaan 80 % matkustajista käyttää kausilippua (10 % arvolippua ja 10 % kertalippua). Sipoon kunnan mielestä on perusteltua, että eri lipputuotteiden hinnoittelussa otetaan huomioon matkaetäisyydet siten, että pidemmät matkat maksavat enemmän kuin lyhyemmät matkat kaarimallin aluejaon mukaisesti. On hyväksyttävissä, että kausilippujen osalta uudet taksat pohjautuvat nykyisiin hintoihin ja että lippujen hintojen väliset suhteet ovat selvityksen mukaisia, mikäli D-lipun perushinta korotetaan 60 euroon. AB-, BC-, ABC-, BCD-, CD-, D- ja ABCDliput on kuitenkin hinnoiteltava siten, että HSL-alueen jäsenkuntien subventio-osuus olisi jatkossakin enintään 50 55 %:n tasolla. Puolet HSL:n menoista on katettava lipputuloilla. Lapset ja nuoret Sipoon kunnan mielestä lastenlipun ikärajan korottaminen vuodella 17 vuodesta 18 vuoteen on perusteltua, koska lapset saavuttavat aikuisiän 18-vuotiaina. Kunta toivoo, että HSL omalta osaltaan pyrkisi vaikuttamaan siihen, että valtion viranomaisten suunnitteleman, koko maan kattavan lipputuotteen ikärajat olisivat samat kuin HSL:n.

18 Ikäihmiset Sipoon kunta puoltaa seniorilipun käyttöönottoa 70 vuotta täyttäneille vakituisesti HSL-alueella asuville päiväliikenteessä klo 9 14, koska tätä nykyä ainoastaan vähätuloiset eläkeläiset kuuluvat alennusryhmään. Kunta toteaa kuitenkin, että kylissä asuvat ikäihmiset eivät välttämättä pysty hyötymään tästä edusta puutteellisten liikenneyhteyksien takia. Ostopalvelut KUUMA-kuntien yhteisessä lausunnossa todetaan, että olisi valittava yhtenäinen toimintamalli koko seudulle, mikäli siirrytään ostopalveluihin tiettyjen alennus- ja vapaalippujen osalta. 2 MUUT HELSINGIN SEUDUN KUNNAT 2.1 KUUMA-KUNTIEN YHTEINEN LAUSUNTO Kuuma-komissio 13.9.2013

19

20

21 2.2 JÄRVENPÄÄ Kaupunginarkkitehti 6.11.2013 2.3 MÄNTSÄLÄ Tekninen lautakunta 6.8.2013 Tekninen lautakunta päätti, että sillä ei ole huomautettavaa eikä lisättävää laadittuun "Lippujen hinnoitteluperiaatteet ja hintasuhteet uudessa vyöhykemallissa" tehtyyn esitykseen. 2.4 TUUSULA Tuusulan kunnanhallitus 23.9.2013 HSL:n tulevaan taksa- ja lippujärjestelmään 2014 sisältyvässä kaarimallissa kehyskunnat jakautuvat pääasiassa D- ja E-kaarille. HSL:n nykyisistä jäsenkunnista Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo kuuluvat D-kaarelle. Muilta osin D- ja E-kaarien rajojen todetaan tarkentuvan vasta myöhemmin, mikäli näillä kaarilla sijaitsevia kehyskuntia liittyy HSL:n jäseniksi. Tuusulan kunta jakautuu tämän hetken mallissa C-, D- ja E-kaarille. D- ja E-kaarien lippujen asiakashinnoitteluun ei HSL:n hallituksen esityksessä oteta täysin tyhjentävästi kantaa. Myös kaariyhdistelmien C-D-E, D-E ja A-B-C-D-E hinnat puuttuvat esityksestä. Kokonaiskuva jää vielä avoimeksi ilman tarkempaa selvitystä, joka sisältäisi D- ja E-kaarien lippujen asiakashinnoittelun. D-kaaren kausilipun hinnaksi on tarjottu esityksessä 50 euroa/30 päivää (5 euron tarkkuudella). Koska 7 17 -vuotiaat ovat Tuusulassa merkittävä joukkoliikenteen käyttäjäryhmä, iso osa matkoista tehtäisiin käytännössä alennuslipuilla eli noin 25 euron/30 päivää hintaan. Nykyisin kaarimallin

22 D-kaarta vastaavalla vyöhykkeellä käytetään käytännössä Tuusulalipun 1. vyöhykkeen lippua (34 /30 päivää) tai Järvenpää-Tuusula -lippua (44 /30 päivää). Näiden lippujen asiakashintoihin ei matkustajan ikä vaikuta. Kaarimallin lipunhinnoittelulla suuri osa matkustajista saisi kausilippunsa nykyistä halvemmalla. Samalla aikuisten lipunhinnat todennäköisesti nousisivat. Hinnoittelu vaikuttaa joukkoliikenteen käytön houkuttelevuuteen ja todennäköisesti tässä tilanteessa, puhtaasti lipun hinnoittelun perusteella, lisäisi nuorten matkustamista ja vähentäisi työikäisten aikuisten matkustamista. Joukkoliikenne on tärkeä myös Tuusulan ja Helsingin välisillä matkoilla. Kaarimallissa tämä tarkoittaa A-B-C-D -kaariyhdistelmän matkalippua. Esitetty hintataso 140 euroa/30 päivää on jonkin verran korkeampi kuin nykyinen Tuusulalipun 3. vyöhykkeen asiakashinta 108 euroa/30 päivää. Tosin A-B-C-D -kaaren lippu sisältää mahdollisuuden tehdä liityntämatkan joukkoliikenteellä esim. Helsingin sisällä, jolloin kokonaisuus tulee tällaista liityntää tarvitsevalle matkustajalle nykyistä edullisemmaksi. Kaarimallin käyttöönoton tietämille ajoittuu muutamia merkittäviä muutoksia joukkoliikennejärjestelmässä nykyisellä HSL-alueella. Länsimetro sekä Kehärata tulevat käyttöön. Todennäköisesti HSL-alueen laajeneminen kehysalueelle tulee jollain tasolla käsittelyyn. Kaarimallin käyttöönotto on sinällään myös iso muutos. Tuusulan kunnan ehdotus on, että vyöhykekaarten matkalippujen hintasuhteista ei tehtäisi toistaiseksi periaatepäätöstä vaan muodostettaisiin vain hintojen lähtötasoa, jolla kaarimalli otetaan käyttöön. Periaatepäätös hintasuhteista tehtäisiin esimerkiksi vasta muutaman toimintavuoden jälkeen, kun kaarimallin ja muiden järjestelmämuutosten vaikutuksista on todellista näyttöä. Lippulajien välisten hintasuhteiden osalta Tuusulan kunnalla ei ole esityksestä poikkeavaa kantaa. Lasten ja nuorten lippujen ikärajojen osalta kunnan kanta on se, että ikäluokittelun tulisi olla yhdenmukainen HSL:n, VR:n sekä valtakunnallisen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmän kesken. Selvityksessä käsitellyt ikäluokkavaihtoehtojen perustelut jäävät vähäisiksi, eikä kunta näe syytä yläikärajan nostamiseen vuodella 16 ikävuodesta 17 vuoteen. Esitys seniorilipun perustamisesta on periaatteessa hyvä. Jos rinnalle jää kuitenkin myös eläkeläisten alennuslippu, eikä kunnille jää mahdollisuutta päättää seniorilipun käyttöönotosta, seniorilipun tarve jää hieman epäselväksi. Määritelmänsä mukaisella seniorilipulla halutaan ohjata ikäihmisten liikkumista ruuhkatuntien ulkopuolelle. Mikäli tällaiseen ohjaamiseen on todella tarvetta tai sillä saavutetaan esim. joukkoliikennekaluston käytön tehostumista ruuhkien ulkopuolella, voisi ajatella, että olisi mielekästä tarkastella myös samankaltaisen lipputuotteen perustamista yleisemmin aikuisten ikäluokalle. Näin lipputukikulujen nousun vastapainoksi voisi syntyä myös jonkinlaista säästöä ruuhkatuntien vuoro- tai kalustotarpeessa. Tuusulan kunta pitää seniorilipun tarvetta epäselvänä. Joukkoliikennematkojen tukemisen siirtäminen kuntien ostopalveluksi olisi varsin merkittävä periaatteellinen päätös. Kuten taustaselvityksessä todetaan, rajanveto liikennepoliittisten ja sosiaalisten tai sosiaalipoliittisten perusteiden välillä ei ole yksiselitteistä ja osa nykyisistä alennus- ja vapaalippumatkojen piiriin kuuluvista ryhmistä on muodostunut sekä liikenne- että sosiaalipoliittisin perustein. Ostopalveluksi siirtäminen mm. eläkeläisten, pyörätuolilla liikkuvien, invalidien sekä lasta vaunuissa tai rattaissa kuljettavien henkilöiden osalta lisää kuntien tehtävämäärää todennäköisesti kustannuksiakin. Yleisesti valittavan toimintamallin tulisi olla yhtenäinen koko seudulla ainakin siltä osin kun asiakasryhmälle myönnettävän lippualennuksen tai maksuttomuuden syy on johdettavissa lii-

23 kenneturvallisuusperusteista. Esimerkiksi lastenvaunuissa ja -rattaissa lasta kuljettavien henkilöiden, pyörätuolilla liikkuvien tai rollaattoria käyttävien henkilöiden suhteen valittavaa linjaa tulisi noudattaa koko seudulla samalla tavalla. Tämä varmistuisi parhaiten, jos päätös tuen myöntäminen on HSL:n hallinnassa. 3 KANNANOTOT 3.1 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VANHUSNEUVOSTOT 29.10.2013 3.2 Samrådet i Helsingfors 5.11.2013 (kannanotto saapunut 12.11.2013)

24 3.3 Ylioppilas- ja opiskelijakuntien kannanotto (lähetetty Helsingille, Espoolle ja Vantaalle) Kannanotto: Ylioppilas- ja opiskelijakunnat iloitsevat joukkoliikenteen kehittämisestä, mutta vaativat kaikkien opiskelijoiden tasapuolista kohtelua Me allekirjoittaneet pääkaupunkiseudulla toimivat ylioppilas- ja opiskelijakunnat lähestymme Helsingin/ Espoon/ Vantaan kaupunginhallitusta ajankohtaisella joukkoliikenneasialla. Pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakunnat haluavat kiittää Helsingin/ Espoon/ Vantaan kaupunginhallitusta panoksesta Helsingin seudun liikenteen taksa- ja lippujärjestelmän kehittämiseen. Viime vuonna hyväksyttiin Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2020. Yksi ohjelman strategisista linjauksista koskee liikenteen päästöjen vähentämistä suosimalla mm. raide- ja muuta joukkoliikennettä. Nyt HSL:llä ja kunnilla olisi tuhannen taalan paikka panostaa joukkoliikenteeseen nostamalla sen käyttöastetta ja näin saavuttaa myös MAL-ohjelmassa linjattuja tavoitteita. HSL:n hallituksen kesäkuussa 2012 päättämä kaarimallisiin vyöhykkeisiin perustuva malli vastaa opiskelijoiden vuonna 2008 esittämiä toiveita. Erityisen iloisia järjestöt ovat 50 %:n opiskelija-alennuksen säilymisestä, mikä kasvattaa tulevatkin opiskelijasukupolvet joukkoliikenteen käyttäjiksi. Opiskeluaikana omaksutut liikkumistottumukset säilyvät myös valmistumisen jälkeen ja tuottavat näin pitkäkestoisia vaikutuksia ihmisten liikkumiseen myös tulevaisuudessa. Me allekirjoittaneet opiskelijajärjestöt pidämme HSL-alueen matkalippujen 50 %:n opiskelija-alennusta pääkaupunkiseudulla opiskelun ehdottomana edellytyksenä, sillä oppilaitokset sijaitsevat usein erillään opiskelija-asunnoista. Oppilaitosten rajaamaan vain HSL:n alueelle olisi ollut erittäin haitallista ja hankaloittanut monien opiskelijoiden asemaa julkisen liikenteen asiakkaina. Pääkaupunkiseudulta liikutaan opintojen perässä myös kehyskuntiin ja juuri näitä opiskelijoita tulee erityisesti kannustaa joukkoliikenteen pariin. Opiskelijoiden käytettävissä olevat varat ovat viime vuosina inflaation myötä laskeneet, eikä lippujen hinnan nostaminen olisi ollut tämänkään valossa kohtuullista. Esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin yliopiston keskiverto-opiskelijalla jää tällä hetkellä asumismenojen jälkeen keskimäärin noin 230 euroa kuukaudessa laskuihin, liikkumiseen ja ruokaan (Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön tutkimus, kevät 2012).

25 HSL:n kunnille lausuntokierrokselle lähtenyt esitys rajaisi uudessa taksa- ja lippujärjestelmässä opiskelija-alennuksen saajat vain alle 30-vuotiaisiin. Opiskelijajärjestöt ovat kuitenkin sitä mieltä, että kaikkia opiskelijoita on kohdeltava tasavertaisesti ja opiskelijaalennuksen tulisi kuulua kaikenikäisille opiskelijoille. Tänä päivänä käytössä olevasta 30 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden opintotuen saamiseen sidotusta alennuksesta tulisi luopua. Alennus olisi myönnettävä kaikille opiskelijoille iästä riippumatta. Ikä ei takaa parempaa tulotasoa, ja katsommekin, että ottaessaan leikkurin käyttöön HSL:n seudun kunnat harjoittaisivat ikään perustuvaa syrjintää. Mikäli HSL kokee alennuksen kaikille opiskelijoille liian kalliiksi, pitäisimme välttämättömän tärkeänä edes nykytilanteen säilyttämistä, jossa opiskelija-alennus myönnetään opintotukeen oikeutetulle opiskelijalle. Opiskeluaika on nykyisellään rajoitettu rajauslain myötä seitsemään vuoteen, joten ikuisesti oppilaitoksissa roikkuvia, vain etuuksia halajavia opiskelijoita ei korkeakouluissa enää ole. Opinnot aloitetaan Suomessa verrattain myöhään, ja 30 vuotta täyttäneitä päätoimisia, opiskelija-alennukseen oikeutettuja opiskelijoita löytyy tänä päivänä pääkaupunkiseudulta arviolta noin 4 000. Nämä ihmiset eivät eroa tulotasoltaan alle 30-vuotiaista opiskelijoista, sillä kaikilla opintotukea nostavilla opiskelijoilla on samat tulorajat. Maaliskuun kehysriihessä opintotukeen tehty lisärajaus vuodessa suoritettavasta 20 opintopisteen minimiopintosuorituksesta rajaa myös mahdollisuuden opintotukipäätösten väärinkäytöstä pois. Opiskelijajärjestöt pitävätkin yli 30-vuotiaiden opintotukipäätöksen saaneiden opiskelijoiden asemaa hyvin kriittisenä. Opiskelijaetuuksien epääminen hidastaisi entistä enemmän kyseisen ryhmän valmistumista ja työelämään siirtymistä. Me allekirjoittaneet opiskelijajärjestöt ja World Student Capital-verkoston jäsenet toivomme, että Helsinki / Espoo / Vantaa tulevaisuudessa yhä aktiivisemmin kuulisi myös opiskelijoita kuntalaisten keskeisistä palveluista päätettäessä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Arcada studentkår ASK Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta O Diako HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKO Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Svenska Handelshögskolans Studentkår Taideyliopiston ylioppilaskunta